Huvipuistojen turvallisuusjohtaminen. - Opaskirja. Wasalandia

Transkriptio

1 Huvipuistojen turvallisuusjohtaminen - Opaskirja Wasalandia

2 1 Sisältö Esipuhe... 4 Taustaa huvipuistoista... 5 Lainsäädäntö ja viranomaiset... 7 Lainsäädännön asettamat vaatimukset huvipuistoille... 7 Viranomaisten työnjako Työsuojeluviranomaiset Kuluttajavirasto Turvatekniikan keskus Elintarviketurvallisuusvirasto Pelastusviranomaiset Poliisi Huvipuistojen turvallisuustoiminta tehdyn selvityksen pohjalta Positiivia asioita... 15

3 2 Kehittämiskohteita Turvallisuusjohtaminen Yleisesti Politiikka, päämäärät ja mittarit Riskien arviointi Sertifiointi Huvipuistojen turvallisuusjohtaminen Huvipuistojen turvallisuusjohtamismallista Talvikausi Vuosihuollot Toiminnan suunnittelu Rekrytointi Kevätkausi Perehdyttäminen, työnopastus ja kouluttaminen Puiston käyttöönotto Kesäkausi Suunnitellun toiminnan toteuttaminen... 34

4 3 Asiakaspalautteen kerääminen Syyskausi Riskien arvioinnit Menneen kauden kokonaisanalysointi Auditointi Toiminnan tason arviointi Puiston talvikuntoon saattaminen Ympärivuotinen toiminta Tapaturmien ja poikkeamien seuranta Kriisiviestintä Lainsäädännön seuraaminen Turvallisuussuunnitelma Laatiminen Sisältö Lisätietoa LIITE 1 Huvipuistojen turvallisuusjohtamismallipohja LIITE 2 Huvipuistojen turvallisuusjohtamisen tarkistuslista

5 4 Esipuhe Tämä opas on laadittu aikavälillä toteutetun Huvipuistojen turvallisuusjohtaminen hankkeen aikana. Hankkeen päärahoittajana toimi Työsuojelurahasto. Muita rahoittajia olivat Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Hankkeen toteutuksesta vastasi Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksen turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö professori Kaija Leena Saarelan johdolla. Oppaan tekijöinä toimivat TTY:n tutkija Toni Hyytinen, tutkija Noora Hintikka, assistentti Juha Vasara ja tutkimusapulainen Janne Haatainen. Opas on kirjoitettu huvipuistoista kerätyn ja aihetta käsittelevän kirjallisen aineiston pohjalta. Hankkeen aikana puistoissa havainnoitiin toimintaa ja suoritettiin haastatteluja. Tietoa saatiin myös huvipuistohenkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Oppaan syntymiseen ovat vahvasti vaikuttaneet hankkeessa mukana olleet tahot, joita olivat yllä mainittujen rahoittajien lisäksi Puuharyhmä, Huimala, Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen huvipuisto, Muumimaailma, Powerpark, Tykkimäen huvipuisto sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Opas on laadittu huvi-, teema- ja puuhapuistojen näkökulmasta, mutta sitä voivat soveltuvin osin hyödyntää myös esimerkiksi seikkailupuistot ja kiertävät tivolit. Opas on tarkoitettu huvipuistojen käyttöön turvallisuustoiminnan tueksi ja se on suunnattu erityisesti huvipuistojen johdolle ja henkilöille, jotka suunnittelevat puistojen toimintaa ja tekevät toimintaa koskevia päätöksiä. Oppaan avulla voidaan selvittää huvipuistojen turvallisuuteen liittyviä lainsäädännön sekä viranomaisten vaatimuksia ja ohjeita. Lisäksi opas tukee turvallisuuden johtamista käytännössä sekä antaa esimerkkejä eri tehtäviin liittyvistä onnistuneiksi koetuista käytännöistä. Oppaan tarkoituksena on ohjata puistojen turvallisuustoimintaa järjestelmällisempään suuntaan ja lisätä hyvän turvallisuusjohtamisen toimintatapojen käyttöä puistoissa.

6 5 Taustaa huvipuistoista Suomessa on yhteensä kuusi varsinaista huvipuistoa: Helsingin Linnanmäki, Tampereen Särkänniemi, Alahärmän PowerLand, Kouvolan Tykkimäki, Vaasan Wasalandia ja Laukaan Nokkakivi. Edellisten lisäksi Suomessa on useita erikokoisia teema-, puuha-, seikkailu- sekä eläin- ja satupuistoja (esimerkiksi Puuhamaa Tervakoskella, Visulahti Mikkelissä, Muumimaailma Naantalissa ja Seikkailuhalli Huimala Espoossa). Osan puistoista toiminta on ympärivuotista ja ne toimivat sisätiloissa. Lisäksi Suomessa on joukko kiertäviä tivoleita, jotka tarjoavat vastaavia palveluita kuin varsinaiset huvipuistot. Erityisiä haasteita tivoleille asettaa huvilaitteiden jatkuva purkaminen ja kokoaminen. Suosituimmissa huvipuistoissa vuosittainen kävijämäärä ylittää jopa miljoonan asiakkaan rajan. Huvi-, teema- ja elämyspuistojen henkilöstöön liittyviä erityispiirteitä ovat kausityöntekijät, suuri vaihtuvuus ja nuoret työntekijät. Puistojen työntekijöistä suurin osa on töissä vain keväästä syksyyn ja ikäjakauma painottuu alle 25-vuotiaisiin. Kausityöntekijöistä merkittävä osa vaihtuu joka vuosi. Asiakkaissa lapsiperheiden osuus painottuu voimakkaasti. Lasten suuri osuus on yksi huomioonotettava asia puiston turvallisuussuunnittelussa. Huvipuistopäivät ovat kävijöille usein kauan odotettuja ja lapset sen myötä innostuneita ja energisiä. Huvipuistoihin liitetään yleensä positiivisia ja mieluisia mielikuvia, mikä saattaa aiheuttaa liiallisen turvallisuuden tunteen asiakkaille. Särkänniemi Tapaturmaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämästä työtapaturmatilastotietokannasta tehdyn selvityksen mukaan aikavälillä huvipuistotyöntekijöille sattui yhteensä 396 työpaikkatapaturmaa eli keskimäärin 36 tapaturmaa vuodessa. Näistä lähes puolet kohdistui alle 25- vuotiaisiin työntekijöihin. Miehille sattui lukumääräisesti hieman enemmän työpaikkatapaturmia kuin naisille. Tapaturmalukemat ovat pysyneet suunnilleen samoina koko tarkasteluajanjaksona. Suurimmassa osassa sattuneista tapaturmista henkilövahingot ovat olleet lieviä, sillä noin 89 % tapaturmista on johtanut alle kahden viikon sairauspoissaoloon. Eniten tapaturmia on aiheutunut liukastumisista tai kaatumisista, terävään esineeseen astumisesta tai kolhimisesta ja työvälineen

7 6 rikkoutumisesta. Puistojen henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan hieman yllättäen palovammat saivat eniten vastauksia tyypillisintä tapaturmaa/vaaratilannetta kysyttäessä. Työtapaturmat näyttävät tilastojen mukaan keskittyvän nuoriin työntekijöihin. Toisaalta on huomattava, että suuri osa huvipuistotyöntekijöistä on nuoria. Esimerkiksi eräässä Suomen huvipuistossa noin 70 % työntekijöistä on alle 25-vuotiaita. Tilastojen perusteella ei siis voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että nuoret työntekijät olisivat tapaturma-alttiimpia kuin vanhemmat ja kokeneemmat työntekijät. Asiakkaiden osalta tarkkoja tapaturmatilastoja ei ole saatavilla. Huvipuistohenkilöstön mukaan (kyselyn tulosten perusteella) asiakkaille sattuvat vaaratilanteet johtuvat tyypillisesti liukastumisesta/kompastumisesta tai häiriköinnistä/sääntöjen rikkomisesta.

