Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?"

Transkriptio

1 5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet? Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa? Mood For Work -hankkeen päätehtävä on levittää Työmielen tuloksia, erityisesti Työnantajan palveluohjausmallia kuntoutujien työllistämisen tukemiseksi, Eurooppaan sekä löytää kansainvälisten kumppaneiden kanssa uusia näkökulmia mallin jatkojalostamiseen. Koska kyseessä on jatkohanke, projektin lähtökohta ja kohderyhmät ovat jo suunnitelmatekovaiheessa perustellusti valikoituneet. Projektin tavoitteet yritettiin laatia mahdollisimman realistisesti. Vaikka nyt on muutosta tapahtunut esim. kansainvälisten pääkumppaneiden suhteen, on projektisuunnitelma sellainen, että siinä on jo lähtökohtaisesti huomioitu vaihtuvuuden mahdollisuus. Henkilöstöresurssien puolella tuli esille jo syksyllä 2012, että projektiassistentin osatyöaika ei mahdollistanut tavoitteiden kannalta riittävää levittämistyötä ja yhteydenpitoa kansainvälisiin kumppaneihin. Seurantatietojen suhteen ei ollut nähtävissä muutostarvetta. Mukaan tulevien osallistujien, yrittäjien ja organisaatioiden osalta saavutettiin jo kokonaistavoitteet. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö. Mukaan tulleet yritykset ja organisaatiot ovat pääasiassa tuttuja Työmieli-hankkeen ajalta. Uutena on tullut lähinnä eurooppalaisia organisaatioita. Yhteistyö kumppaneiden kanssa on ollut sujuvaa. Harmillista oli, että hakuvaiheen kumppani (Fortbildungsakademie der Wirtschaft Jena, Thüringen) ei saanut rahoituspäätöstä. Heiltä tuli kuitenkin idea paneutua oppisopimukseen työnantajan kannalta ja syksyllä keskityimmekin hankkeen tavoitteen näkökulmasta tuettuun oppisopimukseen. Aktiiviset kontaktit esim. hollantilaisen yhteistyökumppanin (Coronel Institute for Occupational and Environmental Health, Academic Medical Centre, University of Amsterdam) kanssa ovat osaltaan korjanneet saksalaiskumppanin puutetta ja kansainvälisissä yhteyksissä on vaihdettu ajatuksia muiden saksalaistoimijoiden kanssa (mm. Sozialforschungsstelle Dortmund, Central Scientific Unit University of Dortmund, Labor Policy and Health). Työn- ja vastuunjako kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa oli raportointikaudella toimivaa ja luontevaa. Työmieli-hankkeen aikainen hyvä yhteistyö jatkui. Kansainvälisten kumppaneiden kanssa oli enemmän vaihtelua. Esim. ruotsalainen Bumerang -hanke (ABF SydHalland) oli aluksi todella aktiivinen. Kun heille tuli sisäisiä talouteen liittyviä ongelmia syksyllä, se näkyi kansainvälisessä yhteistyössä. Silloin kuitenkin aktivoitui yhteistyömme toisen ruotsalaiskumppanimme (projekt Klara Livet, Landstinget Blekinge, Blekinge kompetenscentrum) kanssa. Järjestimme jo heidän kanssaan yhteisseminaarin Suomessa

2 marraskuussa 2012 ja yhteistyön aktiivinen jatkuminen on suunnitteilla. Kansainvälinen yhteistyö oli siis jo syksyllä 2012 hyvin vilkasta. Tilaisuudet, mm. Brysselin ja Milanon tapahtumat ja niiden pääyhteistyökumppanit on listattu kohdassa JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa hyväksyttiin projektipäätöksen mukainen tiedotussuunnitelma, hankkeessa on hyvin päästy etenemään sen mukaisesti. Kotimaisia mediaosumia oli kesäkuusta joulukuuhun kpl ja syyskuussa 2012 ilmestyneessä kansainvälisessä julkaisussa Public Service Review: European Union: issue 24,2012, oli artikkeli Employer counselling goes international. Kotimaiset mediaosumat olivat Satakunnan Viikossa, Länsi-Suomessa, Uusi Raumassa, Satakunnan Yrittäjien ja Rauman yrittäjien ja Innokylän nettisivuilla, Satakunnan Kansassa, Keskisuomalaisessa ja ELYkeskuksen Uutiskirjeessä. Samkin nettisivuilla oli myös iso juttu Winny-voittajasta ja SAMKin tiedotusosaston kanssa sovittiin, että ohjausryhmän jäsen ja ison työnantajatutkimuksen laatija Niina Laitinen kirjoittaa Milanon konferenssista kolumnin vuoden 2013 ensimmäiseen Agoraan. Työmielen suomen- ja englanninkielisiä nettisivuja (www.tyomieli.fi) sekä Työmielen kolmea julkaisua (Työvoimaa kuntoutujista Työnantajan palveluohjaus, Työmieli Näin se tehtiin ja Opas työyhteisölle mielenterveyskuntoutujien työllistämisen tukemiseksi) osakäännöksineen käytettiin hyödyksi omissa ja muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Julkisuuden saavuttamisessa hyvä asia oli, että Mood For Work -hanketta kutsuttiin puhumaan useisiin tilaisuuksiin niin Suomessa kuin Euroopassakin (lista kohdassa 9). 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen). Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. Haastetta ovat aiheuttaneet kansainvälisten kumppaneiden sisäisistä tilanteista johtuneet muutokset, mutta kuten aikaisemmin kuvattiin, tilanteissa on päästy etenemään projektin tavoitteita ajatellen hyvin eteenpäin. Jatkossakin on hyvä olla valppaana uusien eteen tulevien tilaisuuksien suhteen, jotta on varasuunnitelmia muutosten suhteen ja tavoitteisiin päästään. Haasteena on myös ohjelmakauden vaihtumisesta johtuva lyhyt projektiaika ja kansainvälisen toiminnan tavoitteisiin nähden pieni henkilöstöbudjetti ja pienehkö matkabudjetti, joten monipuolinen innovatiivisuus on tarpeen. Onneksi hankkeen ohjausryhmä ja muu avaintoimijajoukko on hyvin sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Rahoittajalle on myös kerrottu projektiassistentin osa-aikaisuuden aiheuttamista haasteista.

3 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan. Raportointijaksolla käännettiin projektisuunnitelman mukaisesti Työnantajan palveluohjaus -malliin liittyvää materiaalia englanniksi ja lähetettiin kansainvälisille partnereille. Samoin tutustuttiin partnerihankkeiden tilanteeseen. Monipuolisesti kootussa ohjausryhmässä laadittiin arviointi- ja tiedotussuunnitelma. Kansainvälisissä tilaisuuksissa kuvailtiin mallin edistämisestä saatuja kokemuksia ja löydettyjä hyviä käytäntöjä kumppaneille. Laadittiin tarkempi etenemissuunnitelma ja aikataulu partnereiden kanssa. Asiantuntijuuden vaihto sekä kansallinen asiantuntijareflektointi oli erityisen vilkasta ruotsalaisen kumppanimme Klara Livetin ja hollantilaisen partnerimme, Coronel Institute for Occupational and Environmental Health, kanssa. Kotimaan ryhmissä ja yksittäisissä tapaamisissa käytiin asiantuntijoiden (työllistämis- ja kuntoutustoimijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden eli yrittäjien ja kuntoutujien kanssa) läpi niitä uusia kiinnostavia asioita, joita kansainvälisiltä kumppaneita olimme kuulleet. Kehittäjäyrittäjätoiminta aloitettiin yrityskäynneillä. Työnantajan palveluohjauksen levittämisessä oltiin aktiivisia sekä Suomessa että Euroopassa. Englanninkielinen artikkeli Employer counselling goes international julkaistiin Public Service Review: European Union -lehdessä syyskuussa Osallistuttiin yhteen kansainväliseen työseminaariin Brysselissä, jossa useita puheenvuoroja, ja yhteen kansainväliseen isoon konferenssiin Milanossa, jossa oli kolme esitystä. Erityisesti ruotsalaisen Klara Livetin kanssa aloitettiin kumppaneiden hyvistä käytännöistä muodostettavan Big Picture -kokonaiskuvan muodostaminen. Kuntoutujien työllistymisen palvelujärjestelmiin vaikuttamistyötä edistettiin yhdessä kotimaisten kumppaneidemme kansa. Puheenvuoro mm. valtakunnallisessa ASPAn järjestämässä Oikeita töitä - seminaarissa edisti tätä asiaa samoin aktiivinen yhteydenpito ja tapaamiset satakuntalaisten vaikuttajien kanssa. Tässä listaa isoimmista tapahtumista: Winny-palkinnon jako yhdessä Satakunnan Yrittäjät Ry:n ja TE-toimiston kanssa, voittaja oli raumalaisen Klapsakka Ravintoloiden omistajapari Maritta ja Aarne Nevanpää. Tilaisuus pidettiin juhlatila Pohjanhovissa Ahlaisissa. Satakunnan Yrittäjät ry:n tilaisuudessa osallistujia oli n. 50 hlöä Mood For Work -hankkeen ensimmäinen ohjausryhmä Mitä on tuettu oppisopimus? Mood For Work -verkoston 1. keskustelutilaisuus aiheesta koulutustarkastaja Merja Tuomolan johdolla. Osallistujia oli 17 hlöä Tuettu oppisopimus? Mood For Work -verkoston 2. keskustelutilaisuus aiheesta koulutustarkastaja Merja Tuomolan johdolla. Lopussa ideointiosuus käytännön edistämisestä (Niiden kehittäjätyönantajien kanssa, jotka eivät päässeet tilaisuuteen, päätettiin käydä yksilökeskusteluja riittävän kokemusasiantuntijanäkökulman saamiseksi). Osallistuja oli 19 hlöä Bryssel: From EU-Frameworks to European Best Practices -verkoston Mental Health in the Workplace symposium (erillinen matkaraportti)

