kuului myös yleisesti kuntoutujien ja osatyökykyisten palveluketjujen sujuvoittamisen edistäminen poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kuului myös yleisesti kuntoutujien ja osatyökykyisten palveluketjujen sujuvoittamisen edistäminen poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa."

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero SATELY/579/ /2010 Käsittelijä Jouni Vataja Puhelinnumero Projektikoodi S11038 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi TYÖMIELI Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Projektin vastuuhenkilön nimi Anne Kärki Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kaarina Latostenmaa Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Työmieli-hankkeessa haettiin ratkaisua siihen, miten mielenterveyskuntoutujien työvoimapotentiaali saadaan paremmin työnantajien käyttöön. Haluttiin löytää käytännön keinoja siihen, että työnantajat löytävät kuntoutujat työvoimana ja että mielenterveyskuntoutujien olisi kuntouduttuaan aikaisempaa helpompaa löytää palkkatyötä ja näin heidän syrjäytymisensä vähenisi. Lähtökohdaksi otettiin se, että kuntoutujien työllistämisen pitää olla mahdollisimman helppoa työnantajille. Etsittiin uutta näkökulmaa siihen, miten kertoa työnantajille mielenterveyskuntoutujien työvoimapotentiaalista sekä tuki- ja palvelumahdollisuuksista. Tähän pääsemiseksi päätettiin kehittää laajassa yhteistyössä erityinen työnantajan palveluohjausmalli sekä koulutus- ja tietopaketti työnantajien tueksi heidän työllistäessään kuntoutujia. Tietoa siitä, mitä työnantajat oikeasti haluavat, päätettiin etsiä opinnäytetyönä toteutettavan laajan työnantajatutkimuksen kautta. Tavoitteena oli monipuolisesti parantaa työnantajien valmiuksia työllistää mielenterveyskuntoutujia. Tähän EURA JÄRJESTELMÄ 1/13

2 kuului myös yleisesti kuntoutujien ja osatyökykyisten palveluketjujen sujuvoittamisen edistäminen poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa. Ensisijaisena kohderyhmänä Työmieli-projektissa olivat Satakunnan alueen työnantajat/yrittäjät, joilla on tulevaisuudessa tarve lisätä yrityksensä/työpaikkansa henkilöstöä. Toinen keskeinen kohderyhmä olivat mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen liittyvät ja sen mahdollistavat toimijat, joista kootut kattavat alueelliset verkostot mahdollistivat tiiviin ja tavoitteellisen yhteistoiminnan mielenterveyskuntoutujien tuetun työllistämisen polulla. Verkostoihin kuului myös teemaan liittyviä välityömarkkinatoimijoita sekä kokemusasiantuntijoina kuntoutujien ja työnantajien edustajat. Lisäksi kohderyhmää olivat mielenterveyskuntoutujat, jotka hankkeen luoman mallin avulla saivat työpaikan, mahdollisuuden jatkaa kuntoutumistaan ja saavuttaa taloudellista riippumattomuutta. Tärkeinä kumppaneina olivat SAMKin opettajat ja opiskelijat, jotka hankkeen kautta saivat todellista kosketuspintaa Satakunnan alueen yrittäjiin, osatyökykyisiin henkilöihin sekä kuntoutujien työllistämiseen liittyvään palvelujärjestelmään. Muut kohderyhmät olivat kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatahot, jotka osallistuvat Työmieli-hankkeen aihepiirin edistämis-, kehitys-, tutkimus- tai koulutustyöhön. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Työnantajien valinta kuntoutujien työllistämistä edistävän ja mielenterveyskuntoutujista työvoimana kertovan hankkeen pääkohderyhmäksi oli onnistunut. Työmielen myönteinen tapa lähestyä asiassa yrityksiä herätti kiinnostusta ja edisti palkkatyömahdollisuuksien lisääntymistä. Työnantajilta saatiin hyvää palautetta siitä, että heidän palvelutarpeensa otettiin vakavasti. Työllistämisen mahdollistavien verkostojen kanssa yhteistyö oli aktiivista ja vuorovaikutteista yhdessä innovointia. Työhallinnon, kuntoutusyksiköiden ja yrittäjäjärjestön rinnalle uudeksi tärkeäksi kehittäjäkumppaniksi nousivat hankkeen loppupuolella myös muut yksiköt, joissa työskentelee yritysneuvojia (esim. kehittämisorganisaatiot). Sosiaalikehitys Oy:n ja VATES-säätiön kahdeksan välityömarkkinoihin liittyvän ESR-hankkeen nippuarvioinnin loppuraportti Kohdentamalla kehittyneemmäksi, verkostoitumalla vahvemmaksi tukee kesäkuussa 2011 ilmestyneen Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen arvioinnin tuloksia siitä, että hanketoiminnan yhteiseen kehittämiseen oli saatu sitoutumaan keskeiset verkostotoimijat. Samoin merkittävänä pidettiin sitä, että mukana oli monipuolisesti eri kokoisia ja eri alojen yrityksiä ympäri Satakuntaa. SAMKin laatujärjestelmän mukainen loppuarviointi toteutettiin hankkeen päättyessä loppukeväällä Myös sen mukaan Työmieli-projekti oli kiitettävästi saavuttanut tavoitteensa. Tärkeimmät Työmieli-hankkeen aikaansaamat hyödyt olivat loppuarvioinnissa esitettyyn avoimeen kysymykseen saatujen vastausten mukaan seuraavat: -työnantajiin on luotu toimiva yhteys EURA JÄRJESTELMÄ 2/13