8 7 Lainsäädäntö ja viranomaiset Lainsäädännön asettamat vaatimukset huvipuistoille Lainsäädäntö asettaa minimivaatimukset puistojen turvallisuustoiminnalle. Vaatimuksia asetetaan muun muassa palo- ja pelastusturvallisuudelle, tarjottaville palveluille, nuorten työntekijöiden työskentelylle sekä työturvallisuudelle. Valtioneuvosten asetuksen pelastustoimesta (787/2003) mukaan pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee muun muassa: kokoontumistiloja, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kohteita, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30 henkilöä tai tapahtumaa, jossa onnettomuuden voidaan arvioida aiheuttavan vakavia vahinkoja. Käytännössä kaikkien suurten ja keskikokoisten puistojen velvollisuutena on laatia pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee ensisijaisesti puiston omistajaa ja haltijaa. Suurista yleisötapahtumista on tehtävä kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille ja laadittava oma tapahtumaa koskeva pelastussuunnitelma, joka voidaan liittää puiston perussuunnitelmaan. Ilmoituksen tekemisestä ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Yleensä tapahtuman pelastussuunnitelma on osa yleisötilaisuuden turvallisuussuunnitelmaa, jossa käsitellään pelastussuunnitelman sisältämien asioiden lisäksi muun muassa rikosten torjuntaan ja järjestyksen valvontaan liittyviä asioita. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/ ) mukaan elinkeinonharjoittajan sekä muun palvelun tarjoajan on tilanteen vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistettava, ettei kuluttajapalveluksesta aiheudu vaaraa asiakkaiden terveydelle tai omaisuudelle. Palveluntarjoaja vastaa turvallisuudesta myös käyttämänsä vuokraus- ja alihankintatoiminnan osalta. Huolellisuus tarkoittaa käytännössä ennalta suunnitel-

9 8 tua toimintaa. Suunnitellut toimintatavat tulee dokumentoida turvallisuusasiakirjan muotoon. Elinkeinonharjoittajalla ja muulla palvelun tarjoajalla on lisäksi oltava riittävät ja oikeat tiedot kuluttajapalveluksesta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Toiminnanharjoittajalla on myös ilmoitusvelvollisuus eli tuoteturvallisuusvalvontaviranomaiselle on tehtävä ilmoitus, mikäli palvelusta aiheutuu vaaraa tai hän epäilee siitä aiheutuvan vaaraa. Ilmoitus on tehtävä erityisesti kaikista puistoissa kuluttajille sattuneista vakavista onnettomuuksista ja läheltä piti tilanteista. Tavanomaisista kolhuista kuten lasten kaatumisista ei tarvitse ilmoittaa. Tällaisista pienemmistäkin tapaturmista tulee kuitenkin pitää kirjaa ja toteuttaa tarpeen mukaan parannustoimenpiteitä. LISÄTIETOA Ilmoituspohja ja ohjeita ilmoituksen tekemisestä löytyy Kuluttajaviraston internetsivuilta: -> Yritykselle -> Tavaroiden/palveluiden turvallisuus -> Vaarallinen tavara/palvelu -> Ilmoitus valvontaviranomaiselle Kuluttajavirasto on määrittänyt tuoteturvallisuuslainsäädännön pohjalta ohjelmapalveluiden turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Elämys-, teema- ja huvipuistot kuuluvat Kuluttajaviraston ohjeistuksen soveltamisalaan. Ohjeiden mukaan toiminnanharjoittajan tulee muun muassa laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja, arvioida ohjelmapalveluun liittyvät riskit ja pitää onnettomuuskirjanpitoa sekä tutkia onnettomuuksien syyt. Henkilökunnalla tulee olla riittävät kieli-, ensiapu-, pelastus- ja alkusammutustaidot. Ohjeiden mukaan koneet ja laitteet tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti (ja kirjata tehdyt toimenpiteet ylös). Koneille ja laitteille tulee nimetä vastuuhenkilöt. Työturvallisuuslaki (738/2002) määrittää työnantajalle yleisen huolehtimisvelvollisuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on myös selvitettävä ja arvioitava työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat riskit sekä laadittava työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelma. Lain nuorista työntekijöistä (998/1993) mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole vahingoksi nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle eikä vaadi ikään nähden kohtuutonta ponnistusta tai vastuuta. Laki koskee alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Työnantajan on myös varmistettava nuorelle työntekijälle riittävä opastus vaarojen välttämiseksi. Jos 16 17

10 9 -vuotiaita nuoria aiotaan käyttää vaaralliseen työhön, on tästä tehtävä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja työntekijöiden turvallisuuden edistämiseksi. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Työterveyshuoltopalvelujen järjestämiseen on kolme eri vaihtoehtoa: kunnallinen terveyskeskus yksityinen, työterveyspalveluita tuottava lääkäriasema tai oma tai toisten yritysten kanssa yhdessä perustettu työterveysasema Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan eläintarhoilla ja huvipuistoilla on oltava ympäristölupa. Lupaa haetaan ennen huvipuistotoiminnan aloittamista ja toiminnan muuttuessa merkittävästi. Taulukkoon 1 on koottu lainsäädännön huvipuistoilta vaatimia turvallisuusdokumentteja, ilmoituksia sekä lupia.

11 10 Taulukko 1. Puistoilta vaadittavat turvallisuusdokumentit ja ilmoitukset/luvat Turvallisuusdokumentit Ilmoitukset/luvat - Pelastussuunnitelma (Vna 787/ ) - Turvallisuusasiakirja (Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi, L 75/ ) - Työsuojelun toimintaohjelma (L 738/ ) - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma (L 1383/ ) - Suurista yleisötapahtumista ilmoitus poliisille (L 530/ ) - Kaikista työtapaturmista ilmoitus omalle vakuutusyhtiölle (L 608/ ) - Vakavista tapaturmista ilmoitus Kuluttajavirastolle ja poliisille (L 75/ ). Vakavista työtapaturmista ilmoitus työsuojeluviranomaisille ja poliisille. (L 608/ ) - Ilmoitus työsuojeluviranomaiselle mikäli vuotiaita aiotaan käyttää vaaralliseen työhön (Vna 475/ ) - Eläintarhojen ja huvipuistojen on haettava ympäristölupaa ennen toimintansa aloittamista tai toiminnan muuttuessa merkittävästi (L 169/ ) Viranomaisten työnjako Yleisesti Eri viranomaistahoille on määritetty omat tehtävänsä. Näitä tehtäväkuvia erityisesti huvipuistoille merkityksellisten asioiden osalta on selvitetty tässä luvussa. Joissakin asioissa viranomaisten tehtävät menevät osin limittäin ja tästä saattaa seurata jopa ristiriitaisia vaatimuksia. Tällaisessa tilanteessa tulee viranomaiselle kertoa toisen viranomaisen eri-

