Mahku hankkeen koulutus Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä

Transkriptio

1 Mahku hankkeen koulutus Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä

2 Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke (Mahku) Mahku-hankkeen tavoitteena on kehittää Kelan kuntoutuspalveluja siten, että ne vastaavat paremmin maahanmuuttaja-asiakkaiden tarpeisiin Hanke jakaantuu kolmeen osioon: 1. Koulutus Koulutetaan Kelan palveluntuottajia kulttuurisensitiiviseen / kulttuurisen kompentenssin huomioivaan työotteeseen 2. Tiedotus Tiedotetaan Kelan kuntoutuspalveluista maahanmuuttajille 3. Palveluiden kehittäminen Maahanmuuttajille suunnatun ammatillisen kuntoutuksen ja kielenopiskelun yhdistävä kuntoutuksen pilotointi on suunnitteilla. 2

3 Hankkeen tausta Maininta maahanmuuttajien kuntoutuspalveluiden käytön selvittämisestä jo vuosien Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kolmivuotissuunnitelmassa Vuonna 2010 käynnistettiin Maahanmuuttajat kuntoutuspalveluiden asiakkaina tutkimus (Buchert U., Vuorento M.) ja Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa rekisteritutkimus (Härkäpää K, Vuorento M, Buchert U. ja Lehikoinen T.) Kela rahoitti THL:n Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi tutkimusta (Castaneda A.E., Rask S., Koponen P., Mölsä M. & Koskinen S. Raportti 61/2012) Vuonna 2014 julkaistiin Kokemuksia ja näkemyksiä maahanmuuttajien suomen kielen taidon huomioon ottamisesta kuntoutus- ja työllistymispalveluissa (Härkäpää K., Kelan työpapereita 67/2014) 3

4 Hankkeen tausta Kelassa tehtiin esiselvitys maahanmuuttajien kuntoutukseen liittyen, joka jakaantui neljään osaan: 1. Kirjallisuuskatsaukseen 2. Selvitykseen maahanmuuttajien kuntoutuskokemuksista 3. Aineiston tilastollisesta kuvailuun ja 4. Asiantuntijakuulemisiin. 4

5 Johtopäätöksiä esiselvityksen pohjalta Maahanmuuttajat käyttävät Kelan kuntoutuspalveluita vähemmän kuin kantasuomalaiset. Erityisesti työikäiset maahanmuuttajat hakeutuvat harvemmin kuntoutukseen ja heille myönnetään erityisesti ammatillista kuntoutusta harvemmin kuin kantaväestölle 5

6 Johtopäätöksiä esiselvityksen pohjalta Maahanmuuttajille suunnatulle ammatillista kuntoutusta ja kielenopetusta yhdistävälle palvelulle, jossa on kulttuurisensitiivinen työote ja jossa kiinnitetään huomiota oppimisvaikeuksiin on tarvetta. Kielitaidon puute on aikaisempien tutkimusten mukaan yksi suurimmista kuntoutuksen toteuttamista hankaloittavista tekijöistä. Aikaisemmat tutkimukset, kirjallisuuskatsaus sekä asiantuntijoiden kuuleminen tukivat tätä palveluntarvetta. 6

7 Esiselvityksestä nousseita tarpeita Palveluntuottajien ja Kelan henkilöstön kouluttamiselle ja ohjeistamiselle on tarvetta. Aikaisemmissa tutkimuksissa ja esiselvitykseen liittyvissä selvityksissä nousee toistuvasti esille se, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kulttuuritaustaan kiinnitetään kuntoutuspalveluissa liian vähän huomiota. Ohjeistaminen ja kouluttaminen nousi myös kirjallisuuskatsauksessa yhdeksi käytetyimmistä vuorovaikutusmallien käytännön sovelluksista. 7

8 Esiselvityksestä nousseita tarpeita Kuntoutuksesta tiedottamista on tehostettava Tietoisuus Kelan kuntoutuksesta on maahanmuuttajien keskuudessa heikkoa. Tästä kielii esim. esiselvityksessä haastateltujen kuntoutujien kuvaukset siitä, etteivät he usein tienneet mihin kuntoutukseen ovat menossa ja missä kuntoutuksessa ovat olleet. 8

9 Hankkeen Koulutus osion tavoitteita Taitoa kritisoida omia oletuksia, arvoja ja toimintaa Valmius muokata omia toimintamalleja ja oppia uusia taitoja kulttuurisesti erilaisten tilanteiden mukaisesti Ymmärrystä siitä, että erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kohtaamisiin voi liittyä haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia. Valmius kerätä kulttuurisesti merkityksellistä tietoa ja laittaa käytäntöön toimintamalleja, jotka pohjautuvat kulttuuriseen arvioon. 9

10 10 Seuraa