4 WAPR-konferenssi Milano (The World Association For Psychosocial Rehabilitation, jossa hankkeella kolme esitystä: 1) Employer Counselling - a new way to improve the employment of rehabilitees 2) Employers' attitudes towards the employment of mental health rehabilitee 3) Model for work community to support the return-to-work and employment of a mental health rehabilitee (erillinen matkaraportti) yhteisseminaari ruotsalaisen Klara Livet-hankkeen kanssa (Blekinge County Council Competence Centre) Helsingissä, mukana suomalaisia yhteistyökumppaneita. Molemmat hankkeet esittelivät perusteellisesti hyvät käytäntönsä. Lisäksi Ville Grönberg kertoi THL:n kehittämistoiminnasta ja yrittäjä Suvi Pikkusaari valtakunnalliseen tutkintojärjestelmään saadusta työvalmennuksen erikoisammattitutkinnosta sekä valmisteilla olevasta lakiuudistuksesta TE-hallinnon työvoima- ja yrityspalveluissa, joka huomioi työhönvalmentajien laajemman käytön. Blekingeläiset olivat iloisia siitä, että heidän hyvät käytäntönsä esitellään Raumalla Oikeita töitä - kansainvälinen työllisyysseminaari Helsingissä. Asumispalvelusäätiö ASPAn Face2Face Action for Employment projektin järjestämässä seminaarissa kuultiin, miten työllistyminen on onnistunut Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Suomessa sekä keskusteltiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen malleista. Mukana myös Mood For Workin esitys järjestettiin yhteinen "Yhdestoista hetki"-iltapäivä, joka oli samalla UMA-hankkeen päätösseminaari SAMKin Rauman sosiaali- ja terveysalan auditoriossa, Steniuksenkatu 8, Rauma. Teemana oli pohtia milloin työkyvyn selvittämiseen on se paras hetki ja miten selvittely kannattaa tehdä. Käytännön toimijoiden puheenvuorojen lisäksi iltapäivään toi eloa vuorovaikutus- ja viestintäkouluttajan, näyttelijä Hannu Frimanin stand up -esitys. Kansainvälisenä osuutena kuultiin Ruotsissa kehitettävästä mallista: "Pitkältä sairauslomalta ammatillisen kuntoutuksen kautta työelämään". Osallistujia 48 hlöä. Näiden lisäksi oli paljon yksittäisiä ohjaus- ja konsultaatiotapaamisia osallistujien kanssa, joissa käsiteltiin työnantajan palveluohjauksen käyttöön ottoa organisaatiossa soveltuvin osin sekä kotimaista ja eurooppalaista levittämistä. Arvio on, että projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan, mutta muutamien tavoitteiden suhteen todennäköisesti vähän eri muodossa kuin ennakkoon osattiin ajatella. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? Mood For Work -hankkeen lähtökohtana on Työmieli-projektissa saavutettujen innovatiivisten tulosten levittäminen Eurooppaan ja uusien ajatusten tuominen Suomeen edistämään kuntoutujien työllistämistä. Uusi lähestymistapa on saanut kansainvälisiltä kumppaneilta hyvää vastakaikua, sillä innovatiivisuutta tarvitaan voidaksemme vastata yhteiseen eurooppalaiseen haasteeseen saada kaikkien työpanos mahdollisimman laajasti käyttöön. Big Picture on Mood For Workiin projektihakemuksen laadintavaiheessa kehitetty tapa toimia yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Se antaa partnereille mahdollisuudelle lähestyä erityisryhmistä työllistämistä omista lähtökohdista lähtien. Siinä opitaan uutta ja siinä on luontevaa poimia toisten malleista omiin malleihin sopivia osia. Kun osallistujat näin voivat keskittyä yhteisen tavoitteen eri aihealueisiin, saamme laajemman kuvan kokonaisproblematiikasta ja siihen löydetyistä ratkaisuista.

5 Mood For Work -hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä korostettiin sitä, että tähän työhön on arvokasta löytää sellaisia innovatiivisia hyviä käytäntöjä Euroopasta, joista on arviointitietoa. Tällainen on mm. Klara Livetin versio Stanfordin yliopiston Chronic Diseas Self-Management Programme -ohjelmasta, jossa on mm. kehitetty Suomen oloihin soveltuvia luovia voimaannuttamiskeinoja henkilöille, joiden työkyvyttömyys on aiheuttanut pitkäjatkoisen työttömyyden. Toinen esimerkki on hollantilaisen Amsterdamin yliopiston Coronel Institute for Occupational and Environmental Health -laitoksen tiettävästi alan ensimmäinen empiirinen tutkimus onnistuneeseen työhönpaluuprosessiin vaikuttavista tekijöistä työntekijän palattua pitkän, mielenterveyden ongelmista johtuneen sairausloman jälkeen töihin. Sen mukaan parhaimmat tulokset saavutettiin kun aito moninäköalaisuus korostui palveluissa. Tutkimuksen käytännön vinkkeihin päätettiin paneutua tarkemmin keväällä 2013 (verkostokehittäminen palveluiden sujuvoittamiseksi). Löydetyistä hyvistä käytännöistä alettiin siis jo syksyllä 2012 hahmottaa lisäpaloja Työnantajan palveluohjausmalliin. Partnerien, verkostojen ja kehittäjäyrittäjien tapaamisia on järjestetty esiin nousseiden aiheiden parissa. Uudenlaisia oppimisprosesseja syntyi kansainvälisen ulottuvuuden myötä esimerkkinä tuettuun oppisopimukseen liittyvä prosessi ja siihen liittyvä uuden esitteen työstö työnantajan palveluohjauksen materiaalipakettiin. Ruotsalaisten kanssa sovittiin yhteisestä Big Picture -työstä keväällä Tavoitteeksi otettiin saada siihen myös hollantilaiset mukaan. Uutta työvoima-ajattelua edistettiin Suomessa jakamalla tietoa aihepiiristä. Pidettiin esillä työnantajanäkökulmaa ja pyrittiin vaikututtamaan mm. lehtiartikkeleilla ja puheenvuoroilla palvelujärjestelmien kehitykseen ja päättäjiin. Puheenvuorot Brysselissä sekä esitykset Milanossa edistivät asiaa Euroopassa. Hankkeen levitystyön pääkohde, Työnantajan palveluohjaus, käänsi sielläkin ajattelua perinteisestä kuntoutujan valmiuksien parantamisesta siihen, että laajalla yhteistyöllä tehdään kuntoutujien työllistäminen mahdollisimman helpoksi työnantajille. Onnistumistarinoita ja myönteisten asioiden esille tuontia käytettiin kaikissa hankkeen esittelyissä ja yhdisteltiin englanniksi käännettyä materiaalia uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi. Mm. Milanossa isossa WAPRkonferenssissa saimme hyvää palautetta juuri uudenlaisista näkökulmista asiaan. Onnistumistarinat, nettisivut ja julkaisumateriaali olivat oleellisia siinä, että yhä uudet työnantajat rohkaistuvat työllistymään kuntoutujia. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvokysymykset ovat läpäisyperiaatteella luontevasti mukana Mood For Work -hankkeen toiminnassa. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty? Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää? Hankkeen tärkeimpänä hyvänä käytäntönä on innovatiivisen Työnantajan palveluohjausmallin levittäminen Euroopassa sekä sen jalostaminen paremmaksi löytämällä uusia näkökulmia kansainvälisiltä kumppaneilta.