12 11 laisesta näkemyksestä. Viranomaiset tekevät tarvittaessa yhteistyötä ja linjaavat yhteisen näkemyksen. Huomionarvioista on, että viranomaisten valvoma lainsäädäntö ei ole yksiselitteistä eikä kaiken kattavaa. Viranomaiset eivät myöskään voi olla jokaisella osa-alueella parhaita asiantuntijoita, varsinkin kun tarkastettavat kohteet ovat erilaisia. Näistä syistä johtuen tulkinnat ja vaatimukset saattavat olla erilaisia eri puolilla Suomea. Vaikka muualla päin Suomea hyväksyttäisiinkin toisenlainen toimintatapa, huvipuiston on pyrittävä noudattamaan aina paikallisen viranomaisen esittämiä vaatimuksia. Oikealla suhtautumiselle ja avoimella keskustelulla viranomaistarkastuksista saa parhaan hyödyn omaan toimintaansa. Mikäli oma näkemys eroaa viranomaisen näkemyksestä, kannattaa oma näkökanta esittää asiallisesti ja perustellen. Molempien osapuolten tavoitteena on varmasti mahdollisimman turvallisen toimintaympäristön luominen ja se onnistuu parhaiten aidolla yhteistyöllä. Työsuojeluviranomaiset Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuojelulainsäädännön vaatimusten toteutumista. Työsuojeluviranomaisiin kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja työsuojelupiirit. Työsuojelulainsäädäntöön kuuluvat muun muassa: Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslain nojalla annetut säädökset: Alakohtaiset säädökset Koneet ja laitteet Melu, tärinä Kemikaalien käyttö työssä Muut Työsopimuslaki Työaikalaki Vuosilomalaki Laki nuorista työntekijöistä Työterveyshuoltolaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Työsuojelupiirit tekevät työsuojelutarkastuksia sekä oma-aloitteisesti että työnantajien ja työntekijöiden pyynnöstä. Tarkastuksissa pääpaino kohdistuu erityisesti työpaikan työoloihin, työsuojelun hallintajärjestelmiin ja työpaikan omiin työsuojelua edistäviin toimintatapoihin. Työsuoje-

13 12 lupiiriltä voi pyytää ohjeita työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Työsuojelupiirit eivät sen sijaan hoida yksityisoikeudellisia kiistoja, kuten esimerkiksi palkkasaatavia. Linkki: Kuluttajavirasto Tuoteturvallisuusvalvontaviranomaiset valvovat, että kuluttajapalveluja tarjoavat toiminnanharjoittajat noudattavat tuoteturvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. Palveluista ei saa aiheutua vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Kuluttajapalveluiden osalta turvallisuusvalvontaa tekevät vahvistetun työnjaon mukaisesti kunnat, joissa tarkastukset on pääsääntöisesti terveystarkastajien vastuulla. Kunnissa käsitellään myös sinne tulevat palveluita koskevat kuluttajien tekemät ilmoitukset. Huvipuistotoimialan tarkastuksista huolehtivat kuntien terveystarkastajat ovat valvonnan ammattilaisia. Heidän tekemissään tarkastuksissa keskitytään turvallisuusjohtamisen toimivuuteen sekä isoihin kokonaisuuksiin. Laitteiden turvallisuutta valvotaan pistokokeenomaisesti ja viranomaiset hyödyntävät niiden tarkastamisessa tarvittaessa ulkopuolista osaamista. Kunnat ja lääninhallitukset seuraavat alueellaan tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan liittyvää kehitystä, esimerkiksi uusien tavaroiden ja palveluiden sekä elinkeinonharjoittajien ja muiden palvelun tarjoajien osalta. Lisäksi ne seuraavat tapahtuneita onnettomuuksia ja ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin. Kuluttajavirasto ohjaa valvontaa valtakunnallisesti ja järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon tuoteturvallisuusvalvojille sekä vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi kulutustavaroiden valtakunnallinen valvonta kuuluu pääsääntöisesti Kuluttajavirastolle. Linkki: Turvatekniikan keskus Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo esimerkiksi sähkölaitteiden ja hissien, pelastustoimen laitteiden, CE-merkittyjen rakennustuotteiden, mittauslaitteiden sekä ilotulitteiden ja räjähteiden turvallisuutta. Tukes:n valvontaan kuuluvat niin asentaminen, käyttö kuin tarkastaminenkin. Linkki:

14 13 Elintarviketurvallisuusvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) valvoo esimerkiksi elintarvikkeiden sekä elintarvikkeiden käsittelyn turvallisuutta ja laatua. Lainsäädäntö vaatii, että jokainen elintarvikealan toimija tunnistaa omaan yritystoimintaansa liittyvät elintarviketurvallisuutta vaarantavat tekijät ja huolehtii omalta osaltaan vaaratekijöiden hallinnasta. Vaatimusten toteuttamiseksi tulee laatia omavalvontasuunnitelma sekä pidettävä kirjaa omavalvonnan toteutumisesta. Helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita työkseen käsitteleviltä edellytetään lisäksi niin kutsuttua hygieniapassia eli hygieniaosaamistodistusta. Käytännössä kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset (kuten terveystarkastajat, eläinlääkärit tai muut kunnalliset elintarvikevalvojat) valvovat elintarviketurvallisuutta ja hygieniaosaamista paikallisesti. Lääninhallitukset ohjaavat kuntien elintarvikevalvontaa ja välittävät tietoja markkinavalvontaa johtavalle Eviralle ja virastolta kunnille. Linkki: Pelastusviranomaiset Pelastusviranomaiset ohjaavat yritysten ja yhteisöjen omatoimista ennaltaehkäisytyötä ja varautumista onnettomuuksiin. Palotarkastus on pelastuslain mukainen viranomaistarkastus, joka tehdään erityiskohteissa vuosittain ja muissa kohteissa 3-5 vuoden välein. Palotarkastusta voidaan pitää myös yhteiskunnan tarjoamana apuna ja turvallisuuskonsultointina. Tarkastuksessa tarkistetaan muun muassa paloturvallisuusjärjestelmien toimintakunto, toiminnan paloriskit, pelastussuunnitelman ajantasaisuus sekä kohteen järjestys ja siisteys. Tarkastus tukee kohteen riskien hallintaa, turvallisuusjohtamista ja onnettomuusriskien hallintakeinojen valintaa. Koulutuksen tarjoaminen ja hätätilanneharjoituksiin osallistuminen kuuluvat myös alueellisten pelastuslaitosten toimenkuvaan. Linkki: Poliisi Poliisilain mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on myös tarvittaessa annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä liittyvää apua.

15 14 Yleisötilaisuuden järjestämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille. Järjestäjän on tehtävä ilmoitus vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Poliisi voi tarvittaessa antaa ennakolta tai tilaisuuden aikana tilaisuuden järjestelyihin liittyviä ohjeita tai määräyksiä. Poliisi voi tietyin edellytyksin kieltää, estää, keskeyttää tai määrätä yleisötilaisuuden päättymään. Linkki:

16 15 Huvipuistojen turvallisuustoiminta tehdyn selvityksen pohjalta Tämän oppaan laatimista edelsivät vierailukäynnit seitsemässä Suomen huvi-, teema- tai elämyspuistossa. Käyntien aikana haastateltiin sekä työntekijöiden että työnjohdon edustajia, tehtiin havaintoja päivittäisestä toiminnasta ja analysoitiin tarkemmin yhden laitteen (per puisto) turvallisuutta. Tässä luvussa esitetään käyntien perusteella koottua tietoa huvipuistojen senhetkisestä turvallisuustoiminnasta. Positiivia asioita Suomalaisten huvipuistojen turvallisuusasenteet ovat kunnossa. Turvallisuus nähdään huvipuistoissa keskeisimpänä arvona ja se otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä sekä erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Huvipuistot ymmärtävät, että turvallisuus on koko liiketoiminnan mahdollistava tekijä, sillä kukaan ei halua tulla asiakkaaksi turvattomaan huvipuistoon. Huvipuistoilla on myös halua ja kiinnostusta muokata omia käytäntöjään ja järjestelmiään, mikäli niillä saadaan aikaan parannuksia turvallisuudessa. Huvipuistoissa annetaan kaikille työntekijöille perehdytystä ja koulutusta. Tyypillisesti kohdekohtaisen perehdytyksen lisäksi työntekijälle annetaan pelastusja hätätilannekoulutusta, kuten alkusammutus- ja ensiapukoulutusta. Osaamisen varmistamiseksi osassa huvipuistoista hätätilanteita harjoitellaan myös käytännössä. Esimerkiksi huvipuistossa saatetaan luoda jokin kuvitteellinen hätätilanne, kuten evakuointitilanne. Harjoituksia tehdään yleensä huvipuiston oman henkilöstön voimin, mutta mukana saattaa olla myös esimerkiksi pelastusviranomaisia. Työntekijöiden perehdytyksissä ja koulutuksissa keskitytään erityisesti uusiin ja kokemattomiin kausi- Särkänniemi työntekijöihin. Käytännöt vaihtelevat hieman huvipuistoittain, mutta tietyt perusperehdytykset annetaan kuitenkin kaikille työntekijöille. Tärkeimpiä koulutuksia, kuten ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia kerrataan, jotta osaaminen tositilanteissa varmistuu.