3 -palvelujärjestelmiin on vaikutettu -verkoston eri toimijatahot ovat löytäneet toisensa -kuntoutujia on työllistynyt -näkyvyys -tiedotus ja uudet näkökulmat aiheeseen ovat lisääntyneet -työvoimaviranomaisten ja yrittäjien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin on muuttunut positiivisemmaksi -työnantajien palveluohjauksen esiin nostamisella on edistetty kuntoutujien työllistymistä. -resurssien yhdistäminen on tuottanut tuloksia. -hanke on pystynyt tekemään hankesuunnitelmassa suunnitellut toimenpiteet ja saavuttanut muutenkin sille asetetut tavoitteet hyvin. Hankkeessa toteutettiin kolme Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä tekijöinä Niina Laitinen, Satu Boelius ja Tarja Vehkaoja, jotka toimivat tärkeinä kivijalkoina hankkeen toiminnalle. Erityisesti Niina Laitisen tekemä 120 työnantajan tutkimus siitä, mitä tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistääkseen mielenterveyskuntoutujia, oli Työmieli-hankkeelle merkittävä tutkimus. Sen tuloksia esiteltiin laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Työnantajilta saadut tiedot vaikuttivat merkittävästi työnantajan palveluohjauksen muotoutumiseen. Työmieli-hankkeen perustyötavaksi valitun vuorovaikutuksellisen palveluohjauksen merkeissä henkilökohtaisia, tavoitteellisia tapaamisia työnantajien ja verkostotoimijoiden kanssa oli koko hankkeen ajan. Lisäksi järjestettiin sekä yhteistä että kohdennettua koulutustoimintaa. Esimerkkejä kevään 2012 tapahtumista: Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa, koulutustilaisuus Porin psykiatrian poliklinikan henkilökunnalle Rauman työvoiman palvelukeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaariin osallistuivat Työmielestä Kaarina Latostenmaa ja Pia Halttunen Rauman verkostotapaaminen, koolla laajasti osallistujia mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen liittyvistä organisaatioista Raumalla valmennusiltapäivä Rauman seudun TE-toimiston, Rauman työvoiman palvelukeskuksen henkilökunnalle sekä osalle Rauman kaupungin aikuis- ja perhetyön henkilökuntaa otsikolla Haastattelu asiakas- ja palveluohjauksen kulmakivenä. Kouluttajana Janne Marniemi, Ramboll Management Consulting. Osallistujia oli Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus -julkaisun ensiesittely Työmielen ohjausryhmän kokouksessa. EURA JÄRJESTELMÄ 3/13

