TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTUUSTOLLE VUODEN 2014 TAMMI-HEINÄKUUN SEURANTARAPORTISTA

Transkriptio

1 1 LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTUUSTOLLE VUODEN 2014 TAMMI-HEINÄKUUN SEURANTARAPORTISTA Tarkastuslautakunta tekee kuntalakiin ja tarkastussääntöön perustuvaa kaupungin ja kaupunkikonsernin kattavaa arviointia, josta se raportoi säännöllisesti valtuustolle tuottaen informaatiota toiminnan ja talouden ohjausta sekä päätöksentekoa varten. Lausunto on laadittu kaupunginhallituksen kokouksessa käsitellyn seurantaraportin ja lautakuntakäsittelyjen perusteella. Lausunnossa arvioidaan talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumista sekä kaupungin talouden tilaa. Tarkastuslautakunta tulee arvioimaan tulostavoitteiden toteutumisen tavoitekohtaisesti arviointikertomuksessaan vuodelta TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1 Toimintaympäristön muutokset Euroopassa merkit talouskasvusta ovat edelleen vaimeat, mikä vaikuttaa suoraan Suomen ja Espoon toimintaympäristöön. Kaupungin verotulojen kasvu jää kuluvana vuonna merkittävästi arvioitua pienemmäksi. Työttömyys on kasvanut Espoossa alkuvuodesta 2012 lähtien aiheuttaen osaltaan kuntalaisten palvelutarpeen kasvua. Työttömyyden arvioidaan kasvavan kuluvanakin vuonna ja työllisyyden kasvua hidastavat lisääntyneet rakenneongelmat. Espoossa etenkin alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysaste kesäkuussa 2014 oli Espoossa 9,7 prosenttia ja koko maassa 12,9 prosenttia. Espoon väkiluku kasvoi alkuvuonna asukkaalla. Väestönkasvu on ollut ennusteiden mukaista ja väestömäärä tulee kasvamaan vuonna 2014 yli henkilöllä. Väestönkasvusta 47 prosenttia on syntyneiden enemmyydestä, 31 prosenttia maahanmuutosta ja 22 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa. Vuoden 2014 alussa kaupungin väkiluvusta vieraskielisiä oli 12,2 prosenttia. Vieraskielisten määrä kasvaa Espoossa asukkaalla vuosittain, ja se tuo haasteita kaupungin palvelutuotannolle. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on Espoossa kasvanut ja toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut edelleen aiheuttaen menojen lisäystä sekä haasteita kaupungin palvelutuotannolle. Tiedossa olevat toimintaympäristön rakenneongelmat on otettava huomioon talousarviovalmistelussa.

2 2 1.2 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma vuonna 2014 Vuoden 2014 talousarviossa valtuusto hyväksyi vuodelle 2014 poikkeuksellisesti yhteensä 10 milj. euron kohdentamattoman tasapainotuserän. Alkuvuonna 2014 tasapainotus- ja tuottavuustavoitteita kiristettiin ja maaliskuussa valtuusto hyväksyi yhteensä 23,3 milj. euron tuloksen (toimintakatteen) parannustavoitteet, joista tuottavuutta parantavat/toimintaan vaikuttavat osuudet tarkistuksesta olivat 15,2 milj. euroa. Syksyn 2013 talousarvioneuvotteluissa sovitun 10 milj. euron lisäksi lisäsopeutusta hyväksyttiin tehtäväksi 5,2 milj. euroa. Kokonaissummassa mukana olevat 6 milj. euron tekniset tarkistukset palkkahintaan ja eläkemaksuihin tehtiin, koska varaukset olivat talousarviota valmisteltaessa olleet ylimitoitettuja. Tuloarvioiden tarkistusta sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisessä ja ympäristötoimessa tehtiin yhteensä 2,1 milj. euroa. Valtuuston hyväksymät vuoden 2014 talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden ja liikelaitosten tulostavoitteiden tarkistukset jakaantuivat toimialoittain seuraavasti: Tarkistukset toimialoittain ja yhteensä Tuloarvion korotus, milj. e Määrärahan alennus, milj. e Tuloksen parannus, milj. e Yleishallinto 0,88 Tarkastusltk ja tilintarkastus 0,01 Sosiaali- ja terveystoimi 1,00 3,49 Sivistystoimi 7,38 Tekninen