Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?

Transkriptio

1 5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet? Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa? Mood For Work -hankkeen päätehtävä on levittää Työmielen tuloksia, erityisesti Työnantajan palveluohjausmallia kuntoutujien työllistämisen tukemiseksi, Eurooppaan sekä löytää kansainvälisten kumppaneiden kanssa uusia näkökulmia mallin jatkojalostamiseen. Koska kyseessä on jatkohanke, projektin lähtökohta ja kohderyhmät ovat jo suunnitelmatekovaiheessa perustellusti valikoituneet. Projektin tavoitteet yritettiin laatia mahdollisimman realistisesti. Vaikka nyt on muutosta tapahtunut esim. kansainvälisten pääkumppaneiden suhteen, on projektisuunnitelma sellainen, että siinä on jo lähtökohtaisesti huomioitu vaihtuvuuden mahdollisuus. Henkilöstöresurssien puolella tuli esille jo syksyllä 2012, että projektiassistentin osatyöaika ei mahdollistanut tavoitteiden kannalta riittävää levittämistyötä ja yhteydenpitoa kansainvälisiin kumppaneihin. Seurantatietojen suhteen ei ollut nähtävissä muutostarvetta. Mukaan tulevien osallistujien, yrittäjien ja organisaatioiden osalta saavutettiin jo kokonaistavoitteet. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö. Mukaan tulleet yritykset ja organisaatiot ovat pääasiassa tuttuja Työmieli-hankkeen ajalta. Uutena on tullut lähinnä eurooppalaisia organisaatioita. Yhteistyö kumppaneiden kanssa on ollut sujuvaa. Harmillista oli, että hakuvaiheen kumppani (Fortbildungsakademie der Wirtschaft Jena, Thüringen) ei saanut rahoituspäätöstä. Heiltä tuli kuitenkin idea paneutua oppisopimukseen työnantajan kannalta ja syksyllä keskityimmekin hankkeen tavoitteen näkökulmasta tuettuun oppisopimukseen. Aktiiviset kontaktit esim. hollantilaisen yhteistyökumppanin (Coronel Institute for Occupational and Environmental Health, Academic Medical Centre, University of Amsterdam) kanssa ovat osaltaan korjanneet saksalaiskumppanin puutetta ja kansainvälisissä yhteyksissä on vaihdettu ajatuksia muiden saksalaistoimijoiden kanssa (mm. Sozialforschungsstelle Dortmund, Central Scientific Unit University of Dortmund, Labor Policy and Health). Työn- ja vastuunjako kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa oli raportointikaudella toimivaa ja luontevaa. Työmieli-hankkeen aikainen hyvä yhteistyö jatkui. Kansainvälisten kumppaneiden kanssa oli enemmän vaihtelua. Esim. ruotsalainen Bumerang -hanke (ABF SydHalland) oli aluksi todella aktiivinen. Kun heille tuli sisäisiä talouteen liittyviä ongelmia syksyllä, se näkyi kansainvälisessä yhteistyössä. Silloin kuitenkin aktivoitui yhteistyömme toisen ruotsalaiskumppanimme (projekt Klara Livet, Landstinget Blekinge, Blekinge kompetenscentrum) kanssa. Järjestimme jo heidän kanssaan yhteisseminaarin Suomessa

2 marraskuussa 2012 ja yhteistyön aktiivinen jatkuminen on suunnitteilla. Kansainvälinen yhteistyö oli siis jo syksyllä 2012 hyvin vilkasta. Tilaisuudet, mm. Brysselin ja Milanon tapahtumat ja niiden pääyhteistyökumppanit on listattu kohdassa JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa hyväksyttiin projektipäätöksen mukainen tiedotussuunnitelma, hankkeessa on hyvin päästy etenemään sen mukaisesti. Kotimaisia mediaosumia oli kesäkuusta joulukuuhun kpl ja syyskuussa 2012 ilmestyneessä kansainvälisessä julkaisussa Public Service Review: European Union: issue 