TyhyverkostoX- työterveyttä, työturvallisuutta, työhyvinvointia verkostoituen hankkeen osahanke

Transkriptio

1 TyhyverkostoX- työterveyttä, työturvallisuutta, työhyvinvointia verkostoituen hankkeen osahanke Kroppa ja nuppi kuntoon! Kehitetään yhdessä hyviä toimintatapoja ja välineitä fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa työtä tekeville terveyden ja työkyvyn edistämiseen facebook.com/tyhyverkosto #tyhyverkosto, #kroppajanuppi

2 Edistämme työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia (eli TTT) verkostoituen STM:n toimenpidekokonaisuus: Työ, työkyky ja innovaatiot Toimintalinja 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työterveyslaitoksen hankekokonaisuus TTTverkostotoiminta alue, kansallinen, kv Jaana Lerssi- Uskelin TTT-osaaminen työpaikoilla Helena Palmgren TTT-yhteistyö työpaikoilla Hanna Uusitalo TTT-palvelujen hankinnan ja organisoinnin uudet muodot Helena Palmgren Fyysisesti raskasta ja runsaasti psyykkistä kuormitusta sisältävää työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistämisen käytännöt työpaikoilla Sirpa Lusa 2

3 TyhyverkostoX -Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen teemat alueilla Lappi (Henna Nurminen, ELY-keskus) - TTT-yhteistyön ja -osaamisen kehittämistä vertaismentoroinnilla (suunnitteilla) - Meille HyväX -omavastuuta Inarissa, Työhyvinvointisuunnitelmat yhdessä Posiolla -> Kuntien ja paikallisten yritysten yhteistyöllä Pohjanmaa (Elina Seppä-Jokela, Kpedu) - Yhteistyöllä psykososiaalinen kuormitus hallintaan -> yhteistyön kehittäminen ja roolien (työnantajien, esimiesten, työntekijöiden, työsuoj. ja työterv.h.) selkiyttäminen erilaisissa yrityksissä Keski-Suomi; (Anneli Tuura Humap,Kati Koskiniemi JyAvoinYo) Tullaan tutuiksi Keski-Suomessa, Yhteinen alusta keskustelulle ja kehittämiselle, Virtuaalityönohjaus kokeilu esimiehille Etelä-Pohjanmaa; (Ari Koivuniemi, Siipipyörä) - Riskien arviointi ja toiminta sen jälkeen erityisesti pienissä- ja mikroyrityksissä Pirkanmaa; (Minna Hovi, Jmalm) Kroppa ja nuppi yhteiskehittämistä palo- ja pelastusalalla - Toinen alkamassa toukokuussa Satakunta; (Ulla Roininen, Porin kaupunki) -Työterveys-, työturvallisuusosaamisen ja -yhteistyön kehittämistä eri kokoisissa yrityksissä, erityisesti yrittäjien ja mikroyritysten Varsinais-Suomi;Annika Ranta, Humap + Sini Caven) Uusi aika uudenlainen työ teemalla aloitus TUTUSTU: Facebook.com/tyhyverkosto Uusimaa; Charlotta Sandberg, Chinno Oy.-TTT-osaaminen sekä TTT-palvelujen organisointi ja hankinta eri toimialoilla, tarkentuu toukokuussa - Kroppa ja nuppi yhteiskehittämistä palo- ja pelastusalalla Lähes 30 alueellista kehittämisprosessia, kymmeniä verkostotapaamisia ja työpajoja Pohjois-Pohjanmaa; (Helena Ylisirniö, Iin kunta) - Kroppa ja nuppi yhteiskehittämistä palo- ja pelastusalalla - Esimiestyö (pelillistäminen) Oma valta ja vastuu Ennakointi ja varhainen välittäminen Pohjois-Savo; Mariikka Almiala, Sakky) - Fyysisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikalla, osatyökykyisyys ja esimiesten tuki kuljetusalalla + Terveellinen työ elämän eri vaiheissa (EU- OSHA + TTK) Kainuu; (Outi Pitkänen, ELY-keskus) - Aloitus Foorumipäivällä yhteistyöllä, Työelämä 2020 hankkeen alueverkoston, Kainuun maakuntaliiton ja esr-hankkeiden kanssa Pohjois-Karjala: (Kari Hyvärinen, P-K kansanterv.keskus) -Pienten yritysten ja yrittäjien TTT-palvelujen organisointi ja hankinta Pohjois-Karjalassa - TTT-osaamisen kehittäminen Häme; (Oili Kettunen, Vierumäki Countryclub)) -- pyöreän pöydän ritarit kokeilu, Linkulla TTT-työtä -> Verkostorakenteen kehittäminen yhteistyössä Työelämä 2020 alueverkoston sekä Hyvän työelämän ääni hankkeen kanssa Etelä-Savo;(Tarja Kyllönen, Innotiimi ja Minna Lehesvuori Ely-keskus) - TTT-osaamisen kehittäminen eri kokoisissa yrityksissä - Verkostorakenteen kehittäminen yhteistyössä Työelämä 2020 alueverkoston kanssa Kaakkois-Suomi; (Kirsi Kiiskinen, Kymli + Seppo Pellinen, Saimia) Etelä-Karjala + Kymenlaakso, Verkostorakenteen kehittäminen yhteistyössä Työelämä 2020-alueverksotojen kanssa 3