ja ympäristötoimi 1,05 2,40 Tilakeskus-liikelaitos 1,21 Palveluliiketoimi ja liikelaitokset 1,85 4,07 Yhteensä 2,05 16,01 5,28 Toimintakatteen muutos yhteensä, milj. e 23,34 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttamisen vaikutuksia vuoden 2014 tulokseen ei vielä voida kattavasti arvioida. Seurantaraportin mukaan talousarviossa on merkittäviä ylityspaineita, joista osa tuodaan valtuuston käsittelyyn määrärahan korotusesityksinä ja osa tarpeista on tarkoitus toteuttaa toimintaa sopeuttamalla. Seurantaraportti I tulee liian myöhäisenä ajankohtana valtuuston käsittelyyn, jotta kuluvan vuoden talousarvioon voitaisiin tehdä korjaavia toimenpiteitä. Valtuuston tulee saada tammi-huhtikuun toteutumatiedot päätöksenteon pohjaksi kevään aikana. Kaupunginhallituksen on talousarviovuoden kuluessa aktiivisesti valvottava talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttamista, jotta kaupungin talous- ja rahoitusasema saadaan kestävästi tasapainoon. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpiteiden vaikuttavuuden ja riittävyyden arvioimiseksi valtuustolle tulee esittää vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä tavoitetasoinen yhteenvetoraportti toimialoittain sekä analyysit poikkeamien syistä.

3 1.3 Talousarvion toteutuminen 3 Verotulojen kasvu on jäämässä 1,1 prosenttiin, kun talousarviossa kasvuarvioksi oli esitetty 2,3 prosenttia. Verotuloja arvioidaan kertyvän 15 milj. euroa talousarviossa esitettyä vähemmän. Ulkoisia tuloja kertynee 3,0 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Valtionosuudet ovat 2,1 milj. euroa pienemmät kuin muutetussa talousarviossa. Ulkoiset menot ovat kasvaneet 2,8 prosenttia viime vuoteen nähden. Kasvu on painottunut palvelujen ostoon, erityisesti erikoissairaanhoitoon. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 1,8 prosenttia alkuvuoden aikana ja kulujen arvioidaan jäävän alle muutetun talousarvion. Toimintakatteen ennustetaan olevan 34 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi. Vuoden 2014 vuosikatteeksi on arvioitu milj. euroa. Vuosikatteen tavoitetasoksi on määritelty 180 milj. euroa kaupungin korkea investointitaso huomioon ottaen. Kuluvan vuoden vuosikatetasolla kaupunkia uhkaa voimakas velkaantuminen lähivuosina. Tälle vuodelle merkitty 117 milj. euron lainanottovaltuutus on kokonaisuudessaan käytetty ja suunniteltu 40 milj. euron rahastonpurku on toteutettu. Loppuvuoden mahdollisiin lisärahoitustarpeisiin otetaan lyhytaikaista kassalainaa. Heinäkuun lopussa kaupungin lainamäärä oli 304,1 milj. euroa. Toimialat ovat arvioineet vuoden 2014 tuloksen olevan jopa 53,5 milj. euroa alijäämäinen ja 38 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi. Tammi-heinäkuun tulos oli 12,9 milj. euroa ylijäämäinen, mikä on 11,7 milj. euroa vuoden 2013 tammi-heinäkuun tulosta heikompi. Tavoitetasoksi asetettuun 180 milj. euron vuosikatteeseen ei talousarviovuonna tulla pääsemään. Lähivuosien milj. euron vuosikatetaso ei riitä kaupungin talouden pitkän aikavälin tasapainon ylläpitämiseksi. 1.4 Rahastot Kaupungin rahastojen varat markkina-arvostettuina olivat heinäkuun lopussa yhteensä 655,7 milj. euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 29,4 milj. euroa. Suurimman rahaston, peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston (PMIR) salkun arvo oli 494,3 milj. euroa ja tuotto vuoden alusta 4,7 prosenttia. Peruspalvelujen kehittämisrahaston (PPKR) salkun arvo oli 49,9 milj. euroa ja tuotto vuoden alusta 5,4 prosenttia. 1.5 Talousarvion toteutuminen toimialoittain ja esitetyt talousarviomuutokset Yleishallinto Keskushallinnon tulot toteutuvat suunnitellusti ja menot alittavat talousarvion 0,5 milj. eurolla.

4 Sosiaali- ja terveystoimi 4 Sosiaali- ja terveystoimen tulojen arvioidaan ylittävän talousarvion 1,0 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa tulot ylittynevät 0,5 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 0,5 milj. euroa. Tulojen ylitys muodostuu pääosin kotipalvelujen valtionkorvauksista ja liikennevakuutuslain mukaisista korvauksista. Ennusteen mukaan sosiaali- ja terveystoimen menot ylittävät talousarvion 26,5 milj. eurolla. Terveyspalveluissa määrärahat ylittynevät 19,2 milj. eurolla, josta erikoissairaanhoidon menojen arvioitu ylitys on 18,3 milj. euroa. Valtuustolle esitetään 14 milj. euron lisämäärärahan myöntämistä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menojen 10 milj. euron kokonaisylityksestä suurin ylitys on toimeentulotukimenoissa, 5,7 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa, 3,6 milj. euroa. Vanhusten palveluissa määrärahoista arvioidaan säästyvän 2,6 milj. euroa ja esikunnan menoista 0,1 milj. euroa. Seurantaraportin yhteydessä valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi yhteensä 1,0 milj. euron tulojen lisäys ja 23,0 milj. euroa määrärahanlisäyksiä. Vanhusten palvelujen määrärahoihin esitetään 2,5 milj. euron vähennys. Erikoissairaanhoidon menojen ylityksen ja lisämäärärahatarpeen syistä on valtuustolle tuotava seurantaraportissa esitettyä enemmän tietoa päätöksenteon pohjaksi. Työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotukimenojen hillitsemiseksi on kaupungin yhdessä eri toimijoiden kanssa otettava käyttöön tarpeelliset toimenpiteet. Sivistystoimi Sivistystoimen toimintatulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 0,8 milj. eurolla. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä alitus on 2,9 milj. euroa. Syyksi alitukseen on seurantaraportissa lyhyesti esitetty liian suurta tulo-odotusta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulot ylittänevät muutetun talousarvion 0,1 milj. eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulot ylittyvät 0,4 milj. eurolla johtuen projektille saaduista tuista. Nettobudjetoidun työväenopiston toimintakate on toteutumassa 0,2 milj. euroa talousarviota parempana. Toimintamenot ylittynevät 1,9 milj. eurolla. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä toimialan menot toteutunevat muutetun talousarvion mukaisina. Päivähoitopaikkojen kysyntä on kasvanut edelleen ja päivähoitoon on tullut 570 lasta arvioitua enemmän. Henkilöstömenot alittanevat muutetun talousarvion 3,0 milj. eurolla. Vastaavasti ulkoisten palvelujen ostot ylittynevät 2,5 milj. eurolla työvoimanvuokrauskustannusten osalta. Avustusten arvioidaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla. Päivähoitopaikkalisäyksistä huolimatta jouduttiin poikkeusjärjestelyin järjestämään päivähoito kevään ajaksi 230 lapselle ottamalla päiväkodin yhteisiä salitiloja lapsiryhmäkäyttöön sekä lisäämällä kasvatushenkilöstöä. Tekninen ja ympäristötoimi Toimialan tulojen arvioidaan alittuvan 10 milj. euroa johtuen maanmyyntivoittoihin budjetoidun 25 milj. euron alittumisesta. Toimiala esittää valtuustolle tuloarvionsa alentamista 10 milj. eurolla.

5 Teknisen lautakunnan katu- ja viherpalvelujen ulkoisten tulojen ennuste on 22,8 milj. euroa, josta maankäyttö- ja kehittämiskorvausten osuus on 20 milj. euroa. Kaupunginhallitus korotti kesäkuussa tuloarviota 8,0 milj. eurolla. Uusista kaava-alueista Finnoon ja Espoon keskustassa sijaitsevan Suviniityn alueen kunnallistekniikan rakentamismenojen arvioidaan tulevat katetuksi pääosin kyseisten alueiden maankäyttösopimuksilla sekä tonttien myyntituloilla. Toimialan tulosyksiköiden määrärahojen käytön arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti pysyen vuoden 2013 tilinpäätöksen tasolla. Toimialan käyttötaloudessa on kaksi nettobudjetoitua yksikköä, joiden toimintakate on sitova, ja niiden arvioidaan toteutuvan. 5 Teknisen ja ympäristötoimen toimialan taseyksiköt Suurpellon taseyksikön liikevaihto muodostuu investointien toteutuman mukaan tuloutettavista maankäyttömaksuista. Suurpellon taseyksikön tulojen ja menojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 3,8 milj. eurolla. Menoalitus johtuu Suurpellon päiväkodin urakoitsijan vaihtumisen vuoksi siirtyneestä rakentamisaikataulusta sekä hankkeen kokonaiskustannusten 2,3 milj. euron ylityksestä verrattuna kustannusarvioon. Päiväkoti valmistui toukokuussa 2014, kun sen suunnitelman mukaan piti valmistua vuoden 2013 lopulla. Suurpellon taseyksiköltä esitetään siirrettäväksi 3,8 milj. euroa Suurpellon kunnallistekniikkaan varatuista määrärahoista Tilakeskus - liikelaitokselle päiväkodin rakentamiskustannuksiin. Tapiolan taseyksikön liikevaihto muodostuu tuloutettavista maankäyttömaksuista sekä pitkäaikaisista vuokratuotoista. Kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa 2014 sopimuksen Tapiolan keskuksen keskeisen osan toteuttamisesta. Valtuustolle esitetään sopimuksen mukaisiin rakennustöihin 4,2 milj. euron määrärahalisäystä ja 6,0 milj. euron lisäystä maankäyttösopimuksesta saataviin tuloihin, joilla rakentaminen on tarkoitus rahoittaa. Palveluliiketoimi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa palveluliiketoimelle on asetettu vuodelle 2014 sisäisiin palveluihin 5,9 milj. euron tuottavuuden parannustavoite, minkä ei toimialalla arvioida toteutuvan. Toimintatuottojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 2,4 milj. eurolla. Toimialan menot ylittynevät 6,4 milj. eurolla. Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikön toimintakate on vuodenvaihteessa arviolta 2,3 milj. euroa, mikä on 1,1 milj. euroa heikompi kuin muutetussa talousarviossa. Valtuustolle esitetään toimintakatteen pienentämistä 1,14 milj. eurolla, koska tälle vuodelle kohdistettujen TATU -tavoitteiden ennakoidaan jäävän osittain toteutumatta. Monituottajamallin käyttöönotto on lisääntynyt vuoden 2014 aikana. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen sisäisenä asiakkaana oleva tekninen lautakunta kilpailuttaa alueurakoita myös yksityisellä sektorilla. Suurin alitus liikelaitoksen tuloissa johtuu teknisen ja ympäristötoimen tilausten vähentymisestä noin 7 milj. eurolla. Liikelaitoksen liikevaihdon arvioidaan supistuvan viime vuoteen verrattuna 11 milj. euroa. Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen kesällä 2015 kilpailutettavasta kolmannesta alueurakasta ja Tilakeskus -liikelaitos valmistelee yhden kiinteistöhoitoalueen kilpailuttamista ulkoisilla markkinoilla. Tilauskannan supistuminen aiheuttaa Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen ylläpidossa riskin käyttämättä jäävistä resursseista. Liikelaitos on varautunut käynnistämään noin 20 henkilön kanssa YT-neuvottelut. Katuylläpito on käynnistänyt neuvottelut Espoo Logistiikka -liikelaitokselta vuokratun työ-

6 koneen vuokrasopimuksen irtisanomisesta kesken sopimuskauden. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselle asetetun 1,2 milj. euron TATU -säästötavoitteen ennakoidaan silti toteutuvan. Palveluliiketoimen liikelaitokset arvioivat saavuttavansa niille asetetut peruspääoman tuottovaatimusta, tulosta ja investointeja koskevat tulostavoitteet. 6 Monituottajamallissa tilaajan on arvioitava palvelun hankintatapa koko kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti ja huomioitava mallin riskit kaupungin omalle tuotannolle. Vaikutukset on ennakoitava hyvissä ajoin, jotta tuottaja voi varautua omassa toiminnassaan muutoksiin. 1.6 Investoinnit Kaupunkikonsernin lähivuosien mittavalla investointiohjelmalla halutaan vastata kasvavan kaupungin tarpeisiin ja mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen. Merkittävänä tavoitteena on tarkistettavana olevan MAL -sopimuksen mukaisten asuntotuotantoedellytysten luominen sekä asuntotuotantotavoitteiden toteuttaminen, mikä on myös valtion Länsimetron jatko-osan rahoitukseen osallistumisen edellytyksenä. Länsimetron jatkon alueelle on suunnitteilla asuntoja asukkaalle. Peruskaupungin investointeihin on muutetussa talousarviossa varattu yhteensä 210,9 milj. euroa. Määräraha sisältää vuodelta 2013 jatkuneille keskeneräisille kunnallistekniikkahankkeille siirretyn 17,2 milj. euroa. Vuoden 2014 määrärahoihin esitetään maanhankintoihin 45 milj. euron korotusta. Peruskaupungin investointien toteutumaksi arvioidaan 245,4 milj. euroa. Peruskaupungin investointituloihin on muutetussa talousarviossa varattu 73,3 milj. euroa. Tulot alittunevat noin 9 milj. eurolla Länsimetro Oy:n valtionavustusten budjetoitua pienemmän toteutuman vuoksi. Länsimetro Oy: tuloiksi ja menoiksi arvioidaan kirjattavan loppuvuodesta 63 milj. euroa. Vuoden 2014 muutetussa talousarviossa koko kaupungin investointeihin on varattu 346,2 milj. euroa. Määrärahaa on lisätty alkuvuoden aikana 73,1 milj. euroa, mistä vuodenvaihteen yli jatkuneille keskeneräisille rakennuksille siirrettiin Tilakeskus - liikelaitokselle hankekohtaisesti 48,5 milj. euroa. Koko kaupungin investointien toteumaksi arvioidaan 360,4 milj. euroa. Tilakeskus -liikelaitos esittää valtuustolle, että liikelaitos voisi käyttää vuonna 2014 säästyviä jatkuvien uudisrakennushankkeiden määrärahoja 5,0 milj. euroa koulujen ja päiväkotien väistö- ja siirtokelpoisiin toimitiloihin. Tarkoitukseen on varattu vuoden 2014 talousarviossa 1,2 milj. euroa, mutta tarve on osoittautunut ennakoitua kiireellisemmäksi. Valtuustolle tulee antaa säännöllisesti yhteenvetoraportti merkittävien investointien rahoitussuunnitelmista, jotta hankkeista saadaan kattavat tiedot ja niiden realistisuutta sekä vaikutusta käyttötalouteen voidaan arvioida. Pitkäaikaisten investointihankkeiden toteumaraportit on päivitettävä säännöllisesti.

7 2 ESPOO-TARINA, TULOSTAVOITTEET JA POIKKEAMAT 7 Vuoden 2014 tulostavoitteiden pohjana on Espoo-tarina ja siinä näkökulmittain asetetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Tulostavoitteet ovat kuntalain tarkoittamia valtuuston vuosittain asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sitovien tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Lisäksi Espoo-tarinan toteuttamiskeinona käytetään poikkihallinnollisia kehitysohjelmia. Ohjelmien hyötytavoitteiden tulokset raportoidaan seurannan yhteydessä. Tarkastuslautakunta seuraa vuosittain ohjelmien toteuttamista ja raportoi havainnoistaan valtuustolle arviointikertomuksessaan. Vuodelle 2014 on asetettu yhteensä 30 sitovaa tulostavoitetta. Tulostavoitteista 18 on asetettu resurssit ja johtaminen -näkökulmaan. Asukkaiden ja palvelujen sekä elinvoiman, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen näkökulmissa on molemmissa kuusi tulostavoitetta. Seurantaraportissa on annettu selvitykset tulostavoitteiden toteutumisesta näkökulmittain ja arvioitu, että tulostavoitteista kuusi ei toteudu. Kaupungin talouden kannalta keskeisiä toteutumatta jäämässä olevia tulostavoitteita ovat tuottavuuden ja toimintakatteen kehitystä sekä vuosikatetta koskevat tavoitteet. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimelle asetettu tavoite alle 21 päivän odotusaika terveysasemien kiireettömälle vastaanotolle -tulostavoitteen arvioidaan jäävän toteutumatta. Seurantaraportin mukaan valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin sellaiset tulostavoitteiden toteutumisen poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti arvioitu jääkö tulostavoite tämän vuoksi toteutumatta. Sitovien tulostavoitteiden toteutumisen arviointi on tarkastuslautakunnan lakisääteisenä tehtävänä. Sitovia tulostavoitteita voidaan pitää toteutuneina vasta, kun kaikki tavoitteen toteutumista mittaavat kriteerit ovat täyttyneet. Seurantaraportissa esitetty tulostavoitteiden toteutuma-arvio toimialoittain SEURANTARAPORTTI 1/2014 Tulostavoitteet yht. Toteutumassa Ei toteutumassa Ei voida arvioida* Konserniesikunta Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi 1 1 Yhteensä *Tulostavoitteista osan toteutumistieto on arvioitavissa myöhemmin talousarviovuoden kuluessa tai tilinpäätöksen yhteydessä, ja taulukossa ne ovat merkittyinä ei voida arvioida -sarakkeeseen. Kaikkien tulostavoitteiden poikkeamat on tuotava valtuuston käsittelyyn viimeistään syyskuussa, jotta valtuusto voi tarvittaessa päättää korjaavista toimenpiteistä tai tulostavoitteisiin tehtävistä muutoksista. Tarkastuslautakunta on toistuvasti joutunut huomauttamaan terveyskeskuslääkärille pääsyn vaikeudesta Espoossa. Kaupunginhallituksen tulee velvoittaa sosiaali- ja terveystoimi toteuttamaan tulostavoitteeseen pääsemiseksi vaadittavat toimenpiteet.

8 8 Osan seurantaraportissa toteutuviksi arvioitujen tulostavoitteiden toteutumisessa on vielä epävarmuutta tai niiden toteutumista ei voitu arvioida seurantaraportin tuloskorteissa esitettyjen tietojen perusteella. Tarkastuslautakunta katsoo arviointikertomusvalmistelussaan, että tilinpäätösvaiheessa ainoastaan täysin toteutuneet tulostavoitteet voidaan katsoa toteutuneeksi. Toimialojen osittain toteutuvaksi raportoimat tulostavoitteet katsotaan toteutumatta jääviksi tavoitteiksi. 3 Konserniraportointi Konserniin kuuluvien yhteisöjen taloudesta ja toiminnasta on annettu seurantaraportti tilanteesta. Länsimetro Oy Espoon omistusosuus yhtiöstä on 72 prosenttia ja osuus kustannuksista samaa tasoa. Kokonaisinvestoinnista Espoon osuus on arviolta 500 milj. euroa. Länsimetron kustannukset ovat ylittämässä kustannusarvion 17 prosentilla. Kesäkuun lopussa yhtiöllä oli Helsingin ja Espoon kaupunkien takaamana lainaa yhteensä 460 milj. euroa. Lisäksi kesäkuun 2014 lopussa kilpailutettiin 70 milj. euron laina sekä toinen 70 milj. euron laina kilpailutetaan syksyllä. Länsimetron rakentaminen kestää vuoden 2015 loppuun. Liikenteen on suunniteltu alkavan kesällä 2016 rajoitetussa automaattiohjauksessa siten, että kuljettaja on mukana junassa 6-9 kuukauden siirtymävaiheen ajan. Valtuusto päätti käynnistää metron jatkon rakentamisen välille Matinkylä - Kivenlahti sillä ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 prosentilla. Länsimetron jatkon sekä rakennettavan varikon kustannusarvio on yhteensä 801 milj. euroa. Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 70 prosenttia. Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2014 investointiohjelma on 91,4 milj. euroa, ja se sisältää 400 uuden asunnon rakentamisen aloittamisen sekä peruskorjauksia. KOY Espoon Toimitilat Mainingin ja Lintuvaaran koulujen peruskorjaukset alkoivat alkuvuodesta Karakallion koulu otettiin vastaan kesäkuussa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lainakannan ennakoidaan vuoden 2014 lopussa olevan 122 milj. euroa. KOY Espoon sairaala Espoon sairaalan rakentamista varten on perustettu KOY Espoon sairaala, joka rakennuttaa vuoden 2016 keväällä valmistuvan sairaalan rakennukset omistukseensa. Yhtiö rahoittaa toimintansa lähes kokonaan lainarahalla. HUS:in omistaman Jorvin sairaalan viereen rakennettavan sairaalahankkeen kokonaisrahoitus on 150 milj. euroa, josta on mennessä nostettu 75 milj. euroa. Huoltoyhteyden rakentaminen uuden sairaalan ja olemassa olevan Jorvin sairaalan välille aloitetaan. Tarkastuslautakunta