Sisällysluettelo. Aika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginvaltuuston esittelyhuone

Transkriptio

1 PAKETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä 9/2009 PÖYTÄKIRJA Aika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginvaltuuston esittelyhuone Sisällysluettelo 1. Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen kokouksen muistion tarkastaminen Seurakuntayhteistyö Päijät-Hämeen tuottavuusohjelma 2, Mittariston laatiminen sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimialalle Projektijohtajan työpanoksen käyttäminen UusiKunta hankkeessa UusiKunta selvitystyö UusiKunta hankkeen viestintäpalveluiden ostaminen Lahden kaupungilta Laajakaista 2015 hankkeen kuntakohtaisten hankesuunnitelmien laatiminen Tiedoksisaantiasiat Muut asiat Seudullinen intranet Seuraavat kokoukset Kokouksen päättäminen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, PL 50, (Hämeenkatu 9 A), Lahti, p ,

2 KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä Kutsutut: Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahti, puheenjohtaja Kaupunginjohtaja Martti Heinonen, Orimattila Kaupunginjohtaja Hannu Komonen, Heinola Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki, Nastola Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola Kunnanjohtaja Raija Peltonen, Hartola Kunnanjohtaja Kari Mustonen, Hämeenkoski Kunnanjohtaja Kimmo Kuparinen, Artjärvi Kunnanjohtaja Seppo Huldén, Kärkölä Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola, Padasjoki Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki Sysmä Kunnanjohtaja Anne Heusala, Kuhmoinen Maakuntajohtaja Esa Halme, Päijät-Hämeen liitto, klo Projektijohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen liitto Projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi, Päijät-Hämeen liitto Projektikoordinaattori Maija Väkeväinen, Päijät-Hämeen liitto, sihteeri Poissa: Kunnanjohtaja Juri Nieminen, Asikkala Kehitysjohtaja José Valanta, Lahden kaupunki Tarkastaja Helena Masanti, Päijät-Hämeen liitto Asiantuntijat: Päijät-Hämeen seurakuntien kirkkoherrat, 4, Seurakuntayhteistyö Jouko Rintaniemi, Artjärvi Heikki Heinola, Asikkala Jeremias Sankari, Hartola Simo-Pekka Rantala, Heinola Antti Lahtinen, Hollola Timo Huttunen, Kärkölä Seppo Hämäläinen, Lahti (Joutjärvi) Pentti Keisanen, Lahti (Salpausselkä) Heikki Pelkonen, Lahti (Laune) Pekka Särkiö, Lahti (Keski-Lahti) Matti Piispanen, Nastola Annakaisa Rantala, Orimattila Tapio Mattila, Padasjoki Petri Tervo, Sysmä Heli Ulvinen, Lammi Jukka Erola, Kuhmoinen 2

3 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. 2. Läsnäolijoiden toteaminen Todetaan läsnäolijat. 3. Edellisen kokouksen muistion tarkastaminen Edellisen kokouksen muistio on lähetetty ohjausryhmän jäsenille kokouksen jälkeen. Hyväksytään edellisen kokouksen muistio. 4. Seurakuntayhteistyö Päijät-Hämeen alueen seurakuntien kirkkoherrat ovat seuranneet tiiviisti kuntaja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista ja samalla on tehty selvitys alueella tapahtuneista seurakuntien yhdistymisprosesseista. Tästä yhteistyöstä on käynnistynyt Heinolan ja Lahden rovastikuntien yhteinen tulevaisuuden palvelurakenteen selvittämisprojekti, jonka rahoituksesta ovat vastanneet Tampereen ja Mikkelin hiippakunnat, Päijät-Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen seurakunnat. Projekti päättyi maaliskuussa Rovastikuntakuntaprojektin raportti esiteltiin PAKETTI -projektin ohjausryhmälle kokouksessa. Asialistan liitteenä on rovastikuntaprojektin loppuraportin luku 7. Esitysten lähtökohdat ja periaatteet. Luvussa 7.2. tehdään esitykset seurakuntien yhdistymisprosessien osalta seuraavasti: 3

4 1. Uusi kunta selvitykseen mukaan lähtevien kuntien seurakunnat aloittavat yhdistymiseen tähtäävän selvityksen. 2. Selvityksen aikataulu on yhteneväinen kuntien selvitysaikataulun kanssa. Mahdollinen uusi seurakunta/seurakuntayhtymä aloittaisi vuoden 2013 alusta. 3. Myös ne seurakunnat, joiden kunnat eivät lähde mukaan Uusi kunta selvitykseen, voivat halutessaan osallistua seurakuntien selvitykseen. Lääninrovastit ovat pyytäneet kirkkoneuvostojen lausuntoja ehdotuksista mennessä. Päijät-Hämeen seurakuntien kirkkoherrat on kutsuttu yhteiskokoukseen. Tarkoituksena on keskustella kirkkoneuvostojen lausuntojen pohjalta yhteistyömahdollisuuksista käynnistyneen UusiKunta kuntaliitosselvityksen osalta. Seurakuntien osalta asian esittelee läänirovasti Matti Piispanen ja läänirovasti Simo-Pekka Rantala. Liite: Loppuraportin luku 7: PAKETTI_ohry_ _liite 4_srkyhteistyö.pdf Merkitään läänirovastien esittely tiedoksi. Päätetään mahdollisista yhteistyötoimenpiteistä. Merkittiin tiedoksi lääninrovasti Matti Piispasen esittely. Todettiin, että tapahtuipa kuntarakenteessa muutoksia tai ei, on tärkeää huolehtia kuntien ja seurakuntien välisestä yhteistyöstä. Seurakunnat omilla tahoillaan valmistautuvat kuntarakenneneuvottelujen edellyttämiin toimenpiteisiin. 5. Päijät-Hämeen tuottavuusohjelma 2, Mittariston laatiminen sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimialalle PARAS-hankkeen osana julkaistiin vuonna 2008 LUT Lahti School of innovation n laatima raportti; Päijät-Hämeen tuottavuusohjelma tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden asialla. Raportissa kuvattiin keinoja tuottavuuden kehittämiseen ja tarkasteluun sekä esiteltiin tuottavuuden arvioinnin ja mittaamisen viitekehys. Esitellystä viitekehyksestä haluttiin saada käyttökelpoinen väline tuottavuuden mittaamiseen. Sen vuoksi PAKETTI -projekti pyysi tutkijoita kehittämään viitekehystä siten, että sen avulla voitaisiin mitata kuntapalveluiden tuottavuutta ja verrata niitä keskenään. Tuottavuusohjelman toisessa osassa (Raportti liitteenä) nostetaan tuottavuuden rinnalle suorituskyvyn käsite, jonka yhtenä osana on tuottavuus. Raportti sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia kuntien suorituskyvyn parantamiseksi. YHTEENVETO SUOSITUKSISTA (ks. Raportin sivu 22) 4

5 Mittaristoprojektin eteenpäinviemiseksi alueellisten päätöksentekijöiden tulee tehdä päätökset seuraavista kehittämistoimenpiteistä. A. Yhteisen terminologian määrittely, hyväksyntä ja käyttö - Kuntien vastuuhenkilöiden on päätettävä yhteinen terminologia koskien tuottavuutta ja suorituskykyä, kaikkien on käytettävä samoja termejä samoista asioista - Tuottavuus on osa suorituskykyä ja tarkoittaa tuotos/panos-suhdetta, suorituskyky sisältää myös muita osa-alueita ja ottaa huomioon tavoitteet sekä halutut vaikutukset - Pohjana määritelmille toimii Päijät-Hämeen tuottavuusohjelma B. Valtakunnallisen tason mittareiden määrittely - Sosiaali- perusterveydenhuoltotoimialalta tulee valita 2-3 valtakunnallisesti vertailtavissa olevaa toimialatason mittaria kuntajohdon käyttöön - Valitut toimialatason mittarit kertovat seuraukset toteutetuista toimenpiteistä ja johtamisesta sekä varmistavat kehittämistyön vaikutukset - Valittujen mittareiden tulee olla linjassa esitellyn mallimittariston arviointikohteiden kanssa, niiden taustalla siis samat toimialan ja soteorganisaatioiden tavoitteet - Mahdollisia mittareita: sosiaali- ja perusterveydenhuollon kustannukset/asukas, kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (%), toteutuneet terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat, sosiaali- ja perusterveydenhuollon asiakaskäynnit - Vertailuissa tulee ottaa huomioon kuntien alueelliset ja rakenteelliset erot C. Päätös yhteisestä mittaristosta C. 1 Päätös yhteisestä mittausviitekehyksestä - Viitekehys on esitelty tuottavuusohjelmassa sekä tässä raportissa (sivu 11, kuvio 3) - Päätettävä viedäänkö mittariston suunnitteluprojektia eteenpäin tätä viitekehystä hyväksikäyttäen vai ei C.2 Mittaamisen pääkäyttötarkoituksen määrittely - Kuntien päätettävä yhteinen käyttötarkoitus: mitä hyötyjä mittareilla haetaan - Kenen käyttöön mittarit ja niiden mittausarvot on tarkoitettu - Yksi mahdollinen mittaamisen pääkäyttötarkoitus on Päijät-Hämeen kuntien ja sote-organisaatioiden johdon operatiivisen ja strategisen johtamisen tukeminen C.3 Päätös mallimittariston soveltamisesta sote-toimialalle - Mittariston kehittämisessä mukana olevien kuntien ja organisaatioiden tulee päättää luvussa 4 esitellyn mallimittariston soveltamisesta Päijät-Hämeen sote-toimijoiden sekä kuntien käyttöön - Mikäli myös arviointikohteiden sopivuutta arvioidaan eikä niistä päästä yhteisymmärrykseen, arviointikohteiden muutokset tulee tehdä edes organisaatiokohtaisesti D. Kuntien yhteisten kehitystyön keinojen määrittely - Kunnat voivat sopia yhteistyössä suorituskyvyn parantamiseen tähtäävistä keinoista - Kehittämiskeinoja ja tapoja on esitelty tuottavuusohjelmassa - Mallimittariston lähtökohtana on mm. yhtenäisen kustannuslaskennan kehittäminen vertailukelpoisesti alueellisesti yhteistyössä (toimintolaskenta) 5

6 - Esim. toimintolaskennan avulla voidaan määritellä suoritekohtaiset kustannukset ja hinnat, jotka mahdollistavat yksiköiden välisen vertailun ja toimenpiteiden vaikutusten paremman arvioimisen Projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi esittelee raportin ja sen suositukset Raportti liitteenä PH_tuottavuusohjel ma2_mittaristo.pdf Ohjausryhmä keskustelee raportista ja sen suosituksista sekä päättää jatkotoimenpiteistä. Ohjausryhmä hyväksyi jatkotoimenpiteiksi esittelyosan suositukset. Projektitoimisto käynnistää tuottavuusohjelman suositusten mukaisten toimenpiteiden valmistelun. 6. Projektijohtajan työpanoksen käyttäminen UusiKunta hankkeessa PAKETTI projektin Rakenteet ja kuntayhteistyö kokonaisuuteen sisältyy kuntien tarpeiden mukaisten yhteistyötoimenpiteiden suunnittelut, erilaiset selvitykset sekä muut, mahdollista kuntaliitosprosessia sivuavat selvitykset. Lisäksi liitoksen mukanaan tuomien palveluyhteistyömuutosten koordinointi ja näihin liittyvät selvitykset. UusiKunta johtoryhmä on esittänyt kokouksessaan , että sihteeristön jäsenten taustaorganisaatiot tekevät tarvittavat päätökset sihteeristön ajankäytöstä selvitystyön aikana. Projektijohtaja Jaana Simola on nimetty UusiKunta selvitystyön sihteeristöön. PAKETTI projektin ohjausryhmä hyväksyy, että projektijohtaja Jaana Simola käyttää osan PAKETTI projektityön työajastaan UusiKunta sihteeristön tehtäviin. UusiKunta selvitystyö on olennainen osa PAKETTI projektin kuntien palveluyhteistyön selvittämistä ja toteuttamista. 7. UusiKunta selvitystyö UusiKunta-selvityksen laadinta pyritään tekemään kuntien taloudelliset resurssit huomioiden. Mikäli valtiovarainministeriö nimeää UusiKunta hankkeelle erityis- 6

7 selvittäjän, vastaa valtiovarainministeriö asettamansa selvittäjän palkkiosta määräämiensä palkkioperusteiden mukaan. UusiKunta johtoryhmä esittää PAKETTI projektin ohjausryhmälle, että projektin rahoitusta voitaisiin käyttää UusiKunta -selvitystyön aiheuttamiin, selvitykseen liittyviin ja muihin tarpeellisiin kustannuksiin, projektin suunnitelman mukaisesti. Ohjausryhmä päättää, että UusiKunta -selvitystyön aiheuttamiin, selvitykseen liittyviin ja muihin tarpeellisiin kustannuksiin, voidaan osoittaa rahoitusta PA- KETTI -projektin projektisuunnitelman mukaisesti. 8. UusiKunta hankkeen viestintäpalveluiden ostaminen Lahden kaupungilta PAKETTI -projektin Rakenteet ja kuntayhteistyö -toimenpidekokonaisuuden (kori 3) toteuttamiseksi voidaan rahoitusta osoittaa alueella käynnistyvien kuntaliitosselvitysten suunnitteluun. Pääosin kustannukset syntyvät erilaisten asiantuntijapalveluiden ostamisesta. UusiKunta -kuntarakenneselvitys edellyttää toimivaa viestintää, joka on toteutettava suunnitelmallisesti ja viestintäasiantuntijoita käyttäen. UusiKunta - hankkeessa mukana olevien kuntien kannalta on perusteltua, että viestintä voidaan hoitaa keskitetysti ja kuntien yhteisenä prosessina. Lahden kaupunki on esittänyt, että PAKETTI -projektin toimesta voitaisiin toteuttaa UusiKunta - hankkeen viestintäpalvelut. Asiantuntijapalveluiden osto perustuu UusiKunta - hankkeen johtoryhmän hyväksymän viestintäsuunnitelman toteuttamiseen. Viestinnän arvioidut kokonaiskustannukset ovat n euroa, josta kuntarahoituksen osuus olisi euroa. Kuntien maksuosuudet määräytyvät asukasluvun suhteessa. Lahden kaupunki pyytää kuntien sitoumukset. Palvelun ostosta laaditaan sopimus Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen liiton kanssa. UusiKunta -hankkeen viestintämateriaaliin tulee sisällyttää tarvittavat EUtunnukset. Viestintäsuunnitelma liitteenä UK_viestintasuunnite lma.pdf Ohjausryhmä päättää, että UusiKunta -hankkeen viestintäpalvelut ajalla toteutetaan PAKETTI -projektin Rakenteet ja kuntayhteistyö toimenpidekokonaisuudesta (3. kori) 7

8 Kuntaosuudet määräytyvät PAKETTI hankkeen periaatteiden mukaisesti hankkeessa mukana olevien kuntien asukasluvun suhteessa, max. 0,5 /asukas. Päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes kuntien sitoutuminen on varmistunut. 9. Laajakaista 2015 hankkeen kuntakohtaisten hankesuunnitelmien laatiminen Laajakaista 2015 hankkeen tavoitteena on nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen sellaisilla alueilla, joihin näitä verkkoja ei kaupallisesti todennäköisesti rakenneta. Päämääränä on, että vuoden 2015 loppuun mennessä huippunopeat 100 Mbit/s valokuituyhteydet olisivat enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä. Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet rakennetaan noin haja-asutusalueiden kotitalouteen osaksi julkisella tuella. Hankkeen kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa. Teleyritykset maksavat tästä vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki kaksi kolmannesta jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Kaikkein harvimmin asuttujen alueiden laajakaistayhteyksien toteuttamisen edistämiseksi hallitus on varannut yhteensä 66 miljoonaa euroa vuosina maksettaviin valtiontukiin. Kunnat yhdessä maakuntien liittojen kanssa arvioivat lokakuun 2009 loppuun mennessä, missä valokuituyhteyksien rakentamiseen tarvitaan julkista rahoitustukea. Kartoitusvaiheen yhteydessä Viestintävirasto on rajannut tukikelpoisen alueen kartoittamalla hallituksen periaatepäätöksen linjausten mukaisesti alueen, jolla 95 prosenttia väestöstä asuu. Tällä alueella odotetaan laajakaistatavoitteen toteutuvan kaupallisin ehdoin ja sen ulkopuolelle jäävä alue on tukikelpoista aluetta. Viestintävirasto on laatinut ohjeet maakunnille ja kunnille alustavien hankesuunnitelmien ja tarvekartoitusten tekemiseen. Niiden mukaan hankesuunnitelmien tulisi olla laadittu siten, että ne voidaan lähettää LVM:ön tarkastettaviksi syyskuussa Hyväksytyistä hankkeista kootaan maakunnalliset hankeohjelmat lokakuun loppuun mennessä. Niiden perusteella Valtioneuvosto päättää valtakunnallisen 66 milj :n tukirahan jakautumisesta maakunnittain. Maakunnan liitto kilpailuttaa julkisesti tuettujen yhteyksien rakentamisen ja yhteydet rakennetaan vuosina Ohjeiden mukaan hankealueita ei voi enää lisätä ehdotukseen lokakuun jälkeen, joten vain riittävän suunnitteluvalmiuden täyttävät ja perustellut tukikelpoiset hankkeet voivat edetä toteutukseen. 8

9 Päijät-Hämeessä laajakaistahankkeen maakunnallinen toimeenpano on aloitettu nimeämällä hankkeen ohjausryhmään kuntien, teleoperaattoreiden ja maaseututoimijoiden edustus. Hankkeen ohjeistusta ja toteutusta voi seurata liiton verkkosivuilla Osahankkeita hyväksyttäessä on tarkasteltava, miten osahanke toteuttaa projektin ohjaavia periaatteita, jotka ohjausryhmä kokouksessaan hyväksyi. Prosessiajattelu Pilotointien hyödyntäminen Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Läpinäkyvyyden parantaminen Kuntarakenteen muutosten huomioiminen Kuntalähtöisyys Verkostomainen toimintatapa Laajakaistahanke tukee erityisesti asiakaslähtöisyyttä, kuntarakenteen muutosten huomioimista, kuntalähtöisyyttä sekä verkostomaista toimintatapaa. Kuntajohtajille on asiasta lähetetty kesän aikana sähköpostia sekä maakunnan liitosta että liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kartta liitteenä PAKETTI_ohry_ _liite 7_laajakaista.pdf Ohjausryhmä hyväksyy laajakaistahankkeen kuntakohtaisten hankesuunnitelmien laatimisen ja rahoittamisen PAKETIN 3. korista enintään euron hintaan. Kuntaosuudet määräytyvät PAKETTI hankkeen periaatteiden mukaisesti hankkeessa mukana olevien kuntien asukasluvun suhteessa, max. 0,5 /asukas. Päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes kuntien sitoutuminen hankkeeseen on varmistunut. 10. Esitys kuntaidentiteettitutkimuksen liittämisestä kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektiin Lahden kaupunginmuseo on käynnistänyt tutkimuksen maakunnan kuntien kuntaidentiteeteistä niiden konkreettisen sisällön selvittämiseksi. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, toisaalta tutkitaan identiteettiä historialliskansatieteellisten lähdemateriaalien perusteella, toisaalta tehdään kyselytutkimus tarkoituksella saada esiin päijäthämäläisten omat käsitykset identiteetistään. 9

10 Tutkimukseen sisältyy kyselyosio, jolla on tarkoitus selvittää päijäthämäläisten mielipiteitä identiteetin syntymisestä ja. Lahden kaupunginmuseon projektijohtaja Jouko Heinonen esittää, että kuntaidentiteettitutkimuksen kyselyosio liitettäisiin osaksi kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia. Käynnissä olevassa UusiKunta kuntaliitosselvityksessä on tavoitteena ottaa huomioon kuntademokratian ja paikallisidentiteetin rakentuminen uusirajaisessa kunnassa. Kuntaidentiteettitutkimuksella saadaan konkreettisia mielipiteitä alueen asukkailta ja näin tutkimuksella voidaan tukea käynnissä olevaa selvitystyötä. Kuntaidentiteettiä on aiemmin tutkittu teoreettisesta näkökulmasta. Sen sijaan käytännön tutkimuksia ei aiemmin ole tehty. Kyselyosion verottomat kustannukset ilman henkilöstökuluja ovat n euroa. Kuntaidentiteettitutkimus on mahdollista julkaista samanlaisessa ulkoasussa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet PARAS hankkeen julkaisut. Ohjausryhmä päättää, että - kuntaidentiteettitutkimuksen kyselyosion toteuttaminen voidaan liittää osaksi PAKETTI projektia ajalle ja - kyselyosion toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset, max euroa katetaan PAKETTI projektin 2. korista. 11. Tiedoksisaantiasiat - Alku hankkeen tilannekatsaus, maakuntajohtaja Esa Halme Merkitään tiedoksi edellä mainitut asiat. 12. Muut asiat Seudullinen intranet Seudullinen tietohallintoyksikkö on valmistellut seudullisen intranetjärjestelmän hankintaa syksystä 2008 alkaen. Hankkeessa on tuotettu vaatimusmäärittely intran toiminnallisuuksista ja sisällöstä kuntien yhteisessä suunnitteluprojektissa. Toteutusprojektin kustannukset on arvioitu osana suunnittelua. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti jatkaa hankkeen valmistelua siten, että kuntien sitoumuksia pyydettäessä kunnille esi- 10

11 tetään vielä eri vaihtoehtojen välinen vertailu (yksittäinen tai keskitetty hankinta) päätöksenteon pohjaksi. Projekti- ja lisenssikustannuksiin perustuva vertailu on liitteenä. Seudullinen tietohallinto esittää, että hanketta jatketaan edellisen kokouksen päätöksen mukaisesti. Perustelut: vertailun perusteella näyttää ilmeiseltä, että alkuperäisen suunnitelman mukaan ja PAKETTI-hankkeesta rahoitettava, keskitetty hankinta, on kunnille edullisempi kuin vastaavan ympäristön toteuttaminen itsenäisesti seudullinen intranet tukee seutuyhteistyön kehittämistä. 13. Seuraavat kokoukset Keskiviikko klo Keskiviikko klo Torstai klo V Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Kokouksen vakuudeksi Jyrki Myllyvirta puheenjohtaja Maija Väkeväinen sihteeri 11