6 Saksalaisten partneriemme innoittamana tutustumme aluksi Satakunnan hyviin käytäntöihin tuetusta oppisopimuksesta. Blekingeläinen Klara Livet -hankkeen hyviin käytäntöihin tutustuimme yhteisseminaarissa Helsingissä marraskuun lopussa. Ruotsalaiset korostavat toimintamallissaan laillamme sektorit ylittävää yhteistyötä. Omaleimaista heille on vahva voimaannuttamisen ja luovuuden menetelmällinen korostaminen ryhmätoiminnoissa. Pitkiltä sairauslomilta palaavien kurssit perustuvat Stanfordin yliopiston Chronic Disease Self-Management Programiin, joka on tutustumisen arvoinen. Ruotsalaiset ovat kehittäneet siitä oman versionsa, joka on johtanut hyviin tuloksiin. Jo Työmielessä löydettyjä hyviä työkäytäntöjä jatketaan myös Mood For Workissa. Niitä ovat esimerkiksi yhteiskehittäminen verkostoissa palveluiden sujuvoittamiseksi (kokemusasiantuntijat keskeisessä roolissa), onnistumistarinat mediassa, julkaisujen hyödyntäminen, yllättävät muutosagentit viestinviejinä yrittäjä- ja päättäjävaikuttamisessa sekä nettisivut vaikuttavana tietopankkina. Tärkeä hyvä työkäytäntö on tehdä kumppaneiden kanssa yhteistyötä tilaisuuksien järjestämisessä. Tästä hyvä esimerkki on Raumalla pidetty yhteisseminaari, joka keräsi hienosti osallistujia. Mood For Work -hankkeen kansainvälistä toimintaa ajatellen myönteisyys esiintymisessä on osoittautunut edelleen hyväksi työkäytännöksi. Isossa WAPR-konferenssissa Milanossa hankkeen delegaatio sai paljon kiitosta juuri myönteisestä tavasta esittää sinänsä vaikeaa asiaa. Kun ihmiset kiinnostuivat onnistumistarinoista ja mielenkiintoisesti kuvatuista tutkimus- ja arviointituloksista he halusivat syventyä myös Työnantajan palveluohjausmalliin. Kokemusasiantuntija ja kehittäjäryhmätoiminnan uudenlainen käyttö on hyvä myös työtapa mm. kun yhteisesti kehitetään uutta, esim. työnantajia tuettuun oppisopimukseen rohkaisevaa esitettä. Uudenlaista työkäytäntöä, kokonaiskuvan (Big Picture) yhteistä muodostamisprosessia, aloitettiin yhdessä ruotsalaisten kumppaneiden kanssa. Kevään mittaan tullaan jo osin näkemään, miten se toimii käytännössä ja tuleeko sen avulla syntymään Employment Weekille Brysseliin marraskuussa 2013 laaja-alaisesti aihepiiriä tarkastelevaa esitys, jossa monenlaiset hyvät käytännöt palvelevat samaa tavoitetta. Kotimaista reflektointia kumppaneiden kanssa jatkettiin tavoitteena konkreettisen hyödyn saaminen organisaatioiden arjen toimintaan. Toimintaa kirjattiin materiaaliksi jatkokäyttöä varten. Hyvä käytäntö on nettisivujen aineisto, josta yllättävien tilateiden tullessa vastaan saa muokattua materiaalia kansainvälisiin ja kansallisiin yhteyksiin, konferensseihin ja tiedotusvälineille. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen? Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön? Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty? Jatkojalostunut Työnantajan palveluohjausmalli on tavoiteltuna tuloksena vuoden kuluttua. Tavoite on, että Mood For Work -hankkeen myötä yhä uudet tahot ottavat osia Työnantajan palveluohjausmallista käyttöön pysyvään toimintaansa. Samoin tavoitteena on, että aikaisemmat kumppanit löytävät toimintaansa uusia, hankkeen myötä löydettyjä ja reflektiossa hyväksi havaittuja osia. Merkittävä käänne kohti työnantajan palveluohjausmahdollisuuden juurtumista valtakunnallisesti peruspalveluihin on joulukuussa 2012 hyväksytty uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Siinä

7 ensimmäisen kerran myös yrittäjät mainitaan työhönvalmentajapalveluiden kohderyhmänä. Tähän tärkeään muutokseen on hankkeen toimijoina yhdessä kumppanien kanssa oltu myötävaikuttamassa, samoin siihen, että jatkossa kaikenlaiset työnhakijat, myös kuntoutustuella olevat, voivat olla työhönvalmennuksen piirissä, mikäli se tarvekartoituksissa katsotaan hyväksi. Ensimmäinen askel pysyvien tulosten saavuttamiseksi kansainvälisten kumppanien kanssa on ollut tiedon ja kokemusten jakaminen. Seuraavan vuoden aikana jatkamme työkalujen välittämistä ja niiden yhteistä kehittämistä tavoitteena tukea kumppanien kansallista etenemistä, joka on edellytys sille, että työnantajan palveluohjaus voi tulla osaksi arkea myös muualla Euroopassa. Menetelmä koota eri kumppaneiden käytännöistä yhteinen kokonaiskuva Big Picture vie varmasti myös keskustelua aiheen piirissä eteenpäin. Päätöksentekijöihin on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kun taustalla on laaja näkökulma. Paljon hyviä päätöksiä ja muutoksia vielä tarvitaan, jotta inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä kuntoutujien työllistäminen olisi mutkatonta ja työnantajat siihen entistä useammin WIN-WIN -hengessä päätyisivät. Raportointikaudella saimme jo aika paljon käännettyä materiaalia englanniksi. Hyvää oli myös, että verkostokumppanien ja avaintoimijoiden sitoutuneisuus jatkui. Jo Työmielessä mukana olleet kumppanit osaavat hyödyntää hankkeen mahdollisuuksia tavoitellessaan arkikäyttöön soveltuvia, lisäarvoa tuovia toimintatapoja. Kehitystoiminta jatkuu lisäksi mm. SAMKin tutkimusohjelmassa. Jo syksyllä 2012 edettiin asiassa laajennetun esteettömyyden alalla. Hyviä käytäntöjä julkaistiin suomeksi ja englanniksi. Kirjallisen materiaalin avulla asia leviää hankkeen jälkeenkin. Uuden työvoima-ajattelun alueelliselle edistämiselle on jatkossa hyvät mahdollisuudet satakuntalaisen yrittäjä- ja verkostoväen vakiintuneella yhteistyöllä.

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Porinatuokio: millaisen verkoston haluamme? Kuntekon oppimisverkoston avausseminaari Kuntatalolla

Porinatuokio: millaisen verkoston haluamme? Kuntekon oppimisverkoston avausseminaari Kuntatalolla Porinatuokio: millaisen verkoston haluamme? Kuntekon oppimisverkoston avausseminaari 10.5.2016 Kuntatalolla Ohjeet Vastaa seuraaviin kysymyksiin a) Etäosallistujat Eksaitissa (työtilan etusivulla) b) Seminaariosallistujat

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Työsuunnitelma 27.10.2016 31.10.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Järjestäytyminen: 1. kokous pidetään 27.10.2016 ja siitä lähtien

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia sosiaali- Työnantajien ja terveysalalla palveluohjaus 30 -mallin op pilotoinnista - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus 24.3. 18.11.2010 Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Työryhmä:

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere KNX 25 vuotta KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere 1990-1991 EHS EIB Windows 3.0 BatiBus 06.08.1991: http://info.cern.ch/hypertext/www/theproject.html 2 1991-1994 1991: 1. Väyläyhdisti (Siemens)

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Tiivistelmät, väli- ja loppuraportit Auli Vuorela ESR-koordinaattori Uudenmaan ELY-keskus 6.5.2013 Raportteja, raportteja, raportteja Loppuraportti

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot