Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?"

Transkriptio

1 5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet? Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa? Mood For Work -hankkeen päätehtävä on levittää Työmielen tuloksia, erityisesti Työnantajan palveluohjausmallia kuntoutujien työllistämisen tukemiseksi, Eurooppaan sekä löytää kansainvälisten kumppaneiden kanssa uusia näkökulmia mallin jatkojalostamiseen. Koska kyseessä on jatkohanke, projektin lähtökohta ja kohderyhmät ovat jo suunnitelmatekovaiheessa perustellusti valikoituneet. Projektin tavoitteet yritettiin laatia mahdollisimman realistisesti. Vaikka nyt on muutosta tapahtunut esim. kansainvälisten pääkumppaneiden suhteen, on projektisuunnitelma sellainen, että siinä on jo lähtökohtaisesti huomioitu vaihtuvuuden mahdollisuus. Henkilöstöresurssien puolella tuli esille jo syksyllä 2012, että projektiassistentin osatyöaika ei mahdollistanut tavoitteiden kannalta riittävää levittämistyötä ja yhteydenpitoa kansainvälisiin kumppaneihin. Seurantatietojen suhteen ei ollut nähtävissä muutostarvetta. Mukaan tulevien osallistujien, yrittäjien ja organisaatioiden osalta saavutettiin jo kokonaistavoitteet. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö. Mukaan tulleet yritykset ja organisaatiot ovat pääasiassa tuttuja Työmieli-hankkeen ajalta. Uutena on tullut lähinnä eurooppalaisia organisaatioita. Yhteistyö kumppaneiden kanssa on ollut sujuvaa. Harmillista oli, että hakuvaiheen kumppani (Fortbildungsakademie der Wirtschaft Jena, Thüringen) ei saanut rahoituspäätöstä. Heiltä tuli kuitenkin idea paneutua oppisopimukseen työnantajan kannalta ja syksyllä keskityimmekin hankkeen tavoitteen näkökulmasta tuettuun oppisopimukseen. Aktiiviset kontaktit esim. hollantilaisen yhteistyökumppanin (Coronel Institute for Occupational and Environmental Health, Academic Medical Centre, University of Amsterdam) kanssa ovat osaltaan korjanneet saksalaiskumppanin puutetta ja kansainvälisissä yhteyksissä on vaihdettu ajatuksia muiden saksalaistoimijoiden kanssa (mm. Sozialforschungsstelle Dortmund, Central Scientific Unit University of Dortmund, Labor Policy and Health). Työn- ja vastuunjako kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa oli raportointikaudella toimivaa ja luontevaa. Työmieli-hankkeen aikainen hyvä yhteistyö jatkui. Kansainvälisten kumppaneiden kanssa oli enemmän vaihtelua. Esim. ruotsalainen Bumerang -hanke (ABF SydHalland) oli aluksi todella aktiivinen. Kun heille tuli sisäisiä talouteen liittyviä ongelmia syksyllä, se näkyi kansainvälisessä yhteistyössä. Silloin kuitenkin aktivoitui yhteistyömme toisen ruotsalaiskumppanimme (projekt Klara Livet, Landstinget Blekinge, Blekinge kompetenscentrum) kanssa. Järjestimme jo heidän kanssaan yhteisseminaarin Suomessa

2 marraskuussa 2012 ja yhteistyön aktiivinen jatkuminen on suunnitteilla. Kansainvälinen yhteistyö oli siis jo syksyllä 2012 hyvin vilkasta. Tilaisuudet, mm. Brysselin ja Milanon tapahtumat ja niiden pääyhteistyökumppanit on listattu kohdassa JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa hyväksyttiin projektipäätöksen mukainen tiedotussuunnitelma, hankkeessa on hyvin päästy etenemään sen mukaisesti. Kotimaisia mediaosumia oli kesäkuusta joulukuuhun kpl ja syyskuussa 2012 ilmestyneessä kansainvälisessä julkaisussa Public Service Review: European Union: issue 24,2012, oli artikkeli Employer counselling goes international. Kotimaiset mediaosumat olivat Satakunnan Viikossa, Länsi-Suomessa, Uusi Raumassa, Satakunnan Yrittäjien ja Rauman yrittäjien ja Innokylän nettisivuilla, Satakunnan Kansassa, Keskisuomalaisessa ja ELYkeskuksen Uutiskirjeessä. Samkin nettisivuilla oli myös iso juttu Winny-voittajasta ja SAMKin tiedotusosaston kanssa sovittiin, että ohjausryhmän jäsen ja ison työnantajatutkimuksen laatija Niina Laitinen kirjoittaa Milanon konferenssista kolumnin vuoden 2013 ensimmäiseen Agoraan. Työmielen suomen- ja englanninkielisiä nettisivuja (www.tyomieli.fi) sekä Työmielen kolmea julkaisua (Työvoimaa kuntoutujista Työnantajan palveluohjaus, Työmieli Näin se tehtiin ja Opas työyhteisölle mielenterveyskuntoutujien työllistämisen tukemiseksi) osakäännöksineen käytettiin hyödyksi omissa ja muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Julkisuuden saavuttamisessa hyvä asia oli, että Mood For Work -hanketta kutsuttiin puhumaan useisiin tilaisuuksiin niin Suomessa kuin Euroopassakin (lista kohdassa 9). 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen). Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. Haastetta ovat aiheuttaneet kansainvälisten kumppaneiden sisäisistä tilanteista johtuneet muutokset, mutta kuten aikaisemmin kuvattiin, tilanteissa on päästy etenemään projektin tavoitteita ajatellen hyvin eteenpäin. Jatkossakin on hyvä olla valppaana uusien eteen tulevien tilaisuuksien suhteen, jotta on varasuunnitelmia muutosten suhteen ja tavoitteisiin päästään. Haasteena on myös ohjelmakauden vaihtumisesta johtuva lyhyt projektiaika ja kansainvälisen toiminnan tavoitteisiin nähden pieni henkilöstöbudjetti ja pienehkö matkabudjetti, joten monipuolinen innovatiivisuus on tarpeen. Onneksi hankkeen ohjausryhmä ja muu avaintoimijajoukko on hyvin sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Rahoittajalle on myös kerrottu projektiassistentin osa-aikaisuuden aiheuttamista haasteista.

3 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan. Raportointijaksolla käännettiin projektisuunnitelman mukaisesti Työnantajan palveluohjaus -malliin liittyvää materiaalia englanniksi ja lähetettiin kansainvälisille partnereille. Samoin tutustuttiin partnerihankkeiden tilanteeseen. Monipuolisesti kootussa ohjausryhmässä laadittiin arviointi- ja tiedotussuunnitelma. Kansainvälisissä tilaisuuksissa kuvailtiin mallin edistämisestä saatuja kokemuksia ja löydettyjä hyviä käytäntöjä kumppaneille. Laadittiin tarkempi etenemissuunnitelma ja aikataulu partnereiden kanssa. Asiantuntijuuden vaihto sekä kansallinen asiantuntijareflektointi oli erityisen vilkasta ruotsalaisen kumppanimme Klara Livetin ja hollantilaisen partnerimme, Coronel Institute for Occupational and Environmental Health, kanssa. Kotimaan ryhmissä ja yksittäisissä tapaamisissa käytiin asiantuntijoiden (työllistämis- ja kuntoutustoimijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden eli yrittäjien ja kuntoutujien kanssa) läpi niitä uusia kiinnostavia asioita, joita kansainvälisiltä kumppaneita olimme kuulleet. Kehittäjäyrittäjätoiminta aloitettiin yrityskäynneillä. Työnantajan palveluohjauksen levittämisessä oltiin aktiivisia sekä Suomessa että Euroopassa. Englanninkielinen artikkeli Employer counselling goes international julkaistiin Public Service Review: European Union -lehdessä syyskuussa Osallistuttiin yhteen kansainväliseen työseminaariin Brysselissä, jossa useita puheenvuoroja, ja yhteen kansainväliseen isoon konferenssiin Milanossa, jossa oli kolme esitystä. Erityisesti ruotsalaisen Klara Livetin kanssa aloitettiin kumppaneiden hyvistä käytännöistä muodostettavan Big Picture -kokonaiskuvan muodostaminen. Kuntoutujien työllistymisen palvelujärjestelmiin vaikuttamistyötä edistettiin yhdessä kotimaisten kumppaneidemme kansa. Puheenvuoro mm. valtakunnallisessa ASPAn järjestämässä Oikeita töitä - seminaarissa edisti tätä asiaa samoin aktiivinen yhteydenpito ja tapaamiset satakuntalaisten vaikuttajien kanssa. Tässä listaa isoimmista tapahtumista: Winny-palkinnon jako yhdessä Satakunnan Yrittäjät Ry:n ja TE-toimiston kanssa, voittaja oli raumalaisen Klapsakka Ravintoloiden omistajapari Maritta ja Aarne Nevanpää. Tilaisuus pidettiin juhlatila Pohjanhovissa Ahlaisissa. Satakunnan Yrittäjät ry:n tilaisuudessa osallistujia oli n. 50 hlöä Mood For Work -hankkeen ensimmäinen ohjausryhmä Mitä on tuettu oppisopimus? Mood For Work -verkoston 1. keskustelutilaisuus aiheesta koulutustarkastaja Merja Tuomolan johdolla. Osallistujia oli 17 hlöä Tuettu oppisopimus? Mood For Work -verkoston 2. keskustelutilaisuus aiheesta koulutustarkastaja Merja Tuomolan johdolla. Lopussa ideointiosuus käytännön edistämisestä (Niiden kehittäjätyönantajien kanssa, jotka eivät päässeet tilaisuuteen, päätettiin käydä yksilökeskusteluja riittävän kokemusasiantuntijanäkökulman saamiseksi). Osallistuja oli 19 hlöä Bryssel: From EU-Frameworks to European Best Practices -verkoston Mental Health in the Workplace symposium (erillinen matkaraportti)

4 WAPR-konferenssi Milano (The World Association For Psychosocial Rehabilitation, jossa hankkeella kolme esitystä: 1) Employer Counselling - a new way to improve the employment of rehabilitees 2) Employers' attitudes towards the employment of mental health rehabilitee 3) Model for work community to support the return-to-work and employment of a mental health rehabilitee (erillinen matkaraportti) yhteisseminaari ruotsalaisen Klara Livet-hankkeen kanssa (Blekinge County Council Competence Centre) Helsingissä, mukana suomalaisia yhteistyökumppaneita. Molemmat hankkeet esittelivät perusteellisesti hyvät käytäntönsä. Lisäksi Ville Grönberg kertoi THL:n kehittämistoiminnasta ja yrittäjä Suvi Pikkusaari valtakunnalliseen tutkintojärjestelmään saadusta työvalmennuksen erikoisammattitutkinnosta sekä valmisteilla olevasta lakiuudistuksesta TE-hallinnon työvoima- ja yrityspalveluissa, joka huomioi työhönvalmentajien laajemman käytön. Blekingeläiset olivat iloisia siitä, että heidän hyvät käytäntönsä esitellään Raumalla Oikeita töitä - kansainvälinen työllisyysseminaari Helsingissä. Asumispalvelusäätiö ASPAn Face2Face Action for Employment projektin järjestämässä seminaarissa kuultiin, miten työllistyminen on onnistunut Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Suomessa sekä keskusteltiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen malleista. Mukana myös Mood For Workin esitys järjestettiin yhteinen "Yhdestoista hetki"-iltapäivä, joka oli samalla UMA-hankkeen päätösseminaari SAMKin Rauman sosiaali- ja terveysalan auditoriossa, Steniuksenkatu 8, Rauma. Teemana oli pohtia milloin työkyvyn selvittämiseen on se paras hetki ja miten selvittely kannattaa tehdä. Käytännön toimijoiden puheenvuorojen lisäksi iltapäivään toi eloa vuorovaikutus- ja viestintäkouluttajan, näyttelijä Hannu Frimanin stand up -esitys. Kansainvälisenä osuutena kuultiin Ruotsissa kehitettävästä mallista: "Pitkältä sairauslomalta ammatillisen kuntoutuksen kautta työelämään". Osallistujia 48 hlöä. Näiden lisäksi oli paljon yksittäisiä ohjaus- ja konsultaatiotapaamisia osallistujien kanssa, joissa käsiteltiin työnantajan palveluohjauksen käyttöön ottoa organisaatiossa soveltuvin osin sekä kotimaista ja eurooppalaista levittämistä. Arvio on, että projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan, mutta muutamien tavoitteiden suhteen todennäköisesti vähän eri muodossa kuin ennakkoon osattiin ajatella. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? Mood For Work -hankkeen lähtökohtana on Työmieli-projektissa saavutettujen innovatiivisten tulosten levittäminen Eurooppaan ja uusien ajatusten tuominen Suomeen edistämään kuntoutujien työllistämistä. Uusi lähestymistapa on saanut kansainvälisiltä kumppaneilta hyvää vastakaikua, sillä innovatiivisuutta tarvitaan voidaksemme vastata yhteiseen eurooppalaiseen haasteeseen saada kaikkien työpanos mahdollisimman laajasti käyttöön. Big Picture on Mood For Workiin projektihakemuksen laadintavaiheessa kehitetty tapa toimia yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Se antaa partnereille mahdollisuudelle lähestyä erityisryhmistä työllistämistä omista lähtökohdista lähtien. Siinä opitaan uutta ja siinä on luontevaa poimia toisten malleista omiin malleihin sopivia osia. Kun osallistujat näin voivat keskittyä yhteisen tavoitteen eri aihealueisiin, saamme laajemman kuvan kokonaisproblematiikasta ja siihen löydetyistä ratkaisuista.

5 Mood For Work -hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä korostettiin sitä, että tähän työhön on arvokasta löytää sellaisia innovatiivisia hyviä käytäntöjä Euroopasta, joista on arviointitietoa. Tällainen on mm. Klara Livetin versio Stanfordin yliopiston Chronic Diseas Self-Management Programme -ohjelmasta, jossa on mm. kehitetty Suomen oloihin soveltuvia luovia voimaannuttamiskeinoja henkilöille, joiden työkyvyttömyys on aiheuttanut pitkäjatkoisen työttömyyden. Toinen esimerkki on hollantilaisen Amsterdamin yliopiston Coronel Institute for Occupational and Environmental Health -laitoksen tiettävästi alan ensimmäinen empiirinen tutkimus onnistuneeseen työhönpaluuprosessiin vaikuttavista tekijöistä työntekijän palattua pitkän, mielenterveyden ongelmista johtuneen sairausloman jälkeen töihin. Sen mukaan parhaimmat tulokset saavutettiin kun aito moninäköalaisuus korostui palveluissa. Tutkimuksen käytännön vinkkeihin päätettiin paneutua tarkemmin keväällä 2013 (verkostokehittäminen palveluiden sujuvoittamiseksi). Löydetyistä hyvistä käytännöistä alettiin siis jo syksyllä 2012 hahmottaa lisäpaloja Työnantajan palveluohjausmalliin. Partnerien, verkostojen ja kehittäjäyrittäjien tapaamisia on järjestetty esiin nousseiden aiheiden parissa. Uudenlaisia oppimisprosesseja syntyi kansainvälisen ulottuvuuden myötä esimerkkinä tuettuun oppisopimukseen liittyvä prosessi ja siihen liittyvä uuden esitteen työstö työnantajan palveluohjauksen materiaalipakettiin. Ruotsalaisten kanssa sovittiin yhteisestä Big Picture -työstä keväällä Tavoitteeksi otettiin saada siihen myös hollantilaiset mukaan. Uutta työvoima-ajattelua edistettiin Suomessa jakamalla tietoa aihepiiristä. Pidettiin esillä työnantajanäkökulmaa ja pyrittiin vaikututtamaan mm. lehtiartikkeleilla ja puheenvuoroilla palvelujärjestelmien kehitykseen ja päättäjiin. Puheenvuorot Brysselissä sekä esitykset Milanossa edistivät asiaa Euroopassa. Hankkeen levitystyön pääkohde, Työnantajan palveluohjaus, käänsi sielläkin ajattelua perinteisestä kuntoutujan valmiuksien parantamisesta siihen, että laajalla yhteistyöllä tehdään kuntoutujien työllistäminen mahdollisimman helpoksi työnantajille. Onnistumistarinoita ja myönteisten asioiden esille tuontia käytettiin kaikissa hankkeen esittelyissä ja yhdisteltiin englanniksi käännettyä materiaalia uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi. Mm. Milanossa isossa WAPRkonferenssissa saimme hyvää palautetta juuri uudenlaisista näkökulmista asiaan. Onnistumistarinat, nettisivut ja julkaisumateriaali olivat oleellisia siinä, että yhä uudet työnantajat rohkaistuvat työllistymään kuntoutujia. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvokysymykset ovat läpäisyperiaatteella luontevasti mukana Mood For Work -hankkeen toiminnassa. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty? Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää? Hankkeen tärkeimpänä hyvänä käytäntönä on innovatiivisen Työnantajan palveluohjausmallin levittäminen Euroopassa sekä sen jalostaminen paremmaksi löytämällä uusia näkökulmia kansainvälisiltä kumppaneilta.

6 Saksalaisten partneriemme innoittamana tutustumme aluksi Satakunnan hyviin käytäntöihin tuetusta oppisopimuksesta. Blekingeläinen Klara Livet -hankkeen hyviin käytäntöihin tutustuimme yhteisseminaarissa Helsingissä marraskuun lopussa. Ruotsalaiset korostavat toimintamallissaan laillamme sektorit ylittävää yhteistyötä. Omaleimaista heille on vahva voimaannuttamisen ja luovuuden menetelmällinen korostaminen ryhmätoiminnoissa. Pitkiltä sairauslomilta palaavien kurssit perustuvat Stanfordin yliopiston Chronic Disease Self-Management Programiin, joka on tutustumisen arvoinen. Ruotsalaiset ovat kehittäneet siitä oman versionsa, joka on johtanut hyviin tuloksiin. Jo Työmielessä löydettyjä hyviä työkäytäntöjä jatketaan myös Mood For Workissa. Niitä ovat esimerkiksi yhteiskehittäminen verkostoissa palveluiden sujuvoittamiseksi (kokemusasiantuntijat keskeisessä roolissa), onnistumistarinat mediassa, julkaisujen hyödyntäminen, yllättävät muutosagentit viestinviejinä yrittäjä- ja päättäjävaikuttamisessa sekä nettisivut vaikuttavana tietopankkina. Tärkeä hyvä työkäytäntö on tehdä kumppaneiden kanssa yhteistyötä tilaisuuksien järjestämisessä. Tästä hyvä esimerkki on Raumalla pidetty yhteisseminaari, joka keräsi hienosti osallistujia. Mood For Work -hankkeen kansainvälistä toimintaa ajatellen myönteisyys esiintymisessä on osoittautunut edelleen hyväksi työkäytännöksi. Isossa WAPR-konferenssissa Milanossa hankkeen delegaatio sai paljon kiitosta juuri myönteisestä tavasta esittää sinänsä vaikeaa asiaa. Kun ihmiset kiinnostuivat onnistumistarinoista ja mielenkiintoisesti kuvatuista tutkimus- ja arviointituloksista he halusivat syventyä myös Työnantajan palveluohjausmalliin. Kokemusasiantuntija ja kehittäjäryhmätoiminnan uudenlainen käyttö on hyvä myös työtapa mm. kun yhteisesti kehitetään uutta, esim. työnantajia tuettuun oppisopimukseen rohkaisevaa esitettä. Uudenlaista työkäytäntöä, kokonaiskuvan (Big Picture) yhteistä muodostamisprosessia, aloitettiin yhdessä ruotsalaisten kumppaneiden kanssa. Kevään mittaan tullaan jo osin näkemään, miten se toimii käytännössä ja tuleeko sen avulla syntymään Employment Weekille Brysseliin marraskuussa 2013 laaja-alaisesti aihepiiriä tarkastelevaa esitys, jossa monenlaiset hyvät käytännöt palvelevat samaa tavoitetta. Kotimaista reflektointia kumppaneiden kanssa jatkettiin tavoitteena konkreettisen hyödyn saaminen organisaatioiden arjen toimintaan. Toimintaa kirjattiin materiaaliksi jatkokäyttöä varten. Hyvä käytäntö on nettisivujen aineisto, josta yllättävien tilateiden tullessa vastaan saa muokattua materiaalia kansainvälisiin ja kansallisiin yhteyksiin, konferensseihin ja tiedotusvälineille. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen? Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön? Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty? Jatkojalostunut Työnantajan palveluohjausmalli on tavoiteltuna tuloksena vuoden kuluttua. Tavoite on, että Mood For Work -hankkeen myötä yhä uudet tahot ottavat osia Työnantajan palveluohjausmallista käyttöön pysyvään toimintaansa. Samoin tavoitteena on, että aikaisemmat kumppanit löytävät toimintaansa uusia, hankkeen myötä löydettyjä ja reflektiossa hyväksi havaittuja osia. Merkittävä käänne kohti työnantajan palveluohjausmahdollisuuden juurtumista valtakunnallisesti peruspalveluihin on joulukuussa 2012 hyväksytty uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Siinä

7 ensimmäisen kerran myös yrittäjät mainitaan työhönvalmentajapalveluiden kohderyhmänä. Tähän tärkeään muutokseen on hankkeen toimijoina yhdessä kumppanien kanssa oltu myötävaikuttamassa, samoin siihen, että jatkossa kaikenlaiset työnhakijat, myös kuntoutustuella olevat, voivat olla työhönvalmennuksen piirissä, mikäli se tarvekartoituksissa katsotaan hyväksi. Ensimmäinen askel pysyvien tulosten saavuttamiseksi kansainvälisten kumppanien kanssa on ollut tiedon ja kokemusten jakaminen. Seuraavan vuoden aikana jatkamme työkalujen välittämistä ja niiden yhteistä kehittämistä tavoitteena tukea kumppanien kansallista etenemistä, joka on edellytys sille, että työnantajan palveluohjaus voi tulla osaksi arkea myös muualla Euroopassa. Menetelmä koota eri kumppaneiden käytännöistä yhteinen kokonaiskuva Big Picture vie varmasti myös keskustelua aiheen piirissä eteenpäin. Päätöksentekijöihin on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kun taustalla on laaja näkökulma. Paljon hyviä päätöksiä ja muutoksia vielä tarvitaan, jotta inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä kuntoutujien työllistäminen olisi mutkatonta ja työnantajat siihen entistä useammin WIN-WIN -hengessä päätyisivät. Raportointikaudella saimme jo aika paljon käännettyä materiaalia englanniksi. Hyvää oli myös, että verkostokumppanien ja avaintoimijoiden sitoutuneisuus jatkui. Jo Työmielessä mukana olleet kumppanit osaavat hyödyntää hankkeen mahdollisuuksia tavoitellessaan arkikäyttöön soveltuvia, lisäarvoa tuovia toimintatapoja. Kehitystoiminta jatkuu lisäksi mm. SAMKin tutkimusohjelmassa. Jo syksyllä 2012 edettiin asiassa laajennetun esteettömyyden alalla. Hyviä käytäntöjä julkaistiin suomeksi ja englanniksi. Kirjallisen materiaalin avulla asia leviää hankkeen jälkeenkin. Uuden työvoima-ajattelun alueelliselle edistämiselle on jatkossa hyvät mahdollisuudet satakuntalaisen yrittäjä- ja verkostoväen vakiintuneella yhteistyöllä.

