1 Espoon toimintaympäristön ja talouden haasteet

Transkriptio

1 LAUSUNTO Tarkastuslautakunta Espoon kaupunki TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTUUSTOLLE VUODEN 2015 TAMMI-HEINÄKUUN SEURANTARAPORTISTA Tarkastuslautakunta arvioi seurantaraportissa esitettyjen tietojen perusteella kaupungin talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumista sekä talouden ja toimintaympäristön tilaa. 1 Espoon toimintaympäristön ja talouden haasteet Vuonna 2015 Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 0,3 prosenttia. Lähivuosien kasvunäkymät ovat 1,4 prosentin tasoa, mikä on EU -maiden heikoimpia. Kokonaistalouden tila näkyy Espoon taloudessa verotulojen hitaana kasvuna sekä työttömyyden lisääntymisenä. Espoon voimakas väestönkasvu jatkuu, ja kuluvan vuoden kasvuksi ennakoidaan henkilöä. Samanaikaisesti kaupungin väestörakenne on muuttumassa esimerkiksi väestön ikääntyessä ja vieraskielisten asukkaiden määrän kasvaessa. Väestönkasvu sekä väestörakenteen muutos aiheuttavat palvelutarpeen kasvun lisäksi painetta investoinneille ja kaupunkirakenteen kehittämiselle pienentäen merkittävästi kaupungin taloudellista liikkumavaraa. Kaupungin lainakanta kasvaa vuoden 2014 tilinpäätöksen 355,6 milj. eurosta vuoden 2018 ennusteena olevaan 845 milj. euroon. Konsernin lainakanta vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 2,2 miljardia euroa ja sen ennustetaan kasvavan 3,7 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Kaupungin ja konsernin asukaskohtaista velkaantumiskehitystä on kuvattu alla olevassa taulukossa. Kaupungin lainat vuoden 2014 tilinpäätöksessä olivat euroa/asukas ja ennuste vuodelle 2018 on euroa/asukas. Konsernilainat vuoden 2014 tilinpäätöksessä olivat euroa asukasta kohden ja ennuste vuodelle 2018 on euroa/asukas. Espoon kaupungin ja konsernin velkakehitys euroa/asukas vuosina ENN 2015 TA Konsernilainat, /as Konsernilainat, /as (pl. HSY ja EA) Konsernilainat, /as (pl. HSY, EA ja LM) Kaupungin lainat, /as Lähde: Konserniesikunta, strategia ja talous -yksikkö

2 Työllisyystilanne Työttömyyden Espoon kaupungille aiheuttamat kustannukset ovat nousseet työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten nousun seurauksena. Vuoden 2014 työmarkkinatuen kuntaosuus Espoossa oli 8,9 milj. euroa. Vuodelle 2015 työmarkkinatuen Espoon kuntaosuudeksi ennakoidaan 16,2 milj. euroa ja ennuste vuodelle 2016 on 19 milj. euroa. Työllisyyden kehitys on alkuvuonna 2015 ollut koko maassa ja etenkin suurissa kaupungeissa ennustettua heikompaa. Espoossa oli kesäkuun lopussa työtöntä ja työttömyysaste oli 11,1 prosenttia. Korkeasti koulutetuista on erityisesti Espoossa tullut uusi pitkäaikaistyöttömien ryhmä vieraskielisten ja vailla ammattia olevien rinnalle. Pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuussa 45,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopusta alkaen ja kesäkuussa 2015 heitä oli 17,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Avoimien työpaikkojen määrä on Espoossa kasvanut kesäkuussa 23,6 prosenttia edelliskesästä. Työmarkkinoiden ongelma on rakenteellinen, koska työttömyys on kasvanut avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta. Tulostavoitteiden toteutumisesta seurantaraporttiin tehdyt riskiarviot osoittavat, että kaupunkitasolla tavoitteiden saavuttamista uhkaa etenkin työllistymistilanteen epäsuotuisa kehitys. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat kaupungin palvelujen kasvavaa kysyntää. Espoon työllisyydenhoidon vaikuttavuuden kehittämiseksi on suunniteltu keskushallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistä toimintamallia, jossa kehitetään työllisyyspalveluja erityisesti nuorille ja korkeasti koulutetuille työttömille sekä parannetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Palvelujen tavoitteena on edistää työllisyyttä ja hillitä työmarkkinatuen menokasvua. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä palvellaan ammattiliittojen urapalvelujen sekä TE -toimiston ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyön avulla. Uusien työpaikkojen syntymistä Espooseen on edistetty myös kaupunkimarkkinoinnilla. Espoon työllisyystilanteen parantamiseksi tarvitaan kaupungin toimialojen ja eri toimijoiden aktiivista yhteistyötä ja käytössä olevien mallien lisäksi on kehitettävä nykyistä tehokkaampia toimintatapoja. 2 Talousarvion toteutuminen Kaupungin talouden haasteet jatkuvat. Toimintatulot jäävät ennusteen mukaan 7,6 milj. euroa talousarviota alhaisemmiksi johtuen muun muassa ensi vuodelle siirtyvistä maanmyyntivoitoista. Talous- ja tuottavuusohjelmasta huolimatta toimialat ennustavat toimintamenojen kasvun ylittävän talousarvion. Palvelujen ostot ovat ylittämässä talousarvion 10,9 milj. eurolla. Talousarvion mukaisen toimintakatteen toteutumiseksi toimialojen on tiukennettava menokehitystään. Kaupungin viranhaltijoiden johtoryhmä linjasi, ettei määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksia viedä vielä tammi-heinäkuun seurantatietojen perusteella luottamushenkilökäsittelyyn, vaan mahdolliset menoylitykset pyritään kattamaan talousarvion sisällä. Vuosikatteen tavoitetasoksi määritellystä 180 milj. eurosta ollaan jäämässä noin 43 milj. euroa. Vuosikatteen arvioidaan olevan 136,6 milj. euroa. Tilikauden tulos on koko vuoden ennusteiden mukaan 15,7 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikatetta ja tulosta parantavat ennakoitua suuremmat valtionosuudet ja rahoitustuotot. 2

3 Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa henkilöä, mikä on samaa tasoa kuin vuosi sitten. Henkilöstön määrää arvioitaessa on huomioitava Omniaan siirtyneet 80 henkilöä. Henkilöstökuluennusteessa on koko kaupungin tasolla varauduttu 1,1 prosentin kasvuun. Vuokratyövoimakustannukset kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kaupunginhallituksen on aktiivisesti valvottava talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttamista kaupungin talous- ja rahoitusaseman turvaamiseksi. Henkilöstömäärän kasvua hillittäessä on huolehdittava siitä, etteivät kustannukset siirry vuokratyövoiman käyttöön tai palvelujen ostoihin. 2.1 Talousarvion toteutuminen toimialoittain Yleishallinto Yleishallinnon toimintatulot ovat ylittämässä talousarvion 0,8 milj. eurolla johtuen Kansaneläkelaitoksen työterveyshuollon käytännön muutoksesta. Toimintamenot ovat alittamassa talousarvion 1,5 milj. eurolla. Yleishallintoon on varattu keskitetysti 2,4 milj. euroa kaupungin toteuttamaan tukityöllistämiseen. Sosiaali- ja terveystoimen tuki- ja velvoitetyöllistämiseen on alkuvuonna siirretty 1,4 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen toimialan tulojen arvioidaan ylittävän talousarvion 1,9 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa tulot ylittynevät 0,4 milj. euroa, terveyspalveluissa 0,5 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 1,3 milj. euroa. Esikunnan tuloista jäänee kertymättä 0,3 milj. euroa. Toimialan menot toteutunevat talousarvion mukaisesti lukuun ottamatta erikoissairaanhoidon menoja. HUS-palvelusopimuksen menot ylittynevät 8,6 milj. eurolla. Tammi-kesäkuussa 2015 menot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 3,3 prosenttia. Käyntien, DRG-tuotteiden ja hoitopäivien määrä kasvoi 3,6 prosenttia. Erikoissairaanhoitoon kuuluvat muut menot ylittynevät 0,2 milj. euroa johtuen päivystyksen hintojen noususta. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menojen ylitykseksi arvioidaan 1,6 milj. euroa. Suurin ylitys kohdistuu vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen määrärahoihin asiakasmäärän kasvusta johtuen. Palvelusetelin käyttö on ollut arvioitua suurempaa. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuus ylittynevät 0,5 milj. eurolla johtuen pitkäaikaistyöttömien määrän kasvusta. Vuoden 2015 alusta yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuki siirtyi kuntien maksettavaksi. Lastensuojelumenoissa arvioidaan säästyvän kokonaisuutena 1,8 milj. euroa. Vanhusten palveluissa määrärahoja ennakoidaan jäävän käyttämättä 6,2 milj. euroa. Summa koostuu pääosin investointeihin lopullisesta kirjattavasta valmistus omaan käyttöön erästä, joka ei toteudu. Lisäksi menojen alitusta syntyy Espoon uuden sairaalan päivystysosaston käyttöönoton siirtymisestä vuodelle 2016 ja uuden sairaalan tietotekniikkakustannuksista. 3

4 Sivistystoimi Sivistystoimen toimintatulojen arvioidaan ylittävän talousarvion 1,9 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittynevät 3,5 milj. eurolla osin johtuen opetushallitukselta saaduista avustuksista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ovat ylittymässä 0,2 milj. eurolla. Päivähoidon kysyntä on ollut arvioitua korkeampaa koko vuoden ja syyskuun 2015 loppuun mennessä päivähoidon aloittavia lapsia on 170 enemmän kuin vastaavana aikana vuonna Myös päiväkotitiloja valmistuu useita. Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ja -menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ruotsinkielisen työväenopiston kustannusten jako on tältä vuodelta kesken, joten kaikki menot eivät ole oikein kohdistettuna. Liikunta- ja nuorisolautakunnan alaiset toimintatulot ylittynevät 0,4 milj. eurolla johtuen muun muassa saaduista projektituista. Muun sivistystoimen toimintatulot alittunevat 2,9 milj. eurolla. Toimialan toimintamenojen arvioidaan ylittyvän 4,2 milj. eurolla, josta suomenkielisen opetuksen toimintamenojen ylitys on 3,5 milj. euroa. Suomenkielisen opetuksen ylityksen raportoidaan olevan suurelta osin katetta opetushallitukselta saatuihin avustuksiin, joita ei voida käyttää ilman lisämäärärahaa. Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen ja ympäristötoimen toimialan tulojen ilman nettositovia tulosyksiköitä arvioidaan toteutuvan. Toimiala esittää valtuustolle joukkoliikenteen kustannuksiin varatun määrärahan vähentämistä 3,7 milj. eurolla joukkoliikenteen vuoden 2014 kuntaosuuden täsmäyksen vuoksi. Palveluliiketoimi Palveluliiketoimen toimialan ja liikelaitosten liikevaihdon arvioidaan alittavan talousarvion 3,8 milj. eurolla. Tilikauden tuloksen arvioidaan kuitenkin olevan 5,3 milj. euroa ylijäämäinen, mikä ylittää talousarvion 1,5 milj. eurolla. Kaupungin omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin arviointi on toimialalla kohdistunut Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen uudelleenorganisoinnin kartoitukseen. Valtuusto kehotti jatkamaan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelua. Valtuusto päätti elokuussa Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön. 2.2 Investoinnit Kaupungin investointimenoihin varattiin talousarviossa 325,1 milj. euroa. Määrärahaa on lisätty alkuvuonna 30,2 milj. euroa, mistä Tilakeskus -liikelaitoksen vuodenvaihteen yli jatkuneille keskeneräisille rakennuksille siirrettiin 17,0 milj. euroa, teknisen lautakunnan keskeneräisille kunnallistekniikan kohteille 6,9 milj. euroa ja maanhankintaan 2,8 milj. euroa sekä Tapiolan taseyksikölle 3,3 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa investointimenoihin on varattu 355,1 milj. euroa. Kaupungin investointien toteumaksi arvioidaan enintään 335,0 milj. euroa johtuen tiedossa olevista siirtymistä. Maa- ja vesialueisiin esitetään 1,0 milj. euron määrärahalisäystä kaava-alueiden tontinosien järjestelyihin ja maankäyttösopimuksiin liittyen. Tapiolan taseyksikön määrärahojen lisäystä esitetään 12,0 milj. eurolla Merituulentien uudistamistyön vaiheistuksen poistamiseksi, jolloin kohteen valmistuminen aikaistuisi vuodella. Kaupungin kokonaisrahoituksen arvioidaan toteutuvan suunnitelman mukaisesti. 4

5 3 Vuoden 2015 tulostavoitteet Espoo-tarinassa on asetettu 31 tulostavoitetta ja kolme näkökulmaa, jotka ovat resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Seurantaraportissa on arvioitu, että tulostavoitteista yhdeksän jää toteutumatta tai toteutuminen on epävarmaa tai tavoite toteutuu loppuvuoden aikana. Tarkastuslautakunta arvioi lokakuun kuukausiraportissa annettavassa lausunnossaan yksityiskohtaisemmin kuluvan vuoden tulostavoitteiden toteutumista. Toimialat arvioivat, etteivät talousarvion toimintakate ja sen myötä koko kaupungin rahoitusaseman paranemista ja tuottavuutta koskevat tavoitteet eivät toteutuisi. Konsernihallinto on kuitenkin arvioinut, että alkuperäisen talousarvion toimintakate on mahdollista saavuttaa, minkä seurauksena tuottavuutta ja taloutta koskevat tulostavoitteet toteutuisivat. Konsernihallinnon kymmenestä tulostavoitteista neljän toteutuminen on epävarmaa tai toteutumista voidaan arvioida vasta seuraavana vuonna. Osatavoitteena oleva kaupungin lainakanta vuoden lopussa on ylittämässä 15 milj. eurolla tavoitteeksi asetetun enintään 436 milj. euroa. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa, koska alkuvuonna terveysperusteisia poissaoloja oli 15,1 päivää. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä -tulostavoitteen toteutuminen on samoin epävarmaa. Maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä kaupunkitasolla on hiukan kasvanut, mutta väestöosuuden kasvua hitaammin. Työhyvinvointimatriisin lukuarvon kasvamista koskevan tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan vuonna Sosiaali- ja terveystoimelle asetetusta viidestä tulostavoitteesta toteutuisi toimialan arvion mukaan kaksi tavoitetta ja kaksi osittain. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveystoimessa kolmen tulostavoitteen toteutumisessa on epävarmuutta. Erikoissairaanhoidon toimintakate ylittänee tavoitteen vastaisesti talousarvion. Tavoite korkeintaan 14 vuorokauden odotusajasta kiireettömälle vastaanotolle ei ole toteumassa lisääntyneestä kysynnästä johtuen. Lasten ja nuorten kiireellisiä sijoituksia koskeva tulostavoitteen arviointikriteeri ei toteutune. Sivistystoimelle asetetuista kuudesta tulostavoitteesta jäänevät toteutumatta toimintakatetta ja oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsyä seitsemän vuorokauden sisällä koskevat tavoitteet. Näistä palvelujen piiriin pääsy -tavoite on toteutumassa 97 prosenttisesti. Teknisessä ja ympäristötoimessa on seitsemän sitovaa tulostavoitetta, joiden arvioidaan toteutuvan. Palveluliiketoimen toimialalla on kaksi tulostavoitetta, joista tuottavuuden paranemisen vähintään 1,8 prosentilla ei arvioida toteutuvan. Tulostavoitteiden toteutumisen riskien analysoimista on jatkettava. Riskianalyysit lisäävät riskien tiedostamista ja toimintavalmiutta riskien realisoituessa. 5

6 4 Konserniraportointi tammi-kesäkuulta 2015 Riskienhallintajärjestelmän toimivuus tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä Espoo -konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupungin riskienhallinta- ja omistajapolitiikkaa sekä sisäisen valvonnan yleisohjetta. Tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tulee raportoida kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskienhallintansa ja sisäisen valvontansa toimivuudesta ja riittävyydestä. Kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikka uudistettiin syksyllä Tytäryhteisöt ovat kuvanneet keskeisimpiä riskejä, mutta riskejä on kartoitettu ja raportoitu vaihtelevan tasoisesti. Yhteisöjen riskienhallintaa tulee edelleen kehittää kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti, jotta riskinäkökulmat ovat vahvemmin osa yhteisöjen toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa. Keskeisissä kuntayhtymissä riskienhallintaa on kehitetty aktiivisesti. Konsernin tytäryhtiöissä ei ole raportoitu toteutuneen ennakoimattomia merkittäviä riskejä seurantakaudella. Riskien kartoitusta ja raportointia tulee edelleen kehittää, jotta riskinäkökulmat ovat kattavasti mukana toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa ja seurannassa. Länsimetro Oy I-vaiheen rakentaminen välillä Ruoholahti-Matinkylä on loppuvaiheessa. Koeajot on suunniteltu käynnistettäväksi helmikuussa Henkilöliikenne on arvioitu käynnistettävän elokuussa Automaatiometroprojekti kariutui vuoden 2014 lopulla, minkä seurauksena rakennettavan korvaavan asetinlaitteen valmistumisaikataulu on henkilöliikenteen käynnistämisen kannalta kriittinen. Metron I-vaiheen loppukustannusennuste on 1,008 miljardia euroa. Espoon valtuusto teki syksyllä 2014 päätöksen Länsimetron II-vaiheen rakentamisesta välille Matinkylä - Kivenlahti. II -vaiheen rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2014 lopulla. Kustannusennuste vuodelle 2015 on 60 milj. euroa. KOY Espoon Toimitilat Merkittävimmät investoinnit vuonna 2015 ovat Mainingin koulun korjauksen loppuunsaattaminen, Lintuvaaran koulun ja päiväkodin loppuun saattaminen sekä Päivänkehrän koulun korjauksen suunnittelu ja aloittaminen loppuvuodesta Elinkaarikoulujen määrän lisäämistä harkitaan. Koulukori neljästä Viherlaakson ja Kirstin koulujen suunnittelu alkaa vuodenvaihteessa. Koriin kuuluvien Laajalahden ja Tuomarilan koulujen suunnittelu alkaa myöhemmin. Espoon Asunnot Oy Vuoden 2015 aikana aloitetaan viisi uudiskohdetta. Investointiohjelman suuruus on 61,9 milj. euroa. Uusia asuntoja valmistuu noin 300 vuodessa. Tarkastuslautakunta