Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012

Transkriptio

1 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012

2 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 Yleistä Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuluttajien asiointivirtoja kuntien välillä. Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 on jatkoa Suomen Gallup Oy:n tekemille aikaisemmille vaikutusaluetutkimuksille. Pohjois-Savoa koskevan aineiston osalta rahoittajana olivat Pohjois-Savon liitto, Savon Mediat Oy ja Kuopion kauppakamari. Vaikutusaluetutkimuksen tiedonkeräys on vuoden 2011 kyselyssä toteutettu TNS Gallupin internet-paneelissa TNS Gallup Forumissa. Täydennyshaastattelut on tehty internet-kyselynä; osa TNS Gallupin paneelissa ja osa puhelimitse rekryttyinä internet-kyselyinä. Vuonna 2006 tutkimus tehtiin kirjekyselynä, jota täydennettiin internet-paneelilla. Menetelmän vaihtuminen kirje- ja web-kyselyistä kokonaan web-kyselyksi vaikuttaa tuloksiin ja hankaloittaa vertaamista aiempien vuosien tutkimuksiin. Vertailua aiempiin tutkimuksiin vaikeuttaa myös mm. se, että 2000-luvun lopulla tehtiin useita kuntaliitoksia, verkko-ostaminen on kasvanut tietyillä toimialoilla ja verkostokehittymisen myötä myös kuluttaja muuttaa ostopaikkojaan nopeammin kuin koskaan aiemmin. Ostosuuntautuminen eli asiointivirrat Ostotapahtumalla tai asioinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa aina viimeisintä ostosta tai viimeisintä palvelun hankintaa. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kotitaloudet. Vastaajina ovat kotitalouden 15 v. täyttäneet jäsenet ja vastaaja on vastannut koko talouden puolesta. Vastaajilta on kysytty mistä kunnasta talouteen on viimeksi hankittu 39:ää eri tuotetta tai palvelua sekä eniten ja toiseksi eniten ansaitsevan työpaikkaa. Kuntien lisäksi vaihtoehtona nyt mukana myös internet. Internet -ostaminen on muuttunut edelliseen tutkimukseen nähden ja sen lisääntyminen pienentää kuntiin tapahtuneita suuntautumisprosentteja. Nettiostamista ei vuoden 2006 kyselyssä ollut vaihtoehtonakaan vastaukselle, joten se vaikuttaa edelliseen tutkimukseen vertailuun.

3 Tutkitut tuoteryhmät Päivittäistavarakauppa Elintarvikkeet arkisin Elintarvikkeet viikonloppuisin Pesu- ja puhdistusaineet, wc- ja talouspaperit yms. Kosmetiikka Muoti+muu erikoiskauppa Naisten vaatteet Miesten vaatteet Lasten vaatteet Miesten jalkineet Naisten jalkineet Urheiluvälineet ja asusteet Silmälasit, piilolasit ym. optikkotuotteet Kirjat Alkoholi (viinit ja väkevät alkoholijuomat) Kellot ja korut Kodin tietotekniikkalaitteet (pc:t, tulostimet, oheislaitteet) Dvd-elokuvat,cd:t, video- ja tietokonepelit yms Matkapuhelimet, matkapuhelinliittymät, laajakaista Tilaa vaativa erityiskauppa Kodinkoneet Kodin viihde-elektroniikka Huonekalut ja sisustustarvikkeet Rauta-, rakennus- ja remonttitarvikkeet Uusi auto Käytetty auto Muut palvelut/tuotteet Kulttuuripalvelut Julkiset koulutuspalvelut Kirkossa käynti, uskonnolliseet tilaisuudet Kirjastossa käynti Elokuvissa käynti Ravintolapalvelut Kahvila- tai lounasravintolapalvelut Majoituspalvelut vapaa-aikana Kotimaan matkailukohteet Liikuntapalvelut Pankkikonttorissa asiointi Vakuutusyhtiön konttorissa asiointi Matkatoimistossa asiointi Kampaamot / parturit, kauneushoitolat Julkiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut Yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut Työpaikan sijainti eniten ansaitseva Työpaikan sijainti 2. eniten ansaitseva

4 Vaikutusaluetutkimuksen 2011 aineistoista on koottu Kuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen suuntautuvat asioinnit lähikunnista (%). Aineistosta on tehty oheinen kartta, jossa olevat kunnittaiset suuntautumisprosentit ovat tuoteryhmittäisten ostajaosuuksien keskiarvoja. Kartassa on Kuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen suuntautuvat alueet merkitty eri värein. Leppävirran suuntautuminen Varkauteen ja Kuopioon näyttäisi olevan yhtä suurta samoin Rautavaaran suuntautuminen Kuopioon ja Iisalmeen.