24,2012, oli artikkeli Employer counselling goes international. Kotimaiset mediaosumat olivat Satakunnan Viikossa, Länsi-Suomessa, Uusi Raumassa, Satakunnan Yrittäjien ja Rauman yrittäjien ja Innokylän nettisivuilla, Satakunnan Kansassa, Keskisuomalaisessa ja ELYkeskuksen Uutiskirjeessä. Samkin nettisivuilla oli myös iso juttu Winny-voittajasta ja SAMKin tiedotusosaston kanssa sovittiin, että ohjausryhmän jäsen ja ison työnantajatutkimuksen laatija Niina Laitinen kirjoittaa Milanon konferenssista kolumnin vuoden 2013 ensimmäiseen Agoraan. Työmielen suomen- ja englanninkielisiä nettisivuja ( sekä Työmielen kolmea julkaisua (Työvoimaa kuntoutujista Työnantajan palveluohjaus, Työmieli Näin se tehtiin ja Opas työyhteisölle mielenterveyskuntoutujien työllistämisen tukemiseksi) osakäännöksineen käytettiin hyödyksi omissa ja muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Julkisuuden saavuttamisessa hyvä asia oli, että Mood For Work -hanketta kutsuttiin puhumaan useisiin tilaisuuksiin niin Suomessa kuin Euroopassakin (lista kohdassa 9). 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen). Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. Haastetta ovat aiheuttaneet kansainvälisten kumppaneiden sisäisistä tilanteista johtuneet muutokset, mutta kuten aikaisemmin kuvattiin, tilanteissa on päästy etenemään projektin tavoitteita ajatellen hyvin eteenpäin. Jatkossakin on hyvä olla valppaana uusien eteen tulevien tilaisuuksien suhteen, jotta on varasuunnitelmia muutosten suhteen ja tavoitteisiin päästään. Haasteena on myös ohjelmakauden vaihtumisesta johtuva lyhyt projektiaika ja kansainvälisen toiminnan tavoitteisiin nähden pieni henkilöstöbudjetti ja pienehkö matkabudjetti, joten monipuolinen innovatiivisuus on tarpeen. Onneksi hankkeen ohjausryhmä ja muu avaintoimijajoukko on hyvin sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Rahoittajalle on myös kerrottu projektiassistentin osa-aikaisuuden aiheuttamista haasteista.

3 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan. Raportointijaksolla käännettiin projektisuunnitelman mukaisesti Työnantajan palveluohjaus -malliin liittyvää materiaalia englanniksi ja lähetettiin kansainvälisille partnereille. Samoin tutustuttiin partnerihankkeiden tilanteeseen. Monipuolisesti kootussa ohjausryhmässä laadittiin arviointi- ja tiedotussuunnitelma. Kansainvälisissä tilaisuuksissa kuvailtiin mallin edistämisestä saatuja kokemuksia ja löydettyjä hyviä käytäntöjä kumppaneille. Laadittiin tarkempi etenemissuunnitelma ja aikataulu partnereiden kanssa. Asiantuntijuuden vaihto sekä kansallinen asiantuntijareflektointi oli erityisen vilkasta ruotsalaisen kumppanimme Klara Livetin ja hollantilaisen partnerimme, Coronel Institute for Occupational and Environmental Health, kanssa. Kotimaan ryhmissä ja yksittäisissä tapaamisissa käytiin asiantuntijoiden (työllistämis- ja kuntoutustoimijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden eli yrittäjien ja kuntoutujien kanssa) läpi niitä uusia kiinnostavia asioita, joita kansainvälisiltä kumppaneita olimme kuulleet. Kehittäjäyrittäjätoiminta aloitettiin yrityskäynneillä. Työnantajan palveluohjauksen levittämisessä oltiin aktiivisia sekä Suomessa että Euroopassa. Englanninkielinen artikkeli Employer counselling goes international julkaistiin Public Service Review: European Union -lehdessä syyskuussa Osallistuttiin yhteen