4 Sosiaalialan asiantuntijapäivät Helsingin Vanhassa Satamassa, Työmielellä oma esitys Ratkaisuja nuorten työllistymiseen aihepiirissä otsikolla Töihin eikä katveeseen! Yritys palkkaa erityistä tukea tarvitsevan nuoren, kun se tehdään helpoksi työnantajan palveluohjauksella. Työmielellä on myös oma esittelypöytä Kuntoutujan työn aloittamisen tukeminen, koulutustilaisuus Porin psykiatrian poliklinikan henkilökunnalle Yritysneuvojafoorumi yhdessä Satakunnan Yrittäjät ry:n ja Porin seudun TE-toimiston yrityspalveluiden kanssa. Jatkossa vuosittain pidettävän foorumin kautta yritysneuvojat osaavat jatkossa kertoa yrittäjille kuntoutujista työvoimana Työmielen laatima Yritysneuvojakansio apunaan VATES-päivät Helsingissä. Työmieli-julkaisujen esittelyä klo Työmielen loppuseminaari Porin Suomalaisella klubilla. Pääpuhujana ministeri Krista Kiuru.Onnistumistarinat kertoivat Työmielen tuloksista konkreettisesti. 120 osallistujaa Haasteseminaari, Rauma. RSKL:n koordinoimassa yhteistilaisuudessa myös Työmieli-standi. Arviointiraporttien ja hankkeen ohjausryhmän itsearviointien perusteella voidaan todeta, että projektin toteutus eteni tavoitteiden suuntaisesti. Eri tahojen yhteistyö oli tiivistä ja perusteltua mahdollistaen toimijalähtöisen työnantajan palveluohjauksen kehittämisen ja sen juurruttamisen edistämisen. Toimivan yhteistyön avulla saatiin myös tehtyä asioita selkeästi laajemmin kuin muuten olisi ollut mahdollista, esimerkkinä syksyllä 2011 toteutettu Erilaisista osaajista työvoimaa -hankeverkoston kanssa toteutettu kiertue neljällä eri paikkakunnalla, samoin WINNY-palkinnon jako kuntoutujien työllistämisessa kunnostautuneelle yritykselle yhteistyössä Satakunnan Yrittäjät ry:n ja Porin seudun TE-toimiston kanssa. Työn- ja vastuunjaon kehittämisessä yhteistyökumppaneiden kanssa tähdättiin pitkäjänteisesti tulosten juurtumiseen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön ja saatiin aikaan edistystä siihen, että kuntoutujat etenevät työllisyyspolulla sujuvammin ja työnantajat löytävät heidät työvoimana saaden rekrytointiinsa apua. Vuorovaikutteinen kumppanuus toteutui myös Työmieli-hankkeen yhteistyössä toisten projektien kanssa. Työmieli-hankkeessa käytiin aktiivista kansainvälistä vuoropuhelua. Työnantajan palveluohjauksesta ollaan kiinnostuneita maailmalla, joten oli tulosten levittämisen onnistumisen kannalta tärkeää, että Mood For Work -Työmieli, eli kansainvälinen jatkohanke hyväksyttiin alkavaksi levittämään edelleen työnantajan palveluohjausmallia ja etsimään hyviä jatkojalostavia käytäntöjä muualta Euroopasta. EURA JÄRJESTELMÄ 4/13

5 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Julkisuus ja tiedotus toteutuivat suunnitelman mukaan. Onnistumistarinoita oli esillä sanomalehdissä, ammattilehdissä, aluetelevisiossa ja nettisivuilla, erityisesti SAMKin ja Satakunnan Yrittäjät ry:n sivuilla. Sähköpostitse ja henkilökohtaisesti lähestyttiin päättäjiä. Työmieli-hankkeessa laadittiin keväällä 2012 kolme julkaisua - Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus - Työmieli - Näin se tehtiin - Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi Julkaisua lähetettiin merkittäville asiantuntijoille seudullisesti ja valtakunnallisesti. Niitä on jatkossakin vapaasti saatavilla mm. Työmielen nettisivuilla ja tietyissä kirjastoissa. Hyvää palautetta saaneet Työmielen nettisivut jäävät pysyviksi ja niissä säilyy projektin aikana laaditut monipuoliset koulutus- ja tietopaketit. Työmielen tuloksia ja Työnantajan palveluohjausmallia on esitelty konferensseissa ja seminaareissa koko hankkeen ajan, loppuvaiheessa, mm. toukokuussa 2012 SOSTEn seminaarissa kansanedustajille ja kuntapäättäjille. Työmielen loppuseminaarissa oli 120 osallistujaa. Aikaisempien mediaosumien lisäksi keväällä toteutui vielä 13 lisäosumaa, esim. loppuseminaarista tehtiin useita artikkeleita sekä juttu Lounais-Suomen TV-alueuutisiin. Yhteensä hankkeesta oli sen toiminnan aikana 36 merkittävää mediaosumaa eli laskennallisesti yli yksi jokaista projektikuukautta kohti. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektisuunnitelman muutos kesäkuussa 2011 päivitti hyvin resurssit suhteessa tavoitteisiin. Haastavasta kokonaisuudesta huolimatta hanke oli arviointien mukaan tuloksekas ja eteni hyvin eri osaalueillaan, joiden painotukset koettiin arviointivastausten perusteella ja tavoitteisiin peilaten perustelluiksi. Juurruttamisen tukemiseen keskityttiin keväällä 2012 täysipainoisesti. Tilanne työllistämis- ja kuntoutusyksiköissä, joihin työnantajan palveluohjaus jää pysyväksi toimintatavaksi, vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten laajasti ja nopeasti juurtuminen tapahtuu. EURA JÄRJESTELMÄ 5/13

6 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tuloksena satakuntalaiset yritykset tietävät aikaisempaa paremmin mahdollisuutensa työllistää osatyökykyisiä henkilöitä ja tuntevat yhteiskunnan tukimuodot sekä Suomessa käytössä olevat hyvät käytänteet. Toimivalla verkostotyöllä on kehitetty Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden kanssa uusi erityisryhmien työllistämisen tuen ohjaus- ja koulutusmalli (Työnantajan palveluohjausmalli). Työnantajan palveluohjaukseen kuuluu sekä erityisryhmien työllistämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen että työnantajien henkilökohtainen ohjaus rekrytointitilanteissa. Työnantajan palveluohjausmallin tarkoituksena on, että kuntoutujien työllistäminen helpottuu. Palveluohjaus auttaa työnantajaa hyödyntämään kuntoutujan verkostoa, erilaisia tukikeinoja ja työllistämään vaivattomasti. Tavoitteena on, että yritykset palkkaavat työvoimaa kuntoutujista win-win -periaatteella. Silloin kaikki voittavat; myös yhteinen taloutemme. Arviointiraportit ja ohjausryhmän itsearvioinnit sekä SAMKin laatujärjestelmään kuuluva loppuarviointi kertovat, että toiminnan koettiin tukevan tavoitteisiin pääsyä. Verkostotyö ja koulutukset auttoivat pysyviä organisaatioita yhdessä luomaan sujuvampia toimintatapoja ja rohkaisivat ottamaan ammatillisen kuntoutuksen välineitä laajasti käyttöön matkalla kohti palkkatyötä. Työnantajayhteistyö teki asiaa tutuksi yrityksille ja työnantajien henkilökohtainen palveluohjaus johti tavoitteiden mukaisiin kuntoutujien rekrytointeihin. Loppuarvioinnissa vastaajista 89 % (18 vastaajaa, vastausprosentti 50) kokivat osaamisensa vahvistuneen paljon tai erittäin paljon. 67% vastaajien mielestä verkottumista tai sen vahvistumista arvioitiin tapahtuneen paljon tai erittäin paljon. Yhteistyö on vahvistunut paljon tai erittäin paljon noin 78%:lla vastaajista. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina olivat: Mielenterveyskuntoutujista kiinnostava työvoimapotentiaali Kuntoutujien työllistäminen työnantajille aikaisempaa helpommaksi Yhteistoiminnan lisääminen työllistämisen mahdollistavissa verkostoissa Työnantajan palveluohjaus -malli materiaaleineen Tavoitteet ovat toteutuneet hyvin tai erittäin hyvin 89%:n mielestä. Vastaajat arvioivat Työmielessä tuotetun materiaalin hyödyttäneen heitä seuraavasti: -Internet-sivusto tiedotus- ja koulutusmateriaaleineen: paljon tai erittäin paljon 78%. - Esitteet, työnantajan tietopaketti, yritysneuvojan tietopaketti: paljon tai erittäin paljon 78%. - Julkaistut kirjat: paljon tai erittäin paljon 88%. Kaikessa toiminnassa Työmieli-hankkeen aikana nostettiin esiin kumppanuusajattelua ja tietoa lisättiin. Tuotiin käytännöllisesti esiin, miten verkoston on tärkeä toimia linjassa prosessin aikana ja käytiin yhteistä EURA JÄRJESTELMÄ 6/13

7 keskustelua työkyvyn käsitteestä. Työnantajien näkökulma oli koko ajan vahvasti esillä. Myös yleinen tiedotus kuntoutujien työvoimapotentiaalista ja työnantajien tuen tarpeesta on tukenut asian tärkeyden korostamista sekä päättäjiin ja palvelujärjestelmiin vaikuttamistehtävää. TE-toimistojen yrityspalvelut ovat kuntoutujien työllistämisen tukemisen juurtumisessa keskeisessä roolissa ja yhteistyö heidän kanssaan on ollut hedelmällistä. Hanna Hannukainen SAMKin täydennyskoulutuskeskuksesta arvioi Työnantajan palveluohjauksen pilotoinnin osana hankkeen kokonaisarviota. Arvioinnin mukaan työnantajat kokivat työnantajan palveluohjauksen erittäin keskeiseksi tehdessään päätöksen työllistää mielenterveyskuntoutujan. He olivat hyvin tyytyväisiä hankkeessa pilotoituun palveluun ja toivovat sen jäävän pysyväksi palveluksi. Haastatellut työnantajat myös uskoivat, että muutkin yritykset palkkaavat kuntoutujia, kun se tehdään kokonaisvaltaisella ja työpaikan tarpeet huomioon ottavalla työnantajan palveluohjauksella heille helpoksi. Arvioinnin työnantajahaastattelun ja verkostokyselyn tuloksista pidettiin ahkerasti esityksiä ja niiden koettiin edistävän hyvin työnantajan palveluohjauksen tunnettavuutta ja sen toimintatapojen siirtymistä kumppaniorganisaatioihin. Työnantajan palveluohjaus alkoi jo hankkeen aikana juurtua pysyviin organisaatioihin uusina työtapoina. Lisäksi Työmielen loppuseminaarissa Porin seudun TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen, joka vuoden 2013 alusta saa johdettavakseen koko Satakunnan TE-toimiston, kuunteli arvioinneissa nousseet yrittäjien toiveet siitä, että työnantajan palveluohjaus jäisi pysyväksi palveluksi nimenomaan TE-toimistoon. Markku Lehtonen kertoi seminaarissa, että yhteinen kehittäminen on ollut hyvää ja vuorovaikutteista ja että työnantajien haaste työnantajan palveluohjauksen jatkumisesta otetaan vastaan TE-toimistossa. Muuta pysyvää on vuosittainen Satakunnan Yrittäjät ry:n ja työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä toteuttama Winny-palkinnon jako. Winny-palkinto jaetaan kuntoutujan työllistämisessä ansioituneelle työnantajalle Satakunnassa. Myös samalla yhteistyöllä toteutettu Yrittäjäneuvojafoorumi säilyy vuosittaisena. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Työmieli-hankkeessa kehitetty Työnantajan palveluohjaus on innovatiivinen, toimijalähtöinen menetelmä, jonka kokonaisuus edesauttaa kuntoutujien työllistämistä kehittämällä verkostoissa palveluketjuja sujuvimmiksi (service coordination) ja tarjoamalla työnantajille henkilökohtaista palveluohjausta (case management). Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen toteuttamassa arvioinnissa käytiin perusteellisesti läpi työnantajan palveluohjausmallin pilotointi Työmieli-hankkeessa. Työnantajahaastatteluiden ja verkostotoimijakyselyiden perusteella malli on toimiva ja vastaajien toiveena EURA JÄRJESTELMÄ 7/13

8 sen osien, kehittämisotteen ja toimintatapojen juurtuminen pysyviin rakenteisiin. Loppuarvioinnissa kiitettiin samoin projektin innovaatioiden käytännöllisyyttä. Uudet tuotteet, toimintatavat, palvelut Työmieli-hankkeessa on kehitetty Työnantajan tietopaketti sekä yrittäjäneuvojille suunnattu tietopaketti, jotka jäävät pysyvään käyttöön ja ovat saatavilla pysyvästi nettisivuilla Koulutusmalli on samoin vapaassa käytössä nettisivuilla. Siitä on kätevää poimia koulutusmateriaaleja omiin tarpeisiin. Kaikenkaikkiaan Työmielen nettisivut jäävät pysyväksi tietopankiksi hankkeen jälkeen toimien monipuolisena erityisryhmien työllistämisen tuen ohjaus- ja koulutustiedon lähteenä. Opinnäytetöiden ja kaikkien kolmen arviointiraportin tulokset jäävät pysyvään käyttöön. Työmieli-julkaisut - Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus - Työmieli - Näin se tehtiin - Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi ovat saatavilla nettisivuilla ja kirjastoissa, samoin kun Työmieli-hankkeelle tehdyt opinnäytetyöt. Toimivalla verkostotyöllä Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden kanssa kehitetty Työnantajan palveluohjausmalli on jo alkanut juurtua perusorganisaatioihin ja kansalliset ja kansainväliset kumppanimme ovat siitä kiinnostuneita. Uutta ovat myös Työmielessä ideoidut vuosittainen Satakunnan Yrittäjät ry:n ja työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä toteuttama Winny-palkinnon jako kuntoutujan työllistämisessä kunnostautuneelle työnantajalle Satakunnassa sekä vuosittaiseksi suunniteltu laajapohjainen Satakunnan Yrittäjäneuvojafoorumi. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvokysymykset olivat koko hankkeen ajan läpäisyperiaatteella luontevasti mukana Työmieli-hankkeen toiminnassa. EURA JÄRJESTELMÄ 8/13

9 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Työnantajan palveluohjaus on itsessään hyvä käytäntö. Sen osat; verkostoyhteistyöllä kuntoutujien työllistämispalvelun kehittäminen ja työnantajan henkilökohtainen palveluohjaus koetaan arviointiaineistojen mukaan toimiviksi. Tämä viesti on saatu sekä työnantajilta että verkostotoimijoilta. Muina hyvinä käytäntöinä voidaan pitää myönteistä, onnistumistarinoihin perustuvaa tiedottamista, jalkautuvaa työotetta sekä vuorovaikutteista, yhteistoiminnallista tapaa kehittää. Nämä yhdessä ovat johtaneet vahvaan avaintoimijoiden sitoutumiseen yhteisen tavoitteen hyväksi. Työnantajien näkökulman nostaminen keskiöön työllistämisen edistämisessä on itsessään hyvä käytäntö. Tarve uudelle palvelulle, työnantajan palveluohjaukselle, on tullut kumppaneiden kautta ilmaistuksi mm. WINNY-palkinnon jakoon liittyvissä yhteyksissä ja työnantajien antamista lehtihaastatteluista.esimerkiksi ensimmäisen Winny-palkinnon saanut yrittäjä Jarmo Metsämäki kertoi monissa haastatteluissa onnistumistarinansa ja sen miten tärkeässä roolissa työnantajan palveluohjaus siinä oli. Siihen, että Työmieli-hankkeessa pilotoidut toimintatavat ja palvelukonsepti mahdollistuisivat ja juurtuisivat pysyviin organisaatioihin, koetaan Satakunnassa yhteistä halukkuutta. Sitoutuneet kehittäjäkumppanit, verkostoväki ja kehittäjätyönantajat, levittivät jo hankkeen aikana organisaatiossa hyviä käytäntöjä Työmieli-hankkeen tuella, joten juurtumiselle on hyvä pohja. Työmieli-kirjat - Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohaus - Työmieli - Näin se tehtiin - Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi auttavat laajasti levittämään Työnantajan palveluohjausta ja muita hanketoiminnassa esiin tulleita hyviä tapoja toimia mielenterveyskuntoutujien ja muiden kuntoutujaryhmien työllistämisen edistämiseksi. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Työnantajan palveluohjaus on jo alkanut juurtua pysyviin organisaatioihin. Esim. Porin seudun TE-toimiston yrityspalveluissa kuntoutujien työvoimareservistä kertominen ja työnantajan palveluohjaus on jo otettu käyttöön työtapana, kun yrityskäynneillä puhutaan tulevaisuuden työvoimatarpeista. Samoin TE-toimistojen johtajat ja kuntoutusohjaajat eri puolilla Satakuntaa ovat koko ajan olleet aktiivisesti mukana yhteisessä kehittämisessä. Satakunnan TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen kertoi Työmielen loppuseminaarissa, että yrittäjien toive työnantajan palveluohjauksen jatkumisesta TE-toimistoissa on kuultu ja että haaste otetaan vastaan. Satakunnan Yrittäjät ry:n, työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä vuosittain jakama Winny-palkinto EURA JÄRJESTELMÄ 9/13

10 kuntoutujan työllistämisessä kunnostautuneelle työnantajalle Satakunnassa sekä Yrittäjäneuvojafoorumi muodostuivat myös pysyviksi käytännöiksi. Uuden palvelumuodon laajempi käyttöönotto kuntoutujien työllistämisestä kiinnostuneille työnantajille ja sen resurssointi on myös valtakunnan tason kysymys. Siksi kansanedustajiin ja ministereihin ollaan oltu yhteydessä ja heitä on ollut puhujina Työmielen tilaisuuksissa. Hallitusohjelmatyöryhmiin on toimitettu materiaalia myös kuntoutujien työhönvalmennuksesta, osa-aikatyön palkkatuesta sekä jouston lisäämisestä osa-aikapalkan ja muun toimeentulon yhdistämisessä. Palveluohjauksen merkitys on tunnustettu TE-toimistoissa. Johdossa ja yksiköittäin on sitouduttu siihen, että työnantaja-/yrityspalveluiden henkilökunta ottaa työnantajan palveluohjauksen toimintatavaksi ennakoivassa työnantajatyössä silloin, kun yrityksissä kiinnostutaan kuntoutujista työvoimana. Ajattelutavan muutos näkyy myös siinä, että kuntoutujia osataan aikaisempaa rohkeammin markkinoida osa-aikatyöhön tai varauduttaessa tuleviin rekrytointitarpeisiin. TE-toimistojen kuntoutujapalveluissa kehittämisen tulokset näkyvät erityisesti lisääntyneenä, käytännöllisenä kumppanuutena kuntoutusyksiköiden kanssa. Tästä esimerkkinä on Työmielen koulutuksessa noussut uudenlainen, systemaattinen yhteistyö Porin seudun työvoiman palvelukeskuksen ja Porin psykiatrian poliklinikan välillä tavoitteenaan sujuva asiantuntijuuden vaihto käytännön tilanteissa. Hankkeen loppuvaiheessa Porin psykiatrian poliklinikka myös palkkasi Työmielen opinnäytetyöntekijän Niina Laitisen edistämään psykiatrian poliklinikan asiakkaiden mahdollisuuksia päästä ammatilliseen kuntoutukseen ja työelämään. Palveluiden oikea-aikaisuuteen tähdätään yhdessä kumppanuusajattelun hengessä. Kuntoutusyksiköissä yhteinen kehittäminen näkyy siinä, että ammatilliseen kuntoutukseen ja Kela-yhteistyöhön panostetaan ja työkykyisyyden selvittämiseen ja osoittamiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Asiantuntijuuden jakaminen auttaa organisaatioita tekemään laadukasta työtä niukkenevissa resursseissa. Yritysneuvojat ovat ratkaisevassa roolissa siinä, että työnantajat löytävät kuntoutujatyövoiman. Työmielessä tietoa on välitetty yritysneuvojille ja heille on laadittu erityinen tietopaketti helpottamaan asian esille ottamista tapaamisissa yrittäjien kanssa. Työnantajatutkimusten tulokset rohkaisevat aktiiviseen kuntoutujien esittelyyn työnantajille varteenotettavana, motivoituneena työvoimana sekä hyvään yksilölliseen työllistämispalveluun yrityksille. Mutkaton yhteistyö työnantajien ja verkoston kanssa sekä panostaminen yhteistyötahojen sitouttamiseen koettiin tuloksekkaaksi ja pitkällä tähtäimellä vaikuttavuutta tuovaksi toimintatavaksi. Hankkeen päätyttyä voi sanoa, että oivallukset ja yhteinen oppiminen aiheen tiimoilta jatkuvat varmasti Satakunnassa, samoin kuntoutujien työllistäminen työnantajan palveluohjauksen keinoin. EURA JÄRJESTELMÄ 10/13

