Sisällysluettelo. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 PAKETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä 2/2011 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Sisällysluettelo 1. Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Seudullinen kirjastoyhteistyö Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon järjestäminen Henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen perustamisvaiheen organisointi Kuntien yhteistyö PAKETTI projektin jälkeen Terveysliikuntaseminaari , Bryssel Lifelong Physical Activity-Increased Happiness for All? Tiedoksisaantiasiat Muut asiat Ei ollut muita asioita Seuraavat kokoukset Kokouksen päättäminen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, PL 50, (Hämeenkatu 9 A), Lahti, p ,

2 KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä Kutsutut: Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahti, puheenjohtaja Kaupunginjohtaja Osmo Pieski, Orimattila 1-6 Kunnanjohtaja Juri Nieminen, Asikkala Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola Kunnanjohtaja Raija Rissanen, Hartola Kunnanjohtaja Seppo Huldén, Kärkölä Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki, Nastola Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola, Padasjoki Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki Sysmä Kehitysjohtaja José Valanta, Lahden kaupunki Projektijohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen liitto Projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi, Päijät-Hämeen liitto Projektikoordinaattori Maija Väkeväinen, Päijät-Hämeen liitto, sihteeri Asiantuntijat: kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen ja projektikoordinaattori Elina Savutie, Lahden kaupunginkirjasto 4 Seudullinen kirjastoyhteistyö maaseutusihteeri Heimo Mattila, Kärkölän kunta 5 Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon järjestäminen konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen, Lahden kaupunki 6 Henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen organisointi Poissa: Kaupunginjohtaja Hannu Komonen, Heinola Kunnanjohtaja Anja Brofeldt, Hämeenkoski Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto ASIAT 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Läsnäolijoiden toteaminen Todettiin läsnäolijat. 2

3 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja on lähetetty ohjausryhmän jäsenille kokouksen jälkeen. Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja. Hyväksyttiin. 4. Seudullinen kirjastoyhteistyö PARAS -hankkeessa valmistuneessa Kirjasto- ja tietopalvelustrategiassa vuoden 2015-kirjastopalveluiden visiona linjattiin: Kirjasto on kaikille avoin lähipalvelu, joka toimii ajantasaisesti ja verkottuneesti koko maakunnan alueella. Kirjasto edistää yhteisössään aktiivisesti sivistystä, elämänlaatua ja hyvinvointia. Kirjastot kehittävät Päijät-Hämettä aktiivisesti kirjallisuuden ja lukemisen maakuntana yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Seudullisen kirjastoyhteistyön tavoitteena on avata Päijät-Hämeen kunnissa vuoden 2011 lopulla seudullinen verkkopalvelu ja vuoden 2012 lopulla ottaa käyttöön seudullinen kirjastojärjestelmä, joka lisää palvelun laatua mm. takaamalla asukkaille laajan ja monipuolisen kirjastoaineiston sekä sen nopean saatavuuden. Keskitetyt palvelut ja kokoelmien tehokas yhteiskäyttö lisäävät toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta. Kehittämistä koordinoi Päijät-Hämeen kuntien kirjastotoimen asiantuntijoista koostuva maakunnallinen kirjasto- ja tietopalveluiden ohjausryhmä. PAKETTI -projektista kohdistetaan resursseja Seudullisen kirjastoyhteistyön valmisteluun ja koordinointiin vuosille 2010 ja 2011 osa-aikaisen henkilön palkkaamiseen. Seudullista kirjastoyhteistyötä esittelivät kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen ja projektikoordinaattori Elina Savutie. Kirjastoyhteistyo_ _Malminen.pp Ohjausryhmä merkitsee tiedokseen kirjastotoimenjohtaja Marja Malmisen esityksen, keskustelee asiasta ja päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Ohjausryhmä merkitsi tiedokseen seudullisen kirjastoyhteistyön ajankohtaiskatsauksen ja päätti palata kustannusten osalta (kirjaston kuntakohtaiset kustannukset) asiaan elo- tai syyskuun kokouksessa. 3

4 5. Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon järjestäminen Päijät-Hämeen kunnanjohtajat käsittelivät maaseutuhallinnon järjestämiseen liittyvää asiaa , jolloin todettiin, että asia vaatii oman selvityshankkeensa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettäisiin maakunnan kattavaa viljelijätukien hallintomallia ja selvitykseen liitettiin myös yksityistieasiat. PAKETTI -projektin ohjausryhmä päätti käynnistää selvitystyön osana PAKETTI -projektia. Selvitystyötä ohjasi maaseutuhallinnon ohjausryhmä, johon nimettiin kuntien maaseutuasioista vastaavat viran- ja toimenhaltijat ja puheenjohtajana toimi Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Selvityksen tekijäksi valittiin Kärkölän maaseutusihteeri Heimo Mattila. Loppuraportti liitteineen käsiteltiin maaseutuhallinnon ohjausryhmässä ja päätettiin esittää se PAKETTI -projektin ohjausryhmälle. MaashallLoppuraport ti.doc Liite nro 1 Maatilat.xls Liite nro 2 Henkilöstö.xls Liite nro 3 Menot.xls Liite nro 4 Jakovaihtoehdot.xls Liite nro 5 Tehtäväjako.xls Liite nro 6 Tehtävät.xls Liite nro 7 Sopimusteksti.doc Liite nro 8 Liite nro 9 Maksajavirastosopimu HollolaSopimus.doc Liite nro 10 LahtiSopimus.doc Liite nro 11 Yksityistiekysely.xls Liite nro 12 Liite nro 13 YkstieAvustusvertailu Avutushakemus.xls Asian esitteli maaseutusihteeri Heimo Mattila. Ohjausryhmä merkitsee tiedokseen loppuraportin, keskustelee asiasta ja lähettää sen kuntiin toimenpiteitä varten. Ohjausryhmä merkitsi tiedokseen loppuraportin ja totesi, että yhteisyksikössä tehtäväkohtaisen palkan tulee vastata nykyisten maaseutusihteerien tai vastaavia tehtäviä hoitavien viranhaltijoiden yleistä palkkatasoa. Ohjausryhmä päätti lähettää maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueista Päijät- Hämeessä tehdyn selvityksen loppuraportin kuntiin toimenpiteitä varten. Kunnan on tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään 1. päivänä toukokuuta 2011 ja päätös on toimitettava Maaseutuvirastolle 1. päivään kesäkuuta 2011 mennessä. Hallinnon järjestämisvastuun ottavan Asikkalan kunnan ja muiden kuntien välinen sopimus on tehtävä vuoden 2011 aikana ja Asikkalan on toimitettava selvitys sopimuksen tekemisestä Maaseutuvirastolle 1. päivään tammikuuta 2012 mennessä. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1. päivänä tammikuuta