kansainväliseen työseminaariin Brysselissä, jossa useita puheenvuoroja, ja yhteen kansainväliseen isoon konferenssiin Milanossa, jossa oli kolme esitystä. Erityisesti ruotsalaisen Klara Livetin kanssa aloitettiin kumppaneiden hyvistä käytännöistä muodostettavan Big Picture -kokonaiskuvan muodostaminen. Kuntoutujien työllistymisen palvelujärjestelmiin vaikuttamistyötä edistettiin yhdessä kotimaisten kumppaneidemme kansa. Puheenvuoro mm. valtakunnallisessa ASPAn järjestämässä Oikeita töitä - seminaarissa edisti tätä asiaa samoin aktiivinen yhteydenpito ja tapaamiset satakuntalaisten vaikuttajien kanssa. Tässä listaa isoimmista tapahtumista: Winny-palkinnon jako yhdessä Satakunnan Yrittäjät Ry:n ja TE-toimiston kanssa, voittaja oli raumalaisen Klapsakka Ravintoloiden omistajapari Maritta ja Aarne Nevanpää. Tilaisuus pidettiin juhlatila Pohjanhovissa Ahlaisissa. Satakunnan Yrittäjät ry:n tilaisuudessa osallistujia oli n. 50 hlöä Mood For Work -hankkeen ensimmäinen ohjausryhmä Mitä on tuettu oppisopimus? Mood For Work -verkoston 1. keskustelutilaisuus aiheesta koulutustarkastaja Merja Tuomolan johdolla. Osallistujia oli 17 hlöä Tuettu oppisopimus? Mood For Work -verkoston 2. keskustelutilaisuus aiheesta koulutustarkastaja Merja Tuomolan johdolla. Lopussa ideointiosuus käytännön edistämisestä (Niiden kehittäjätyönantajien kanssa, jotka eivät päässeet tilaisuuteen, päätettiin käydä yksilökeskusteluja riittävän kokemusasiantuntijanäkökulman saamiseksi). Osallistuja oli 19 hlöä Bryssel: From EU-Frameworks to European Best Practices -verkoston Mental Health in the Workplace symposium (erillinen matkaraportti)

4 WAPR-konferenssi Milano (The World Association For Psychosocial Rehabilitation, jossa hankkeella kolme esitystä: 1) Employer Counselling - a new way to improve the employment of rehabilitees 2) Employers' attitudes towards the employment of mental health rehabilitee 3) Model for work community to support the return-to-work and employment of a mental health rehabilitee (erillinen matkaraportti) yhteisseminaari ruotsalaisen Klara Livet-hankkeen kanssa (Blekinge County Council Competence Centre) Helsingissä, mukana suomalaisia yhteistyökumppaneita. Molemmat hankkeet esittelivät perusteellisesti hyvät käytäntönsä. Lisäksi Ville Grönberg kertoi THL:n kehittämistoiminnasta ja yrittäjä Suvi Pikkusaari valtakunnalliseen tutkintojärjestelmään saadusta työvalmennuksen erikoisammattitutkinnosta sekä valmisteilla olevasta lakiuudistuksesta TE-hallinnon työvoima- ja yrityspalveluissa, joka huomioi työhönvalmentajien laajemman käytön. Blekingeläiset olivat iloisia siitä, että heidän hyvät käytäntönsä esitellään Raumalla Oikeita töitä - kansainvälinen työllisyysseminaari Helsingissä. Asumispalvelusäätiö ASPAn Face2Face Action for Employment projektin järjestämässä seminaarissa kuultiin, miten työllistyminen on onnistunut Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Suomessa sekä keskusteltiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen malleista. Mukana myös Mood For Workin esitys järjestettiin yhteinen "Yhdestoista hetki"-iltapäivä, joka oli samalla UMA-hankkeen päätösseminaari SAMKin Rauman sosiaali- ja terveysalan auditoriossa, Steniuksenkatu 8, Rauma. Teemana oli pohtia milloin työkyvyn selvittämiseen on se paras hetki ja miten selvittely kannattaa tehdä. Käytännön toimijoiden puheenvuorojen lisäksi iltapäivään toi eloa vuorovaikutus- ja viestintäkouluttajan, näyttelijä Hannu Frimanin stand up -esitys. Kansainvälisenä osuutena kuultiin Ruotsissa kehitettävästä mallista: "Pitkältä sairauslomalta ammatillisen kuntoutuksen kautta työelämään". Osallistujia 48 hlöä. Näiden lisäksi oli paljon yksittäisiä ohjaus- ja konsultaatiotapaamisia osallistujien kanssa, joissa käsiteltiin työnantajan palveluohjauksen käyttöön ottoa organisaatiossa soveltuvin osin sekä kotimaista ja eurooppalaista levittämistä. Arvio on, että projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan, mutta muutamien tavoitteiden suhteen todennäköisesti vähän eri muodossa kuin ennakkoon osattiin ajatella. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? Mood For Work -hankkeen lähtökohtana on Työmieli-projektissa saavutettujen innovatiivisten tulosten levittäminen Eurooppaan ja uusien ajatusten tuominen Suomeen edistämään kuntoutujien työllistämistä. Uusi lähestymistapa on saanut kansainvälisiltä kumppaneilta hyvää vastakaikua, sillä innovatiivisuutta tarvitaan voidaksemme vastata yhteiseen eurooppalaiseen haasteeseen saada kaikkien työpanos mahdollisimman laajasti käyttöön. Big Picture on Mood For Workiin projektihakemuksen laadintavaiheessa kehitetty tapa toimia yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Se antaa partnereille mahdollisuudelle lähestyä erityisryhmistä työllistämistä omista lähtökohdista lähtien. Siinä opitaan uutta ja siinä on luontevaa poimia toisten malleista omiin malleihin sopivia osia. Kun osallistujat näin voivat keskittyä yhteisen tavoitteen eri aihealueisiin, saamme laajemman kuvan kokonaisproblematiikasta ja siihen löydetyistä ratkaisuista.

5 Mood For Work -hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä korostettiin sitä, että tähän työhön on arvokasta löytää sellaisia innovatiivisia hyviä käytäntöjä Euroopasta, joista on arviointitietoa. Tällainen on mm. Klara Livetin versio Stanfordin yliopiston Chronic Diseas Self-Management Programme -ohjelmasta, jossa on mm. kehitetty Suomen oloihin soveltuvia luovia voimaannuttamiskeinoja henkilöille, joiden työkyvyttömyys on aiheuttanut pitkäjatkoisen työttömyyden. Toinen esimerkki on hollantilaisen Amsterdamin yliopiston Coronel Institute for Occupational and Environmental Health -laitoksen tiettävästi alan ensimmäinen empiirinen tutkimus onnistuneeseen työhönpaluuprosessiin vaikuttavista tekijöistä työntekijän palattua pitkän, mielenterveyden ongelmista johtuneen sairausloman jälkeen töihin. Sen mukaan parhaimmat tulokset saavutettiin kun aito moninäköalaisuus korostui palveluissa. Tutkimuksen käytännön vinkkeihin päätettiin paneutua tarkemmin keväällä 2013 (verkostokehittäminen palveluiden sujuvoittamiseksi). Löydetyistä hyvistä käytännöistä alettiin siis jo syksyllä 2012 hahmottaa lisäpaloja Työnantajan palveluohjausmalliin. Partnerien, verkostojen ja kehittäjäyrittäjien tapaamisia on järjestetty esiin nousseiden aiheiden parissa. Uudenlaisia oppimisprosesseja syntyi kansainvälisen ulottuvuuden myötä esimerkkinä tuettuun oppisopimukseen liittyvä prosessi ja siihen liittyvä uuden esitteen työstö työnantajan palveluohjauksen materiaalipakettiin. Ruotsalaisten kanssa sovittiin yhteisestä Big Picture -työstä keväällä Tavoitteeksi otettiin saada siihen myös hollantilaiset mukaan. Uutta työvoima-ajattelua edistettiin Suomessa jakamalla tietoa aihepiiristä. Pidettiin esillä työnantajanäkökulmaa ja pyrittiin vaikututtamaan mm. lehtiartikkeleilla ja puheenvuoroilla palvelujärjestelmien kehitykseen ja päättäjiin. Puheenvuorot Brysselissä sekä esitykset Milanossa edistivät asiaa Euroopassa. Hankkeen levitystyön pääkohde, Työnantajan palveluohjaus, käänsi sielläkin ajattelua perinteisestä kuntoutujan valmiuksien parantamisesta siihen, että laajalla yhteistyöllä tehdään kuntoutujien työllistäminen mahdollisimman helpoksi työnantajille. Onnistumistarinoita ja myönteisten asioiden esille tuontia käytettiin kaikissa hankkeen esittelyissä ja yhdisteltiin englanniksi käännettyä materiaalia uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi. Mm. Milanossa isossa WAPRkonferenssissa saimme hyvää palautetta juuri uudenlaisista näkökulmista asiaan. Onnistumistarinat, nettisivut ja julkaisumateriaali olivat oleellisia siinä, että yhä uudet työnantajat rohkaistuvat työllistymään kuntoutujia. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvokysymykset ovat läpäisyperiaatteella luontevasti mukana Mood For Work -hankkeen toiminnassa. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty? Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää? Hankkeen tärkeimpänä hyvänä käytäntönä on innovatiivisen Työnantajan palveluohjausmallin levittäminen Euroopassa sekä sen jalostaminen paremmaksi löytämällä uusia näkökulmia kansainvälisiltä kumppaneilta.

6 Saksalaisten partneriemme innoittamana tutustumme aluksi Satakunnan hyviin käytäntöihin tuetusta oppisopimuksesta. Blekingeläinen Klara Livet -hankkeen hyviin käytäntöihin tutustuimme yhteisseminaarissa Helsingissä marraskuun lopussa. Ruotsalaiset korostavat toimintamallissaan laillamme sektorit ylittävää yhteistyötä. Omaleimaista heille on vahva voimaannuttamisen ja luovuuden menetelmällinen korostaminen ryhmätoiminnoissa. Pitkiltä sairauslomilta palaavien kurssit perustuvat Stanfordin yliopiston Chronic Disease Self-Management Programiin, joka on tutustumisen arvoinen. Ruotsalaiset ovat kehittäneet siitä oman versionsa, joka on johtanut hyviin tuloksiin. Jo Työmielessä löydettyjä hyviä työkäytäntöjä jatketaan myös Mood For Workissa. Niitä ovat esimerkiksi yhteiskehittäminen verkostoissa palveluiden sujuvoittamiseksi (kokemusasiantuntijat keskeisessä roolissa), onnistumistarinat mediassa, julkaisujen hyödyntäminen, yllättävät muutosagentit viestinviejinä yrittäjä- ja päättäjävaikuttamisessa sekä nettisivut vaikuttavana tietopankkina. Tärkeä hyvä työkäytäntö on tehdä kumppaneiden kanssa yhteistyötä tilaisuuksien järjestämisessä. Tästä hyvä esimerkki on Raumalla pidetty yhteisseminaari, joka keräsi hienosti osallistujia. Mood For Work -hankkeen kansainvälistä toimintaa ajatellen myönteisyys esiintymisessä on osoittautunut edelleen hyväksi työkäytännöksi. Isossa WAPR-konferenssissa Milanossa hankkeen delegaatio sai paljon kiitosta juuri myönteisestä tavasta esittää sinänsä vaikeaa asiaa. Kun ihmiset kiinnostuivat onnistumistarinoista ja mielenkiintoisesti kuvatuista tutkimus- ja arviointituloksista he halusivat syventyä myös Työnantajan palveluohjausmalliin. Kokemusasiantuntija ja kehittäjäryhmätoiminnan uudenlainen käyttö on hyvä myös työtapa mm. kun yhteisesti kehitetään uutta, esim. työnantajia tuettuun oppisopimukseen rohkaisevaa esitettä. Uudenlaista työkäytäntöä, kokonaiskuvan (Big Picture) yhteistä muodostamisprosessia, aloitettiin yhdessä ruotsalaisten kumppaneiden kanssa. Kevään mittaan tullaan jo osin näkemään, miten se toimii käytännössä ja tuleeko sen avulla syntymään Employment Weekille Brysseliin marraskuussa 2013 laaja-alaisesti aihepiiriä tarkastelevaa esitys, jossa monenlaiset hyvät käytännöt palvelevat samaa tavoitetta. Kotimaista reflektointia kumppaneiden kanssa jatkettiin tavoitteena konkreettisen hyödyn saaminen organisaatioiden arjen toimintaan. Toimintaa kirjattiin materiaaliksi jatkokäyttöä varten. Hyvä käytäntö on nettisivujen aineisto, josta yllättävien tilateiden tullessa vastaan saa muokattua materiaalia kansainvälisiin ja kansallisiin yhteyksiin, konferensseihin ja tiedotusvälineille. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen? Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön? Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty? Jatkojalostunut Työnantajan palveluohjausmalli on tavoiteltuna tuloksena vuoden kuluttua. Tavoite on, että Mood For Work -hankkeen myötä yhä uudet tahot ottavat osia Työnantajan palveluohjausmallista käyttöön pysyvään toimintaansa. Samoin tavoitteena on, että aikaisemmat kumppanit löytävät toimintaansa uusia, hankkeen myötä löydettyjä ja reflektiossa hyväksi havaittuja osia. Merkittävä käänne kohti työnantajan palveluohjausmahdollisuuden juurtumista valtakunnallisesti peruspalveluihin on joulukuussa 2012 hyväksytty uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Siinä

7 ensimmäisen kerran myös yrittäjät mainitaan työhönvalmentajapalveluiden kohderyhmänä. Tähän tärkeään muutokseen on hankkeen toimijoina yhdessä kumppanien kanssa oltu myötävaikuttamassa, samoin siihen, että jatkossa kaikenlaiset työnhakijat, myös kuntoutustuella olevat, voivat olla työhönvalmennuksen piirissä, mikäli se tarvekartoituksissa katsotaan hyväksi. Ensimmäinen askel pysyvien tulosten saavuttamiseksi kansainvälisten kumppanien kanssa on ollut tiedon ja kokemusten jakaminen. Seuraavan vuoden aikana jatkamme työkalujen välittämistä ja niiden yhteistä kehittämistä tavoitteena tukea kumppanien kansallista etenemistä, joka on edellytys sille, että työnantajan palveluohjaus voi tulla osaksi arkea myös muualla Euroopassa. Menetelmä koota eri kumppaneiden käytännöistä yhteinen kokonaiskuva Big Picture vie varmasti myös keskustelua aiheen piirissä eteenpäin. Päätöksentekijöihin on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kun taustalla on laaja näkökulma. Paljon hyviä päätöksiä ja muutoksia vielä tarvitaan, jotta inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä kuntoutujien työllistäminen olisi mutkatonta ja työnantajat siihen entistä useammin WIN-WIN -hengessä päätyisivät. Raportointikaudella saimme jo aika paljon käännettyä materiaalia englanniksi. Hyvää oli myös, että verkostokumppanien ja avaintoimijoiden sitoutuneisuus jatkui. Jo Työmielessä mukana olleet kumppanit osaavat hyödyntää hankkeen mahdollisuuksia tavoitellessaan arkikäyttöön soveltuvia, lisäarvoa tuovia toimintatapoja. Kehitystoiminta jatkuu lisäksi mm. SAMKin tutkimusohjelmassa. Jo syksyllä 2012 edettiin asiassa laajennetun esteettömyyden alalla. Hyviä käytäntöjä julkaistiin suomeksi ja englanniksi. Kirjallisen materiaalin avulla asia leviää hankkeen jälkeenkin. Uuden työvoima-ajattelun alueelliselle edistämiselle on jatkossa hyvät mahdollisuudet satakuntalaisen yrittäjä- ja verkostoväen vakiintuneella yhteistyöllä.