4 Kroppa ja nuppi kuntoon fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla TTL: Sirpa Lusa, Jaana Laitinen, Anne Punakallio, Anne Salmi, Satu Mänttäri, Juha Oksa, Janne Halonen, Heli Hannonen, Tiina Koivisto, Tiina Kaksonen, Jouni Sipponen, Elina Weiste, Andreas Henelius Itä-Suomen yliopisto: Sanna Vehviläinen Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Keski- Uudenmaan pelastuslaitokset Suomen Sopimuspalokuntien liitto Pohjois-Savon alueverkosto Oppilaitokset 4

5 K&N Tavoitteet Kehittää hyviä käytäntöjä työkyvyn ja terveyden edistämiseen työpaikoille, joilla tehdään fyysisesti raskasta työtä ja jossa on paljon psyykkistä kuormitusta. Tuottaa tietoa ja käytäntöjä esimiehille ja työyhteisöille sekä työterveysyhteistyöhön erityisesti osatyökykyisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn edistämiseen. Levittää tietoa hyvistä käytännöistä valtakunnallisesti verkostojen ja viestinnän keinoin. Hanke tuottaa päättäjille valtakunnalliseen päätöksentekoon tietoa ja perusteita fyysisesti raskasta työtä tekevien työurien jatkamiseen ja osatyökykyisten työkyvyn ylläpitoon. 5

6 Kroppa ja nuppi kuntoon: Osatavoitteet/tulokset 1. Vaikutetaan fyysisesti raskasta työtä tekevien motivaatioon, tietämykseen ja taitoihin edistää omaa työkykyään ja terveyttää työuransa eri vaiheissa. 2. Lisätään esimiesten ja työyhteisöjen keinoja, osaamista ja halukkuutta kannustaa jäseniään huolehtimaan työkyvystään ja terveydestään. 3. Kehitetään ja kootaan yhteistyössä työpaikan toimijoiden kanssa (työterveysyhteistyö) konkreettisia ratkaisuja ja keinoja, joilla työpaikat voivat huolehtia työkyvyn ja terveyden edistämisestä 4. Kehitetään erityisratkaisuja ikääntyvien ja osatyökykyisten työkyvyn edistämiseen työpaikoilla korostaen työterveysyhteistyön roolia. 5. Levitetään hankkeessa tuotettua tietoa ja toimintamalleja osuvilla, kohderyhmälle räätälöidyillä tavoilla. 6. Edistetään muutosta verkostoitumisen ja yhteistyön kautta. 6