17 16 Huvipuistojen hyvänä käytäntönä on, että kokeneet työntekijät ohjaavat ja seuraavat kokemattomien työntekijöiden työskentelyä, ainakin työsuhteen alkupuolella. Huvipuistotyöntekijöiden keskuudessa näyttää vallitsevan yleisesti hyvä yhteishenki ja mahdollisissa ongelmatilanteissa kenenkään ei tarvitse epäröidä yhteydenottoa esimieheen. Positiivinen havainto on myös se, että huvipuistojen kokeneet, useamman vuoden ajan työskennelleet työntekijät näyttävät olevan todella turvallisuustietoisia sekä ammattitaitoisia. Huvipuistot ovat myös ymmärtäneet hyvin, että omien työntekijöiden osaamista kannattaa hyödyntää huvipuistotoiminnan kehittämisessä. Huvipuistotyöntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita ja heiltä löytyy näkemystä. Monessa huvipuistossa työntekijöiltä esimerkiksi kysytään aktiivisesti parannusehdotuksia. Huvipuistotyöntekijät osallistuvat myös huvipuistonsa turvallisuuden kehittämiseen ilmoittamalla tapaturmista ja vaaratilanteista erillisen tapahtumailmoituslomakkeen välityksellä. Hyvää huvipuistotoiminnassa on myös huvilaitehuolto sekä siihen liittyvät käytännöt. Huvilaitehuoltoa huvipuistoissa tehdään päivittäisellä, viikoittaisella, kuukausittaisella sekä vuosittaisella tasolla. Huvilaitteita myös koeajetaan päivittäin huolto- ja huvilaitetyöntekijöiden toimesta. Osana huvilaiteturvallisuutta on myös huvilaitteiden aktiivinen kunnonseuranta, jota huvilaitetyöntekijät tekevät päivittäin työnsä ohella. Havaituista ja epäillyistä huvilaitevioista huvilaitetyöntekijät ilmoittavat huollolle, joka tarpeen vaatiessa tulee paikalle korjaamaan huvilaitteen. Kehittämiskohteita Huvipuistotoiminnan keskeisimmät kehittämiskohteet ovat ennaltaehkäisevän turvallisuustoiminnan, järjestelmällisyyden sekä suunnitelmallisuuden lisäämisessä. Tällä hetkellä turvallisuustoiminta on joissain huvipuistoissa hieman liian jälkikäteistä sekä lyhyen tähtäimen toimintaa. Huvipuistot voisivat esimerkiksi tehdä enemmän riskien arviointeja, panostaa enemmän tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden tutkintaan ja kirjanpitoon sekä hyödyntää paremmin turvallisuusmittareista saatuja tietoja. Etenkin riskien arviointien osalta kaivattaisiin säännöllisyyttä. Työntekijöille annettavissa perehdytyksissä ja koulutuksissa on kehitettävää, sillä monessa huvipuistossa täydelliset koulutukset annetaan vain uusille kausityöntekijöille. Esimerkiksi joissain huvipuistossa kokeneet, aikaisempien kesien työntekijät saattavat jäädä ilman hätätilannekoulutuksia, jos työntekijä on saanut sellaista jo aikaisempana kesänä. Vaikka työntekijä on saanut hätätilannekoulutusta edellisenä kesänä, se ei takaa että asiat olisivat enää tuoreessa muistissa. Koulutuksia ja perehdytyksiä tulisi siis olla kaikille työntekijöille kokemuksesta ja oletetusta osaamistasosta riippumatta. Uusien työntekijöiden perehdytyskoulutus voi olla perusteellisempaa

18 17 kuin vanhoille työntekijöille järjestettävä kertauskoulutus. Koulutusten tulee olla pakollisia kaikille eikä perustua vapaaehtoiseen osallistumiseen. Huvipuistotyöntekijöiden koulutuksien ja perehdytyksien osalta on kehitettävää myös käytännön harjoittelun osalta, sillä kaikissa huvipuistoissa hätätilanteita ei vielä harjoitella käytännössä. Kun asioita käydään läpi pelkästään paperilla, ei työntekijälle välttämättä synny rutiinia poikkeavissa tilanteissa toimimiseen. Mikäli hätätilanteita harjoitellaan etukäteen hyvin, antaa se työntekijälle hyvät valmiudet toimia myös tositilanteissa. Huvipuistojen huvilaitteiden osalta kehittämiskohteena ovat erityisesti lasten huvilaitteiden turva-aidat sekä sisääntuloportit. Lasten laitteilla olisi hyvä olla sellaiset sisääntuloportit, joiden alitse ei pääse siirtymään vaara-alueelle. Joissain huvipuistoissa kehitettävää on myös huvilaitteiden sisääntulo- ja poistumisväylien suunnittelussa ja merkitsemisessä. Kehittämistarve on ilmeinen, mikäli huvilaitetyöntekijät näkevät, että huvipuistoasiakkaat toistuvasti kulkevat väärää reittiä. Huvilaiteturvallisuuden osalta voitaisiin tehdä myös enemmän yhteistyötä huvilaitevalmistajien kanssa. Huvipuistot voisivat olla esimerkiksi aktiivisempia antamaan huvilaitevalmistajille palautetta, jotta tulevaisuudessa huvilaitteissa ei olisi samoja huvilaitteen huoltoa ja käyttöä vaikeuttavia suunnitteluvirheitä. Myös huvipuistojen välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä turvallisuuden osalta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Huvipuistojen (turvallisuus)henkilöstön välillä voisi olla säännöllisiä tapaamisia tai esimerkiksi jokin yhteinen foorumi internetissä. Joistakin asioista olisi hyödyllistä sopia kansallisella tasolla yhtenäinen linja (esimerkiksi samantyyliset turvallisuusopasteet kaikkiin puistoihin). Avoin tietojenvaihto turvallisuuteen liittyvistä ongelmista ja onnistuneista kokemuksista olisi suositeltavaa. Kiireetön tieto kulkee huvipuistoissa huvipuistotyöntekijöiden mielestä erittäin hyvin. Tiedonkulkua huvipuistoissa voitaisiin kuitenkin kehittää kenttäviestinnän osalta, sillä kaikissa huvipuistoissa ei ollut huvilaitteilla viestintävälinettä. Huvilaitteilla olisi hyvä olla esimerkiksi matka-, radio- tai lankapuhelin, jotta huvilaitetyöntekijät voivat akuuteissa tilanteissa ottaa yhteyttä mahdollisimman nopeasti. Huvipuistoissa tulee myös olla koko huvipuistoalueen kattava kuulutusjärjestelmä, jolla voidaan tavoittaa koko huvipuiston asiakaskunta. Kuulutusjärjestelmän tulee olla sähkökatkojen varalta akkuvarmennettu. Tapaturmista ja onnettomuuksista tiedottamisessa on myös parannettavaa. Puistot eivät ole aina noudattaneet velvollisuuttaan ilmoittaa sattuneista tapaturmista tuoteturvallisuusviranomaisille. Pienistä tapaturmista ei pidä ilmoittaa, mutta niistä on itse pidettävä kirjaa, seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa tehtävä korjaavia toimia. Turvallisuusdokumentoinnin osalta kehittämistä on etenkin turvallisuusasiakirjojen ja työsuojelun toimintaohjelmien tekemisissä. Nämä perusdokumentit on oltava jokaisella huvipuistolla.