5 Kuopioon suuntautuminen Vaikutusaluetutkimuksen aineistojen perusteella tuusniemeläisten, maaninkalaisten, tervolaisten ja siilinjärveläisten asiointi Kuopioon oli n. 50 %. Seuraavaksi suurimmat asiointivirrat tulivat Juankoskelta, Kaavilta ja Nilsiästä. Tuusniemeläisillä oli ostosuuntautumista yli 80 prosenttisesti Kuopioon seuraavissa tuoteryhmissä: uusi auto, lasten vaatteet, kodinkoneet, kellot ja korut, miesten jalkineet. Maaninkalaisten yli 80 prosentin ostovirta Kuopioon oli elokuvissa käynnissä, kellojen ja korujen ostoissa, uuden auton hankinnassa, jalkineissa ja yksityisissä lääkäripalveluissa. Tervossa vastaavasti uusi auto, urheiluvälineet ja asusteet, yksityiset lääkäripalvelut ja elokuvissa käynti sekä silmälasit ja miesten jalkineet hankittiin merkittävässä määrin Kuopiosta. Siilinjärveläisten yli 70 %:n ostosuuntautumista Kuopioon oli elokuvissa käynnissä, miesten jalkineissa, yksityisissä lääkäripalveluissa, kulttuuripalveluissa, uuden auton hankinnassa ja miesten vaatteissa. Pohjois-Savon kunnista Kuopioon suuntautui eniten ostovirtoja seuraavissa tuoteryhmissä yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut kulttuuripalvelut uusi auto miesten jalkineet elokuvissa käynti urheiluvälineet ja asusteet

6 Varkauteen suuntautuminen Asiointiprosentti Joroisista Varkauteen oli hieman yli 50% ja maakunnan ulkopuolisista kunnista Joroisten lisäksi Heinävedeltä asioitiin Varkauteen noin 15 %. Leppävirtalaisten asiointi suuntautui yhtä paljon Varkauteen (25 %) kuin Kuopioonkin (25%). Joroislaisten Varkaudesta hankkimista tuotteista/palveluista nousivat tärkeimmiksi silmälasit, elokuvissa käynti, alkoholi, yksityiset lääkäripalvelut, miesten jalkineet, huonekalut, lasten vaatteet ja kodinkoneet. Leppävirtalaisten kodinkoneostoista 50 % suuntautui Varkauteen (Kuopioon 28 %). Miesten vaatteet, elokuvissa käynti ja silmälasit hankittiin useimmin Varkaudesta kuin Kuopiosta, mutta esimerkiksi jalkineostoissa ja yksityislääkäripalveluissa leppävirtalaiset suuntautuivat enemmän Kuopioon. Naisten vaateostoksia, kodin viihde-elektroniikkaa, dvd:tä, matkapuhelimia ja urheiluvälineitä hankittiin suunnilleen yhtä usein Varkaudesta kuin Kuopiostakin. Varkauden lähikunnista Rantasalmelta oli noin 10 %:n ostovirta Varkauteen. Suurimmat tuote- /palveluryhmät olivat: rauta- ja rakennustarvikkeiden hankinta, lasten vaatteet, liikuntapalvelut ja urheiluvälineet.

7 Iisalmeen suuntautuminen Vieremän ja Sonkajärven asioinnista yli 50 % suuntautui Iisalmeen Vieremäläisten asioinnissa varsin monessa tuoteryhmässä suurin asiointivirta suuntautui Iisalmeen, esim. vakuutusyhtiössä ja kodin viihde-elektroniikan ja huonekalujen hankinnassa. Kysytyistä tuote-/palveluryhmistä vieremäläiset suuntautuivat 20:ssä tuote-/palveluryhmässä yli 60 %:sti Iisalmeen. Sonkajärveläisilläkin 21:n tuote-/palveluryhmän hankinnoissa suuntaus oli Iisalmeen yli 60 %. Prosentuaalisesti suurimmat ostovirrat Sonkajärveltä Iisalmeen olivat silmälasien, uuden auton ja huonekalujen hankinnassa sekä yksityisissä lääkäripalveluissa. Lapinlahden, Pielaveden ja Kiuruveden asiointiprosentti Iisalmeen oli yli 20. Lapinlahtelaisilla oli merkittävimpinä Iisalmesta hankittavina tuote-/palveluryhminä oli mm. uusi auto, kodinkoneet, viihdeelektroniikka, vakuutusyhtiön konttorissa asiointi, yksityislääkärissä asiointi ja miesten jalkineet. Kuitenkin esim. julkisissa koulutuspalveluissa, DVD-hankinnoissa, ravintola- ja kulttuuripalveluissa lapinlahtelaiset suuntautuivat Iisalmea enemmän Kuopioon. Pielavedeltä yli 50 % ostovirtoja Iisalmeen oli uuden auton ostossa, elokuvissa käynnissä, huonekaluostoissa ja naisten jalkineiden hankinnoissa Kiuruvetisillä tärkeimmät Iisalmesta hankittavat tuote-/palveluryhmät olivat mm. yksityislääkärin palvelut, uusi auto ja huonekalut