5 6. Henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen perustamisvaiheen organisointi Henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen perustamisen organisointi hankkeessa on tarkoitus perustaa henkilöstö- ja talouspalvelukeskus, joka palvelee maakunnan kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi sen asiakkaiksi voivat liittyä myös kuntien omistamat yhteisöt ja säätiöt. Suunnittelun lähtökohtana on yhtiömuotoinen palvelukeskus, jonka tehtävät ja lopullinen toiminnallinen sisältö selviävät perustamishankkeen edetessä. Tavoiteaikatauluna on, että yhtiö perustettaisiin ja että yhtiön toiminta käynnistyy keväällä Päijät-Hämeen liitto pyysi kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja sitoutumisestaan henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen perustamishankkeeseen sekä kuntien päätöksiä sitoutumisestaan hankkeen kuntaosuuteen mennessä. Vastaukset saatiin seuraavasti: kuntaosuus päätös osallistumisesta Asikkala osallistuu, ehdollinen Hartola 843 ei osallistu Heinola ei osallistu Hollola osallistuu Hämeenkoski 528 osallistuu Kärkölä osallistuu Lahti osallistuu, ehdollinen Nastola osallistuu Orimattila osallistuu Padasjoki 857 osallistuu Sysmä ei osallistu Päijät-Hämeen koulutuskonserni kyllä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä kyllä, ehdollinen Päijät-Hämeen liitto kyllä Päijät-Tili Oy kyllä Yhteensä HETA_Lausunto_Asik kala.rtf HETA_Lausunto_Hei nola.rtf HETA_Lausunto_Holl ola.doc HETA_Lausunto_Hä meenkoski.doc HETA_Lausunto_Kär kölä.pdf HETA_Lausunto_Lah ti.pdf HETA_Lausunto_Nas tola.pdf HETA_Lausunto_Ori mattila.pdf HETA_Lausunto_Pad asjoki.pdf HETA_Lausunto_Sys mä.rtf HETA_Lausunto_PHK K.pdf HETA_Lausunto_PHS OTE.pdf Päijät-Hämeen liitto haki määräaikaisiin tehtäviin saakka projektipäällikköä ja projektisuunnittelijaa, joiden tehtävänä olisi vastata perustettavan 5

6 osakeyhtiön liiketoimintasuunnitelman laatimisesta ja toiminnan käynnistämisen organisoinnista. Projektipäälliköltä edellytettiin soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävässä menestymistä tukee henkilöstö- ja taloushallinnon palveluiden vahva osaaminen ja käytännön kokemus sekä kunnallishallinnon hyvä tuntemus. Projektisuunnittelijalta edellytettiin soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja tehtävässä menestymistä tukee henkilöstö- ja taloushallinnon palveluiden osaaminen ja käytännön kokemus sekä kunnallishallinnon tuntemus. Määräajassa projektipäällikön tehtävään ei saatu yhtään hakemusta ja projektisuunnittelijan tehtävää haki yksi henkilö. Lisäksi yksi yritys antoi ehdotuksen konsulttiyhteistyöksi. Henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen perustamista valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Mika Mäkisen kanssa on neuvoteltu rekrytointitilanteesta ja päädytty ratkaisuun, että perustettavan osakeyhtiön liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja toiminnan käynnistämisen organisointi toteutetaan konsulttityönä. Asian esittelivät projektijohtaja Jaana Simola ja konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen. Ohjausryhmä merkitsee tiedokseen Henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen perustamishankkeeseen sitoutuneet organisaatiot sekä rekrytointitilanteen. Ohjausryhmä keskustelee hankkeen käynnistämisestä ja valmistelussa huomioitavista asioista. Ohjausryhmä merkitsi tiedokseen Henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen perustamishankkeeseen sitoutuneet organisaatiot sekä rekrytointitilanteen. Ohjausryhmä totesi, että valmistelua jatketaan esitetyn mukaisesti. 7. Kuntien yhteistyö PAKETTI projektin jälkeen Päijät-Hämeen liitto on kuntien toivomuksesta koordinoinut Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää toimintaa vuodesta 2005 alkaen. Jo aiemminkin maakuntaliitto organisoi yhteistyöhankkeita kuntien aloitteesta siten, että mm. yhteistyökumppanit ja resurssit selvitettiin hanke- ja kuntakohtaisesti. PARAS -hankkeen aikana tehtiin toimialakohtaisia selvityksiä ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja toiminnan toteutusta. Näitä olivat mm. Kuntien yhteiset konserniohjeet ja hyvän hallinnon ja johtamistavan ohjeet, Sisäisen valvonnan ohjeisto, Sote-yhtymän perussopimuksen uudistaminen, Muiden kuntayhtymien perussopimusten uudistamisen tarkastelu, Henkilöstöpoliittinen selvitys, Maakunnan tuottavuusohjelma, Lukioverkkoselvitys, Taiteen perusopetuksen selvitys, Maakunnallinen terveysliikuntastrategia, Rakennusvalvonnan yhteistyön selvittäminen, Maakunnallinen kirjastostrategia, Seurakuntarakenneselvitys, Sosiaali- ja terveysjärjestökentän yhteistyön kumppanuussopimus, jne.. 6

7 PARAS hankkeen rahoituksesta maakunnan kehittämisrahan osuus oli n. 60 %. Kuntarahoitusosuus (n. 40 %) jaettiin maakuntaliiton (n. 25%) ja seutuhallinnon (n. 15%) kesken. Hankkeiden käynnistämispäätöksissä ei tarvittu erillisiä kuntapäätöksiä. PAKETTI projekti on osarahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston rahoitukselle. Kuntarahoitus on ollut joko Päijät-Hämeen liiton budjettiin varattua kuntien maksuosuutta tai erikseen päätetyissä hankkeissa kunnista erikseen haettua rahoitusta. Vain erillishankkeista on tarvittu kohdennetut kuntien päätökset. Useimmissa tapauksissa kankeaa kunnanhallitus- tai valtuustokierrosta ei ole tarvittu. Hankekohtaiset kuntarahoitusosuudet ovat yleisesti olleet kunnille kohtuullisia. PAKETTI projektin aikana on toteutettu PARAS prosessin aikana esille nostettuja kehittämisteemoja ja konkreettisia toimenpiteitä, kuten mm. Uusien luottamushenkilöiden ja tilintarkastajien perehdyttämisseminaarisarja, Tuottavuusohjelma 2 case sote, Asikkalan-Padasjoen musiikkiopetuksen järjestämisselvitys, UusiKunta viestintäpalvelut, Maakunnallinen laajakaistaselvitys, Asikkala- Padasjoki-Sysmä palveluyhteistyöselvitys, Kuntien taseanalyysi, PalveluSantran palvelujärjestelmäuudistus, Raideliikenneselvitys, Normaaliolojen erityistilanteiden toimintasuositus kunnille, Terveysliikuntastrategian kuntakohtaiset toimenpideohjelmat, SeutuIntra konsulttiselvityksiä, Henkilöstölinjausten toteuttaminen kuntarekry, Maaseutuhallinnon yhteistyöalue, Maakunnallisen ilmasto-ohjelman laatiminen, Maakunnallisen kirjastostrategian toteuttaminen, Etelä-Päijänteen lukion toimintaedellytykset, Maakunnallisen sivistystoimen koordinaatioapu, Maakunnallisen vesihuoltoyhteistyön edellytysten toteuttamissuunnitelma, jne Syksyllä 2010 tehtyjen UusiKunta päätösten jälkeen eri tilaisuuksissa on keskusteltu kuntayhteistyön jatkotyöskentelystä. Pääosin kommenteissa kuntayhteistyö on esitetty positiivisena ja toivottavana toimintamallina erikseen päätettävien asioiden kohdalla. Yhdessä paikassa toteutetun koordinoinnin etuja on ollut mm. kuntakeskeinen lähestymistapa, keskitetty valmistelu, päällekkäisen valmistelun, työn ja päätöksenteon vähentyminen, yksi yhteinen rahoituslähde, nopea päätöksenteko, yhteinen hankintamenettely, yhteisten henkilöresurssien tehokas hyödyntäminen, johtavien luottamushenkilöiden säännölliset tapaamiset, verkostoitunut toimintamalli, maakuntaliiton neutraalius kotipesänä koordinaatiolle ja peruskuntien asiantuntijoiden työajan säästyminen. PAKETTI projektin johtoryhmä on tarjonnut kuntien ykkösvitjan päättäjille tärkeän keskustelufoorumin. Monissa keskusteluissa on toivottu tällaisen foorumin säilyminen ja myös sen laajentaminen. Toisaalta kritiikkiä on esitetty sen suhteen, että toimintaa pitäisi kohdistaa täsmällisemmin tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisääviin toimenpiteisiin. Paitsi yhteiseen tekemiseen, työpanosta tulisi kohdentaa sovittujen edunvalvontatoimenpiteiden edistämiseen. Kyse voi olla pienen kuntajoukon edunvalvontaan liittyvistä erilaisista toimenpiteistä tai koko maakuntaa koskevien edunvalvontatoimenpiteiden koordinoinnista. Kunnista saatujen palautteiden perusteella pienet kunnat (as.luku) näkevät yhteisen koordinaation tarpeellisempana kuin isommat kunnat. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että vuoden 2011 aikana on luotava malli, jolla kuntien aloitteesta nousevat yhteistyöasiat viedään koordinoidusti eteenpäin ja yhteistyöhön etukäteen suunnatut resurssit käytetään kuntien asettamien tavoitteiden mukaisesti. 7

8 Kuntayhteistyön edistämiseksi esitetään mm. seuraavanlaisia näkemyksiä ja toimintatapoja: Toiminnalla pitää olla yhteinen, kaikkien hyväksymä selkeä tavoite, johon yhteisesti pyritään ja sitoudutaan. Tavoite/tavoitteet on asetettava aiempaa selvemmin ja niiden toteuttamiseksi on tehtävä avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä. Yhteisen tavoitteen hyväksyminen edellyttää alueen vision hahmottamista ja yhteistä hyväksymistä. Tavoitteissa pitäisi hahmottaa alueen lähitulevaisuus ja kokonaisuus. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävissä toimenpiteissä ei tarvita kaikkien kuntien mukanaoloa. Myös pienempi kuntajoukko voi yhdessä tehdä tarpeellisiksi katsomiaan asioita. Joskus pienempien kuntien kohdalla yhdessä tekeminen voi olla tavoiteltavampaa kuin isoissa kunnissa, joissa asukaspohja muutoinkin riittää takaamaan esimerkiksi riittävän palvelutason ja laadun. Ennen kaikkea yhdessä tekemiselle tulee olla selkeä tarve. Mahdollisia toimenpiteitä ei tarvitse nimetä etukäteen, sillä tarpeet voivat nousta esiin hyvinkin lyhyellä aikataululla ja olla riippuvaisia esimerkiksi kansallisen lainsäädännön uudistamiseen liittyvistä toimintaympäristöön kohdistuvista muutostarpeista. Yhteistä laajempaa keskustelufoorumia tarvitaan myös jatkossa. Sellainen voisi olla PAKETTI projektin johtoryhmän kaltainen mandaattiin perustuva ryhmä, jossa on edustettuina maakunnan kaikki kunnat. Tiedonkulkua parantaisi jos edustajia olisi enemmän jatkossa pitäisi miettiä esimerkiksi porrastusta kuntien edustajien lukumäärään sekä johtavien viranhaltijoiden asiantuntijaroolin (kuntien johtoryhmät) vahvistamista foorumin kokoonpanossa. Yhteinen foorumi ja säännölliset tapaamiset lisäävät päätöksentekijöiden luottamusta toisiinsa ja toisten toimintatapoihin. Foorumin tulee olla sitoutunut toimintamalliinsa, asetettuihin tavoitteisiin ja sillä tulee olla valmistelija sekä riittävä ohjaus ja seurantajärjestelmä. Yhteisen foorumin koollekutsujana ja asioiden valmistelijana toimii maakunnan liitto ja yhteydenpidon selkiyttämiseksi maakuntaliiton toimiston nimeämä henkilö tai henkilöryhmä. Keskusteluissa on nostettu esille mm. seuraavanlaisia kehittämisajatuksia ja konkreettisia toimenpiteitä, joiden edistämistä vuoden 2011 jälkeen voitaisiin yhteistyössä jatkaa: Lahden seudun kilpailukyvyn ja muutoksen hallinnan edistäminen. Tärkeimpinä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät konkreettiset asiat. Miten alueen kilpailukykyä vahvistetaan MAL -suunnittelulla ja joukkoliikenteen kehittämisellä Yhteisesti kehitettäviä asioita ovat myös osaamisasiat, elinkeinopolitiikka, kehittämispolitiikka Laadittava maakunnan strategia, jossa pohditaan, mihin suuntaan aluetta halutaan kehittää Maakunnan kehittäminen on selkiytettävä, maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa ei ole rohkeasti uskallettu asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, niissä on toiveajattelua että kaikki sittenkin säilyisi ennallaan Tiivis yhteys metropolialueeseen Uudella kunnallisvaalikaudella panostettava luottamushenkilöiden työn resursointiin, jotta luottamushenkilöllä olisi mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta tehtäviensä hoidosta Yhteinen kuntayhtymien toimielin selvitettävä Vapaa hakeutumisoikeus on voimaan tulevan terveydenhoitolain yksi uusi toimintamalli. Tulisi tehdä vaikutusten ennakointiarviointi sekä seuranta hakeutumisoikeuden toteutumisesta ja vaikutuksista 8

9 Asiakasjärjestelmät, prosessit, hinnoittelu ja laadunhallintajärjestelmät yhdenmukaistettava tai saatettava vertailukelpoisiksi Eu-rahoituksen hyödyntäminen myös jatkossa kuntien yhteisiin haasteisiin Asian esitteli projektijohtaja Jaana Simola jälkeen.ppt Ohjausryhmä päättää, että valmistelua jatketaan siten, että periaatetta kuntien yhteistyöstä pidetään oikeana ja siihen voidaan sitoutua yhteistyötä on minkä tahansa maakunnan kuntajoukon tavoitteellinen toiminta, johon mukana olevat kunnat ovat sitoutuneita, myös omalla panoksellaan toimenpiteissä voi olla mukana myös maakunnan ulkopuolisia kuntia erikseen sovittavilla resursseilla maakunnan kehittämistyöhön laaditaan suunnitelma tulevaisuuden visioineen. Suunnitelman perustana on kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen keskustelufoorumi toimii kuntien yhteisenä areenana myöhemmin sovittavassa mandaattiin perustuvassa kokoonpanossa foorumin valmisteluryhmänä toimii kuntajohtajakokous nykyisiä maakunnallisia toimialakohtaisia työryhmiä käytetään asiantuntijatyöryhminä, uusien ryhmien perustamista pyritään välttämään kunnat sitoutuvat yhteiseen toiminta- ja toteuttamismalliin varaamalla talousarvioonsa määrärahan, 1 euro/asukas/vuosi kunnat sitoutuvat suorittamaan yhteisrahoitusosuuden maakuntaliitolle vuosittaisen jäsenmaksuosuuden maksun yhteydessä (jotta jokaista toimenpidettä varten ei tarvitse hoitaa erikseen kuntalaskutusta) maakuntaliitto hoitaa foorumin ja kuntajohtajakokouksen koordinoinnin sekä tarvittaessa yhteydenpidon toimialakohtaisiin työryhmiin Lisäksi ohjausryhmä (kuntajohtajat) esittää projektitoimistolle muita asian jatkovalmistelussa huomioon otettavia seikkoja. Yhteistyön jatkonäkymistä tullaan keskustelemaan edellä olevan esityksen pohjalta maakuntaliiton kuntakierroksella toukokuussa. Ohjausryhmä totesi, että periaatetta kuntien yhteistyöstä pidetään oikeana ja siihen voidaan sitoutua. Ehdotuksen toimenpiteet ovat esillä Päijät-Hämeen liiton kuntakierroksella toukokuussa Lisäksi ohjausryhmä esitti, että kunnat varautuvat omissa budjeteissaan kuntayhteistyöhön 1 /asukas. 9

10 8. Terveysliikuntaseminaari , Bryssel Lifelong Physical Activity-Increased Happiness for All? Seminaarissa käsiteltiin terveysliikuntaan liittyviä teemoja ja keskustelu painottui pääosin tutkimustuloksiin, markkinointiin, sosiaalisiin innovaatioihin ja infrastruktuuriin. Seminaarin panelistit totesivat, että terveysliikunnalla on mahdollisuuksia nousta varsinaiseksi ongelmanratkaisijaksi. Sen avulla voidaan pidentää työuria sekä aktiivista ja terveellistä seniori-ikää, vähentää terveydenhoitokuluja ja sitä voidaan käyttää myös alueellisen markkinoinnin ja kehittämisen välineenä. Seminaari ja siellä esitellyt päijäthämäläiset sosiaaliset innovaatiot saivat palstatilaa myös Brysselin lehdistössä. Projektijohtaja Jaana Simola totesi seminaarin avauspuheenvuorossaan, että Lissabonin strategia, liikuntaministerien kannanotto sekä komission tammikuussa julkistama liikuntaa koskeva tiedonanto edistävät terveysliikunnan mahdollisuuksia