7 Yhteiskehittäminen - vastuut ja teot -> toimenpiteet ja ratkaisut vastaavat tarpeeseen, ovat helppoja toteuttaa ja muokata omaan työhön sekä koetaan mielekkäiksi ja oikeudenmukaisiksi, kun on osallistuttu niiden kehittämiseen Turpeinen ym. Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. Työterveyslaitos Sytyttäjä työpajat 7

8 Sytyttäjä työpajamalli työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen Lähdettiin ajatuksesta, että yhteistä näkemystä t. tulkintaa työkyvystä ei pidä olettaa, vaan sitä etsitään keskustelemalla. Sytyttäjä malli tarjoaa tukea sisällön sekä vuorovaikutustavan puolesta. 8

9 Kroppa ja nuppi kuntoon osahankkeen etenemisestä Sytyttäjä- ja jatkotyöpajat sekä suunnittelut edenneet alueellisissa pelastuslaitoksissa, kehittämisen kohteita: Esimiesten ohjaukselliset työpajat, vertaistuki ja vertaisilta oppiminen (vuorovaikutuksen kehittäminen, henkilöstön tukeminen muutostilanteessa sekä esimiesten valmiuksien kehittäminen haastavissa työkykyyn liittyvissä ongelmatilanteissa tapausesimerkkien työstön kautta: faktaa tai fiktiota) Ensihoitotyötä tekevien fyysisen toimintakyvyn työlähtöinen valmennuksellinen edistäminen (tutkitun ja kokemustiedon yhdistäminen), ohjausmateriaali esimiehille työkuormituksen hallintaan Matalamman kynnyksen työterveysyhteistyön tapojen kehittäminen: fyysinen ja psyykkinen toimintakyky; kumuloituvan kuormituksen arviointi Sopimuspalokuntien liiton kanssa terveyden edistämisen toiminta käynnissä arvo- ja hyväksyntäpohjainen, muutosvaiheet ja kokonaistilanteen huomioiva vireyden, unen, liikunnan ja ravitsemuksen edistäminen Pohjois-Savon alueverkoston kautta sovelletaan käytäntöjä muille aloille (kuljetusala) Yhteys valtakunnallisiin toimijoihin 9

10 Mitä hankkeessa on jo syntynyt? Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon palvelu julkaistu netissä Testaa palvelun avulla palautumisesi, unesi, toimintakykyäsi, ravitsemustottumuksesi, ja motivaatiosi millainen tarve ja millaiset mahdollisuudet sinulla on tehdä muutoksia. Voisiko muista olla apua? Käytettävissä itsenäisesti sekä yhteisissä tapaamisissa, tukena hankkeessa tuotettava materiaali -> sopii jokaiselle, valitse itsellesi ja porukallesi sopivin ja mieluisin tapa toteutukselle! 10

11 11

12 Hankkeen aikana kuultua Joskus tarvitaan myyntityötä: houkutellaan ja kaupataan asiaa porukalle Sitä, että asioista pystyy puhumaan, täytyy lanseerata työyhteisöön Joka ukko konttorin kautta Hyvä johtajuus tai esimieheys muuntuu tilanteiden mukaan, aina ei voi mennä by the book Tarvitaan pelisilmää Uuden työntekijän pariksi annetaan kokenut, rauhallinen konkari paras mies Miten pidetään auktoriteetti kun porukkaa testaa 12

13 Työkyvyn ja terveyden edistäminen - esimiestyö Työkyvyn ja terveyden edistäminen onnistuu harvoin autoritaarisella johtamistyylillä, jota työtehtävät voivat vaatia. Esimiesten ohjausosaaminen ja terveyden edistämisen osaaminen (työkyvyn lukutaito=pelisilmä?) Esimiesten tukeminen työn arjessa rinnalla kulkien, ei vain koulutuksilla Esim. esimiesten kohtaamia arjen tilanteita jäsennetään yhdessä ja jaetaan syntyneitä hyviä käytäntöjä. Foorumeita/aikaa/rakenteita tähän eri asemapaikoilla Esimiehet tukevat alaisiaan, mutta myös he itse tarvitsevat tukea Vuorovaikutuskulttuurin kehittäminen, asioista keskusteleminen ja muutoksessa eläminen sekä työkyvystä huolehtiminen vaatii uusien taitojen ja asenteiden opettelua. 13