11 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 83 % ,00 84 % Kuntien rahoitus ,00 17 % ,22 16 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Työmieli-hankkeessa haettiin ratkaisua siihen, miten työnantajat aikaisempaa paremmin löytäisivät kuntoutujat työvoimana. Kuntoutujien työllistämisen edistämiseen lähdettiin siis tuoreesti työnantajanäkökulmasta. Tavoitteena oli, että kuntoutujien työllistäminen tulisi työnantajille mahdollisimman helpoksi. Kun yritykset voivat palkata työvoimaa kuntoutujista win-win -periaatteella, kaikki voittavat, myös yhteinen taloutemme. Perustana toiminnalle oli Niina Laitisen tekemä 120 työnantajan tutkimus siitä, mitä tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistääkseen mielenterveyskuntoutujia. Tulosten perusteella päädyttiin yrityskohtaiseen, jalkautuvaan työtapaan sekä laadittiin seuraavat hankkeen materiaalit, jotka löytyvät hankkeen jälkeen pysyväksi tietopankiksi jääviltä nettisivuilta Työnantajan tietopaketti, Yritysneuvojan tietopaketti, monipuolinen koulutus- ja ohjauspaketti materiaaleineen sekä Työnantajan palveluohjausmalli kokonaisuudessaan. Uusi innovatiivinen malli Työnantajan palveluohjaus luotiin Työmielessä Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden välisellä yhteistyöllä. Malliin kuuluu sekä erityisryhmien työllistämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen että työnantajien henkilökohtainen ohjaus rekrytointitilanteissa. Malli soveltuu myös muiden ryhmien työllistämisen edistämiseen. Työmieli-hankkeessa laadittiin kolme julkaisua laajaan levitykseen: -Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus (12 asiantuntijan artikkelikokoelma mm. kuntoutujien työllistämisestä eri kanteilta, mielenterveyskuntoutujista työntekijöinä sekä työnantajan palveluohjauksesta) -Työmieli - Näin se tehtiin (yrittäjien ja verkoston onnistumistarinoita sekä yhteisen kehittämisen hyvät käytännöt sitaatein ja valokuvin) -Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi.(satu Boeliuksen opinnäytetyön pohjalta,samk) EURA JÄRJESTELMÄ 11/13

