Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Transkriptio

1 Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

2 Mikä on luontotyyppi? Luontotyyppi määrittelee rajattavissa olevia maa- tai vesialueita, joilla vallitsevat samankaltaiset ympäristötekijät ja eliöstö ja jotka eroavat näiden ominaisuuksien perusteella muista

3 Vaahteralehdot Varttuneet kuivahkot kankaat Kalvakkarämeet Pienet humusjärvet Kelluslehtisten dominoimat pohjat Itämeren hiekkarannat Muinaisrantakivikot ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Valoisat kalkkikallioseinämät Variksenmarjakankaat Lehtipuuhaat Karut kalliokedot 3 Sinisimpukkapohjat

4 Luontotyyppien pääryhmät Itämeri Itämeren rannikko Sisävedet ja rannat Suot Metsät Kalliot Perinnebiotoopit Tunturit ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Yhteensä yli 400 luontotyyppiä kuvattu ja arvioitu

5 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli sivun tietopaketti Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Suomen ympäristö 5/2018 Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset Molemmat osat verkkojulkaisuina Osa 1 myös painettuna Hankkeen verkkosivut FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus 5 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

6 2018 toinen arvio: uusi arviointimenetelmä ja 120 asiantuntijaa Suomi siirtyi toisessa arvioinnissa ( ) kansallisesta uhanalaisuuden arviointimenetelmästä kansainväliseen IUCN Red List of Ecosystems -menetelmään Mukana kaikki keskeiset luontotyyppitietoa tuottavat tahot: yli 120 asiantuntijaa LuTU-asiantuntijaryhmät luontotyyppien pääryhmien mukaan (ei virallista asemaa, mutta aktiivisia myös arviointien välillä) Suomen ympäristökeskus koordinoi Ympäristöministeriö rahoitti + runsaasti eri laitosten virkatyötä ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

7 Uhanalaisuuden arviointikriteerit ja ajanjaksot Uhanalaisuusluokan määrää kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka on suurin A = Määrän väheneminen B = Harvinaisuus (+ taantuminen) C / D = Laadun muutos (abioottinen tai bioottinen) E = Kvantitatiivinen analyysi häviämistodennäköisyydestä Arviointiajanjaksot

8 Uhanalaisuusluokat luontotyypeillä 8

9 Tietolähteet Tieto lisääntynyt sitten ensimmäisen arvioinnin, mutta perustuu pääosin muita tarkoituksia varten kerättyihin aineistoihin, ei biodiversiteetin seurantaan ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Soiden ojitustilanne Uusi paikkatietoaineisto: Tunturialueet 2017 Ladattavissa SYKEn Avoin tieto -verkkosivulta

10 Uhanalaisuusluokkien osuudet luontotyyppien lukumääristä Uhanalaisten (VU, EN ja CR) osuudet: Koko maassa 48 % Etelä-Suomessa 59 % Pohjois-Suomessa 32 % ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

11 Uhanalaisuusluokkaosuudet ryhmittäin Korkeimmat uhanalaisten osuudet perinnebiotoopeissa (100 %) ja metsissä (76 %) Pienimmät sisävesien (20 %), Itämeren (24 %) sekä kallioiden ja kivikoiden luontotyypeillä (25 %) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

12 Uhanalaistumisen syyt Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Ojitus Pellonraivaus Rakentaminen Vesien rehevöityminen ja likaantuminen Vesirakentaminen ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

13 Luontotyypit ja riistaeläinten elinympäristöt

14 Riistaeläinten ensisijaiset elinympäristöt Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä etenkin kuolleen puun määrän ja vanhojen metsien väheneminen

15 Metsät elinympäristöinä Eivät sinällään häviämässä, mutta voimakkaasti muuttuneet Tärkeimmiksi tekijöiksi kangasmetsien kokonaisekosysteemin kannalta katsottiin nämä mitattavissa olevat tekijät:? Kuollut puu (m 3 /ha) Järeät puut (kpl/ha) Metsissä elävät riistaeläimet Lehtipuiden osuus (% elävästä puustosta)

16 Suot elinympäristöinä Suoluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 57 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä ojitus, pellonraivaus ja metsien uudistamis- ja hoitotoimet

17 Suot elinympäristöinä Turvemaiden ojitusosuus Kuva: Risto Salovaara/YLE VU Kuva: YLE VU EN

18 Sisävedet ja rannat elinympäristöinä Sisävesi- ja rantaluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 20 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä vesien rehevöityminen ja likaantuminen, vesirakentaminen, ojitukset ja metsätaloustoimenpiteet sekä rantarakentaminen

19 Sisävedet ja rannat elinympäristöinä Elinympäristö vesilinnuille, saukolle & majavalle Piirroskuvat Suomen metsästäjäliiton sivuilta CR EN Kuva: Jari Peltomäki VU VU Sisävesi- ja rantaluontotyyppien taantumisella yhteys esimerkiksi sotkien, heinätavin ja haapanan uhanalaistumiseen Rehevöityminen > särkikalat runsastuvat > ravintokilpailu > osasyy sotkien alamäkeen Avoimien alueiden umpeenkasvu > osasyy haapanan ja heinätavin ahdinkoon

20 Itämeri elinympäristönä Itämeren luontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 24 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä Itämeren rehevöityminen, ruoppaukset, väylät ja vesiliikenne Merijää VU Itämerennorppa NT Kuva: Seppo Keränen / WWF

21 Tunturit elinympäristönä Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus Luontotyypeistä 38 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä ilmaston lämpeneminen, porolaidunnus ja niiden yhteisvaikutukset LC Kuva: Yle

22 Ihmisen muovaamat elinympäristöt Ihmisen voimakkaasti muokkaamista ympäristöistä arvioitiin vain perinnebiotoopit Kaikki luontotyypit (100 %) uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä niitto- ja laidunkäytön loppuminen, myös pellonraivaus ja metsittäminen

23 Lähes puolet Suomen luontotyypeistä uhanalaisia Keinot tilan parantamiseen tunnetaan: asiantuntijaryhmiltä 70 toimenpide-ehdotusta luontotyyppien tilan parantamiseksi liittyen maankäyttöön, luonnonvarojen käyttöön & ympäristön tilan parantamiseen suojeluun, hoitoon & ennallistamiseen tutkimukseen, seurantaan, tietojärjestelmiin, koulutukseen & viestintään Vanhojen keinojen merkittävä tehostaminen Yksi tie eteenpäin: Lisää lintuvesien ja - kosteikkojen hoitoa ja kunnostusta Uusia keinoja kehitettävä ja otettava käyttöön 23 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

24 Kiitos mielenkiinnosta! Luontotyyppivalokuvat: Heidi Arponen, Olli Autio, Markku Heinonen, Juha Jantunen, Tytti Kontula, Antti Lammi, Katariina Mäkelä, Kaisa Raatikainen, Katja Raatikainen, Anne Raunio, Terhi Ryttäri, Maarit Similä, Seppo Tuominen, Mats Westerbom