14 Mitä tekemistä ohjauksella ja työkyvyllä? Ohjaus on ammattikäytäntö - mutta myös työote ; osin näkymätöntä työtä, jota tehdään toisten käytäntöjen sisällä Ohjaus on toimijuutta vahvistavien oppimis-, muutos-, elämäntapavalinta-, tai muiden keskeisten prosessien tukemista yksilö- ryhmä- ja yhteisötasolla (Vehviläinen 2014) Työkykyäkin siis ohjataan (johdetaan, hoidetaan, seurataan, edistetään) organisaatioissa osana työn arkea ja päätöksentekoa sekä työterveyshuollon toimintaa 14

15 Onko mikään muuttunut SM:n koordinoiman toimintakyky hankkeen jälkeen (2009): Suositus 4: Työturvallisuus- ja työympäristötoiminta, niin että pyrittäisiin 0 tapaturmaan kaikissa työ-, harjoitus- ja liikuntatilanteissa Kokonaisvaltainen riskinarviointi; kokeilun perusteella suositukset Pelastusarvin käytöstä ja sen jatkokehittelystä Asemakohtaisessa riskinarvioinnissa mahdolliset kuntien omat riskinarviointimallit Tehdään yhteistyössä, käsittäen koko apl:n keskeiset tehtävät ja myös sopimuspalokuntalaiset Työterveyshuolto mukana; yhteys työpaikkaselvitykseen Liittyminen poikkeamaraportointiin Suositus koulutusjärjestelmästä sekä vakituisille ja sopimuspalokuntalaisille Perustelut: Kokonaisvaltaisen työterveys- ja työturvallisuustoimintamallin kehittäminen pelastusalalle - hanke (Tampereen Aluepelastuslaitos)

16 Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Toimintamallit ja työohjeet Koulutus ja harjoittelu Resurssit ja hankinnat Riskinarvioinnit Seuranta Poikkeamaraportointi

17 Työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen rooli työpaikan riskinarvioinnissa ja kehittämistoiminnassa Tavoiteltu tilanne Nykytilanne Tavoitteiden asettaminen Vaikutusten arviointi Ongelman tunnistaminen Ratkaisujen toteutus Työterveyshuollon toimenpiteet terveystarkastukset ja ohjaus, työpaikkaselvitykset jne. Riskinarviointi Tärkeysjärjestyksen luominen Ratkaisuvaihtoehtojen kehittäminen ja valinta Pelastuslaitoksen toimenpiteet Mukaillen Pääkkönen ym. Työn terveysvaarojen tunnistaminen

18 Pelastajaan kohdistuva kokonaisriski Ihmissuhteet Työolot Ääriolot, terrorismi ym. uhat Asuminen ja asuinympäristö Ympäristöuhat Sairaudet, toimintakyky Ravinto ja juomavesi Liikenne Vapaa-aika Elintavat Harrastustoiminta Työttömyys, köyhyys, syrjäytyminen Lähde: Pääkkönen R, Rantanen S. Työturvallisuudesta laajempaan ajatteluun. Käsikirjoitus 2007

19 Työturvallisuustoiminta ja verkostot Oma työturvallisuustekosi, jonka voisit jakaa muille? Mitä olet äskettäin oppinut muilta? Mitä voit oppia muilta aloilta? Missä kohtaa janalla 0-10 on työterveyshuollon ja työturvallisuustoimijoiden välinen yhteistyö omalla paloasemalla? Laitoksessa Valtakunnallisesti 0 10

