Kasvit ilmastonmuutoksen kourissa

Transkriptio

1 Säätytalo Kasvit ilmastonmuutoksen kourissa Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus / Sammaltyöryhmä

2 Ilmastonmuutoksen historia uhanalaisuustarkasteluissa: 1985: ilmiötä ei vielä tunneta Uhanalaisuuden syiden ohjeistuksessa 1992: tarkastelun ohje Uhanalaisuuden syyt Mu = muut syyt; ilmaston muutokset 2000: tarkastelun ohje Uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät : Mui = ilmastomuutokset. Ilmaston tulevaa lämpenemistä (kasvihuoneilmiö) ei käytetä uhkatekijänä 2007: tarkastelun ohje uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät I = ilmastonmuutos: ennustettu ilmaston lämpeneminen, sademäärien lisääntyminen ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen seuraavien vuoden aikana (käytetään vain kun on erityisiä perusteita ko. lajiin kohdistuville vaikutuksille)

3 Mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään ja mitä siltä odotetaan? Ilmasto lämpenee koko ajan: 20 vuodessa noin 2 C lisää; 2100 vuosikeskiarvo 3 7 C nykyistä korkeampi o Metsäkasvillisuusvyöhykkeet siirtyneet: Metsä-Lapissa eteläisen Suomen olosuhteet, puuraja 200 m korkeammalla Sademäärä kasvaa % 2100 mennessä, 5 % 20 vuoden kuluessa. Etenkin talviaikainen sadanta lisääntyy. Ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyneet/lisääntyvät o Rankkasateet o Kesäiset kuivuus/hellejaksot Itämeren pinta nousee n. 3 mm vuosittain, lämmennyt 1,35 C Jäätalvet lyhenevät (2030 jäätalven pituus vrk nykyistä lyhyempi) 50 80% lyhyempi 2100 mennessä

4 Putkilokasvit, sammalet, jäkälät, sienet ilmastonmuutos uhanalaisuustarkastelussa Putkilokasveja on Suomessa 3550, arvioitu 1206 luonnonvaraista lajia tai muinaistulokasta uhanalaisia 197 (16%) Jäkäliä on 1594 lajia uhanalaisia on 271 lajia (15 %) Sammalia on 892 lajia uhanalaisia 183 lajia (20%) Sieniä on 5584 lajia, arvioitu 3384 lajia uhanalaisia 220 lajia (6,5 %)

5 Ilmastonmuutos uhanalaisuuden syynä ja uhkatekijänä punaisen listan kasveilla ja sienillä: Putkilokasvit: uhanalaisuuden syynä yhdellä lajilla (neidonkenkä, Calypso bulbosa), ja uhkatekijänä 62 lajilla (19%:lla uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista, joista 34 tunturikasvia, 22 Itämeren rantojen lajia) Jäkälät: uhanalaisuuden syynä ei yhdelläkään (?), mutta uhkatekijänä 60 lajilla (12%:lla uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista; pääasiassa tunturilajeja). Sammalet: uhanalaisuuden syynä 26 lajilla, ja uhkatekijänä 123 lajilla (41%:lla uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista, pohjoisia ja tunturilajeja). Sienet: uhanalaisuuden syynä yhdellä lajilla (ruskakääpä Tyromyces kmetii), ja uhkatekijänä 5 lajilla (1%:lla uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista, 2 tunturilajia).

6 Mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään ja mitä siltä odotetaan? Kasvit usein pitkäikäisiä (3-sukupolvea vuotta) vasteet ilmenevät viiveellä Vasteet ilmastonmuutokseen fysiologisia Lajeilla erilaisia sopeutumia mm. kylmiin olosuhteisiin Vuorovaikutus toisten lajien kanssa Kilpailusuhteiden muuttuminen Vieraslajien lisääntyminen Kasvukauden piteneminen ja tuottavuuden nousu Elinympäristön muutos lajille sopimattomaksi Umpeenkasvun ja rehevöitymisen lisääntyminen Lajiston yksipuolistuminen

7 Mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään ja mitä siltä odotetaan? Pohjoinen lajisto köyhtyy eteläiset hyötyvät? Eteläisten uhanalaisten lajien leviämisestä on toistaiseksi vain vähän merkkejä kasveilla ja sienillä o Halkiheltta (Schizophyllum commune) levinnyt etelärannikolta Järvi- Suomeen: luokan muutos vaarantuneesta (VU) elinvoimaiseksi (LC), myös muutaman muun eteläisen kääväkkään uhanalaisuusluokkaa laskettu o Luultavasti myös muissa kasvi- ja sieniryhmissä osa nykyisin uhanalaisista levinneisyydeltään eteläisistä lajeista tulee yleistymään o Monet Suomen eteläisistä uhanalaisista kasvi- ja sienilajeista ovat harvinaisia tai uhanalaisia myös lehtimetsävyöhykkeellä

8 Mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään? Kilpisjärvellä selvä muutos vuotuisessa sademäärässä Sademäärä lisääntynyt vaikutukset ekosysteemeihin? Virtanen, R. et al. 2010: Recent vegetation changes at the high latitude tree-line ecotone are controlled by geomorphological disturbance, productivity and diversity. Global Ecology and Biogeography 19:

9 Kilpisjärvellä selvä muutos lämpösummassa: ja välillä 14 % nousu ja kasvukauden piteneminen 8 10 päivällä. Virtanen, R. et al Global Ecology and Biogeography 19: Pohjois-Ruotsin tunturit: vuoden keskilämpö kohonnut 2 C ja kasvukauden 2.3 C, kasvukausi pidentynyt koivuvyöhykkeessä 28 % ja paljakalla 175 %. Wilson, S., D. & Nilsson, C. 2009: Arctic alpine vegetation change over 20 years. Global Change Biology 15(7): Tuottavuus lisääntynyt havaitut kasvillisuusmuutokset vielä melko pieniä Suuri muutos on ollut käynnissä jo pitkään tunturiekosysteemeissä

10 Palsasuot herkkiä lämpenemiselle ja sademäärän kasvulle (Luoto, M. ym. 2004: Spatial modelling of palsa mires in relation to climate in northern Europe. Earth Surface Processes and Landforms 29: ) palsakynsisammal Dicranum groenlandicum VU (NT) palsakääpiöhämähäkki Kikimora palustris VU useita arktisia sääskiä Huonosti tunnettu elinympäristö?

11 Arktisilla alueilla sammalet usein valtalajeja, jäkäliä runsaasti, jonkin verran putkilokasvia ja sieniä Uhanalaista ja uhanalaistuvaa tunturilajistoa myös Suomessa, monet harvinaisia lajeja o Keski- ja yläpaljakan lajisto o Lumenviipymistä ja lumenpysymistä riippuvaiset lajit o Kuviomaiden lajit o Tunturikosteikkojen lajit: palsasuot, ohutturpeiset tunturisuot, kausikosteat elinympäristöt o Tunturipurot ja lähteet o Kalkkikalliot ja kalkkimaat

12 Jääleinikki Ranunculus glacialis NT (LC) Kurjentatar Koeningia islandica NT (LC) Kurjentattarennoki Microbotryum koenigiae (DD) NT

13 lapinalppiruusu Rhododendron lapponicum NT (NT) tunturiorho Chamorchis alpina EN (NT) alppiruusukemppi Cacopsylla rhododendri VU

14 naparaatosammal Tetraplodon paradoxus (DD) EN tunturiraatosammal Tetraplodon pallidus (LC) NT verihiirensammal Bryum cryophilum (EN) EN

15 Suolamaat taantuvat ilmaston lämpenemisen myötä Pikkukilokki Suaeda maritima on erittäin uhanalainen EN (EN)

16 Ilmastonmuutos vaikuttaa sienitautien lisääntymiseen hollanninjalavatauti (Ophiostoma ulmi, Ophiostoma novo-ulmi subsp. novo-ulmi ja subsp. americana) - Scolytus scolytus ja S. multistriatus mantokuoriaislajit levittävät vuorijalava Ulmus glabra erittäin altis, kynäjalava Ulmus laevis hieman kestävämpi o tulee todennäköisesti myös Suomeen o Ulmus spp. maahantuonti on kielletty Yhtenä uhkatekijänä vaarantuneilla (VU) vuori- ja kynäjalavalla sekä kahdella jalavan sienellä (jalavavuotikka Hymenochaete ulmicola NT, jalohuovakka Hypochnicium vellereum NT) Muut jalopuiden sienituholaiset: saarnensurma (Chalara fraxinea) ja tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum)?

17 Yhteenveto ja johtopäätökset kasveilla ja sienillä: Merkitys uhkatekijänä todettu etenkin tuntureilla ja Itämeren rantaympäristöissä Luultavasti huomattavasti todettua merkittävämpi uhkatekijä ja uhanalaisuuden syy Monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmaston lämpeneminen liittyvät läheisesti yhteen: suuria muutoksia odotettavissa ekosysteemien toiminnassa ja lajistossa Havumetsävyöhykkeen lajiston tulevaisuus? o Tiettyjen havumetsävyöhykkeen etelä- ja keskiboreaalisten lajien sukupuuttovelan realisoituminen pohjoisboreaalisen lajiston taantuminen o Soiden ja muiden turvemaiden muutos oleellinen kysymys! o Vesistöjen rehevöityminen lisääntyy pienvedet? Lisää tutkimusta ja seurantaa niin pohjoiseen kuin etelään Luonnonvarapoliittisia päätöksiä ilmastonmuutoksesta johtuvan lajiston köyhtymisen estämiseksi ja ekosysteemien turvaamiseksi

18 KIITOS