Kaupungin vuosikate ja investoinnit

Transkriptio

1 LAUSUNTO Espoon kaupungin tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTUUSTOLLE VUODEN 2016 LOKAKUUN KUUKAUSIRAPORTISTA Tarkastuslautakunta arvioi valtuustolle talousarviovuoden kuluessa annettavien raporttien perusteella kaupungin talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumista sekä talouden ja toimintaympäristön tilaa ja antaa valtuustolle lausunnot havainnoistaan. 1 ESPOON TALOUDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA 1.1 Kaupungin talousarvio toteutuu ennakoitua parempana vuonna 2016 Kaupungin tuloksen arvioidaan parantuvan lokakuun kuukausiraportissa esitetystä 35 milj. eurosta loppuvuonna 48 milj. euroon, koska toimialojen ennusteissa ei vielä ole huomioitu valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen mukaista lomarahojen 30 prosentin leikkausta eikä HUS:n arviota 9,9 milj. euron vuoden 2016 ylijäämän palautuksesta. Länsimetron viivästymisen vuoksi vuoden 2016 käyttötalousmenot jäänevät noin 23 milj. euroa budjetoitua alhaisemmiksi. Vuosikatteeksi arvioidaan 169 milj. euroa. Toimintatuloja kertynee 323,2 milj. euroa vuonna Vertailukelpoisten toimintatulojen kasvun ennakoidaan olevan seitsemän prosenttia verrattuna tilinpäätökseen Kasvua on muun muassa maanmyynti- ja vuokratuotoissa. Toimintamenoiksi on arvioitu 1 753,8 milj. euroa. Vertailukelpoiseksi toimintakulujen kasvuksi ennakoidaan viisi prosenttia tilinpäätöksestä 2015 johtuen muun muassa joukkoliikennemaksun kasvamisesta sekä asiakaspalveluostojen, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja ICT - kustannusten kasvusta. Toimintakatteeksi arvioidaan 1 346,6 milj. euroa. Verotuloennuste 1 432,4 milj. euroa on parantunut tammi-heinäkuun seurantaraportissa arvioidusta 34,2 milj. eurolla. Tilinpäätökseen 2015 verrattuna kasvua on 2,8 prosenttia. Kaupungin vuosikate ja investoinnit Vuosikate (milj. ) Investoinnit (milj. ) 334,1 381,9 414,2 339,1 164,8 225,0 117,1 154,8 115,5 169,0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Muutettu TA 2016 Ennuste 2016 Lähde: Kuukausiraportti lokakuu 2016 ja tilinpäätökset

2 Talousarvioon varatusta 344 milj. euron lainanottovaltuudesta on lokakuun loppuun mennessä nostettu 200 milj. euroa. Kaupungin korkeasta investointitasosta johtuen 57 prosenttia investoinneista voidaan rahoittaa tulorahoituksella, minkä seurauksena kaupungin velkaantuminen jatkuu voimakkaana ja lainanotto lisääntyy. Kaupungin henkilöstömäärä oli lokakuun lopussa Vertailukelpoinen henkilöstömäärän kasvu ilman Espoo Catering Oy:n palveluksen siirtynyttä henkilöstöä on 283 henkilöä edellisvuodesta. Henkilöstökustannukset ovat kasvaneet 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen on palkattu lisää henkilöstöä kasvaneen asukas- ja asiakasmäärän seurauksena. Merkittävä osa lisäyksestä on määräaikaista henkilöstöä. Vuokratyövoimakustannukset ovat kasvaneet 15,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstökulujen arvioidaan alittavan talousarvion myöhentyneiden rekrytointien ja toisaalta kasvaneen vuokratyövoiman käytön vuoksi. Kaupungin omassa palveluksessa olevien henkilöiden palkkauksesta aiheutuvien henkilöstökulujen lisäksi on tarkasteltava vuokratyövoiman käytön sekä palvelujen ostojen kokonaiskustannuksia, jotta saadaan kokonaiskuva kaupungin palvelutuotannon järjestämisen kustannuksista. Kaupungin kasvavat palvelu- ja investointitarpeet sekä talouden haasteet edellyttävät toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Valtuuston maaliskuussa 2016 hyväksymät TATU 2 - ohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset on sisällytetty osaksi vuosien taloussuunnitelmaa. Tavoitteena on järjestää palvelut kustannusvaikuttavia tuotantotapoja käyttäen. Toimialat ovat kuvanneet lokakuun kuukausiraportissa lyhyesti TATU-ohjelman mukaisia toimenpiteitään. Talouden tasapainotus- ja tuottavuuden TATU 2 -ohjelman linjauksia on noudatettava, jotta kaupungin tuottavuus saadaan paranemaan ja velkaantuminen pysähtymään vuoteen 2020 mennessä. 1.2 Kaupungin investoinnit Kaupungin investointeihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa 376,4 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 414,2 milj. euroa. Kuukausiraportissa kaupungin ulkoisten investointien toteutumaksi arvioidaan kuukausiraportin taulukossa 339,1 milj. euroa, mikä alittaa muutetun talousarvion 75,1 milj. eurolla. Suurin poikkeama on aineettomiin hyödykkeisiin budjetoitujen Länsimetron II vaiheen valtionosuustulo- ja investointimenoarvion noin 35 milj. euron alitus. Lisäksi aineettomissa hyödykkeissä jää konsernipalvelujen ICT -investoinneista käyttämättä 4,7 milj. euroa projektin aloittamisen siirtymisen vuoksi. Muita suuria alituksia ovat Tilapalvelut -liikelaitoksen uudisrakennusinvestoinnit 16,4 milj. euroa, koneet ja kalusteet 9,2 milj. euroa sekä kiinteät rakenteet ja laitteet 6,5 milj. euroa. Koneissa ja kalusteissa suurin poikkeama on sosiaali- terveystoimen 6,6 milj. euron alitus, koska Espoon uuden sairaalan kalustaminen ja varustaminen hankinnoilla korvataan palveluostoilla ja vuokraamalla. Kuukausiraportin yhteydessä esitetyillä määrärahojen vähennyksillä sekä määrärahojen siirroilla käyttötaloudesta investointeihin katetaan valtuustolle esitetty 2,8 milj. euron lisäys maanhankintaan ja 2,5 milj. euron lisäys Tilapalvelut - liikelaitoksen koneisiin ja kalusteisiin. Kaupunginhallitus on päättänyt hankkeiden välisistä määrärahasiirroista. 2

3 1.3 Huomioita ja poikkeamia toimialojen talousarvion toteutumisessa Kuukausiraportissa on esitetty kaupunkitasoisesti ja toimialoittain talousarvion määrärahojen toteutuminen, talousarviomäärärahamuutosesitykset sekä poikkeamat. Tarkastuslautakunta nostaa seuraavassa esiin merkittäviä huomioita ja valtuustolle esitettyjä talousarviopoikkeamia. Konsernipalveluissa Espoon Tietotekniikan sitova toimintakate toteutuu arviolta 2,5 milj. euroa talousarviota heikompana ICT-kustannusten budjetoitua suuremman kasvun johdosta. Syyskuun alusta voimaan astuneen Espoon Tietotekniikan uuden organisaation ja toimintamallin avulla on tarkoituksena tehostaa toimintaa. Hankintakeskuksen toimintakate toteutunee hieman muutettua talousarviota heikompana. Toimintatulot jäävät 3,6 milj. eurolla alle talousarvion, koska suunniteltuja kilpailutuksia on jäänyt alkuvuonna toteuttamatta. Myös ennustetta ulkoisista myyntituotoista Espoo Catering Oy:ltä on laskettu. Toimintamenojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 3,5 milj. eurolla. Hankintatoimeen on rakennettu uutta toimintamallia. Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 3,9 milj. eurolla. Oman toiminnan menojen alitus on 1,8 milj. euroa ja HUS:n menojen arvioitu alitus vuoden 2015 ylijäämän palautus huomioiden on 2,1 milj. euroa. Ennusteessa ei ole huomioitu HUS:n vuoden 2016 ennakoitua 9,9 milj. euron palautusta, jolloin toimialan toimintakate alittuisi 10,8 milj. euroa. Terveyspalveluissa menojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 3,7 milj. eurolla, josta erikoissairaanhoidon arvioitu vaikutus on yllä mainittu 2,1 milj. euroa. Toimialan tulot jäävät 3,0 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Vanhusten palveluissa tulojen alitukseksi arvioidaan 2,0 milj. euroa, joka muodostuu pääosin asiakasmaksutulojen tulokertymävajeesta. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulot alittunevat 1,7 milj. eurolla johtuen pakolaisten arvioitua alhaisemmasta määrästä ja sen vaikutuksesta valtiolta tuleviin korvauksiin. Sivistystoimen toimintamenot alittunevat muutetusta talousarviosta 4,5 milj. eurolla. Svenska rum lautakunnan toimintamenot alittunevat muutetusta talousarviosta 1,0 milj. eurolla johtuen toimitilavuokrien, henkilöstömenojen, kotihoidontuen avustusten sekä palvelujen ostojen alittumisesta. Muun sivistystoimen toimintamenojen alitukseksi muutettuun talousarvioon nähden arvioidaan 2,5 milj. euroa johtuen turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Teknisen ja ympäristötoimen toimialalla teknisen lautakunnan toimintatulojen arvioidaan alittuvan 5,0 milj. eurolla, koska maankäyttösopimustuloilla rahoitettavia investointeja ei voida tulouttaa hankkeiden viivästymisen vuoksi. Toimintamenojen ennakoidaan toteutuvan 2,9 milj. euroa talousarviota pienempinä johtuen henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen alittumisesta. Henkilöstömenojen myönteinen kehitys johtuu tilaaja- tuottajamallin purkamisen vaikutuksesta henkilöstövahvuuteen. Palvelujen ostot alittunevat tuottavuuden kasvun sekä suotuisten sääolosuhteiden vaikutuksesta. Valtuustolle esitetään 5,0 milj. euron tuloarvion vähennystä. Joukkoliikenteen toimintatuloissa oli varauduttu 13,4 milj. euron infrakorvaussaataviin. Kuukausiraportissa todetaan tuloja jäävän toteutumatta 10,7 milj. euroa. HSL:n hallitus on päättänyt esittää yhtymäkokoukselle kuntaosuuksien sitovan tuloarvion alentamista ja hyvittämistä jäsenkunnille. Espoossa hyvitys edellyttää kaupungin HSL:tä laskuttamien infran käyttökorvauksien hyvittämistä 10,8 milj. euroa, mutta toisaalta pienentää infrakorvausmenoja 8,8 milj. euroa. Länsimetro Oy:lle maksettaviin ylläpito- ja rahoitusvastikkeisiin oli alkuperäisessä talousarviossa varattu osavuodeksi 15,3 milj. euroa, josta raportoidaan jäävän käyttämättä hankkeen aloituksen viivästymisen vuoksi 14,3 milj. euroa. Valtuustolle esitetään joukkoliikenteen määrärahan vähennystä 23,3 milj. euroa ja tuloarvion vähennystä 10,7 milj. euroa. Tilapalvelut -liikelaitoksen liikevaihto ylittynee 4,97 milj. euroa talousarviosta johtuen pääosin keskuskeittiö-hankkeeseen tehtyjen 4,2 milj. euron investointien myynnistä Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiöille. Henkilöstömäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta, mikä laskee henkilöstökuluja 1,9 milj. euroa budjetoidusta. 3

4 Tilapalvelut -liikelaitoksella on kaksi sitovaa tulostavoitetta, joista tulostavoite liikelaitoksen 15,9 milj. euron ylijäämäisestä tuloksesta vuonna 2016 toteutuu. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan 23,3 milj. euroa. Sen sijaan tulostavoite liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutumisesta valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti ei toteudu. 1.4 Työttömyystilanteen kehitys Lokakuun 2016 lopussa Espoossa oli työtöntä ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli eli 43,7 prosenttia työttömistä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä oli edellisvuoteen verrattuna noussut neljä prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli lokakuussa 12,5 prosenttia. Työttömien määrä on kääntynyt Espoossa laskuun vuoden 2012 maaliskuun jälkeen, koko maassa kasvu taittui kesäkuussa Työttömyysaste suurissa kaupungeissa ja koko maassa lokakuussa ,0 15,0 10,0 9,9 12,1 11,5 15,6 17,5 15,4 12,5 5,0 0,0 Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Koko maa Lähde: Espoon kaupunki, tilastot ja tutkimukset (TEM) Työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset Espoossa olivat lokakuun 2016 loppuun mennessä 16,1 milj. euroa, kun edellisvuoden vastaavana aikana ne olivat 14,3 milj. euroa. Konserniesikunta on todennut työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa koskevaan vuoden 2015 arviointikertomushavaintoon antamassa vastauksessa, että kaupungin elinkeino- ja työllisyyspolitiikan tuloksellisuuden varmistamiseksi työllisyystoimenpiteet tulee kytkeä Espoon seuraavan valtuustokauden kehittämisohjelmiin ja elinvoimatavoitteisiin. Työllisyydenhoidon edistämiseksi Espoon työllisyyspalvelujen on edelleen vahvistettava yhteistyötä kaupungin toimialojen, valtion työllisyyspalvelujen ja alueen eri palveluntuottajien sekä elinkeinoelämän kesken. Tarkastuslautakunta on huolissaan edelleen kasvaneista työmarkkinatuen kuntaosuuskustannuksista (ns. sakkomaksuista). 4

5 2 Arvio vuoden 2016 tulostavoitteiden toteutumisesta Espoo-tarinassa on vuodelle 2016 asetettu 36 valtuustoon nähden sitovaa tulostavoitetta. Näkökulmat ovat resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Lokakuun kuukausiraportissa arvioidaan kuuden tulostavoitteen jäävän toteutumatta tai toteutuvan vain osittain. Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2016 tulostavoitteiden toteutumisesta lokakuun kuukausiraportissa esitettyjen tietojen perusteella Tulostavoitteet yhteensä Toteutumassa Ei toteutumassa Ei voida vielä arvioida Konserniesikunta Konsernipalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Konserniesikunnan 12 tulostavoitteista kuuden tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Neljän tulostavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida ja kaksi tavoitetta ei toteudu. Tulostavoitetta kaupungin tuottavuuden vähintään yhden prosentin paranemisesta voidaan arvioida vasta tilinpäätöksen yhteydessä, jolloin tuottavuuskehitys on tiedossa. Osatavoitteen yleishallinnon vähintään -60,3 milj. euron toimintakatteesta arvioidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota heikompana, jolloin koko tulostavoitekaan ei toteudu. Osatavoitteet enintään 737 milj. euron kaupungin lainakannasta sekä enintään 3100 milj. euron konsernin lainakannasta tarkentuvat loppuvuodesta eikä tulostavoitetta voida vielä arvioida. Työhyvinvointimatriisin lukuarvon kasvamisesta vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna koskevan tavoitteen toteutuminen voidaan arvioida helmikuussa Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/henkilötyövuosi tulostavoite ei toteudu. Terveysperusteisten poissaolojen määrä (tammi-syyskuu) on sama kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Vuonna 2016 kuorma (päivää/henkilötyövuosi) on ollut 14,3 päivää. Poissaolojen määrä on alentunut syksyn aikana, mutta ei tavoitteen tasolle. Vaikeasti työllistyville, nuorille, maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille määritellään tarvittavat työllisyyttä edistävät toimenpiteet -tulostavoitetta voidaan arvioida loppuvuodesta. Työllisyyspalvelujen palveluvalikkoa on täydennetty eri hankkeiden avulla ja palveluihin ohjattujen asiakkaiden määrä on kasvanut viime vuodesta. Konsernipalvelujen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -13,2 milj. euroa -tulostavoite ei toteudu. Lokakuun ennusteen mukaan konsernipalvelujen toimintakate on vuoden lopussa -13,6 milj. euroa eli 0,4 milj. euroa talousarviota heikompi, koska talousarvion valmistelun vaiheessa ei ollut tiedossa kaikkia keskitettyyn tietohallintoon toimialoilta siirtyneitä kustannuseriä. Konsernipalvelujen tulostavoitteeksi asetettu tavoite tuottavuuden paranemisesta toteutuu. 5

6 Sosiaali- ja terveystoimen arvion mukaan asetetusta viidestä tulostavoitteesta toteutuu neljä tavoitetta. Tulostavoite, jonka mukaan sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuus ikäluokasta on pienempi kuin vuonna 2015, ei toteudu. Sijoitettujen ja kiireellisesti sijoitettujen osuus on vähentynyt vuotiaiden ikäluokassa, mutta kääntynyt kasvuun vuotiaiden ikäluokassa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 17 pv, ei ole toteutunut kaikkina kuukausina. Tulostavoitteen mukainen odotusaika tammi-lokakuussa on ylittynyt useilla terveysasemilla useampana kuukautena eikä tavoite näytä terveysasematasoisesti tarkasteltuna kaikilla terveysasemilla toteutuvan. Hoitotakuu terveysasemilla (T3, kolmas vapaa aika vrk) seurannan mukaan kaikki terveysasemat yhteensä 17 pv on ylittynyt helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Yksittäisillä terveysasemilla 17 pv ylityksiä useina kuukausina on esimerkiksi Matinkylän, Kivenlahden (t-asema oli suljettuna remontin vuoksi), Espoonlahden, Leppävaaran, Tapiolan ja Viherlaakson terveysasemilla. Tuottavuustavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida, koska kotihoidon asiakaspalvelutunnin hintatiedot on esitetty vasta 1/8 eli elokuun tieto. Sivistystoimelle on asetettu kahdeksan tulostavoitetta, joista tulostavoite tuottavuuden vähintään yhden prosentin paranemisesta sekä keskeisten yksikköhintojen alenemisesta ja yhtenäistämisestä ei toteudu. Aikuiskoulutuksen asiakkaiden tyytyväisyys saamaansa palveluun ja opetukseen -tavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida, koska asiakastyytyväisyytä selvitetään syyslukukausittain ja tulokset valmistuvat marraskuun aikana. Teknisen ja ympäristötoimen toimialalle on asetettu yhteensä 9 tulostavoitetta. Kuukausiraportin mukaan toteutumatta jää tulostavoite tilakustannusten alenemisesta asukasta kohden 1 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tulostavoitteen alittumista esitetään valtuuston hyväksyttäväksi. Tulostavoitteen toteutuminen voidaan laskea vasta loppuvuodesta, joten tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Tavoitteen tuottavuuden paranemisesta vähintään 1,0 prosentilla todetaan kuukausiraportissa toteutuvan, mutta tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Toteumista on perusteltu ylläpidettävien kohteiden määrän kasvuna määrärahojen ollessa edellisvuoden tasolla. Keskeisten palvelujen tuottavuusmittarina ovat muun muassa käyttötalouden toteutuneet neliöhinnat, euroa/m 2 ja yksikkökustannukset sekä luvat. Käyttötalouden toteutuneita kustannuksia ei ole vielä käytettävissä. Lisäksi tarkastuslautakunta edellyttää tulostavoitteiden toteutumisen raportointia tavoitteeseen asetetuilla mittareilla. Tulostavoite metroliikenteen käynnistymisestä Matinkylään ei toteudu. Tulostavoitteen alittumista esitetään valtuuston hyväksyttäväksi. Toimialan mukaan tulostavoite, jossa toimitilat tukevan palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti, toteutuu. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteumista ei voida arvioida, koska tavoitteen toteumista mittaavia arviointikriteerien tuloksia ei tuloskortissa ole esitetty. Tuloskorteissa on esitettävä mahdollisimman kattavat seurantatiedot tulostavoitteiden toteutumisen arvioinnin mahdollistamiseksi. 6

7 3 KONSERNIRAPORTOINTI Uudistetun kuntalain myötä omistajaohjauksen merkitys korostuu ja kuntakonsernin kokonaisedun huomioon ottamiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Konserniohjeen tavoitteena on läpinäkyvyyden ja avoimuuden toteutuminen Espoo-konsernissa sekä laadukas tiedonkulku kaupungin ja yhteisöjen välillä. Omistajapolitiikan ja konserniohjeen sekä konsernin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevien ohjeiden päivitykset ovat valmisteilla ja ne tuodaan kaupunginhallituksen esityksestä valtuuston käsiteltäviksi. Länsimetro Oy Länsimetron I -vaiheen liikenteen aloittaminen välillä Ruoholahti-Matinkylä on viivästynyt eikä liikennettä voitu käynnistää aikataulun mukaisesti. Tammi-syyskuun 2016 konserniraportoinnin mukaan Länsimetron I-vaiheen kokonaiskustannusennuste nousee milj. euroon. Valtion avustus on 249 milj. euroa. Espoon omistusosuus yhtiöstä on 84,4 prosenttia. Hankesuunnitelman indeksikorjattu kustannusarvio oli noin 849 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmaan nähden keskeisiä syitä kustannusten nousulle ovat raportin mukaan olleet ennakoitua vaikeammat louhintaurakat, rakennusmääräysten vaatimusten muutokset sekä tilatarpeiden kasvu. Yhtiö on käynnistänyt ulkopuolisen selvitysryhmän työn, jossa tarkastellaan hankkeen kustannusten kasvamiseen johtaneita syistä. Espoon valtuusto hyväksyi toivomuksen Länsimetro Oy:n hankkeesta ja sitä koskevasta päätöksenteosta tehtävästä erityistilintarkastuksesta ja valtuustolle annettavasta selvityksestä siitä, onko yhtiön toiminnassa vuosina 2015 ja 2016 noudatettu hyvää hallintotapaa ja osakeyhtiölakia, ja onko omistajaohjaus ollut riittävää. Konsernijaosto on kehottanut kaupunginjohtajaa käynnistämään erityistilintarkastuksen Länsimetrohankkeesta, Länsimetro Oy:n toiminnasta ja Länsimetroon liittyvästä päätöksenteosta, ja aikatauluttamaan sen yhteistyössä Helsingin kanssa siten, että yhtiön käynnissä olevat selvitykset ovat käytettävissä. Tarkastuslautakunta seuraa Länsimetrohankkeesta tehtäviä selvityksiä ja hyödyntää myös niiden tuloksia arvioidessaan hanketta kokonaisuutena. Konsernin omistajaohjauksen toimivuutta on tarkistettava, jotta voidaan varmistua siitä, että Länsimetron II-vaiheen etenemisestä ja kustannusten kehittymisestä annetaan omistajille tarvittavat raportoinnit. KOY Espoon Sairaala Espoo kaupunki on korottanut KOY Espoon sairaalan rakentamista varten otettavalle lainalle omavelkaista takausta 175 milj. euroon elokuussa Hankkeen kustannukset olivat alkuperäisen kustannusarvion mukaan 150 milj. euroa, mutta kokonaiskustannukset tulevat nousemaan milj. euroon. Tavoitteena on saada sairaala potilaskäyttöön keväällä Taloudellinen loppuselvitys pidetään alkuvuodesta Urakoitsijan kanssa neuvotellaan urakkasopimuksen sisällöstä sekä lisä- ja muutostöiden hinnasta, laadusta ja määrästä syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Konsernin omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan on jatkossa toimittava siten, että kaupungin kokonaisetu turvataan ja tiedonkulku tytäryhteisöistä kaupunkiin on yhtiöiden perustamisesta alkaen ajantasaista ja kattavaa. 7

8 4 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ ALUEHALLINNON UUDISTUS Valtakunnallinen sote- ja aluehallintouudistus on aikataulutettu etenemään siten, että uudet maakunnat aloittaisivat työnsä , jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen. Uudenmaan liitolla on valmisteluvastuu maakunnan soteuudistuksesta. Uudenmaan maakuntahallitus valitsi marraskuussa Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtajan ja sotemuutosjohtajan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuu tulee palvelulaitoksille. Uudellamaalla ollaan uudistuksen valmistelussa useita kuukausia muuta maata jäljessä pääkaupunkiseudun erillisratkaisumallin kariuduttua. Valmistelussa on useita avoimia kysymyksiä, joista merkittävimpiä ovat palvelulaitosten sijainti maakunnassa, sopimusasiat sekä omaisuuden siirtyminen ja kaupungin omistamien tilojen, esimerkiksi Espoon sairaalan, vuokraaminen maakunnalle ja vuokraehdot. Tietojärjestelmiin liittyvät ratkaisut ja mahdollisiin ongelmiin varautuminen ovat valmistelussa. Espoon kaupungin on varauduttava henkilöstön sopeuttamiseen tukipalveluissa (mm. palkanlaskenta-, hankinta ja ict-palvelut) ja hallinnossa. Lisäksi on valmistauduttava kunnalle jäävien tehtävien, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, hoitamiseen jatkossakin. Sote- ja aluehallintouudistuksessa on useita merkittäviä avoimia kysymyksiä, jotka vaikeuttavat Espoon valmistautumista muutokseen. Kaupungin tulee käyttää harkintaa hallinnon ja tukipalvelujen virkojen vakinaisessa täytössä sekä investoinneissa ja sopimuksissa epävarmassa tilanteessa, jossa valtionhallinnon päätöksiä ei kattavasti vielä ole tehty. Tarkastuslautakunta