12 Lisäksi hankkeesta oli 36 mediaosumaa, eli yli yksi jokaista projektikuukautta kohti. Myönteinen tiedottaminen ja työnantajien ja kuntoutujien onnistumistarinat olivat tärkein osa tiedotusta. Hankkeesta tehtiin kolme arviointia, joista kaksi kehittivät toimintaa jo hankkeen aikana. Erityistä mielenkiintoa herätti Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen Hanna Hannukaisen arviointi työnantajan henkilökohtaisen palveluohjauksen pilotoinnista. Työnantajat kokivat palveluohjauksen ratkaisevaksi rekrytointipäätökselleen ja toivovat sen jäävän pysyväksi palveluksi TE-toimistoihin. Satakunnan TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen kertoi Työmielen päätösseminaarissa, että yrittäjien toive työnantajan palveluohjauksen jatkumisesta on kuultu ja että haaste otetaan vastaan. Jo hankkeen aikana Porin seudun TE-toimiston yrityspalveluissa kuntoutujien työvoimareservistä kertominen oli työtapana kun yrityskäynneillä puhutaan tulevaisuuden työvoimatarpeista. Loppuarvioinnin mukaan tavoitteisiin päästiin 89%:n mielestä hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajat kertoivat myös osaamisensa ja verkottumisensa vahvistuneen merkittävästi. Tärkeimmät Työmieli-hankkeen aikaansaamat hyödyt olivat avoimeen kysymykseen saatujen vastausten mukaan seuraavat: -työnantajiin on luotu toimiva yhteys -palvelujärjestelmiin on vaikutettu -kuntoutujia on työllistynyt -näkyvyys -tiedotus ja uudet näkökulmat aiheeseen ovat lisääntyneet -työvoimaviranomaisten ja yrittäjien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin on muuttunut positiivisemmaksi -työnantajien palveluohjauksella on edistetty kuntoutujien työllistymistä -resurssien yhdistäminen on tuottanut tuloksia Muuta pysyvää toimintaa on vuosittainen Satakunnan yrittäjät ry:n ja työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä toteuttama Winny-palkinto kuntoutujan työllistämisessä kunnostautuneelle työnantajalle Satakunnassa. Myös Työmielen aloitteesta järjestetty Yrittäjäneuvojafoorumi säilyy vuosittaisena. Arviointien mukaan Työmielessä erityisen hyvää oli se, että yhteiseen kehittämiseen saatiin Satakunnassa sitoutumaan keskeiset toimijat, johtajat ja päättäjät, samoin kuin merkittävät kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatahot. Yleinen tiedotus kuntoutujien työvoimapotentiaalista ja työnantajien tuen tarpeesta tuki myös päättäjiin ja palvelujärjestelmiin vaikuttamistehtävää. Jalkautuvan palveluohjauksen ohella koulutus- ja verkostotilaisuuksia järjestettiin paljon ja niihin osallistui runsaasti väkeä. Vuorovaikutuksessa kehitettiin palveluketjujen sujuvuutta. Työnantajien näkökulma oli koko ajan vahvasti esillä. EURA JÄRJESTELMÄ 12/13

13 Mood For Work -Työmieli, eli kansainvälinen jatkohanke hyväksyttiin alkavaksi levittämään edelleen työnantajan palveluohjausmallia ja etsimään hyviä jatkojalostavia käytäntöjä muualta Euroopasta. Työnantajan palveluohjaus on hyvää vauhtia juurtumassa pysyviin organisaatioihin Satakunnassa. Sillä on kaikki mahdollisuudet muodostua hyväksi käytännöksi myös kansallisesti ja kansainvälisesti. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. SAMKissa on otettu käyttöön osana laatujärjestelmää dokumentin hallintajärjestelmä, jonka osana on toteutettu arkistonmuodostussuunnitelma (AMS) AMSissa on määritelty EU- projekteihin liittyvien asiakirjojen ja tositteiden säilytysaika sekä arkistoinnista vastaavien henkilöiden tehtävät. Kaikki projektiin liittyvät asiat dokumentoidaan niin, että kaikki projektin toteutuksen vaiheet voidaan vaikeuksitta jälkikäteen selvittää. Projektin asiakirjat, kirjanpito ja alkuperäiset tositteet säilytetään SAMKin sosiaali- ja terveysalan yksikön arkistossa vähintään v loppuun asti. Satakunnan ammattikorkeakoulussa noudatetaan SAMKin voimassa olevaa Arkistotoimen toimintaohjetta. Päiväys ja allekirjoitus Juha Kämäri Toimitusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 13/13

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia sosiaali- Työnantajien ja terveysalalla palveluohjaus 30 -mallin op pilotoinnista - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

ESR-projektin loppuraportti

ESR-projektin loppuraportti ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Ryhmä nro

Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Ryhmä nro Ryhmä nro 1 ja 3 Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet Ryhmä 1 Aura Nina Sataedu Oppi-Apaja -hanke Eklöf Tarja Sataedu Oppi-Apaja -hanke Harju-Vahekoski

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Tervetuloa Foorumix-hankkeen On aika -seminaariin. Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena, Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa

Tervetuloa Foorumix-hankkeen On aika -seminaariin. Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena, Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Tervetuloa Foorumix-hankkeen On aika -seminaariin Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena, Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa OHJELMA Vuorovaikutteista iltapäivää kaikille! 12.00-12.10 Tervetuloa,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Välityömarkkinat osana työelämää projekti (2014-2015) - Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Petri Puroaho Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa PUHEENI SISÄLTÖ:

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku 18.11.2014 Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö Vates-säätiön asiantuntijapalvelut Työelämä 2020 hanke Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 3 Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 65,0 64,5 62,5 63,1 64,4 62,1 62,2 62,7 58,1 50 % 40 % 30 % 10,7 11,1 11,8 11,7 10,9 9,8 9,8 10,8 16,9 20 % 4,2 4,1 4,0 4,2 3,9

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa KotoTyö 2009-2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus ja Euroopan pakolaisrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot