Opas kehittämisrahoituksen hakemiseen Kelan KKRL 12 :n varoista Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Transkriptio

1 Opas kehittämisrahoituksen hakemiseen Kelan KKRL 12 :n varoista Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

2 1 Sisällys Johdanto Hakemisen perusteet Yleistä Kuntoutuksen kehittämisvarojen hakeminen Hakuajat Kuka tai mikä taho voi hakea? Rahoitusmuodot Kehittämishankkeen kuntoutuspalvelut Valintakriteerit Sopimus ja hankkeen seuranta Hankkeen päättäminen Hankesuunnitelma Perustele tarve Selkeytä tavoitteet Kuvaa hankkeen toteutus Suunnittele seuranta ja arviointi Laadi kustannusarvio Mitkä ovat oletetut tulokset ja vaikutukset Laadi juurrutussuunnitelma Lisätiedot... 9

3 2 Johdanto Kelan kuntoutus on oleellinen osa maamme hyvinvointipolitiikkaa. Keskeisiä hyvinvointipolitiikan tavoitteita ovat mm. kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva, kattavat ja vaikuttavat sosiaalija terveyspalvelut, palvelujärjestelmien kehittäminen, palvelujen saatavuus ja laatu, monipuoliset palvelut sekä päätösten ja järjestelmien läpinäkyvyys. Hyvinvointipolitiikassa korostetaan kansalaisten omaa osallistumista, perheiden hyvinvointia ja työelämän kehittämistä. Kela on valtakunnallinen kuntoutuksen järjestäjä ja kehittäjä. Tähän oppaaseen on koottu kehittämishankkeisiin liittyvät keskeiset ohjeet, joiden avulla voidaan hakea Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia koskevan lain (KKRL 12 ) mukaista rahoitusta kuntoutuksen kehittämishankkeisiin. 1 Hakemisen perusteet 1.1 Yleistä Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan rahoitusta valvovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutusasiain neuvottelukunta ja Kelan hallitus. Rahoituksen myöntäminen perustuu vuosittain laadittavaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kolmivuotissuunnitelmaan ja sosiaali- ja terveysministeriön linjauksiin. Kuntoutuksen kehittämistoiminta suunnataan Kelan toteuttaman kuntoutuksen keskeisiin palveluihin. Kehittämistoiminta voi kohdentua myös yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat Kelan kuntoutuksen, terveydenhuollon ja kolmannen sektorin rajapinnoille. Kehittämistoimintana voidaan toteuttaa Kelan kuntoutukseen liittyviä uusia kuntoutuspalveluja tai kuntoutuspalveluihin välittömästi liittyviä esiselvityksiä, tutkimuksia, arviointeja ja selvityksiä. 1.2 Kuntoutuksen kehittämisvarojen hakeminen Kehittämistoiminnan rahoitusta haetaan lähettämällä täytetty KKRL 12 :n kehittämishankkeiden rahoitusanomus hankesuunnitelma tutkimussuunnitelma (voi sisältyä hankesuunnitelmaan) kustannusarvio. Lisäksi hakemusta selkeyttämään voidaan liittää tarvekartoitus tai esiselvitys arviointisuunnitelma yhteistyösopimukset.

4 3 Hakemus liitteineen lähetetään sähköpostitse osoitteeseen määräpäivään mennessä. Hakemus voidaan lähettää myös postitse osoitteella Kela/TEOS/kuntoutusryhmä, kehittämishankehakemus, PL 78, Helsinki. Postileimassa tulee olla viimeistään määräpäivän leima. Puutteellisesti täytettyjä tai myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Hakemus käsitellään Kelan terveysosaston kuntoutusryhmässä. Kuntoutusryhmä voi päätöskokouksessa esitetään hankehakemuksen hyväksymistä tai hankehakemuksen hylkäämistä. Päätöksen tueksi kuntoutusryhmä voi pyytää hankehakemuksen täydentämistä. Tällöin hakijataholle osoitetaan lisäselvityspyyntö. Täydentämistä pyydetään erityisesti silloin, jos hakemukseen sisältyy Kelan toiminnaksi suunniteltuja palveluita. Kela voi käsittelyn aikana olla yhteydessä yhteisrahoitteisten hankkeiden muihin ilmoitettuihin rahoittajatahoihin tai olla yhteydessä kuntoutuksen muihin järjestäjätahoihin, jos kuntoutus kohdentuu järjestelmien rajapinnoille. 1.3 Hakuajat Hankehakemukset käsitellään kahdesti vuodessa. Maaliskuussa jätettyjen hankehakemusten päätös saatetaan hakijataholle tiedoksi kesäkuun lopussa. Elokuun loppuun mennessä tulleista hankehakemuksista päätös annetaan marraskuun loppuun mennessä. Jos hakemuksen käsittely vaatii lisäselityksiä, päätöksen antaminen voi viivästyä. Hankehakemus tulee mennessä Kelaan Hankehakemuksen käsittelyprosessi Päätös kesäkuun loppuun mennessä Hankehakemus tulee mennessä Kelaan Hankehakemuksen käsittelyprosessi Päätös marraskuun loppuun mennessä Kuva 1. Hankerahoituksen aikataulu

5 4 1.4 Kuka tai mikä taho voi hakea? Rahoitusta voivat hakea julkisen sektorin toimijat ja muut julkiset yhteisöt tai kuntoutuspalvelujen tuottajat. Rahoitusta ei myönnetä yksityisille henkilöille. 1.5 Rahoitusmuodot Kehittämishankkeiden rahoituspäätöksissä noudatetaan lakia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ( /566) ja hankinnoissa lakia julkisista hankinnoista ( /348). Hankkeiden rahoitusmuotoina voivat olla kehittämisen ja tutkimuksen osalta yhteisrahoitus tai Kelan rahoitus. Mikäli hankkeessa on tarkoitus kehittää uusia Kelan palveluita ja palvelun sisältöä ei voida määritellä standardoidusti hankkeen alussa, katsotaan toiminnan olevan kehittämistä. Mikäli hankkeeseen liittyy uusia Kelan kuntoutuspalveluita (kts. myös luku 1.6), jotka ovat valmiiksi kehitettyjä tai standardoituja, alle euron kehittämisrahoitus voidaan myöntää yhdelle hakijataholle, jolloin hankkeen rahoittajana on Kela ja hakija. Yli euron rahoitukseen tarvitaan Kelan ja hakijan lisäksi hankkeen kokonaiskustannusten kannalta kolmas merkittävä rahoittaja. Hakijan omarahoitusosuutta ei katsota toiseksi rahoittajaksi. 1.6 Kehittämishankkeen kuntoutuspalvelut Kehittämishankkeisiin liittyvät kuntoutuspalvelut voidaan järjestää Kelan tai terveydenhuollon palveluina. Silloin kun perustetaan uusia standartoituja Kelan kuntoutuspalveluita kehittämishanketta varten, hankitaan palvelut tarjouskilpailulla, neuvottelumenettelyllä tai yhteisrahoitusmenettelyllä. Palveluita voidaan kehittää myös kunnallisessa terveydenhuollossa. Näissä tilanteissa Kela ei vastaa kuntoutusasiakkaiden rekrytoinnista eikä palveluiden hankinnasta. Kehittämishankkeisiin liittyvistä Kelan palveluiden hankinnoista ilmoitetaan HILMAilmoituskanavalla ja Kelan internetsivuilla. Kehittämishankkeen kuntoutuspalveluja järjestävän palveluntuottajan on noudatettava lakia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista /566 (KKRL) kehittämishankesopimuksessa määriteltyjä palveluiden toteuttamiseen liittyviä asioita Kelan kuntoutuksen standardin yleisen osan vaatimuksia. Kehittämishankkeen sopimuksessa ja hankesuunnitelmassa määritellään, mikä on viimeisin käyttöön otettu standardi ja noudatettavat kohdat.

6 5 Jos kehittämistoiminnassa halutaan poikkeamia edellä mainituissa asiakirjoissa annettuihin ohjeisiin, neuvotellaan asiasta hakijan ja Kelan kuntoutusryhmän kesken ennen rahoitusesityksen tekemistä. Asiasta sovitaan kirjallisesti. Kela ratkaisee, voidaanko poikkeuksellinen toiminta toteuttaa. Kehittämishankkeeseen liittyvän kuntoutuspalvelun toimeenpano valmistellaan yhteistyössä palveluntuottajan ja Kelan kuntoutusryhmän kanssa. Toimeenpanoon kuluu yleensä noin 3 4 kuukautta sopimuksen tekemisestä. Tiedottaminen yhteistyötahoille ja asiakkaiden valinta voivat käynnistyä vasta toimeenpanon valmistuttua. 1.7 Valintakriteerit Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämistoiminnan rahoitusta voidaan myöntää kehittämistoimintaan kohdennetun rahamäärän puitteissa hankehakemuksille, joissa täyttyvät seuraavat ehdot: Kehittämistoiminta on relevanttia Kelan kuntoutuksen kannalta. Kehittämistoiminta kohdentuu yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat eri järjestelmien rajapinnoille. Toiminnan vakiinnuttamisesta on alustava suunnitelma, ja pysyvän toiminnan rahoituksesta on olemassa ehdotus (esim. kunnat, Kela). Kehittämishankkeen tulokset ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä hankkeen päättyessä. Kelalla on realistiset mahdollisuudet osallistua kehittämishankkeeseen. Tavallisimmat esteet rahoituksen myöntämiselle Kehittämistoiminnan rahoitusta ei pääsääntöisesti myönnetä, jos kehittämishanke kohdistuu selvästi toisen kuntoutusta järjestävän tahon, kuten julkisen terveydenhuollon palveluihin. kehittämishankkeena tarjottavan kuntoutuksen soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta on jo olemassa luotettavaa tietoa. vastaava tai vaihtoehtoinen palvelu on olemassa tai vastaavan palvelun kehittäminen tai tutkimus on käynnissä Kelan tai muun tahon rahoittamana. kehittämishanke on epärealistinen. hanke tähtää hakijatahon liiketoimintaan tulevan tuotteen tai palvelun kehittämistyöhön. haku kohdistuu opinnäytetyön tekemisen rahoittamiseen. hakemus on puutteellinen. 1.8 Sopimus ja hankkeen seuranta Päätös rahoituksen myöntämisestä lähetetään hakijalle ilmoituskirjeessä. Jokaisella hankehakemuksen jättäneellä on oikeus saada päätös hankkeen rahoituksesta. Päätökseen voi

7 6 hakea muutosta tilanteessa, jossa hakijataho on tyytymätön saamaansa päätökseen. Muutosta voi hakea valittamalla päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneen hakijan kanssa tehdään sopimus. Hankkeen aikataulu tarkennetaan yhteistyössä Kelan terveysosaston kuntoutusryhmän ja hakijan kanssa ennen sopimuksen tekemistä. Palveluntuottajat, asiantuntijat ja tutkijatahot sitoutuvat tuottamaan ajantasaista tietoa Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminnan käyttöön sopimuksen mukaisesti. Myös hankkeen aikana saavutetut välitulokset ovat Kelan käytettävissä. Kelan kuntoutusryhmä seuraa hankkeen toteutumista. Seurannan muodot tarkentuvat hankkeen toimeenpanon aikana hankkeen sisällön ja toteutuksen mukaan. Laajoihin hankkeisiin tulee perustaa aina ohjausryhmä, jossa on mukana Kelan edustaja. Kelan rahoittamiin kehittämishankkeisiin tulee aina liittää myös tutkimussuunnitelma ja hankkeen arviointisuunnitelma. 1.9 Hankkeen päättäminen Kehittämishankkeen päättyessä Kelaan toimitetaan hankkeen loppuraportti, joka sisältää hankkeen keskeiset tulokset, suositukset ja selvityksen varojen käytöstä. Kehittämistyön tulosten tulee jäädä Kelan käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Näin ne ovat kaikkien kuntoutuksen palveluntuottajien ja muiden tahojen vapaasti hyödynnettävissä. 2 Hankesuunnitelma Hankerahoitusta haetaan Kelan rahoitushakemuksella, ja sen liitteeksi laitetaan kustannusarvio ja vapaamuotoinen hankesuunnitelma. Seuraavassa on käsitelty rahoitushakemuksen liitteeksi tulevan hankesuunnitelman runkoa ja otsikointia. Tarkoituksena on saada hankesuunnitelmasta asianmukainen rahoituspäätöksen tekemisen kannalta. 2.1 Perustele tarve Kuvaa tarkkaan, miksi tämä hanke olisi tarpeellista toteuttaa. Mikä on hankkeen päämäärä, keitä hanke toteutuessaan eniten hyödyttää sekä mihin hankkeen kustannusvaikutukset kohdentuvat? Kerro myös, miten hanke edistää kuntoutujien hyvinvointia. Perustele hankkeen ajankohtaisuus tai onko hankkeen toteuttamiselle konkreettinen sosiaalinen tarve. Jos hanketta varten on tehty tarvekartoitusta, liitä kartoitus hakemukseen. Perehdy aihetta käsitteleviin aikaisempiin tutkimuksiin

8 7 ja raportteihin, perustele mitä uutta tämä hanke tuo kehitettävään asiakokonaisuuteen. Perustele, miksi hanke on Kelan kannalta relevantti ja miten hankkeen toteuttaminen ja tulokset hyödyttävät kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kehittämistä. 2.2 Selkeytä tavoitteet Tavoitteissa tulee näkyä koko hankkeen keskeinen idea. Määrittele hankkeelle tavoitteet, jotka ovat arvioitavissa. Hyvät tavoitteet ovat selkeitä, realistisia ja konkreettisia. Kehittämishankkeiden tavoitteiden tulee liittyä uudenlaisen tiedon tai toiminnan etsimiseen tai toiminnan tehokkuuden, tuloksellisuuden tai laadun parantamiseen. Tavoitteita voi selkeyttää kuvaamalla ne osatavoitteet tai tukiprosessit, jotka edistävät varsinaisten tavoitteiden saavuttamista. 2.3 Kuvaa hankkeen toteutus Määrittele hankesuunnitelmaan, kuka tai mikä taho vastaa hankkeen toteutuksesta, mitkä ovat hankkeen merkittävimmät verkostot ja sovitut yhteistyötahot. Kirjaa hankkeen maantieteellinen toiminta-alue hankesuunnitelmaan. Jos olette hankkeen suunnitteluvaiheessa laatineet yhteistyösopimuksia, myös ne on hyvä liittää hankesuunnitelmaan. Hankkeen toteutuksessa kuvataan keskeiset yhteistyökumppanit ja heidän kanssaan tehdyt sopimukset ja sitoumukset, jotka liitetään hakemuksen liitteeksi. Määrittele myös, mikä on oletettu tulos hankkeen päätyttyä. Pohdi hankkeen eettisiä kysymyksiä kuntoutujan kannalta ja kirjaa ne hankesuunnitelmaan. Hanki tarvittaessa lupa eettiseltä toimikunnalta. Vastaat hankkeen toteuttajana, että hanke noudattaa hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä. Kelassa toimii eettinen toimikunta, joka käsittelee pyynnöstä kehittämishankkeisiin ja tutkimuksiin liittyviä eettisiä ennakkoarviointeja. Tarvittaessa voit pyytää eettisen luvan myös sairaanhoitopiirien eettisiltä toimikunnilta. 2.4 Suunnittele seuranta ja arviointi Hakijana vastaat hankkeen seurannasta ja toteutuksesta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kuvaa seurannan vastuut ja organisointi hankesuunnitelmassa ja se, miten seurantatietoa hyödynnetään. Kirjaa seurantaan liittyvä ajallinen panostus hankesuunnitelmaan. Samoin suunnitelmassa tulee näkyä seurantatiedon pohjalta koottu aineisto hankkeen edetessä. Kela seuraa myös hankkeen edistymistä, ja hakija toimittaa sovitusti väli- ja loppuraportit. Seurannan muodot tarkentuvat hankkeen toimeenpanon aikana hankkeen sisällöstä ja toteutuksesta riippuen. Kelalla on oikeus hyödyntää raportoinnista saatavaa tietoa kuntoutuspalveluiden kehittämiseen. Liitä hankesuunnitelmaan myös arviointisuunnitelma siitä, miten hankkeen tuloksia ja niiden vaikutuksia arvioidaan.

9 8 2.5 Laadi kustannusarvio Erittele kustannusarvioon ne kulut, joihin rahoitusta haetaan. Käytä kustannusten arvioinnissa Kelan kustannusarvion rakennetta (Kustannusarvio -lomake). Suunnittele realistinen kustannusarvio koko hankkeen ajalle. Mikäli hankkeella on toinen rahoittaja, kustannusarviossa tulee näkyä myös toisen rahoittajatahon osuus kokonaisbudjetista sekä se, onko toisen rahoittajatahon osuus varmistunut vai onko se vasta valmisteluvaiheessa. Lisäksi on määriteltävä, mitä toinen rahoittaja kustantaa. Jaottele kustannukset seuraaviin kustannuslajeihin: kehittämisen ja tutkimuksen välittömät kulut o henkilöstökulut o ulkopuolisten palveluiden osto o tilakustannukset, investointi- ja hankintakulut o kokous-, matka- ja koulutuskulut o muut kustannukset, kuten tiedon hankinta- ja käsittelykulut sekä tietopalvelu- ja julkaisukulut kuntoutuspalveluiden kustannukset (mikäli halutaan perustaa uusia kuntoutuspalveluita hanketta varten) o kuntoutuspalveluihin liittyvät henkilöstökulut o kuntoutuspalveluihin liittyvät tilakustannukset o muut kuntoutuspalveluun liittyvät kustannukset, kuten kuntoutuspalvelua toteuttavien henkilöiden matkakustannukset verkosto- tai kotikäynneille kuntoutuspalveluiden kokonaishinta/kuntoutuja (jos perustetaan uusia Kelan kuntoutuspalveluita). 2.6 Mitkä ovat oletetut tulokset ja vaikutukset Tässä kuvataan lyhyesti keskeiset hankkeella tavoiteltavat tulokset sekä niiden vaikutukset. Myös se, millä menetelmillä tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan, tulee näkyä tässä. Arviointisuunnitelma voidaan liittää hakemukseen. 2.7 Laadi juurrutussuunnitelma Laadi hankkeelle juurruttamissuunnitelmassa, jossa ilmenee hankkeen tulosten ja uusien toimintamallien vieminen käytäntöön. Kuvaa tarkasti sitä, minkä toimenpiteiden avulla hankkeessa saavutetut tulokset ja kokemukset saadaan kehittämishankkeen päättymisen jälkeen juurrutettua osaksi nykyistä palvelujärjestelmää.

10 9 2.8 Lisätiedot Lisätietoja kehittämishankerahoitukseen liittyvästä hakuprosessista voit kysyä Kelan terveysosaston kuntoutusryhmästä sähköpostitse osoitteesta