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

kuului myös yleisesti kuntoutujien ja osatyökykyisten palveluketjujen sujuvoittamisen edistäminen poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa.

kuului myös yleisesti kuntoutujien ja osatyökykyisten palveluketjujen sujuvoittamisen edistäminen poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa. ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 27.06.2012 Diaarinumero SATELY/579/05.02.07/2010 Käsittelijä Jouni Vataja Puhelinnumero 0295 022 085 Projektikoodi

Lisätiedot

Töihin eikä katveeseen!

Töihin eikä katveeseen! Töihin eikä katveeseen! Sosiaalialan asiantuntijapäivät, Talentia ry 14. 15.3.2012 Työpaja C5: Ratkaisuja nuorten työllistymiseen Työmieli-hanke / Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Kaarina Latostenmaa,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi Samapalkkaisuus, tasa-arvo

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Välityömarkkinat polkuna työelämään Helsinki Autismisäätiö

Välityömarkkinat polkuna työelämään Helsinki Autismisäätiö Välityömarkkinat polkuna työelämään Helsinki 5.11.2014 Autismisäätiö Petri Puroaho 2 Vates-säätiö / Työelämä 2020 -hanke Vates-säätiön (1993 - ) tavoitteena 1) tukea osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Lataa kirja ilmaiseksi! Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Face2Face

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Niina Laitisen opinnäytetyö

Niina Laitisen opinnäytetyö Niina Laitisen opinnäytetyö Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen Millaista tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistämiseen? Kuntoutujat takaisin työpolulle 9.5.2012

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Vajaakuntoisten tuetun työllistämisen malleja maailmalta

Vajaakuntoisten tuetun työllistämisen malleja maailmalta Vajaakuntoisten tuetun työllistämisen malleja maailmalta Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä seminaari 17.2.2011 Kiipulassa Petteri Ora projektijohtaja Kiipulasäätiö 1 tuettu

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Innokylä tutuksi ja käyttöön

Innokylä tutuksi ja käyttöön Innokylä tutuksi ja käyttöön 1 Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö, joka kokoaa hyvinvointi- ja terveysalan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa kanavan toimintamallien levittämiseen.

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia sosiaali- Työnantajien ja terveysalalla palveluohjaus 30 -mallin op pilotoinnista - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Näillä opeilla osaavia monikulttuurisia työyhteisöjä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 2012-2014 Merja Turpeinen, Marika Nevala, Anne Salmi, Eva Tuominen,

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND

STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND MPI:n tavoite on tarjota jäsenilleen mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja koulutukseen sekä kokemusten vaihtoon muiden alan ammattilaisten kanssa. Pyrimme toiminnallamme

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE Avaussanat ylijohtaja Leo Suomaa 13.10.2015 Lupaus pitäköön Me olemme yhteiskuntana edustajiemme välityksellä luvanneet itsellemme hyvinvoinnin joka edellyttää

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011 Tuottaja2020 Ohjausryhmä 28.11.2011 ESITYSLISTA Kokouksen avaus Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Maksatushakemuksesta 5-8/2011 tiedottaminen Väliarvioinnin läpikäynti Tutkimuksen status: hankkeen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot