2. Kuntoutusjärjestelmä ennakoivaksi, keskeiseksi osaksi uudistuksia

Transkriptio

1 Kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Kuntoutussäätiö Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 1. Työhön kuntoutuminen on strateginen valinta Työhön kuntoutuminen on strateginen valinta suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Työhön kuntoutumisella voidaan vaikuttaa hyvinvointiin, kilpailukykyyn ja kestävyysvajeeseen. Suomessa on: lähes työtöntä yli korkeakoulutettua nuorta ilman työtä pitkäaikaistyötöntä yli 50 % maahanmuuttajista ilman työtä yli osatyökykyistä työhalukasta ilman työtä (Kuntoutussäätiö, Jamit- ja TEMPOhanke) työhön haluavaa vammaista tuhansia työikäisiä, jotka eivät työllisty oppimisvaikeuksien vuoksi ( On tärkeää, että entistä useampi työn ulkopuolella oleva työllistyy ja voimavarat saadaan käyttöön. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on kallista yhteiskunnalle: syrjäytymisen kustannukset ovat yli miljardi euroa (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015) ennenaikainen eläköityminen maksaa 20 miljardia euroa 2. Kuntoutusjärjestelmä ennakoivaksi, keskeiseksi osaksi uudistuksia Kuntoutus on merkittävä hyvinvointi-investointi, jonka avulla vahvistetaan ihmisten voimavaroja. Kuntoutus on monialaista, moniammatillista toimintaa, joka muuttuu ajassa. Kuntoutus on lääkinnällisestä, ammatillisesta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta muodostuva kokonaisuus. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus pitäisi integroida valmisteilla oleviin uudistuksiin: soteuudistukseen, itsehallintoalueiden muodostamiseen ja kuntien tehtävien tarkasteluun. Kuntoutuksen tulisi olla mukana kaikissa näissä uudistuksissa keskeisenä hyvinvointi-investointina ja kestävyysvajetta umpeen kurovana tekijänä. Tarvitaan esiselvitys siitä, miten kuntoutuksesta saadaan vaikuttavaa, mitä hallinnon purkua tarvitaan ja miten rahoitus hoidetaan. Kuntoutusmuodot ja menetelmät vaativat jatkuvaa uudistamista ja vaikuttavuuden parantamista. Kuntoutusjärjestelmä on uudistettava korjaavasta ennakoivaksi. Tarvitaan kokeiluja ja hyvien käytäntöjen keräämistä. Kuntoutusinnovaatioita tarvitaan erityisesti työllistämiseen, nuorten syrjäytymiseen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen ikäihmisten ja veteraanien kuntoutuksen lisäksi.

2 3. Talousarvioehdotuksen toimenpiteet ja resurssoinnit 2016 Kommentit talousarvioesityksen toimenpiteisiin kuntoutuksen kannalta Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä aiotaan vahvistaa ja eriarvoisuutta vähentää Vaikeavammaisten kuntoutukseen kohdennettavan määrärahan kasvattaminen ja aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvausten nostotason huomioiminen on kannatettavaa. Työttömyysturvan ja työllistämisrahojen leikkausten uhkana on, että työttömyyden kasvaessa yhä suurempi osa suomalaisista jää työn ja siten myös kuntoutuksen ulkopuolelle. Kuntoutussäätiön tutkimusten mukaan kuntoutuksen ja terveyspalveluiden ulkopuolelle jäävät muita todennäköisemmin työttömät, nuoret ja maahanmuuttajat. Kuntoutussäätiön tutkimusten mukaan oppimisvaikeudet estävät monien aikuisten ja nuorten työhön ja koulutukseen pääsyn. Oppimisvaikeuksien diagnosointiin ja ongelmien vähentämiseen tulee panostaa. Kuntoutuksen voimavaroja pitäisi suunnata erityisesti sellaiseen kuntoutukseen, jossa eriarvoisuutta voidaan vähentää kehittämällä ja käyttöönottamalla uusia kuntoutuksen toimintamalleja. Tarvitaan kuntoutuksen kokeiluohjelma. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt Nuorten palveluja kootaan yhteen Ohjaamo-mallin mukaisesti, mikä on kannatettavaa. Nuorisotakuu muuttuu yhteisötakuuksi. Jotta nuorten työttömyyttä voidaan vähentää, tarvitaan myös nuorille korvamerkittyä työllistämisrahaa (esim. Sanssi-kortti). Koulutuksessa myös oppisopimus ja tutkinnon osien suorittaminen ovat tärkeitä. Kuntien työpajatoimintaa aiotaan vahvistaa edelleen. Työpajamalli vaatii uudistusta siten, että syntyy pysyviä työllistämisen rakenteita tilapäisen aktivoinnin sijaan. Nyt siirtymät työhön ja uuden työn luonti työpajoissa on liian vähäistä. Työurien pidentäminen Työurien pidentämiseksi tarvitaan työlähtöistä kuntoutusta. Hallituksen lakkauttama AURAkuntoutusmalli voitaisiin yhdistää työeläkekuntoutuksen palveluihin. Normitalkoot Koko työllisyydenhoidon käytännöt pitäisi uudistaa järkeviksi ja luopua turhasta byrokratiasta. Näin saataisiin enemmän aikaa asiakastyölle. Esim. kuntouttavassa työtoiminnassa on erittäin tarkka läsnäolokirjaamiskäytäntö, joka vie paljon resursseja. Digitaaliset palvelut Kuntoutus on ollut paikkaan ja aikaan sekä rakenteisiin sidottua. Kuntoutuksen digiloikka on tekemättä. Kuntoutus on normaalia kuntoutujan elämää, ja digitalisaation avulla sen vaikuttavuus ja tehokkuus voidaan moninkertaistaa. Tarvitaan kuntoutuksen kokeiluohjelma, jossa digitalisaatiota hyödynnetään maksimaalisesti. Tavoitteellisuus Kuntoutukseen, kuten kuntouttavaan työtoimintaan ja maahanmuuttajien kuntoutukseen, sekä yhteisötakuuseen tarvitaan tulos- ja vaikuttavuustavoitteet.

3 Kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Kuntoutussäätiö Soile Kuitunen valt.tri, toimitusjohtaja

4 Työhön kuntoutuminen on strateginen valinta hyvinvointiyhteiskunnassa Työhön kuntoutuksella voidaan vaikuttaa hyvinvointiin, kilpailukykyyn ja kestävyysvajeeseen. Suomessa on työn ulkopuolella työtöntä Yli korkeakoulutettua nuorta pitkäaikaistyötöntä Yli 50 % maahanmuuttajista ilman työtä Yli osatyökykyistä työhalukasta Yli vammaista Tuhansia oppimisvaikeuksista kärsiviä Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on kallista: Syrjäytyminen 1 mrd Ennenaikainen eläköityminen 20 mrd

5 Kuntoutusjärjestelmä ennakoivaksi, keskeiseksi osaksi uudistuksia Kuntoutus Merkittävä hyvinvointi-investointi, joka vahvistaa ihmisten voimavaroja Monialaista, moniammatillista toimintaa, joka elää ajassa Lääketieteellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kokonaisuus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Integroitava valmisteilla oleviin uudistuksiin: sote, itsehallintoalueet ja kuntien tehtävät. Kuntoutus korjaavasta ennakoivaksi. Selvitettävä: Kuntoutuksen vaikuttavuus. Hallinnon purku. Rahoitus. Hyvät käytännöt. Kuntoutusmuotojen ja menetelmien uudistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Kokeilut. Uudet innovaatiot työllistämiseen, nuorten syrjäytymiseen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen ikäihmisten ja veteraanien kuntoutuksen lisäksi.

6 Kommentit talousarvioesityksen toimenpiteisiin kuntoutuksen kannalta Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä aiotaan vahvistaa ja eriarvoisuutta vähentää Kannatettavaa: vaikeavammaisten kuntoutuksen määräraha ja aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustaso Huomioitavaa: kuntoutuksen ja terveyspalvelujen ulkopuolelle jäävät, oppimisvaikeudet, uudet kuntoutuksen toimintamallit ja kokeiluohjelma Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle olevien nuorten määrä vähentynyt Kannatettavaa: palvelut yhteen Ohjaamo-mallin mukaisesti Huomioitavaa: nuorille korvamerkitty työllistämisraha, oppisopimus ja tutkinnon osien suorittaminen. Työpajamalliin pysyvät työllistämisen rakenteet tilapäisen aktivoinnin sijaan. Työurien pidentäminen Työlähtöinen kuntoutus. Aura-kuntoutusmalli työeläkekuntoutuksen palveluihin. Normitalkoot Työllisyydenhoidon käytäntöjen uudistaminen järkeviksi. Byrokratiasta luopuminen. Enemmän aikaa asiakastyölle. Digitaaliset palvelut Digiloikka. Vaikutuksen ja tehon moninkertaistaminen. Kuntoutuksen kokeiluohjelma, jossa digitalisaatiota hyödynnetään maksimaalisesti arjen elämässä. Tavoitteellisuus Kuntouttavaan työtoimintaan, yhteisötakuuseen ja maahanmuuttajien kuntoutukseen tulos- ja vaikuttavuustavoitteet ohjaamaan jatkuvaa parantamista. Vaikuttavuuden arviointi Tarvitaan niin lainsäädännön kuin rakenteiden ja toimintojenkin uudistamisessa.