eurooppalaisissa yhteyksissä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Julkisen sektorin, yksityisen ja kansalaisjärjestöjen hyvät käytännöt edistävät kansalaisten hyvinvointia. Simola toi esille Päijät-Hämeessä toteutetun verkostomaisen toimintatavan jolla edellä mainitut toimijat on saatu yhdessä innovoimaan uudenlaisia toimintamalleja. LL Harri Helajärven (Paavo Nurmi keskus) mukaan liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Fyysinen passiivisuus on merkittävä kuolinsyy, merkittävämpi kuin ylipaino ja alkoholin käyttö. Seminaarissa keskusteltiinkin paljon markkinoinnin tärkeydestä. Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen tehokas markkinointi sen sijaan ei ole kovin yleistä Helajärvi jatkoi. HEPA:n vpj, tutkija Charlie Foster (Oxford University) painotti oikean sanaston ja terminologian käytön tärkeyttä. Iso-Britanniassassa pyöräteiden rakentamista on perusteltu kustannushyötysuhdelaskelmien kautta, jolloin myös insinöörit ja päättäjät ovat asian huomioineet. Innovaatioprofessori Vesa Harmaakorpi (Lahti School of Innovation) esitteli Päijät-Hämeen liikuntareseptimallia, joka sai paljon huomiota ja seminaarivieraat pohtivat mallin yleistämistä koko Eurooppaan. Kehittämispäällikkö Raisa Valve (Palmenia) esitteli Päijät-Hämeessä toteutettua Ikihyvä-projektia, jonka Kevin McCarthy (komission tutkimuksen ja innovaatioiden pääosasto) totesi olevan hyvä esimerkki siitä, minkälaista toimintaa voitaisiin tukea terveellisen ja aktiivisen ikääntymisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä. Professori Alfred Rütten (Erlangen Nürnberg University) totesi infrastruktuurin kehittämisen olevan olennainen osa kuntalaisten aktivointia ja Marcus Zinsmeister Stuttgartin yliopistosta painotti liikunnan ja ruokavalion yhteyden tärkeyttä esitellessään AFRESH-projektia. Seminaari ja siellä esitellyt päijäthämäläiset sosiaaliset innovaatiot saivat myös palstatilaa Brysselin lehdistössä. Projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi Päijät-Hämeen liitosta esitteli Päijät- Hämeen hyviä käytäntöjä nostaen esiin mm. Heinolan Jyrängön koulun hyvinvointia tukevan hankkeen. Hän totesi seminaarin olevan hyvä mahdollisuus kuulla muista eurooppalaisista käytännöistä terveysliikuntaan liittyen. Seminaari ja siellä esitellyt päijäthämäläiset sosiaaliset innovaatiot saivat myös palstatilaa Brysselin lehdistössä. 10

11 PAKETTI projektin ja Etelä-Suomen EU-toimiston järjestämään seminaariin osallistui lähes sata eurooppalaista asiantuntijaa. Lisätietoja: Ohjausryhmä merkitsee tiedokseen terveysliikuntaseminaarin katsauksen. Hyväksyttiin. 9. Tiedoksisaantiasiat - PAKETTI projektin budjetin toteutuminen, arvio koko projektin toteutumisesta esitetään kokouksessa - Maakuntajohtajan viranhaltijapäätös , Määräaikaisen projektipäällikön valinta intra- ja extranet järjestelmän käyttöönottoprojektiin (Lahden kaupunki/seudullinen tietohallinto) palkattiin FM, DI Matti Pohjola Lahdesta. - Energiapaneeli ti Sosiaalipoliittinen foorumi , Lahti Foorumi tarjoaa tietoa kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille sekä pohdintaa ja esimerkkejä kuntien ja järjestöjen kumppanuudesta ja sen edellytyksistä. Merkitään tiedoksi em. asiat. Hyväksyttiin. 10. Muut asiat Ei ollut muita asioita. 11

12 11. Seuraavat kokoukset Keskiviikko klo Keskiviikko klo Sibeliustalo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Hyväksyttiin. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Kokouksen vakuudeksi Jyrki Myllyvirta puheenjohtaja Maija Väkeväinen sihteeri 12