20 Mikä on mielestäsi palo- ja pelastushenkilöstölle merkittävin kuormitus/vaaratekijä tällä hetkellä? Toiveita K&N hankkeelle? Työterveyslaitos Sirpa Lusa 20

21 Pelastustyön merkittävin kuormitustekijä avoin kysymys Vaikeus nimetä yhtä tekijää; työssä monia kuormittavia tekijöitä: työn fyysinen ja psyykkinen raskaus työn luonne ja siinä tapahtuneet muutokset työaikakäytännöt johtaminen ja työilmapiiriongelmat työntekijäpula ikääntyminen "Ristiriidat palkkauksessa / työrytmissä / työn vaativuudessa ja kuormittavuudessa / puuttuvina selvinä urapolkuina. --> Kansallinen kulttuuriongelma pelastusalalla. Kyse on monimutkaisesta kombinaatiosta, jossa suurin este kehittämiselle ovat luutuneet asenteet "Näin me äijät olemme aina tehneet" -asenne. Korjausliike: Tekemällä rajun kansallisen rakennemuutoksen em. tekijöihin." (avovastaus, työsuojeluhenkilö) Työterveyslaitos Sirpa Lusa 21

22 Yhteiskunta Työnantajan edellytykset Johdon päätös ja henkilöstöhallinnon tuki Hyvinvoiva ja työkykyinen pelastushenkilöstö Hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja terveys Turvallinen ja terveellinen työ Hyvinvoiva työyhteisö FireFit Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toiminnot Riskienhallinta Riskinarviointi Toimintamallit ja osaaminen Työilmapiirikysely, kehityskeskustelut, työnohjaus yms. Esimiehet ja henkilöstö Työturvallisuushenkilöstö Työterveyshuoltohenkilöstö Työterveyslaitos Sirpa Lusa 22

23 Keinoja hallita riskejä: riskeistä resursseihin ja voimavaroihin; missä painopiste nyt? fysikaaliset altisteet: melu, lämpöolot, (tieto)teknologiset ongelmat biologiset altisteet: kromi, nikkeli, tehostesavut kemialliset altisteet: palokohteiden savu, noki ja kem.jäämät tapaturman vaarat fyysiset kuormitustekijät: kuormittuminen/ palautuminen, huonot työasennot fyysinen inaktiivisuus, istuminen psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät: väkivalta, postraum.stressi Työterveyslaitos Sirpa Lusa

24 Mitä jäi kesken? Tavoitteellisen työterveys- ja työturvallisuustoiminnan (turvallisuusjohtamisen) edellytysten ja toimintojen vahvistaminen osana muuta johtamista Pelastus-Arvin toteuttamis- ja ylläpitovaihtoehdot vaikuttaminen pelastuslaitosten turvallisuuskulttuuriin laajapohjainen tiedottaminen koulutuksen kehittäminen Esimiestoiminnan kehittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä osana muuta johtamista valtakunnallinen/paikallinen taso laaja-alainen kouluttaminen eri sopijaosapuolien sitoutuminen FireFit-pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmän kehittäminen, 3. vaihe FireFit-indeksin luominen eri tahojen kanssa yhteistyössä valtakunnallinen tietojen kerääminen ja käsitteleminen järjestelmän laadukas käyttöönotto, koulutus

25 Paloalalla seurataan fyysistä työkykyä hyvinkin rutinoituneesti. Työkyky on kuitenkin muutakin. Se on: motivaatiota jaksamista uskoa omaan osaamisen luottamusta ryhmään kiinnittymistä yhteisöön uuden oppimista mahdollisuutta tehdä työtä erilaisissa elämäntilanteissa voimien vaihdellessa Eikö nämä kaikki johda parempaan työturvallisuuteen! (Sanna Vehviläisen blogi: Esimies, puhu ja puhuta työkyvystä!) 25

26 Kiitos! facebook.com/tyhyverkosto #tyhyverkosto, #kroppajanuppi 26