19 18 Kehitystä vaatii huvipuistojen lainsäädännön seuranta ja tuntemus. Huvipuistotoimijoiden on oltava selvillä heitä koskevista velvollisuuksista. Lainsäädännön seuranta vaatii aikaa ja asiaan perehtymistä, koska lainsäädäntö ei ole helppolukuista eikä kaikkia toimintaa koskevia lakeja ole edes helppo tunnistaa. Ongelmaksi koetaan myös se, että viranomaismääräykset saattavat olla joskus keskenään ristiriidassa. Yleisesti voidaan vielä mainita, että huvipuistoalueiden ja -laitteiden opaste- ja kieltokylttejä voitaisiin kehittää. Opasteiden tulee olla yksinkertaisia, selkeitä ja näkyvästi sijoiteltuja. Opasteissa tulee kiinnittää myös huomiota siihen, mitä kieliä opasteissa käytetään. Liian monen kielen käyttö samanaikaisesti ei ole hyväksi, sillä se tekee opasteista sekavia ja vaikealukuisia. Suomen kielen lisäksi käytettävä kielet kannattaa valita opasteisiin sen perusteella, minkä maan kansalaisia huvipuistossa käy eniten asiakkaina. Parhailta opasteilta vaikuttavat opasteet, joissa on käytetty symbolisia kuvia, sillä ne ylittävät kielimuurit. Symbolien tulee kuitenkin olla mahdollisen yksiselitteisiä, jotta vääriä tulkintoja ei ole mahdollista syntyä. Powerpark

20 19 Turvallisuusjohtaminen Yleisesti Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen. Turvallisuusjohtaminen on jatkuvaa, systemaattista toimintaa turvallisuuden edistämiseksi. Hyvällä turvallisuusjohtamisella pyritään jatkuvaan parantamiseen eli siihen, että riskit pienenevät, tapaturmat minimoituvat ja turvallisuustaso paranee jatkuvasti ajan kuluessa. Onnistuneella turvallisuusjohtamisella saadaan lisäksi sitoutettua henkilöstö yrityksen toimintaan ja parannettua työilmapiiriä. Myös puiston imago paranee, kun asiakkaille välittyy kuva heidän turvallisuutensa hyvästä huolehtimisesta. Turvallisuusjohtamisessa toiminnan suunnittelu, toteutus ja seuranta muodostavat syklin, jonka avulla jatkuva parantaminen on mahdollista saavuttaa. Johdon vahva sitoutuminen on ehdoton edellytys menestyksekkäälle turvallisuusjohtamiselle. Tykkimäki Sitoutuminen näkyy johdon jatkuvana kiinnostuksena turvallisuusasioita kohtaan, tietyn vaatimustason asettamisena sekä työntekijöille ja asiakkaille näkyvien turvallisuustekojen ja toimenpiteiden toteuttamisena. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän voi rakentaa turvallisuusjohtamisen yleisten hyvien periaatteiden tai valmiiden turvallisuusjohtamisjärjestelmämallien pohjalta. Käytännössä sekä eri järjestelmämallit että yleiset hyvät periaatteet sisältävät paljon samankaltaisia asioita. Keskeinen osa järjestelmällistä turvallisuusjohtamista on asioiden dokumentointi sekä asiakirjojen hallinta. Ne helpottavat huomattavasti yrityksen toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Tarkan dokumentaation avulla yrityksen on helppo todentaa tiettyjä asioita, kuten esimerkiksi tehtyjä tarkastuksia, arviointeja ja suoritettuja toimenpiteitä.

21 20 Dokumenttien ja asiakirjojen hallinnassa on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen mitä asioita dokumentoidaan, missä muodossa asioita dokumentoidaan, kuka vastaa dokumenttien säilytyksestä ja kuka vastaa dokumenttien päivittämisestä. Politiikka, päämäärät ja mittarit Turvallisuusjohtamisessa ylin johto asettaa raamit organisaation turvallisuustoiminnalle. Ylin johto määrittää turvallisuuspolitiikan, asettaa päämääriä ja tavoitteita sekä tekee muut päälinjaukset turvallisuustoiminnalle. Ylin johto varmistaa myös tarvittavat resurssit organisaation turvallisuustoiminnalle. Politiikka ja päämäärät ovat turvallisuustoiminnan perusteita. Politiikka on ylimmän johdon muodollinen sitoutumisen osoitus organisaation turvallisuustoimintoihin. Politiikan tulee olla dokumentoitu ja se sisältää yleensä myös ylimmän johdon määrittämät päämäärät turvallisuustoiminnan osalta. Päämäärät ovat maaleja, jotka pyritään pitkällä tähtäimellä saavuttamaan. Päämäärien lisäksi toiminnalle voidaan asettaa vuosittain yksityiskohtaisempia, lyhyemmän tähtäimen tavoitteita, joiden kautta päämäärien saavuttaminen lähestyy. Jotta tavoitteisiin pääsemistä voidaan arvioida, tulee seurannassa olla oman toiminnan luonteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin soveltuvia turvallisuusmittareita. Yleisimmät turvallisuusmittarit mittaavat negatiivisten tapahtumien esiintyvyyttä eli esimerkiksi sattuneiden tapaturmien lukumäärää tai taajuutta. Näiden mittareiden kohdalla puhutaan reagoivista eli jälkikäteisistä mittareista. Niiden lisäksi seurannassa tulisi kuitenkin olla myös ennakoivia mittareita, joiden avulla on mahdollista arvioida turvallisuustoiminnan tasoa jo ennen tapaturmien sattumista. Pidemmän ajan kuluessa mittareiden seurannalla voidaan verrata tilannetta aikaisempiin vuosiin ja arvioida toteutuuko turvallisuusjohtamisen peruspäämäärä eli jatkuva parantaminen. Päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen tapahtuu esimerkiksi suunniteltujen ja toteutettujen turvallisuusohjelmien avulla. Esimerkkejä erilaisista mittareista on alla olevassa luettelossa (Kuva 1).

22 21 Ennakoivat Turvallisuuskoulutukset (tuntia/henkilö) Tehdyt riskinarvioinnit (kpl/vuodessa) Työhygieeniset mittaukset (määrä ja tulokset) Järjestys ja siisteys (esimerkiksi TUTTAVA-indeksi) Henkilönsuojainten käyttöaste (%) Henkilöstön turvallisuusaloitteet ja vaaratilanneilmoitukset (kpl/henkilö) Riskinarviointien tulokset Työkyky ja työnkuormittavuus (erilaiset indeksit) Työpaikkahavainnoinnit (esimerkiksi ELMERI, ELMERI+ -indeksit) Turvallisuuskierrokset ja auditoinnit (kpl/vuodessa) Toteutetut turvallisuustoimenpiteet (kpl/vuodessa) Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Asenne- ja sitoutuminen (kyselyjen tulokset) Imago (asiakaskyselyjen tulokset) Laitteiden huoltoseisokit (kpl/käyttötunnit) Reagoivat Tapaturmat (määrä, taajuus, vakavuus, kustannukset) Sopimuskumppanien tapaturmat Muut poikkeamat (asiakashäiriöt, materiaalivahingot) Sairauspoissaolot (määrä, kustannukset, syyt) Työperäiset sairaudet (määrä) Työhygieeniset mittaukset Asiakasreklamaatiot Viranomaisten kritiikki ja toimenpidesuositukset Vakuutusmaksut Keskimääräinen tapaturmaväli Havaitut vaaralliset toimintatavat Kuva 1. Esimerkkejä mittareista ESIMERKKI Huvipuiston ylin johto halusi tehostaa puistonsa turvallisuustoimintaa ja saada siihen lisää järjestelmällisyyttä. Ylin johto määritti turvallisuuspolitiikan ja asetti erääksi päämääräksi henkilöstön turvallisuusasenteiden ja aktiivisuuden jatkuvan parantumisen seuraavan viiden vuoden ajalla. Päämäärään liittyviksi seurattaviksi mittareiksi valittiin henkilöstökyselyn tulokset ja henkilöstön palauttamien vaaratilanneilmoitusten lukumäärä. Ensimmäisen vuoden tavoitteiksi asetettiin henkilöstökyselyn turvallisuusasenteisiin liittyvien kysymysten keskiarvoksi 3,0 (maksimi 5,0) ja 40 palautettua vaaratilanneilmoitusta henkilöstöltä. Lisäksi käynnistettiin kaksi turvallisuusohjelmaa: 1) työsuojelupäällikölle annettiin tehtäväksi laatia ja toteuttaa henkilöstökysely syyskuun loppuun mennessä ja 2) nimettiin työryhmä suunnittelemaan ja toteuttamaan riskikartoitus koko puiston toiminnasta.

23 22 Vuoden päästä todettiin, että turvallisuusasenteisiin liittyvien kysymysten keskiarvo henkilöstökyselyssä oli 3,2 ja että vuoden aikana henkilöstö oli palauttanut 24 vaaratilanneilmoitusta. Vain toinen tavoitteista siis saavutettiin. Seuraavan vuoden tavoitteiksi asetettiin keskiarvo 3,5 ja 50 vaaratilanneilmoitusta. Käynnistettiin uusi turvallisuusohjelma, jossa nimetyn työryhmän tavoitteena oli suunnitella läpi vuoden kestävä markkinointikampanja vaaratilanneilmoitusten palauttamisen tärkeydestä. Kampanjaan liittyen jokaisesta palautetusta vaaratilanneilmoituksesta sitouduttiin antamaan tekijälle palaute (tapauksen tutkinnan ja sitä seuranneiden päätösten jälkeen) ja lisäksi joka kuukausi ilmoituksen palauttajien kesken arvottiin puiston henkilöstöruokalassa ilmaiseen ruokailuun oikeuttava kuponki. Riskien arviointi Riski muodostuu vahinkotapahtuman todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhdistelmänä (=todennäköisyys kertaa vakavuus). Riskien arvioiminen on yksi turvallisuusjohtamisen tärkeistä työkaluista. Riskien arvioiminen on välttämätöntä ennen turvallisuustoimintojen ja resurssien suuntaamista. Työpaikan riskien arvioiminen luo muun muassa pohjan työsuojelun toimintaohjelmalle sekä työsuojelutoiminnan tavoitteille. Jotta voidaan toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja varautua mahdollisiin onnettomuustilanteisiin, tulee vaarojen olla tiedossa ja niiden aiheuttamien riskien suuruudet arvioituna. Riskien arviointi saattaa asiaan perehtymättömälle tuntua vaikealta asialta, mutta työ on tosiasiassa erittäin käytännönläheistä. Särkänniemi Riskien arvioimisen tulisi olla säännöllistä toimintaa eikä vain yksi kertaluonteinen projekti. Mikäli säännöllinen riskien arvioiminen ei ole ollut kohteessa jo ennestään toimintatapana, tulee ensin toteuttaa yksi projektiluontoinen riskikartoitus ja määrittää sen jälkeen, miten säännöllinen riskien arviointi toteutetaan jatkossa.

24 23 Riskien arviointi kannattaa tehdä yleensä pienryhmässä, jossa on edustus sekä esimiehistä että työntekijöistä. Tarvittaessa ryhmään voidaan ottaa lisäksi ulkopuolinen asiantuntija, jolla on esimerkiksi kokemusta riskikartoitusmenetelmien käytöstä. Ulkopuolinen asiantuntija tuo arviointiin objektiivisuutta. Kohteen oma henkilökunta saattaa olla sokea joillekin riskeille tai vähätellä riskien merkittävyyttä. Puistoissa tosin joku rohkeasti mielipiteitään esittävä uusi kausityöntekijä voidaan valita tuomaan riskien arviointiin erilaista näkemystä ja objektiivisuutta. Sertifiointi Organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmästä on mahdollista saada sertifikaatti eli ulkopuolisen tahon myöntämä todistus turvallisuusjohtamisjärjestelmälle asetettujen perusvaatimusten täyttämisestä. Tällöin oma turvallisuusjohtamisjärjestelmä on rakennettava jonkun turvallisuusjohtamisjärjestelmämallin mukaiseksi. Suomessa sertifioidut järjestelmät ovat rakennettu yleensä OHSAS spesifikaation mukaan. OHSAS on kansainvälisenä yhteistyönä laadittu ohjeistus, joka määrittelee työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän parasta mahdollista toimintaa koskevat vaatimukset. Sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä voi parantaa puiston imagoa ja ulkopuolisen tahon tekemät säännölliset auditoinnit voivat olla eduksi järjestelmän kehittymisen ja jatkuvuuden kannalta. Sertifiointi ei kuitenkaan ole lainkaan välttämätöntä, sillä tuloksekkaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen on ennen kaikkea organisaation omasta toiminnasta kiinni. Oman turvallisuusjohtamisjärjestelmän voi rakentaa jonkin standardin tai ohjeistuksen mukaiseksi, vaikkei järjestelmää haluaisikaan sertifioida.

25 24 Huvipuistojen turvallisuusjohtaminen Huvipuistojen turvallisuusjohtamismallista Puistojen toiminnalle tyypillistä on kausiluonteisuus. Puiston aukiolo tai ainakin varsinainen sesonkikausi ajoittuu usein kesään. Talvella osa puistoista on kokonaan kiinni ja osalla toiminta jatkuu vajavaisena kesään verrattuna. Huvipuistojen turvallisuusjohtamiseen liittyvät säännölliset toiminnot on myös luonnollista rytmittää kausittaisiksi. Silloin kun puisto on kiinni tai päivittäinen toiminta on ainakin hiljaisempaa, on aikaa analysoida mennyttä ja suunnitella tulevaa. Varsinaisena sesonkikautena työ keskittyy päivittäisiin rutiineihin ja aiemmin suunniteltujen toimintojen jatkuvaan toteuttamiseen. Oheiseen kuvaan (Kuva 2) on koottu neljään kauteen jaoteltu huvipuistojen turvallisuusjohtamismalli, joka on kehitetty osana toteutettua hanketta. Mallia voi käyttää, vaikka puiston asiakaskausi onkin tasaista ympäri vuoden eikä merkittävää kausittaista vaihtelua esiinny. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on järkevää rakentaa yksilöllisesti kunkin organisaation tarpeisiin. Pienemmissä puistoissa (sekä henkilöstö- että asiakasmäärältään) riittää kevyempi järjestelmä kuin suurissa puistoissa. Tästä syystä pienemmät puistot voivat käyttää omaa harkintaa ja jättää halutessaan joitakin tässä mallissa mainittuja osia pois omasta järjestelmästään. Tämän oppaan esittämä malli on vain yksi näkemys turvallisuusjohtamisen osatehtävien suorittamisesta. Puistojen kannattaa itse miettiä miten kukin turvallisuusjohtamisen toiminto on järkevä aikatauluttaa (esimerkiksi investoinnit on oltava selvillä ennen budjetointia). Oppaan liitteenä on tekstitön versio kuvasta 2. Siihen puistot voivat itse täydentää turvallisuusjohtamiseen liittyvät tehtävät itse määrittämänsä rytmin mukaisesta.

26 25 J A T K U V A SYYSKAUSI TOIMINNAN TARKASTELU MENNEEN KAUDEN KOKONAISANALYSOINTI AUDITOINTI TOIMINNAN TASON ARVIOINTI PUISTON TALVIKUNTOON SAATTAMINEN RISKIN ARVIOINNIT TALVIKAUSI TOIMINNAN SUUNNITTELU REKRYTOINTI VUOSIHUOLLOT MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN POIKKEAMIEN SEURANTA JA ANALYSOINTI LAKISÄÄTEISTEN VAATIMUSTEN SEURANTA KESÄKAUSI SESONKIAJAN PÄIVITTÄINEN TOIMINTA PÄIVITTÄISET TARKASTUKSET JA RUTIINIT ASIAKASPALAUTTEEN KERÄÄMINEN SUUNNITELLUN TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN KEVÄTKAUSI HENKILÖSTÖN VALMISTAMINEN PEREHDYTYKSET KOULUTUKSET PUISTON KÄYTTÖÖNOTTO P A R A N T A M I N E N Kuva 2. Huvipuistojen turvallisuusjohtamismalli Talvikaudella tehdään isompia vuosihuoltoja, toteutetaan muutoksia, suunnitellaan tulevaa ja rekrytoidaan kausityöntekijät. Kevätkaudella tärkeässä roolissa on henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen. Kesäkaudella noudatetaan päivittäisiä rutiineja, seurataan poikkeamia ja kerätään palautetta. Syyskaudella suoritetaan vuosittaiset auditoinnit ja analysoidaan menneestä toiminnasta kertynyttä tietoa. Syyskauden jälkeen palataan takaisin alkuun eli talvikauteen ja toiminnan suunnitteluun. Jatkuvalla neljän eri toimintokauden muodostamalla syklillä pyritään jatkuvaan parantamiseen eli siihen, että turvallisuustoiminta tehostuu ja saadut tulokset paranevat vuosi vuodelta. Vaikka oppaan esittämässä mallissa syklinä on yksi vuosi, tulee toimintaa suunnitella myös tätä pidemmällä tähtäimellä. Huvipuistojen turvallisuusjohtamisen suunnittelun ja tarkastelun apuna voi käyttää oppaan liitteenä olevaa tarkistuslistaa. Tarkistuslistaan on koottu onnistuneeseen turvallisuusjohtamiseen

27 26 kuuluvia asioita ja sen avulla on mahdollista joko suunnitella omaa toimintaa tai tarkistaa, onko kaikista turvallisuusjohtamisen olennaisista asioista huolehdittu. Talvikausi Talvikaudella pääpainon tulisi olla tulevan kauden (tulevien kausien) suunnittelussa. Talvikauden tehtäviä ovat muun muassa vuosihuollot, muutosten tekeminen, rekrytointi ja tavoitteiden asettaminen. Talvikausi kestää auditointien ja toiminnan tarkastelun päättymisestä ensimmäisten kausityöntekijöiden saapumiseen saakka. Vuosihuollot Talvisin laitteille, leikkivälineille ja -telineille kannattaa tehdä sesonkikauden päivittäisiä/viikottaisia tarkastuksia perusteellisemmat vuosihuollot. Vuosihuollot tulee toteuttaa vähintään valmistajan määrittämin väliajoin ja niiden suorittamisessa on huomioitava valmistajan antama ohjeistus. Silmämääräisen tarkastelun lisäksi tulee vuosihuoltojen yhteydessä käyttää myös teknisiä apuvälineitä laitteen kunnon tarkastamisessa. Tämä koskee ainakin laitteiden kriittisiä osia. Tarkastuksen suorittajalle on ylimmän johdon määritettävä pätevyysvaatimukset (esim. henkilö, joka osaa etsiä mikromurtumia laitteista). Mikäli puiston omassa henkilöstössä ei ole vaatimukset täyttävää henkilöä, tulee puiston kouluttaa jostakin työntekijästään pätevä osaaja tai käyttää tarkastuksiin ulkopuolista asiantuntijaa. Varsinaisen huollon tulee sisältää määritetyin aikavälein suoritettuja osien Linnanmäki vaihtoja, öljyämisiä ja puhdistuksia sekä tarkastuksen perusteella tarpeellisiksi katsottuja huoltotoimia. Leikkivälineiden ja telineiden kohdalla huolelliset silmämääräiset tarkastukset ja niiden perusteella tehtävät korjaukset ovat yleensä riittävä toimintatapa. Vuosihuollot tulee myös dokumentoida. Laitteiden ja leikkivälineiden lisäksi myös puistoalueen rakennusten säännöllisestä kunnossapidosta on huolehdittava.

28 27 Toiminnan suunnittelu Talvikauteen mennessä on jo tehty vuosittainen auditointi, analysoitu edellinen toimintakausi ja arvioitu senhetkistä toiminnan tasoa. Näiden eri tarkastelujen tulokset ovat pohjana tulevan kauden suunnittelussa. Mikäli tarkasteluissa on todettu joitain heikkouksia toiminnassa, voidaan niiden korjaamiseksi toteuttaa tarvittavia muutoksia. Toimintaa voidaan haluta suunnata eri tavalla (vaikka mitään heikkouksia ei sinänsä olisikaan tiedossa) ja niiden myötä toimintaan tehdä muutoksia. Linnanmäki Turvallisuustavoitteiden asettaminen kuuluu myös talvikauden tehtäviin. Syksyllä tehdyt toiminnan tarkastelut ja edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisvertailut muodostavat pohjan päätöksenteolle tulevan kauden tavoitteiden osalta. Tavoitteiden avulla voidaan myös nostaa esille erilaisia teemoja vuosittain. Pelkkä tavoitteiden asettaminen ei tietenkään riitä, vaan samassa yhteydessä tulee miettiä myös millä keinoilla ne on mahdollista saavuttaa ja tarvitaanko esimerkiksi uusia investointeja. Parhaiden ideoiden pohjalta kannattaa käynnistää turvallisuuden edistämisohjelmia, joiden toteuttamiseen nimetään vastuuhenkilöt ja määritetään ohjelman tärkeimmät tehtävät. Tulevan toimintakauden suunnittelussa kannattaa aikaisemmin kertyneen tiedon analysoinnin lisäksi pyrkiä myös ennakointiin. Kannattaa miettiä päätöksiä ja suunnittelua tehtäessä onko tuleva toimintakausi jollain tavalla erityinen tai erilainen kuin aikaisemmat. Vaikka edellinen kausi olisikin mennyt hyvin, on paikalleen jämähtäminen usein vaarallista. Toimintaa tulee pyrkiä tehostamaan hyvistä tuloksista huolimatta ja ennakoida asioita niin paljon kuin mahdollista. Suurten investointien tai muutosten osalta seuraavaa toimintakautta pidemmän ajan tarkastelu ja suunnittelu on välttämätöntä. Oman toiminnan lisäksi myös palveluntuottajien toiminnan turvallisuus tulee varmistaa. Edelliseltä kaudelta saatuja tuloksia/palautetta analysoitaessa ja tulevan kauden muutoksia suunniteltaessa tulee asioiden tarkastelu tehdä ryhmittäin (asiakasturvallisuus, työtehtäväkohtainen turvallisuus). Vaikka kokonaisuus näyttäisikin hyvältä saattaa jonkun yksittäisen työntekijäryhmän (esimerkiksi kassatyönteki- Särkänniemi

29 28 jät) turvallisuuden varmistamisessa olla puutteita. Huvipuistoihin hankitaan usein uusia huvilaitteita tulevia kausia varten. Huvilaitteiden hankinnassa on tärkeää huomioida, että käytetyt huvilaitevalmistajat ja -toimittajat ovat luotettavia. Huvipuistojen kannattaa vaihtaa keskenään tietoa luotettavista toimittajista ja valmistajista. Huvilaiteriskien minimoimiseksi on usein kannattavaa valita sellaisia huvilaitetyyppejä, joista on jo muissa huvipuistoissa (positiivisia) kokemuksia. Ennen huvilaitteen ostoa on myös järkevää käydä tutustumassa kyseiseen huvilaitteeseen tai huvilaitetyyppiin, jotta huvilaitteen toiminnasta muodostuisi selkeä kuva. Huvilaitteen sijoittaminen on tärkeä osa huvilaiteturvallisuutta. Huvilaite täytyy sijoittaa tukevalle maaperälle siten, että sen ympärille jää riittävästi tilaa suhteessa muihin huvilaitteisiin ja kulkuteihin. Mikäli huvilaite vaatii erityisen maaperän, on ennen huvilaitteen sijoittamista tehtävä tarvittaessa maaperäkartoitus. Koeajojen jälkeenkin on uusien laitteiden kohdalla hyödyllistä kiinnittää erityishuomiota käyttämisessä esiin tulleisiin poikkeustilanteisiin. ONNISTUNEIKSI KOETTUJA KÄYTÄNTÖJÄ Huvipuiston järjestyssäännöt nähtävissä jossain huvipuistoalueella Jokaisella huvilaitteella yksi iso opastekyltti, jonka sisältönä erityisesti turvarajat sekä erityisvaatimukset Opasteet ja kyltit, joissa käytetty symbolisia kuvia, joita ymmärtävät kaikki kielestä riippumatta Koko huvipuiston kattava aluekartta, johon on merkitty ensiapupisteet, alkusammutuskalusto, wc-tilat, infopiste, huvilaitteet ja poistumistiet Perheen pienimmille tarjottavat tarranimilaput, joihin voi kirjoittaa yhteystiedot eksymisen varalta Liukastumista estävät liukuestetarrat kulkuteille ja huvilaitealustoille. Liukastumista estävät matot Mittauskäytäntö, jossa tietyn mittaiselle asiakkaalle annetaan käteen leima, jolla pääsee tiettyihin laitteisiin ilman uutta mittausta Huvilaitteisiin syntyvien jonojen ohjailu aidoilla ja köysillä (esim. jonotussokkelot) Huvilaitteille ja huvipuistoalueelle valvottuja säilytystiloja asiakkaiden tavaroita varten Huvilaitekuljettajaa varten turva-alueen rajaus maahan piirrettävillä viivoilla.

30 29 Turva-alue osoittaa sen alueen, jossa voi kävellä ilman vaaraa vaikka huvilaite olisi päällä. Huvilaitteiden turva-aidat, jotka ovat toisiinsa liitettyjä ja ovat varustettu pystypienoilla. Turva-aidat, joiden päällä ei voi istua Korkean paikan työskentelyyn vaaditaan hyväksyntä eli esimerkiksi työterveyshuolto tunnistaa korkean paikan työskentelyyn soveltuvat henkilöt. Linnanmäki Rekrytointi Talvikauden yksi tärkeistä tehtävistä on tulevan kauden henkilöstön rekrytointi. Rekrytointi keskittyy usein talveen, jolloin haetaan uusia kausityöntekijöitä seuraavaa kesää varten. Rekrytointia tehdään kuitenkin jonkin verran myös ympäri vuoden, kun työntekijöitä rekrytoidaan tarpeen mukaan. Rekrytoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti hakijoiden persoonaan, työkykyyn ja osaamiseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että erilaisiin työtehtäviin tarvitaan erilaisia persoonia ja erilaista osaamista. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtäviin kannattaa rekrytoida luonteeltaan iloisia ja sosiaalisia työntekijöitä, kun taas esimerkiksi huoltotehtävissä vastaavat luonteenpiirteet eivät ole niin tärkeitä. Tehtävään soveltuvuuden arvioinnissa kannattaa hyödyntää työterveyshuoltoa. Työntekijöiden valinnassa kannattaa kiinnittää myös huomiota työntekijöiden kielitaitoon. Hyvän kielitaidon merkitys on suuri huvipuistoissa, sillä asiakkaina on myös turisteja ja muita ulkomaalaisia henkilöitä. Kielitaidon merkitys korostuu etenkin asiakaspalvelutyössä.

31 30 Kausityöntekijöidenkin työtehtävät ovat yleensä vastuullisia ja vaativat kärsivällisyyttä, asiakaspalveluhenkisyyttä sekä myös tiettyä jämäkkyyttä. Vanhoja, edellisinä vuosina hyviksi havaittuja työntekijöitä kannattaa luonnollisesti palkata uudelleen, koska heidän suoriutumisestaan on jo varmuus. Lisäksi vanhoilta työntekijöiltä saa usein hyviä kehitysehdotuksia ja heitä voi käyttää apuna esimerkiksi työntekijöiden perehdyttämisessä. Uusia työntekijöitä kannattaa myös palkata, sillä he tuovat huvipuistoon kehityksen kannalta tärkeää uutta näkemystä. Työkokemuksen puute ei sinällään ole este henkilön rekrytoinnille, sillä työntekijöiden osaaminen luodaan pitkälti perehdytyksien ja koulutuksien avulla. ONNISTUNEEKSI KOETTU KÄYTÄNTÖ Hyvien työntekijöiden uudelleen rekrytoiminen; lähestyminen hyvissä ajoin ennen kesäkauden alkua kirjeitse tai sähköpostitse. Kevätkausi Kevätkauden tehtäviin kuuluvat muun muassa perehdytysten ja koulutusten järjestäminen, puiston käyttöönotto ja riskin arviointien tekeminen. Kevätkausi kestää kausityöntekijöiden saapumisesta kesälomakauden alkamiseen saakka. Perehdyttäminen, työnopastus ja kouluttaminen Henkilöstön laadukas kouluttaminen on yksi tärkeimmistä asioista koko puiston toiminnan ja turvallisuuden kannalta. Myös puistossa työskentelevien aliurakoitsijoiden edustajien sekä vuokratyöntekijöiden riittävä koulutus, perehdytys ja työnopastus tulee varmistaa. Koulutuksen merkitys on tiedostettu Suomen puistoissa, sillä huvipuistohenkilöstölle suunnatussa kyselyssä työntekijöiden koulutus/ohjeistus ja osaaminen nousivat huvipuistojen turvallisuuteen eniten vaikuttaviksi tekijöiksi. Koulutuksen järjestämisessä nähtiin parantamisen varaa, sillä yli kolmannes (34,4 %) vastaajista valitsi koulutuksen puistojen kehittämiskohteeksi. Erityisesti normaalista poikkeavissa tilanteissa toimimiseen toivottiin parempaa perehdyttämistä. Kevätkauden alkuvaiheessa, ennen puiston aukeamista, tulee sekä uudet että vanhat työntekijät perehdyttää ja opastaa tuleviin työtehtäviin. Tarkoituksena on saada työntekijä hallitsemaan omat työtehtävänsä sekä tutustuttaa työntekijä työympäristöön ja työoloihin. Perehdytystä ja työn- Powerpark