Delegaattitutkimus 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Delegaattitutkimus 2016"

Transkriptio

1 Delegaattitutkimus 2016

2 2 Delegaattitutkimus 2016 Helsinki, 2017 Christel Nummela

3 3 Sisällysluettelo Esipuhe. 5 Johdanto.. 6 Tutkimuksen tavoite. 6 Tutkimuksen kohderyhmä ja näyte 6 Tutkimuksen toteutus.. 9 Tietojen käsittely ja T-testi Tiivistelmä. 10 Delegaattien profiili.. 12 Asuinalue.. 13 Sukupuoli. 14 Ikä.15 Seuralaisten mukanaolo.16 Kongressimatka.. 17 Matkustustapa Suomeen.17 Majoittuminen ja viipyminen Suomessa..19 Majoittuminen Suomessa. 20 Viipyminen Suomessa 22 Osallistuminen järjestetyille pre- tai post-tourille. 23 Kongressijärjestelyt.. 25 Tiedon saaminen kongressista Sosiaalisen median käyttö 26 Kongressiin ilmoittautuminen 27 Osallistumispäätökseen vaikuttaneet tekijät.. 29 Arviot kongressista.. 30 Kestävä kehitys. 34 Suomi kongressimaana.. 37 Ensimmäinen käynti Suomessa. 38 Mielipide Suomen hintatasosta. 39 Arviot Suomesta kongressimaana 40 Arviot kongressikaupungista.. 41 Suomen-vierailun odotusten toteutuminen. 44 Suomi Lomakohteena tulevaisuudessa...45

4 4 Delegaattien rahankäyttö..46 Kongressimatkan kustannusten korvaaminen 47 Kongressimatkan menot.. 48 Kongressien tulo- ja työllisyysvaikutukset. 54 Panos-tuotoskertoimien hyödyntäminen. 54 Kongressijärjestäjien kulutuksen aikaansaama työllisyysvaikutus Kongressidelegaattien kulutuksen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. 57 Kongressidelegaattien edestakaisesta matkasta Suomeen aiheutuneet työllisyysvaikutukset.. 60 Yhteenveto..61 Yhteenveto delegaattien kommenteista. 62 Tutkimuslomake.64

5 5 Esipuhe Visit Finlandissa toimiva Finland Convention Bureau on seurannut kansainvälisten kongressien osallistujien kokemuksia suomalaisista kongresseista sekä Suomesta kongressimaana kolmen vuoden välein jo vuodesta 1986 alkaen. Kongressitutkimuksessa selvitetään paitsi kongressidelegaattien kokemuksia myös kongressimatkailun taloudellista merkitystä Suomessa. Taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on delegaateille tehdyn tutkimuksen lisäksi hyödynnetty myös kongressijärjestäjille tehtyä kyselyä sekä Finland Convention Bureaun Suomessa järjestettävistä kongresseista ylläpitämiä tilastoja. Vuoden 2016 kongressitutkimus toteutettiin touko-syyskuussa Suomen vilkkaimpana kongressikautena 16 kansainvälisen kongressin yhteydessä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen toteuttajana on Taloustutkimus Oy, jossa tutkimuksesta ovat vastanneet tutkimusjohtaja Christel Nummela ja toimitusjohtaja Jari Pajunen. Visit Finlandissa yhteyshenkilöinä ovat toimineet Manager, Global Sales and Business Events Mervi Toivonen ja Business Events Specialist Jaana Koivistoinen sekä Manager, Research Katarina Wakonen. Kiitämme yhteistyöstä kaikkia tutkimuksen toteutusta edesauttaneita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää tutkimukseen osallistuneiden kongressien järjestäjiä sekä muita tiedonkeruun osallistumiseen vaikuttaneita tahoja. Ilman heidän apuaan tutkimuksen toteutuminen tässä laajuudessa ei olisi ollut mahdollista. Helsingissä, maaliskuussa 2017 TALOUSTUTKIMUS OY

6 6 Johdanto Delegaattitutkimuksen tavoite Finland Convention Bureau on tutkinut Suomen kansainvälisten kongressien delegaattien mielipiteitä vuodesta 1986 alkaen. Tutkimuksia on tehty kolmen vuoden välein, joista tämä uusin vuonna Delegaattitutkimuksen tavoitteena on selvittää kansainvälisten kongressien delegaattien kokemuksia kongressista ja Suomesta kongressimaana sekä kongressimatkaan ja rahankäyttöön liittyviä asioita. Tutkimuksen kohderyhmä ja näyte Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomessa vuonna 2016 järjestettävien kansainvälisten kongressien delegaatit. Kysymyslomake jaettiin kongressimateriaalin mukana tai kongressin rekisteröinnin yhteydessä 16 kongressissa touko-syyskuussa Tutkimukseen oli mahdollisuus vastata myös sähköisesti QR-koodin avulla tai kirjoittamalla osoite selaimeen, mutta tätä mahdollisuutta ei juuri käytetty. Tutkimuksessa mukana olevat kongressit määriteltiin yhdessä tilaajan kanssa siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin erityyppisiä kansainvälisiä kongresseja koon mukaan, alueellisesti, aihepiiriltään ja ajankohdaltaan. Tutkimuksessa mukana olleet kongressit on esitetty seuraavassa taulukossa.

7 7 Taulukko 1. Tutkitut kongressit 2016 Kongressi Aihe Sijainti Aika Kesto/ pv RS 2016, 7th International Teknologia ja Symposium on In-Situ Rock Tampere tietotekniikka Stress ENC 2016, European Navigation Conference 60th EDQ Conference The VII Conference on Childhood Studies Rubbercon 2016 The 40th Nordic Congress of Obstetrics and Gynecology CDIO 2016 Forum Wood Building Nordic 2016 CELSE 2016 NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conference Teknologia ja tietotekniikka Kauppa, teollisuus ja palvelut Yhteiskunta, historia, sosiologia Teknologia ja tietotekniikka Lääketiede ja terveys Opetus, koulutus ja kielet Teknologia ja tietotekniikka Lääketiede ja terveys Lääketiede, terveys Helsinki Helsinki Turku Tampere Helsinki Turku Espoo Oulu Jyväskylä Teknologia ja EMTS 2016 Espoo 11 tietotekniikka NCSR, 23rd Nordic Conference Ideologia, uskonto Helsinki 12 for the Sociology of Religion ja filosofia Yhteiskunta, EAUH 2016, XIII International historia, Helsinki Conference on Urban History sosiologia 4 Opetus, koulutus EUROSLA 26 Jyväskylä 14 ja kielet Teknologia ja SEFI 2016 Tampere 15 tietotekniikka Yhteiskunta, Safety 2016 historia, Tampere sosiologia 4 Tutkituissa kongresseissa oli yhteensä osallistujaa. Kongressien kesto oli keskimäärin 3,5 päivää

8 8 Vastauksia palautui yhteensä kpl. Vastausprosentti oli keskimäärin 33 %. Tässä luvussa ei ole mukana Forum Wood Building Nordic kongressia, joka oli sähköinen kongressi eikä lomakkeita jaettu etukäteen, eikä CDIO kongressia, jossa osa lomakkeista hävisi palautuksen aikana. Taulukon osallistujamäärät perustuvat järjestäjien antamiin lopullisiin osallistujamääriin. Taulukko 2. Osanottajat ja vastaukset kongresseittain 2016 Kongressi Osallistujat Otos Vastaukset Vastaus- % RS 2016, 7th International Symposium on In-Situ Rock ,1 % 1 Stress ENC 2016, European Navigation 2 Conference ,9 % 3 60th EDQ Conference ,7 % The VII Conference on 4 Childhood Studies ,0 % 5 Rubbercon ,9 % The 40th Nordic Congress of 6 Obstetrics and Gynecology ,3 % 7 8 CDIO ,5 % Forum Wood Building Nordic ,7 % CELSE ,9 % NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conference ,5 % EMTS ,0 % NCSR, 23rd Nordic Conference for the Sociology of Religion EAUH 2016, XIII International Conference on Urban History ,6 % ,8 % EUROSLA ,5 % SEFI ,8 % Safety ,2 % Yhteensä Keskiarvo % Forum Wood Building Nordic 2016 ja CDIO 2016 eivät ole mukana keskiarvossa (katso teksti yllä).

9 9 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä. Englanninkielinen lomake jaettiin osallistujille kongressimateriaalin mukana tai kongressi-ilmoittautumisen yhteydessä. Kongressin viimeisinä päivinä paikalla oli joko yksi tai tarvittaessa kaksi Taloustutkimus Oy:n koulutettua tutkimushaastattelijaa, jotka keräsivät lomakkeita ja henkilökohtaisella kontaktilla motivoivat osanottajia vastaamaan kyselyyn. Lomakkeiden keräykseen eri kongresseissa osallistui yhteensä 11 Taloustutkimuksen haastattelijaa. Palkkioksi tutkimukseen osallistumisesta vastaajat saivat pienen lahjan (toimeksiantajan hankkimat vedenpitävät, läpinäkyvät kännykkäpussit). Osallistujilla oli myös mahdollisuus vastata tutkimukseen sähköisesti lomakkeella olevan QRkoodin avulla tai kirjoittamalla osoite selaimeen. Safety kongressin järjestäjä lähetti muutama viikko kongressin jälkeen osallistujille sähköpostiviestin, jossa kiitti kongressiin osallistumisesta ja samalla kertoi, että vielä voi vastata tutkimukseen sähköisesti. Tämä sai delegaatit jonkin verran aktivoitumaan. Tietojenkäsittely ja t-testi Taulukointi on tehty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tulokset esitetään prosenttijakaumien ja keskiarvojen avulla. Eri taustaryhmien välisiä tuloksia on tarkasteltu ristiintaulukoinnilla. Tulostuksessa on käytetty t-testiä, joka mittaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Solun väri osoittaa, onko ero tilastollisesti merkitsevästi suurempi (sinertävä) vai pienempi (punertava). Tulokset on esitetty pääosin graafisesti ja tekstiyhteenvetona. Muutamia poimintoja vastaajien antamasta avoimesta palautteesta sekä yhteenveto on raportin liitteenä. Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake löytyy raportin lopusta.

10 10 Tiivistelmä Delegaattien profiili Tutkimukseen osallistuneista kongressivieraista valtaosa oli eurooppalaisia. Hieman yli puolet osanottajista oli naisia. Hieman yli puolet delegaateista oli iältään vuotiaita. Seuralainen oli mukana noin joka neljännellä kongressivieraalla. Kongressimatka Melkein kaikki ulkomaiset kongressidelegaatit saapuivat Suomeen lentäen. Majoittuminen ja viipyminen Suomessa Valtaosa kongressidelegaateista majoittui kongressin aikana hotellissa tai hostellissa. Runsas neljä kymmenestä suomalaisista delegaateista yöpyi hotellissa tai hostellissa, neljä kymmenestä yöpyi kotona. Kongressidelegaatit viipyivät Suomessa keskimäärin 5,4 vuorokautta, mikä on hivenen enemmän kuin vuonna 2013 (5,0). Joka kymmenes delegaatti osallistui kongressin yhteydessä järjestetylle pre- tai post-tourille, joista puolet suuntautui jonnekin Suomessa. Viidennes pre- tai post-toureista suuntautui Tallinnaan. Kongressijärjestelyt Vastaajat saivat aiempaan tapaan yleisimmin tiedon kongressista kollegoilta. Internet ja edellinen kongressi olivat seuraavaksi yleisimmät tiedon lähteet aiempien vuosien tapaan, mutta tänä vuonna Internet ohitti edellisen kongressin tiedon lähteen yleisyydessä. Neljä vastaajaa kymmenestä ilmoittautui kongressiin 3-6 kuukautta etukäteen. Ilmoittautumisajankohdat ovat samansuuntaisia kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Tärkein osallistumispäätökseen vaikuttanut tekijä oli edelleen kongressin ohjelman sisältö, mutta lähes yhtä tärkeitä tänä vuonna olivat verkostoituminen ja oman työn esittely eli näiden merkitys on kasvanut viime mittauskerrasta. Kongresseihin liittyviin järjestelyihin oltiin aiempaan tapaan hyvin tyytyväisiä. Suomi kongressimaana Neljä delegaattia kymmenestä oli käynyt Suomessa aiemmin eli luku on lähes sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Suomea pidetään edelleen melko kalliina maana muihin kongressimaihin

11 11 nähden, keskiarvo on lähes sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Suomea pidettiin hyvänä kongressimaana verrattuna muihin maihin. Suomalaisiin kongressikaupunkeihin oltiin tyytyväisiä ja lähes kaikki vastaajat arvioivat turvallisuuden erinomaiseksi, kun taas vapaaajanviettomahdollisuuksiin ei oltu niin tyytyväisiä. Tilanne on tässä aikaisempien vuosien kaltainen. Valtaosa eli kolme neljästä harkitsisi Suomea tulevaisuudessa myös lomamatkakohteena. Delegaattien rahankäyttö Työnantaja tai muu instituutio maksaa useimpien kongressidelegaattien kongressimatkan kulut. Delegaatit kuluttivat Suomessa rahaa keskimäärin 248 euroa vuorokautta kohden / henkilö.

12 12 Delegaattien profiili

13 13 Asuinalue Tutkimukseen osallistuneista kongressidelegaateista valtaosa oli eurooppalaisia. Osallistujista suomalaisia oli 25 %, muualta pohjoismaista tulevia 17 % ja muualta Euroopasta 33 %. Aasialaisia osanottajia oli vastaajien joukossa 10 % ja pohjoisamerikkalaisia 7 %. Muiden maanosien edustus jäi vähäiseksi. Edelliseen, vuoden 2013 tutkimukseen verrattuna suomalaisia delegaatteja oli nyt lähes saman verran. Muualta Pohjoismaista tulevien määrä oli niin ikään samalla tasolla kuin vuonna Myös Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien eurooppalaisten osuus, pohjoisamerikkalaisten tai aasialaisten osuus on lähes samalla tasolla kuin vuonna Taulukko 3. Vastaajien asuinalue kongresseittain Asuinalue (vastaajien lukumäärä) Kongressi Suomi Muut Pohjoismaat Muu EUmaa Muu Euroopan maa Lähi-Itä Aasia Oseania Afrikka Pohjois- Amerikka Keski- / Ei Etelä- vastausta Amerikka Yhteens ä Kaikki

14 14 Sukupuoli Tänäkin vuonna enemmistö kansainvälisten kongressien delegaateista on naisia. Naisten osuus on 55 % eli sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Naisten osuus oli miesten osuutta suurempi ensimmäisen kerran tämän tutkimuksen aikana viime mittauskerralla eli vuonna 2013 (tutkimusta on tehty vuodesta 1986 kolmen vuoden välein). Suomalaisten osanottajien joukossa naisia oli selvästi enemmän kuin miehiä (naisia 67 %, miehiä 30 %). Myös muista Pohjoismaista naisia on enemmän kuin miehiä. Muista EU-maista tulleissa naisten ja miesten osuus on sama eli 50 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhimmassa ikäryhmässä miehiä on naisia enemmän. Kaikissa muissa ikäryhmissä naisten osuus on miesten osuutta suurempi, alle 40-vuotiaisissa naisia on 58 % ja miehiä 41 %. Vastaajien sukupuoli n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere , n=59 ENC 2016, Helsinki , n=57 60th EDQ Conference, Helsinki , n=59 VII Conf. Childh. Stud, Turku , n=202 Rubbercon 2016, Tampere , n=56 NFOG 2016, Helsinki , n=97 CDIO 2016, Turku , n=39 Wood Build. Nord., Espoo , n=18* CELSE 2016, Oulu , n=42 NHPRS, Jyväskylä , n=110 EMTS 2016, Espoo , n=100 NCSR, Helsinki , n=67 EAUH 2016, Helsinki , n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, , n=133 SEFI 2016, Tampere , n=54 Safety 2016, Tampere, , n=332 Nainen Mies Ei vastausta % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

15 15 Ikä Kongressidelegaatit olivat enimmäkseen vuotiaita (53 %). Yli 60-vuotiaita osallistujia oli 10 % ja nuoria, alle 30-vuotiaita 15 %. Loput sijoittuvat ikäryhmään vuotta (21 %). Vuoteen 2013 verrattuna nuorinta ikäryhmää (alle 30 vuotta) on nyt 2 prosenttiyksikköä vähemmän. Muiden ikäryhmien kohdalla osuudet ovat lähes samat kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, ero on osassa vain prosenttiyksikön verran. Eniten nuorinta ikäryhmää (korkeintaan 30 vuotta) oli EMTS kongressissa Espoossa, jossa runsas neljännes osallistujista kuului tähän ikäryhmään. Vajaa neljännes vastaajista kuului nuorimpaan ikäryhmään EAUH kongressissa Helsingissä ja EUROSLA 26 -kongressissa Jyväskylässä. Vastaajien ikä n=kaikki vastaajat 30 vuotta tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 60 vuotta Ei vastausta Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere , n= ENC 2016, Helsinki , n= th EDQ Conference, Helsinki , n= VII Conf. Childh. Stud, Turku , n= Rubbercon 2016, Tampere , n= NFOG 2016, Helsinki , n= CDIO 2016, Turku , n= Wood Build. Nord., Espoo , n=18* CELSE 2016, Oulu , n= NHPRS, Jyväskylä , n= EMTS 2016, Espoo , n= NCSR, Helsinki , n= EAUH 2016, Helsinki , n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, , n= SEFI 2016, Tampere , n= Safety 2016, Tampere, , n= % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

16 16 Seuralaisten mukanaolo Neljänneksellä (26 %) vastaajista oli seuralainen mukanaan kongressissa. Vuonna 2013 vastaava luku oli 32 %. Heistä enemmistöllä oli mukana vain yksi seuralainen. Aasiasta tulevilla kongressivierailla seuralaisen mukanaolo oli yleisempää kuin muualta tulevilla. Vähiten seuralaisia oli mukana kongressidelegaateilla EUROSLA 26 -kongressissa Jyväskylässä ja eniten The VII Conference on Childhood Studies -kongressissa Turussa. Taulukko 4. Aikuisten seuralaisten mukanaolo asuinalueittain Seuralainen Asuinalue mukana, % Suomi 28 Muut Pohjoismaat 17 Muu EU-maa 20 Muu Eurooppa 31 Lähi-Itä 34 Aasia 48 Oseania 34 Afrikka 20 Pohjois-Amerikka 26 Keski-/ Etelä-Amerikka 22 Yhteensä 26

17 17 Kongressimatka Matkustustapa Suomeen Valtaosa (93 %) ulkomaisista kongressivieraista saapui Suomeen lentäen. Laivalla matkusti 6 % vastaajista, junalla 4 % ja muulla tavoin 1 %. Laivaa käyttivät eniten Pohjoismaista tulleet ja junaa EU:n ulkopuolisesta Euroopasta saapuneet kongressivieraat. Vuoteen 2013 verrattuna matkustustavat ovat pysyneet samanlaisina.

18 18 Matkustustapa Suomeen - asuinpaikka n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Lentäen Laivalla Junalla Muuten Ei vastausta Kaikki, n=1160 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n= Muu Euroopan maa, n= Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n= Keski- / Etelä-Amerikka, n= % Matkustustapa Suomeen - kongressikaupunki n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Lentäen Laivalla Junalla Muuten Ei vastausta Kaikki, n= Kongressikaupunki Helsinki, n=312 Espoo, n=101 Helsinki/Espoo, n=413 Tampere, n=410 Turku, n=165 Jyväskylä, n=160 Oulu, n=11* % 10 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

19 19 Majoittuminen ja viipyminen Suomessa

20 20 Majoittuminen Suomessa Valtaosa (79 %) kongressidelegaateista yöpyi kongressin aikana hotellissa tai hostellissa, ulkomaisista osallistujista peräti 90 %. Tänä vuonna kotona yöpyjiä oli 10 % vastaajista (10 % myös vuonna 2013), mikä selittyy suomalaisten kongressivieraiden määrällä. Suomalaisista kongressiosallistujista 44 % yöpyi hotellissa tai hostellissa tänä vuonna (53 % vuonna 2013). Lomakkeella oli tänä vuonna vaihtoehtona myös kotimajoitus (esim. Airbnb). Tämän vaihtoehdon valitsi 5 % vastaajista. Missä asutte/asuitte kongressin aikana? n=kaikki vastaajat Hotelli/ hostelli Sukulaisten/ tuttavien luona Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere , n=59 ENC 2016, Helsinki , n=57 60th EDQ Conference, Helsinki , n=59 VII Conf. Childh. Stud, Turku , n=202 Rubbercon 2016, Tampere , n=56 NFOG 2016, Helsinki , n=97 CDIO 2016, Turku , n=39 Wood Build. Nord., Espoo , n=18* CELSE 2016, Oulu , n=42 NHPRS, Jyväskylä , n=110 EMTS 2016, Espoo , n=100 NCSR, Helsinki , n=67 EAUH 2016, Helsinki , n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, , n=133 SEFI 2016, Tampere , n=54 Safety 2016, Tampere, , n=332 Kotona Kotimajoitus (esim. Airbnb) 79 Muu 3 Ei vast % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Hotellivaraus tehtiin pääasiassa joko kongressiin ilmoittautumisen yhteydessä tai suoraan hotellista. Hotellissa yöpyneistä vastaajista kolmannes teki varauksen kongressiin ilmoittautumisen yhteydessä ja saman verran teki varauksen suoraan hotellista. Etenkin

21 21 Pohjoismaista tulleet, pohjoisamerikkalaiset, oseanialaiset ja yli 50-vuotiaat olivat tehneet hotellivarauksen ilmoittautumisen yhteydessä. Suoraan hotellista varauksen tekivät muita useammin suomalaiset. Viidennes vastaajista teki varauksen matkatoimistosta/hotellivaraamosta ja runsas joka kymmenes käytti muuta tahoa. Hotellivarauksen tekeminen n=hotellissa/hostellissa yöpyneet Kongressiin ilmoittautumisen yhteydessä Suoraan hotellista Kaikki, n=1219 Kongressi RS 2016, Tampere , n=54 ENC 2016, Helsinki , n=54 60th EDQ Conference, Helsinki , n=26 VII Conf. Childh. Stud, Turku , n=163 Rubbercon 2016, Tampere , n=44 NFOG 2016, Helsinki , n=83 CDIO 2016, Turku , n=36 Wood Build. Nord., Espoo , n=8* CELSE 2016, Oulu , n=17* NHPRS, Jyväskylä , n=81 EMTS 2016, Espoo , n=81 NCSR, Helsinki , n=46 EAUH 2016, Helsinki , n=97 EUROSLA 26, Jyväskylä, , n=83 SEFI 2016, Tampere , n=47 Safety 2016, Tampere, , n=298 Matkatoimistosta/ hotellivaraamosta Muu Ei vastausta % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

22 22 Viipyminen Suomessa Tutkittujen kongressien keskimääräinen kesto oli 3,5 päivää. Vuonna 2013 kongressien keskimääräinen kesto oli hieman pitempi; 4,1 päivää. Osanottajien keskimääräinen viipymä kongressikaupungissa on kuitenkin säilynyt lähes samana kuin vuonna 2013 eli 4,1; vuonna 2010 luku oli 4,2. Kongressidelegaatit viipyivät Suomessa nyt 5,4 vuorokautta. Vuonna 2013 viipymä oli 5,0 ja vuonna 2010 se oli 4,9 vuorokautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kongressidelegaattien keskimääräinen viipymä Suomen eri osissa. Taulukko 5. Kongressivieraiden keskimääräinen viipymä Suomessa Majoittuminen ja viipyminen Suomessa Kohde vrk Kongressikaupunki 4,1 Helsinki 0,6 Lappi 0,1 Muu Suomi 0,6 Yhteensä 5,4 Viipymä Suomessa asuinpaikoittain n=kysymykseen vastanneet Kongressikaupunki Helsinki Suomen Lappi Muu seutu Kokonaisviipymä Kaikki, n= ,4 Asuinpaikka Suomi, n= ,2 Ulkomaalaiset Osallistujat, n= ,8 Muut pohjoismaat, n= ,9 Muu EU-maa, n=411 Muu Euroopan maa, n= ,3 6,0 Lähi-Itä, n= ,6 Aasia, n= ,3 Oseania, n= ,6 Afrikka, n= ,2 Pohjois-Amerikka, n= ,8 Keski /Etelä-Amerikka, n= , Yöpymistä kohteessa keskimäärin

23 23 Viipymä Suomessa kongresseittain n=kysymykseen vastanneet Kongressikaupunki Helsinki Suomen Lappi Muu seutu Kokonaisviipymä Kaikki, n= ,4 Kongressi RS 2016, Tampere , n= ,1 ENC 2016, Helsinki , n= ,9 60th EDQ Conference, Helsinki , n= ,5 VII Conf. Childh. Stud, Turku , n= ,6 Rubbercon 2016, Tampere , n= ,8 NFOG 2016, Helsinki , n= ,1 CDIO 2016, Turku , n= ,0 Wood Build. Nord., Espoo , n=13* ,7 CELSE 2016, Oulu , n= ,2 NHPRS, Jyväskylä , n= ,9 EMTS 2016, Espoo , n= ,9 NCSR, Helsinki , n= ,2 EAUH 2016, Helsinki , n=121 EUROSLA 26, Jyväskylä, , n= ,5 6,0 SEFI 2016, Tampere , n= ,7 Safety 2016, Tampere, , n= , Yöpymistä kohteessa keskimäärin *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Osallistuminen järjestetylle pre tai post tourille Kongressidelegaateista 10 % (14 % vuonna 2013) osallistui kongressin yhteydessä järjestetylle pre tai post tourille. Järjestetyt matkat kiinnostivat kaikkein eniten Aasiasta tulevia kongressivieraita. Varsinkin Helsingin EAUH ja Safety delegaatit osallistuivat pre tai post tourille. Useimmiten pre tai post tourille osallistuneet vierailivat jossakin päin Suomea (54 %). Kiinnostus suomalaisia vierailukohteita kohtaan oli hieman pienempää kuin vuonna 2013, jolloin lähes kaksi kolmesta (63 %) pre tai post tourillle osallistuneista vieraili jossakin päin Suomea. Kiinnostus Tallinnaa kohtaan on hieman laskenut. Tänä vuonna Tallinnan (Viron) mainitsi 17 %, vuonna 2013 Tallinnan osuus oli 24 %. Pietarissa (Venäjä) kävi 10 %, vuonna 2013 Venäjän osuus oli 8 %. Kongressidelegaattien kiinnostus Ruotsia kohtaan on hieman lisääntynyt: tänä vuonna 10 % vieraili Tukholmassa, vuonna 2013 Tukholmassa kävi 4 %. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi muualla kävi edellisen mittauskerran tapaan vielä 10 % pre tai post tourille osallistuneista.

24 24 Osallistuminen kongressin yhteydessä järjestylle pre/post tourille n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkomaiset osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- / Etelä-Amerikka, n=27 10 Kyllä Ei Ei vastausta % 6 Minne pre/post tour suuntautui Pre/post tourille osallistuneet, n=156 Suomi 54 Tallinna (Viro) 17 Pietari (Venäjä) Tukholma (Ruotsi) Muu Ei vastausta %

25 25 Kongressijärjestelyt Tiedon saaminen kongressista Aiempaan tapaan yleisimmin tietoa saatiin kollegoilta, joiden kautta kongressista sai tietää 40 % vastaajista. Kollegojen merkitys tietolähteenä on samalla tasolla kuin viime tutkimuksessa, jolloin kollegoilta tiedon sai 41 % delegaateista. Kollegoiden merkitys tietolähteenä on muita suurempaa alle 30-vuotiaiden (52 %) sekä Pohjoismaiden (61 %) ja muun EU:n alueella (49 %) asuvien keskuudessa. Internetistä tiedon kyseisestä kongressista sai puolestaan 28 % vastaajista (vuonna 2013 luku oli 22 %). Internet on siis tänä vuonna tärkeämpi tietolähde kuin edellinen kongressi. Internetiä tietolähteenä olivat hyödyntäneet etenkin miehet, Aasian ja Oseanian kongressidelegaatit ja Pohjoismaiden ulkopuoliselta EU:n alueelta tulleet delegaatit. Edellisestä kongressista tiedon sai neljännes (23 %) vastaajista. Luku on hieman alhaisempi kuin edellisessä tutkimuksessa (27 %). Edellinen kongressi oli tärkeä tietolähde etenkin yli 60-vuotiaille sekä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta saapuneille kongressidelegaateille.

26 26 Miten sai tietoa kongressista Kaikki, n=1548 Kollegoilta 40 Internetistä 28 Edellisestä kongressista 23 Kongressijulkaisuista 9 Ammattilehdistä 4 Ei vastausta % Sosiaalisen median käyttö ammatillisesti Lähes neljä delegaattia kymmenestä oli LinkedIn-käyttäjiä. LinkedIniä ammatillisesti käyttäviä olivat etenkin miehet, EU:n alueelta, mutta ei Suomesta olevat delegaatit sekä Oseaniasta ja Afrikasta tulleet delegaatit. Eniten Linkedin-käyttäjiä oli ENC , Rubbercon , CDIO ja SEFI kongressien delegaattien keskuudessa. Kolmannes delegaateista käyttää tavallisesti Facebookia ammatillisesti. Yleisintä Facebookin käyttö on muissa Pohjoismaissa, mutta ei Suomessa asuvien delegaattien keskuudessa sekä Aasiassa ja Afrikassa asuvien keskuudessa. Eniten Facebook-käyttäjiä oli EAUH ja Safety kongressien delegaateissa. Youtube-käyttäjiä on vajaa viidennes osanottajista. Näitä ovat etenkin muulta EU:n alueelta kuin Pohjoismaista tulleet delegaatit, sekä aasialaiset ja Lähi-idästä tai Etelä-/Keski-Amerikasta tulleet delegaatit. Muita enemmän Youtube-käyttäjiä oli Safety kongressissa. Twitter-käyttäjiä on 15 % delegaattien joukossa. Twitterin käyttäjät olivat muita useammin muualta EU:n alueelta kuin Pohjoismaista sekä Oseaniasta ja Pohjois-Amerikasta. Myös ahkerina Twitter-käyttäjinä Safety edustajat erottuvat muista delegaateista.

27 27 Vajaa joka kymmenes delegaatti ilmoitti käyttävänsä Instagramia ammatillisesti, etenkin naiset. Muita useammin Instagramia käyttävät muista Pohjoismaista kuin Suomesta tulleet ja pohjoisamerikkalaiset ja aasialaiset. Muita useammin Instagramia käyttivät EAUH kongressissa käyneet. Tänä vuonna kysyttiin sosiaalisen median käyttöä ammatillisesti, vuonna 2013 sosiaalisen medain käyttöä ilman sanaa ammatillisesti. Edelliseen mittauskertaan verrattuna Linkedinin käyttö on lisääntynyt, 37 % tänä vuonna, 26 % vuonna Facebookin käyttö on puolestaan vähentynyt, 34 % nyt, 47 % vuonna Myös Youtuben käyttö on vähentynyt viimekertaisesta, 19 % nyt, 29 % vuonna Twitterin käyttö on lähes samalla tasolla kuin viime mittauskerralla; 15 % nyt, 11 % vuonna Vastaajista 32 % ei vastaa mitään, vuonna 2013 näitä vastaamattomia oli 30 %, joten voidaan olettaa, että tämän verran vastaajista ei käytä mitään mainituista sosiaalisesta mediasta ammatillisesti. Mitä sosiaalista mediaa käyttää tavallisesti ammatillisesti Kaikki, n=1548 Linkedin Facebook Youtube Twitter Instagram Pinterest SlideShare Flickr Foursquare Muu Ei vastausta % Kongressiin ilmoittautuminen Kongressidelegaatit olivat ilmoittautuneet kongressiin enimmäkseen 3-6 kuukautta ennen kongressia (38 %) tai 1-3 kuukautta etukäteen (21 %). Lisäksi vastaajista 11 % oli hoitanut ilmoittautumisen jo yli puoli vuotta ennen kongressia vuoden tutkimukseen verrattuna ilmoittautumisajankohdissa ei juuri ole tapahtunut muutoksia.

28 28 Keskimääräistä useammin delegaatit ilmoittautuivat yli 6 kuukautta etukäteen EAUH kongressiin ja Safety kongressiin. Näin aikaisin ilmoittautuneet olivat muita useammin yli 60-vuotiaita. Kongressiin ilmoittautumisen ajankohta n=kaikki vastaajat Yli 6 kk etukäteen 3-6 kk etukäteen 1-3 kk etukäteen Alle 1 kk etukäteen Kongresssipaikalla Ei vast. Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere , n= ENC 2016, Helsinki , n= th EDQ Conference, Helsinki , n= VII Conf. Childh. Stud, Turku , n= Rubbercon 2016, Tampere , n= NFOG 2016, Helsinki , n= CDIO 2016, Turku , n= Wood Build. Nord., Espoo , n=18* CELSE 2016, Oulu , n= NHPRS, Jyväskylä , n= EMTS 2016, Espoo , n= NCSR, Helsinki , n= EAUH 2016, Helsinki , n= EUROSLA 26, Jyväskylä, , n= SEFI 2016, Tampere , n= Safety 2016, Tampere, , n= % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

29 29 Osallistumispäätökseen vaikuttaneet tekijät Kongressidelegaatteja pyydettiin arvioimaan, mitkä tekijät vaikuttivat kongressiin osallistumiseen. Tärkeimpänä syynä osallistua kongressiin pidettiin edelleen ohjelman sisältöä. Vastaajista 52 % kertoi tämän vaikuttaneen kongressiin osallistumiseen. Sisällön merkitys on hieman vähentynyt, sillä vuoden 2013 tutkimuksessa 58 % ilmoitti sisällön tärkeimmäksi syyksi osallistua kongressiin. Etenkin eurooppalaiset, oseanialaiset, afrikkalaiset ja amerikkalaiset pitivät sisältöä tärkeänä vaikuttimena. ENC , CDIO ja Safety kongresseihin osallistujille ohjelman sisältö oli muita kongresseja tärkeämpi syy tulla kyseiseen kongressiin. Miehet mainitsivat naisia useammin sisällön syyksi osallistua ja ikäryhmistä korostuivat yli 60-vuotiaat. Verkostoitumisen merkitys syynä osallistua kongressiin on kasvanut edelleen vuodesta Nyt 50 % ilmoitti verkostoitumisen syyksi osallistua kongressiin, vuonna 2013 verkostoitumisen ilmoitti syyksi 47 % vastaajista ja vuoden 2010 tutkimuksessa 41 % vastaajista. Etenkin eurooppalaiset, pois lukien suomalaiset, pohjoisamerikkalaiset ja oseanialaiset mainitsivat verkostoitumisen osallistumissyyksi. EAU , EUROSLA ja Safety kongressin osallistujat ilmoittivat muita keskimääräistä useammin verkostoitumisen syyksi osallistua kongressiin. Myös oman työn esittelyä pidettiin tärkeänä syynä osallistua kongressiin, hieman tärkeämpänä kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Nyt 51 % vastaajista piti oman työn esittelyä syynä osallistua kongressiin, vuonna 2013 vastaava luku oli 44 %. Etenkin EU-maista tulleille, Lähi-idästä, Aasiasta, Oseaniasta ja Pohjois-Amerikasta tulleille kongressidelegaateille tämä oli merkittävä syy osallistua kyseiseen kongressiin. Kongresseittain tarkasteltuna EMTS , EAUH ja EUROSLA 26 - ja Safety kongressin vastaajille oman työn esittely oli muiden kongressien edustajia tärkeämpi syy osallistua. Lisäksi 16 % ilmoitti syyksi kiinnostuksen isäntämaata kohtaan. Vuonna 2013 vastaava luku oli 14 %. Nuoret, korkeintaan 30-vuotiaat ilmoittivat muita useammin osallistumisen syyksi kiinnostuksen isäntämaata kohtaan. Muualta EU-maista kuin Pohjoismaista tulleille, aasialaisille ja amerikkalaisille kiinnostus isäntämaata kohtaan oli muita delegaatteja tärkeämpi syy osallistua kongressiin. EAUH delegaatit ilmoittivat muita delegaatteja useammin kiinnostuksen syyksi kiinnostuksen isäntämaata kohtaan.

30 30 Kongressiin osallistumisen syyt n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 RS 2016, Tampere , n=59 ENC 2016, Helsinki , n=57 60th EDQ Conference, Helsinki , n=59 VII Conf. Childh. Stud, Turku , n=202 Rubbercon 2016, Tampere , n=56 NFOG 2016, Helsinki , n=97 CDIO 2016, Turku , n=39 Wood Build. Nord., Espoo , n=18* CELSE 2016, Oulu , n=42 NHPRS, Jyväskylä , n=110 EMTS 2016, Espoo , n=100 NCSR, Helsinki , n=67 EAUH 2016, Helsinki , n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, , n=133 SEFI 2016, Tampere , n=54 Safety 2016, Tampere, , n=332 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Ohjelman sisältö Verkostoitumine n Oman työn esittely Kiinnostus isäntämaata kohtaan Ei vastausta % 100 Arviot kongressista Kongressidelegaatit antoivat kongressien eri osatekijöistä keskimäärin hyviä arvioita. Myös edellisessä, vuoden 2013 tutkimuksessa Suomessa järjestettyihin kongresseihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Parhaimmat arviot kongressijärjestelyistä annettiin vuoden 2013 tapaan ilmoittautumispalveluista ja yhteydenpidosta sekä kongressin aikana että ennen kongressia. 88 % vastaajista piti ilmoittautumispalveluja erittäin hyvinä tai hyvinä. Lähes yhtä moni vastaaja arvioi yhteydenpidon kongressin aikana (87 %) ja yhteydenpidon kongressia ennen (86 %) erittäin hyväksi tai hyväksi. Myös kongressin pituus ja verkostoitumismahdollisuudet keräsivät hyviä arvioita delegaattien keskuudessa. Vuoteen 2013 verrattuna jokainen tekijä saa paremman

31 31 arvion. Erot vaihtelevat luonnollisesti tekijöittäin. Eniten myönteistä kehitystä on yhteydenpidossa kongressin aikana ja verkostoitumismahdollisuuksissa. Mihinkään tekijään ei oltu selkeästi tyytymättömiä. Eniten parantamisen varaa löytyy kuitenkin näyttelyistä sekä julkaisuista ja asiakirjoista vuoden 2013 tapaan. Myös esitysten tasoon toivottiin parannusta. Arviot kongressijärjestelyistä Kaikki, n= Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Ilmoittautumispalvelut ,42 Yhteydenpito kongressin aikana ,34 Yhteydenpito ennen kongressia ,29 Verkostoitumismahdollisuudet ,25 Kongressin kesto ,25 Sosiaaliset tapahtumat ,15 Tietellisen/akateemisen ohjelman sisältö ,08 Puhujavalinnat ,04 Esitysten taso ,98 Julkaisut ja asiakirjat Näyttelyt (näytteilleasettajien määrä ja laatu) , , %

32 32 Arviot kongressijärjestelyistä kongresseittain n=kaikki vastaajat Ilmoittautumis-palvelut Yhteydenpito kongressin aikana Yhteydenpito ennen kongressia Kongressin kesto Verkostoitumismahdollisuudet Sosiaaliset tapahtumat Tieteellisen/ akateemisen ohjelman sisältö Puhujavalinnat Esitysten taso Julkaisut ja asiakirjat Näyttelyt (näytteilleasettajien määrä ja laatu) Kaikki, n=1548 4,42 4,34 4,29 4,25 4,25 4,15 4,08 4,04 3,98 3,97 3,77 Kongressi RS 2016, Tre, n=59 4,31 4,48 4,26 4,17 4,28 4,20 3,91 4,05 3,83 3,91 3,67 ENC 2016, Hki, n=57 4,35 4,33 4,04 4,12 4,30 4,31 3,82 4,07 3,88 4,00 3,63 60th EDQ Conf., Hki, n=59 4,12 4,26 3,98 4,32 3,89 3,78 3,67 3,93 3,93 3,51 3,61 Conf. Childh. St, Tku, n=202 4,36 4,24 4,27 4,30 4,33 4,08 4,10 3,90 3,92 4,05 3,70 Rubbercon, Tre, n=56 3,98 4,21 3,86 4,27 4,00 4,35 3,79 3,93 3,89 3,48 2,98 NFOG 2016, Hki, n=97 4,52 4,38 4,37 4,36 4,40 4,25 4,26 4,15 4,19 4,15 4,24 CDIO 2016, Tku, n=39 4,47 4,44 4,31 4,16 4,27 4,16 3,97 3,76 3,81 4,00 3,71 Wood Build. Nord., Esp, n=18* 4,41 4,24 4,35 4,06 4,12 3,94 3,82 4,06 3,94 3,65 4,00 CELSE 2016, Oulu, n=42 4,21 4,38 3,92 4,44 4,51 4,32 4,32 4,37 4,34 4,21 4,07 NHPRS, Jykylä, n=110 4,34 4,28 4,00 4,34 4,29 4,16 4,12 4,30 4,04 3,52 3,92 EMTS 2016, Espoo, n=100 4,52 4,49 4,44 4,50 4,48 4,42 4,33 4,36 4,26 4,22 3,62 NCSR, Hki, n=67 4,50 4,62 4,65 4,44 4,33 4,39 4,06 4,00 3,75 3,76 3,18 EAUH 2016, Hki, n=122 4,50 4,32 4,28 4,22 4,11 4,42 4,22 4,13 3,93 3,90 3,86 EUROSLA 26, Jykylä, n=133 4,55 4,55 4,56 4,14 4,15 4,10 4,05 3,92 3,89 3,99 3,95 SEFI 2016, Tre, n=54 4,02 3,69 3,85 3,70 3,92 3,82 3,85 3,56 3,57 3,70 3,48 Safety 2016, Tre, n=332 4,58 4,34 4,44 4,20 4,26 3,95 4,11 4,05 4,05 4,18 3,86 Keskiarvo 1-5 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Tähti rivillä luvun vieressä tarkoittaa, että rivillä oleva kongressi sai parhaimman arvion tekijästä. Mitä vaaleampi ruutu, sitä heikompi on kongressin saama arvio. Paikallisia järjestelyjä arvioitaessa tyytyväisimpiä oltiin kongressitiloihin vuoden 2013 tutkimuksen tapaan. Vastaajista 90 % arvioi ne erittäin hyviksi tai hyviksi. Vuoteen 2013 verrattuna jokaisen tekijän kohdalla on tapahtunut parannusta, poikkeuksena ovat cateringpalvelut kongressitiloissa, jotka saavat saman arvion kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Paikallisista järjestelyistä eniten kehittämistä löytyy edelleen pre congress tourista vuoden 2013 tapaan. On tosin huomioitava, että vain runsas kolmannes vastaajista (38 %) osasi ottaa kantaa tähän asiaan.

33 33 Arviot paikallisista järjestelyistä Kaikki, n= Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kongressitilat ,44 Näyttelytilat ,27 Majoituspalvelut ,16 Kuljetuspalvelut ,11 Catering-palvelut kongressitiloissa ,09 Pre congress tour , % Arviot paikallisista järjestelyistä n=kaikki vastaajat Kongressitilat Näyttelytilat Majoituspalvelut Kuljetuspalvelut Catering-palvelut kongressit iloissa Pre congress tour Kaikki, n=1548 4,44 4,27 4,16 4,11 4,09 3,84 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Tähti rivillä luvun vieressä tarkoittaa, että rivillä oleva kongressi sai parhaimman arvion tekijästä. Mitä vaaleampi ruutu, sitä heikompi on kongressin saama arvio. Kongressi RS 2016, Tampere, n=59 4,33 4,04 4,17 4,16 4,28 3,83 ENC 2016, Helsinki, n=57 4,53 4,41 4,06 4,28 4,38 3,96 60th EDQ Conference, Helsinki, n=59 4,36 4,17 4,00 3,91 4,12 3,61 VII Conf. Childh. Stud, Turku, n=202 4,24 4,09 4,07 3,84 4,03 3,75 Rubbercon 2016, Tampere, n=56 4,32 4,04 4,16 4,00 4,32 3,62 NFOG 2016, Helsinki, n=97 4,56 4,50 4,23 4,40 3,54 3,71 CDIO 2016, Turku, n=39 4,49 4,21 4,24 4,24 4,34 3,84 Wood Build. Nord., Espoo, n=18* 4,50 4,50 3,79 3,93 4,31 4,00 CELSE 2016, Oulu, n=42 4,57 4,53 4,40 4,00 4,59 4,00 NHPRS, Jyväskylä, n= 110 4,50 4,25 4,34 3,81 3,60 3,93 EMTS 2016, Espoo, n=100 4,42 4,19 4,12 4,12 4,22 3,83 NCSR, Helsinki, n=67 4,27 3,84 4,12 4,12 3,87 3,71 EAUH 2016, Helsinki, n=122 4,49 4,24 3,89 4,28 4,33 4,02 EUROSLA 26, Jyväskylä, n=133 4,51 4,44 4,11 4,09 4,22 3,89 SEFI 2016, Tampere, n=54 3,76 3,70 3,90 3,96 3,42 3,36 Safety 2016, Tampere, n=332 4,64 4,44 4,32 4,24 4,21 3,87 Keskiarvo 1-5

34 34 Kongressijärjestelyt kokonaisuudessaan saavat myös hyvän arvosanan (ka. 4,30, 4,29 vuonna 2013). 77 % vastaajista antoi erittäin hyvän tai hyvän arvion (77 % vuonna 2013). Etenkin Keski- ja Etelä-Amerikasta tulleet kongressidelegaatit antoivat muita useammin erittäin hyvän kokonaisarvion. Kongresseittain tarkasteltuna parhaimmat kongressijärjestelyjen kokonaisarviot antoivat NCSR -kongressiin osallistuneet vastaajat keskiarvolla 4,51 ja CELSE kongressiin osallistuneet vastaajat keskiarvolla 4, kongressia tutkitusta 16 sai yli nelosen keskiarvon. Arviot kongressijärjestelyistä kokonaisuudessaan n=kaikki vastaajat 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere , n=59 ENC 2016, Helsinki , n=57 EDQ Confer., Helsinki , n=59 Conf. Childh. Stud, Tku , n=202 Rubbercon 2016, Tre , n=56 NFOG 2016, Helsinki , n=97 CDIO 2016, Turku , n=39 Wood Build. Nord.,Esp ,n=18* CELSE 2016, Oulu , n=42 NHPRS, Jyväskylä , n=110 EMTS 2016, Espoo , n=100 NCSR, Helsinki , n=67 EAUH 2016, Hki , n=122 EUROSLA 26, Jykylä, , n=133 SEFI 2016, Tre , n=54 Safety 2016, Tre, , n= ,30 4,22 4,45 4,02 4,19 4,06 4,40 4,28 4,13 4,50 4,18 4,46 4,51 4,41 4,38 3,78 4, % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Kestävä kehitys Tänä vuonna, kuten vuonna 2013, kysyttiin myös, kuinka hyvin kestävä kehitys oli otettu huomioon kongressin järjestelyissä. Vastaajista neljännes koki, että kestävä kehitys oli huomioitu erittäin hyvin eli saman verran kuin vuoden 2013 tutkimuksessa (24 %, 22 % vuonna 2013). Neljä delegaattia kymmenestä (38 %) ilmoitti, että kestävä kehitys oli huomioitu jonkin verran eli luku on alhaisempi kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, jolloin yli puolet vastaajista (54 %) oli sitä mieltä, että kestävä kehitys oli huomioitu jonkin verran kongressin järjestelyissä. Tänä vuonna 3 % oli sitä mieltä, että kestävää kehitystä ei ollut huomioitu lainkaan, vuonna 2013 näin vastanneita oli 7 %. Kolmannes (35 %) delegaateista ei ollut kiinnittänyt huomiota asiaan tai ollut vastannut tätä

35 35 koskevaan osioon; vuonna 2013 ei-vastanneiden määrä oli 18 %. Erot tämän vuoden tutkimuksen ja vuoden 2013 tutkimuksen vastauksissa saattavat johtua siitä, että tänä vuonna oli myös mahdollista vastata En kiinnittänyt siihen huomiota. Erityisesti muualta Euroopasta kuin EU:n alueelta tulleet vastaajat ja aasialaiset olivat muita useammin sitä mieltä, että kestävä kehitys oli huomioitu erittäin hyvin kongressin järjestelyissä. Safety kongressi pärjäsi tässä kongresseista parhaiten. Kuinka hyvin kestävä kehitys on otettu huomioon kongressin järjestelyissä n=kaikki vastaajat Erittäin hyvin Jonkin verran Ei lainkaan En ole kiinnittänyt huomiota/ei vastausta Kaikki, n= Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkom. osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- /Etelä-Amerikka, n= %

36 36 Vastaajilta kysyttiin tänä vuonna myös, kuinka tärkeää kestävä kehitys on heille henkilökohtaisesti. Vain muutama prosentti vastasi, että kestävä kehitys ei ole lainkaan tärkeää. Neljä vastaajaa kymmenestä (41 %) ilmoitti, että kestävä kehitys on erittäin tärkeä ja puolelle se oli jonkin verran tärkeää. Kestävä kehitys on naisille tärkeämpi kuin miehille. Afrikkalaiset ja keski-/eteläamerikkalaiset kokivat muita useammin kestävän kehityksen erittäin tärkeäksi. Safety delegaatit valitsivat muita useammin vaihtoehdon erittäin tärkeä. Kuinka tärkeää kestävä kehitys on sinulle henkilökohtaisesti n=kaikki vastaajat Erittäin tärkeää Jonkin verran tärkeää Ei lainkaan tärkeää Ei vastausta Kaikki, n=1548 Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkom. osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- /Etelä-Amerikka, n= %

37 37 Suomi kongressimaana

38 38 Ensimmäinen käynti Suomessa Ulkomaisista kongressidelegaateista 58 % ei ollut aiemmin käynyt Suomessa. Ensikertalaisten osuus on siis lähes sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, sillä silloin 55 % vastaajista vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa. Eniten ensikertalaisia oli nyt Afrikasta (90 %) ja Lähi-idästä (86 %) tulleiden delegaattien joukossa. Suomessa käynti on suoraan verrannollinen kongressidelegaatin iän kanssa eli mitä vanhempi delegaatti on kyseessä, sitä todennäköisimmin hän on käynyt Suomessa aiemmin eli tilanne on tässä samankaltainen kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Yli 60-vuotiaista vastaajista 63 % oli käynyt Suomessa aiemmin eli saman verran kuin vuoden 2010 tutkimuksessa. Onko käynyt Suomessa aikaisemmin n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Kyllä Ei Ei vastausta Kaikki, n=1160 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- / Etelä-Amerikka, n= %

39 39 Mielipide Suomen hintatasosta Suomi koetaan yhä yleisesti melko kalliiksi maaksi. Hintataso on samalla tasolla kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Tänä vuonna 46 % ulkomaisista vastaajista arvioi Suomen hintatason muihin kongressimaihin verrattuna melko kalliiksi, kun se vuonna 2013 oli 43 %. 19 % koki hintatason erittäin kalliiksi, vastaava luku vuonna 2013 oli 20 %. Keskimääräisenä hintatasoa piti vajaa kolmannes (30 %) ulkomaisista kongressidelegaateista sekä tänä vuonna että vuonna Vain 1 % vastaajista arvioi Suomen hintatason melko edulliseksi vuoden 2013 tutkimuksen tapaan. Erityisesti Aasiasta ja muusta EU-maasta kuin Pohjoismaista tulleet delegaatit pitivät Suomen hintatasoa kalliina. Nuoret, alle 30-vuotiaat pitivät Suomea muita kalliimpana. Pohjoismaiset kongressidelegaatit ja vuotiaat kokivat Suomen hintatasoltaan keskimääräisenä. Mielipide Suomen hintatasosta muihin kongressimaihin verrattuna n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat 5 Edullinen 4 Melko edullinen Kaikki, n= Keskimääräinen 2 Melko kallis Erittäin kallis 46 Ei vastausta 19 Keskiarvo 4 2,13 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 Pohjois-Amerikka, n=111 Lähi-Itä, n=29 Muu Euroopan maa, n=93 Oseania, n=47 Keski- / Etelä-Amerikka, n=27 Afrikka, n=30 Muu EU-maa, n=414 Aasia, n= ,57 7 2,32 2,14 1 2,11 2 2,09 2,00 7 2,00 2 1,94 7 1, %

40 40 Arviot Suomesta kongressimaana Suomea pidettiin hyvänä kongressimaana verrattuna muihin kongressimaihin. Kolmannes vastaajista piti Suomea erittäin hyvänä kongressimaana. Erittäin hyvänä pitivät muita useammin Pohjois-, Keski- tai Etelä-Amerikasta tulleet delegaatit ja vuotiaat vastaajat. Puolet delegaateista piti Suomea hyvänä kongressimaana verrattuna muihin maihin ja joka kymmenes piti Suomea tyydyttävänä. Vain 1 % vastaajista piti Suomea huonona kongressimaana verrattuna muihin maihin. Kukaan vastaajista ei valinnut vaihtoehtoa erittäin huono. Tähän kysymykseen ottivat kantaa lähes kaikki vastaajat. Suomi kongressimaana verrattuna muihin maihin n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kaikki, n=1160 Kongressi ,24 RS 2016, Tampere, n= ,21 ENC 2016, Helsinki, n= ,12 60th EDQ Conference, Helsinki, n=19* ,24 VII Conf. Childh. Stud, Turku, n= ,18 Rubbercon 2016, Tampere, n= ,21 NFOG 2016, Helsinki, n=77 CDIO 2016, Turku, n= ,29 4,30 Wood Build. Nord., Espoo, n=10* ,90 CELSE 2016, Oulu, n=11* ,27 NHPRS, Jyväskylä, n= ,06 EMTS 2016, Espoo, n= ,19 NCSR, Helsinki, n= ,34 EAUH 2016, Helsinki, n= ,46 EUROSLA 26, Jyväskylä, n=104 SEFI 2016, Tampere, n= ,99 2 3,93 Safety 2016, Tampere, n= , % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

41 41 Suomi kongressimaana verrattuna muihin maihin n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kaikki, n=1160 Kongressikaupunki Helsinki, n=312 Espoo, n=101 Helsinki/Espoo, n=413 Tampere, n=410 Turku, n= Jyväskylä, n= Oulu, n=11* ,24 4, , ,29 4, , ,01 9 4, % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Arviot kongressikaupungista Suomalaiset kongressikaupungit saivat hyviä arvioita kysytyistä ominaisuuksista. Erityisesti turvallisuus koetaan Suomessa erinomaiseksi, sillä kongressikaupungin turvallisuutta piti erittäin hyvänä tai hyvänä 93 % (91 % vuonna 2013) tutkimuksen vastaajista. Myös saavutettavuutta pidetään hyvänä, vastaajista 83 % (81 % vuonna 2013) arvioi sen erittäin hyväksi tai hyväksi. Vähiten positiivista palautetta annettiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksille ja matkailupalveluille. Tosin vapaa-ajanviettomahdollisuuksia piti 68 % ja matkailupalveluja 64 % erittäin hyvinä tai hyvinä, ja vain muutama prosentti piti huonona tai melko huonona. Verrattuna vuoden 2013 tutkimukseen kongressidelegaattien arviot kongressikaupungeista ovat hieman parantuneet turvallisuuden ja kuljetuspalveluiden kohdalla, mutta vapaaajanviettomahdollisuuksien ja matkailupalveluiden kohdalla arviot ovat hieman heikentyneet. Jokainen kongressikaupunki sai jälleen tutkituista tekijöistä parhaimman arvion turvallisuudesta. Oulu oli turvallisuuden osalta parhaimmaksi arvioitu, mutta erot muihin kaupunkeihin olivat hyvin pienet. Kaikista muista tekijöistä Helsinki sai parhaat arvosanat. Keski- ja eteläamerikkalaiset kongressivieraat antavat turvallisuudesta keskimääräistä paremmat arviot. Keskimääräistä tyytyväisempiä julkisiin kuljetuspalveluihin ovat pohjois-, keski- ja

42 42 eteläamerikkalaiset kongressidelegaatit. Muista Euroopan maista kuin Pohjoismaista saapuneet ja Pohjois-Amerikasta saapuneet kongressidelegaatit pitivät kongressikaupungin matkailupalveluja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia muita delegaatteja parempina. Saavutettavuuteen olivat keskimääräistä tyytyväisempiä afrikkalaiset delegaatit. Neljännes delegaateista oli sitä mieltä, että kongressilla oli suurempi ammatillinen arvo, koska se pidetään kyseisessä kaupungissa. Puolet delegaateista oli sitä mieltä, että kongressikaupunki ei antanut kongressille mitään ammatillista lisäarvoa; neljännes ei osannut ottaa asiaan kantaa. Aasiasta tulleet delegaatit olivat muita useammin sitä mieltä, että kongressikaupunki antaa kongressille ammatillista lisäarvoa. Oulussa järjestetyn EDQ -konferenssin delegaatit ja Helsingissä järjestetyn CELSE konferenssin delegaatit olivat muita useammin sitä mieltä, että kongressikaupunki antaa kongressille ammatillista lisäarvoa. Arviot kongressikaupungista Kaikki, n= Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Turvallisuus ,69 Julkiset kuljetuspalvelut ,31 Saavutettavuus ,29 Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ,96 Matkailupalvelut , %

43 43 Arviot kongressikaupungista asuinpaikoittain n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Suomi, n=381 Ulkomaiset osallist., n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- / Etelä-Amerikka, Saavutettavuus Turvallisuus Julkiset kuljetuspalvelut Keskiarvo 1-5 Arviot kongressikaupungista kongressikaupungeittain n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Helsinki, n=402 Espoo, n=118 Helsinki/Espoo, n=520 Tampere, n=501 Turku, n=241 Jyväskylä, n=243 Oulu, n=42 Saavutettavuus Turvallisuus Julkiset kuljetuspalvelut Vapaaajanviettomahdollisuudet Matkailupalvelut Vapaaajanviettomahdollisuudet Matkailupalvelut Keskiarvo 1-5

44 44 Suomen-vierailun odotusten toteutuminen Ulkomaisia kongressivieraita pyydettiin arvioimaan, miten heidän Suomen-vierailunsa odotukset olivat toteutuneet. Useimpien delegaattien kongressimatka oli ollut odotusten mukainen (75 %, 72 % vuonna 2013). Yli odotusten kongressimatka oli sujunut 20 %:lla (18 %:lla vuonna 2013). Kuitenkin joukossa oli myös osanottajia, joiden vierailu ei ollut sujunut aivan ennakko-odotusten mukaisesti (2 %, 3 % vuonna 2013). Odotusten toteutuminen ei ole muuttunut merkittävästi viime tutkimuksesta. Tänäkin vuonna vastaajien joukossa oli edelliskertaan verrattuna muutama prosenttiyksikkö enemmän niitä, joilla vierailu meni yli odotuksen ja muutama prosenttiyksikkö vähemmän niitä, joilla vierailu oli odotuksen mukainen siis vaikka muutokset ovat pieniä, ne ovat edelleen menossa parempaan suuntaan. Oseaniasta ja Pohjois-Amerikasta tulleiden delegaattien odotukset ylittyivät keskimääräistä useammin. Yli 60-vuotiailla kongressin odotukset ylittyvät muita ikäryhmiä useammin. Kongresseista ennakko-odotukset ylittyivät erityisesti Safety kongressin osalta kolmannes vastaajista ilmoitti vierailunsa olleen yli odotusten. Delegaattien kertomia syitä odotusten ylittymiseen tai alittumiseen on esitetty muutamin esimerkein raportin lopussa. Suomen matkan odotusten toteutuminen n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Yli odotusten Odotusten mukainen Alle odotusten Ei vastausta Kaikki, n=1160 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n= Aasia, n= Oseania, n= Afrikka, n= Pohjois-Amerikka, n= Keski- /Etelä-Amerikka, %

45 45 Suomi lomakohteena tulevaisuudessa Ulkomaisista kongressidelegaateista yli kolme neljästä (77 %) voisi harkita Suomea lomamatkakohteena tulevaisuudessa. Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa 73 % ilmoitti voivansa harkita Suomea lomamatkakohteena. Viidennes (19 %) ei puolestaan harkitsisi Suomea lomakohteena eli lähes saman verran kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Lähtömaan mukaan tarkasteltuna ei delegaateissa ollut eroja kiinnostuksessa Suomea kohtaan lomakohteena lähitulevaisuudessa. Kongresseittain tarkasteltuna Turussa järjestetyn CDIO kongressin delegaatit olivat muita kiinnostuneimpia harkitsemaan Suomea lomakohteena tulevaisuudessa. Suomi lomakohteena tulevaisuudessa n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Kyllä Ei Ei vastausta Kaikki, n= Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n= Muu EU-maa, n= Muu Euroopan maa, n= Lähi-Itä, n= Aasia, n= Oseania, n= Afrikka, n= Pohjois-Amerikka, n= Keski- / Etelä-Amerikka, n= %

46 46 Delegaattien rahankäyttö

47 47 Kongressimatkan kustannusten korvaaminen Kongressidelegaateilta kysyttiin, maksoiko heidän työnantajansa tai jokin muu instituutio kongressimatkan kulut vai maksoivatko he matkan itse. Vastaajista 63 % ilmoitti, että työnantaja tai muu instituutio maksoi kulut kokonaan ja runsas viidennes kertoi saaneensa osittaisen korvauksen. Vain 9 % delegaateista maksoi kongressimatkan kustannukset kokonaan itse. Vuoden 2013 tutkimukseen nähden kongressikustannusten korvaaminen on pysynyt lähes samana. Tutkituista kongresseista osanottajat maksoivat useimmiten itse matkansa EAUH kongressiin. Pohjoismaisten (pl. Suomi) kongressidelegaattien kulut maksoi useimmiten työnantaja tai muu taho kokonaan, kun taas Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa asuvista vastaajista kolmannes maksoi kongressimatkansa osittain itse, osittain sen maksoi työnantaja tai muu taho. Maksaako työnantajanne tai muu instituutio kongressimatkanne kokonaan tai osittain n=kaikki vastaajat Maksaa kokonaan Maksaa osittain Ei maksa lainkaan Ei vastausta Kaikki, n=1548 Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkom. osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- /Etelä-Amerikka, n= %

48 48 Maksaako työnantajanne tai muu instituutio kongressimatkanne kokonaan tai osittain n=kaikki vastaajat Maksaa kokonaan Maksaa osittain Ei maksa lainkaan Ei vastausta Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere , n=59 ENC 2016, Helsinki , n=57 EDQ Conference, Helsinki , n=59 Conf. Childh. Stud, Turku , n=202 Rubbercon 2016, Tampere , n=56 NFOG 2016, Helsinki , n=97 CDIO 2016, Turku , n=39 Wood Build. Nord.,Espoo ,n=18* CELSE 2016, Oulu , n=42 NHPRS, Jyväskylä , n=110 EMTS 2016, Espoo , n=100 NCSR, Helsinki , n=67 EAUH 2016, Helsinki , n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, , n=133 SEFI 2016, Tampere , n=54 Safety 2016, Tampere, , n= % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Kongressimatkan menot Kongressidelegaatteja pyydettiin arvioimaan kuinka paljon heillä ja heidän seuralaisillaan kaiken kaikkiaan kului rahaa kongressimatkaan. Vastaukset pyydettiin erittelemään eri osatekijöihin, joihin kuuluivat kongressimaksun lisäksi mm. majoitus, ostokset ja ajanviete. Annetuista vastauksista laskettuihin kokonaismenoihin kuuluvat Suomessa tapahtuneen henkilökohtaisen kulutuksen lisäksi myös edestakainen kongressimatka Suomeen. Kaikkien vastanneiden delegaattien kokonaismenot kongressiin osallistumisesta olivat keskimäärin euroa/ henkilö. Delegaattien keskimääräiset kokonaismenot ovat 54 euroa suuremmat kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, jolloin kokonaismenot olivat euroa/ henkilö. Kokonaismenot henkilöä kohden vaihtelivat kongresseittain 801 euron ja euron välillä.

49 49 Kongressimatkakustannusten mukanaolosta johtuen Euroopan ulkopuolelta tulleet kongressivieraat käyttivät eniten rahaa kongressiosallistumiseensa. Vanhemmat delegaatit kuluttivat nuoria enemmän rahaa. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö ei sisällä edestakaista matkaa kongressikaupunkiin. Näin on menetelty vertailtavuuden säilyttämiseksi edellisiin tutkimuksiin nähden; vuosien 2004, 2007, 2010 ja 2013 tutkimuksissa oli myös edestakainen matka kongressikaupunkiin jätetty pois vuorokausikohtaisesta kokonaissummasta. Kongressivieraiden keskimääräinen rahankäyttö vuorokautta kohden (ei sisällä edestakaista matkaa kongressikaupunkiin) oli 248 euroa/ henkilö. Vuorokausikohtainen rahankäyttö vaihteli kongresseittain 117 eurosta 622 euroon/ henkilö. Vuoden 2013 tutkimukseen nähden vuorokausikohtaiset menot olivat nyt 8 euroa pienemmät. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuorokausikohtaisen rahankäytön jakautuminen menoerittäin. Taulukko 6. Kongressivieraiden keskimääräinen vuorokausikohtainen rahankäyttö Suomessa Kustannuserä Euroa/ vrk % Edestakainen matka kongressiin Rekisteröityminen Majoitus Ostokset 22 6 Muut 16 5 Ajanviete/ huvittelu 12 4 Sosiaalinen ohjelma 11 3 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 11 3 Kiertomatkat Suomessa 12 3 Paikallisliikenne 8 2 Yhteensä Seuraavien sivujen taulukoissa on esitetty tarkemmin tutkimuksen kongressidelegaattien kokonaismenot kongresseittain ja asuinalueittain sekä vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain ja asuinalueittain eri menoerissä.

50 50 Taulukko 7. Delegaattien kokonaismenot kongresseittain Kustannuserä Kongressi (keskiarvo EUR/hlö) Rekisteröityminen Edestakainen matka kongressiiin Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut Yhteensä Viipymä Suomessa, vrk 6,1 4,9 3,5 4,6 2,8 4,1 5,0 4,7 7,2 1= RS 2016, 7th Int. Symposium on In-Situ Rock Stress 2= ENC 2016, European Navigation Conference 3= 60th EDQ Conference 4= The VII Conference on Childhood Studies 5= Rubbercon = The 40th Nordic Congr. of Obstetrics. and Gynec. 7= CDIO = Forum Wood Building Nordic = CELSE = NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conf. 11= EMTS = NCSR, 23rd Nordic Conf. for the Sociology of Religion 13= EAUH 2016, XIII International Conf. on Urban History 14= EUROSLA 26 15= SEFI = Safety 2016 Taulukko 7. Delegaattien kokonaismenot kongresseittain Kustannuserä (keskiarvo EUR/hlö) Kaikki Rekisteröityminen Edestakainen matka kongressiiin Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut Yhteensä Viipymä Suomessa, vrk 3,9 7,9 4,2 5,5 6,0 4,7 6,4 5,4

51 51 Taulukko 7.1. Delegaattien kokonaismenot maanosittain 2016 Kustannuserä Suomi muut muu muu Lähi- Aasia Ose- Afrik Pohjois Keski-/ Pohjois EU Euroo- Itä ania ka Amerik- Etelä- (keskiarvo EUR/hlö) maat pan maa ka Amer. Kaikki Rekisteröityminen Edestakainen matka kongressiin Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut YHTEENSÄ (edelliset) Viipymä Suomessa, vrk 3,2 3,9 5,3 6,0 7,6 7,3 12,6 6,2 6,8 6,9 5,4 Taulukko 8.1 Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö maanosittain 2016 Kustannuserä Suomi muut muu muu Lähi- Aasia Ose- Afrik Pohjois Keski-/ Pohjois EU Euroo- Itä ania ka Amerik- Etelä- (keskiarvo EUR/hlö) maat pan maa ka Amer. Kaikki Rekisteröityminen Edestakainen matka kongressiin Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut YHTEENSÄ (edelliset) Viipymä Suomessa, vrk 3,2 3,9 5,3 6,0 7,6 7,3 12,6 6,2 6,8 6,9 5,4

52 52 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 Kustannuserä Kongressi (keskiarvo EUR/hlö/vrk) Rekisteröityminen Edestakainen matka kongressiin Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/ huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut Yhteensä Viipymä Suomessa, vrk 6,1 4,9 3,5 4,6 2,8 4,1 5,0 4,7 7,2 1= RS 2016, 7th Int. Symposium on In-Situ Rock Stress 2= ENC 2016, European Navigation Conference 3= 60th EDQ Conference 4= The VII Conference on Childhood Studies 5= Rubbercon = The 40th Nordic Congr. of Obstetrics. and Gynec. 7= CDIO = Forum Wood Building Nordic = CELSE =10= NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conf. 11=11= EMTS =12= NCSR, 23rd Nordic Conf. for the Sociology of Religion 13=13= EAUH 2016, XIII International Conf. on Urban History 14=14= EUROSLA 26 15= 15= SEFI = 16= Safety 2016 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 Kustannuserä (keskiarvo EUR/hlö/vrk) Kaikki Rekisteröityminen Edestakainen matka kongressiin Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/ huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut Yhteensä Viipymä Suomessa, vrk 3,9 7,9 4,2 5,5 6,0 4,7 6,4 5,4

53 53 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 (ei sisällä edestakaista matkaa kongressiin) Kustannuserä Kongressi (keskiarvo EUR/hlö/vrk) Rekisteröityminen Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/ huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut Yhteensä Viipymä Suomessa, vrk 6,1 4,9 3,5 4,6 2,8 4,1 5,0 4,7 7,2 1= RS 2016, 7th Int. Symposium on In-Situ Rock Stress 2= ENC 2016, European Navigation Conference 3= 60th EDQ Conference 4= The VII Conference on Childhood Studies 5= Rubbercon = The 40th Nordic Congr. of Obstetrics. and Gynec. 7= CDIO = Forum Wood Building Nordic = CELSE = NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conference 11= EMTS = NCSR, 23rd Nordic Conf. for the Sociology of Religion 13= EAUH 2016, XIII International Conf. on Urban History 14= EUROSLA 26 15= SEFI = Safety 2016 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 (ei sisällä edestakaista matkaa kongressiin) Kustannuserä (keskiarvo EUR/hlö/vrk) Kaikki Rekisteröityminen Majoitus Paikallisliikenne Ajanviete/ huvittelu Sosiaalinen ohjelma Ostokset Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Muut Yhteensä Viipymä Suomessa, vrk 3,9 7,9 4,2 5,5 6,0 4,7 6,4 5,4

54 54 KONGRESSIEN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Panos-tuotoskertoimien hyödyntäminen Suomessa järjestettävien kongressien tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi käytettiin Tilastokeskuksen panos-tuotostaulukoita, jotka tarkastelevat taloutta samanaikaisesti kysynnän ja tarjonnan kannalta. Laskelmat perustuvat vuoden 2016 delegaattikyselyn ja järjestäjäkyselyn tuloksiin sekä Finland Convention Bureaun tilastoihin Suomessa vuonna 2016 järjestetyistä kongresseista.

55 55 Suomessa Tilastokeskus laatii Euroopan tilinpitojärjestelmän mukaiset panos-tuotostaulukot. Panos-tuotostaulukoiden avulla voidaan tarkastella, minkä suuruisen työllisyyden lisäyksen miljoonan euron sijoitus lopputuotekysyntään tietyllä toimialalla aikaansaa toimialalle itselleen sekä ns. kerrannaisvaikutusten avulla myös muille toimialoille. Kerrannaisvaikutukset muodostuvat toimialan tekemistä ostoista muilta toimialoilta itse tarjoamiensa tuotteiden tai palvelusten tuottamiseksi. Taulukoiden laadinnassa on otettu huomioon riippuvuudet eri toimialojen välillä. Tässä raportissa kongressimatkailun aikaansaamia työllisyysvaikutuksia on tutkittu Tilastokeskuksen tuoreimman Työpanos ja työpanoskertoimet taulukon avulla (julkistettiin ). Välittömät vaikutukset lasketaan ns. välittömän kertoimen avulla. Kun käytetään kokonaiskerrointa, on siinä huomioitu välittömien vaikutusten lisäksi kerrannaisvaikutukset. Työllisyysvaikutukset on laskettu kolmessa osassa: a) Ensimmäiseksi on laskettu kongressien järjestäjien kulutuksesta aiheutuva kongressimatkailutulo ja sen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. b) Toiseksi on laskettu kongressidelegaattien kulutuksesta johdettu kongressimatkailutulo ja sen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. Tästä tarkastelusta on jätetty pois osanottomaksu, koska ko. erän katsotaan sisältyvän kongressijärjestäjien kulutukseen eli kohtaan a. c) Kolmanneksi on vielä laskettu delegaattien kongressimatkasta Suomeen aiheutuvat vaikutukset. Nämä kolme kokonaisuutta voidaan siis muuntaa työpanokseksi Panos-tuotos-raportin taulukon Työpanos ja työpanoskertoimet avulla. Taulukko kertoo, kuinka suuren työpanoksen miljoonan euron tuotos (tässä kongressijärjestäjien menot, kohta 9.2, delegaattien menot, kohta 9.3 sekä delegaattien edestakaisesta matkasta Suomeen aiheutuneet kustannukset, kohta 9.4) aikaansaa. Taulukossa on ilmoitettu ns. työpanoskertoimet välittömiin vaikutuksiin sekä kokonaisvaikutuksiin. Välittömissä vaikutuksissa on mukana suoraan ostoista aiheutuneet vaikutukset.

56 56 Kongressijärjestäjien kulutuksen aikaansaama työllisyysvaikutus Vuoden 2016 aikana Suomessa järjestettyihin kansainvälisiin kongresseihin osallistui yhteensä delegaattia. Kongressijärjestäjäkyselyn perusteella kongressijärjestäjien menot eli kongressijärjestäjien käyttämä rahamäärä kongressijärjestelyihin oli vuonna 2016 keskimäärin 358 euroa yhtä delegaattia kohti. Näin kongressijärjestäjien kokonaismenoiksi, joita tässä käsitellään kansantalouden tilinpidon termein kokonaistuotoksena, tulee (358 euroa x delegaattia) euroa. Vuoden 2013 kongressijärjestäjiä pyydettiin myös vastaamaan kyselyyn, jossa kysyttiin kongressijärjestäjien kokonaismenojen lisäksi tulojen jakautumista eri toimialoihin. Koska vastanneiden määrä jäi melko pieneksi (45 vastaajaa), ei kongressijärjestäjien tulojen jakautumista eri toimialojen kesken ole otettu huomioon seuraavissa tulo- ja työllisyyslaskelmissa. Vaikutuksia voidaan käsitellä myös alueittain. Oheisen taulukon taustalla ovat tiedot kongressijärjestäjäkyselystä ja toisaalta tiedot Finland Convention Bureaun ylläpitämästä tilastosta kongressivieraista kongressikaupungeittain. Taulukko 9. Kongressijärjestelyjen tulo- ja työllisyysvaikutukset alueittain Koko maa Helsinki Tampere Turku Delegaatit, lkm Menot, EUR/ delegaatti Kokonaismenot, EUR Välittömät työllisyysvaikutukset, htv Kokonaistyöllisyysvai kutukset, htv Työpanoskertoimina on käytetty välittömissä vaikutuksissa 9,75 kokonaisvaikutuksissa 14,4

57 57 Käytetyt kertoimet ovat keskiarvoja niiden toimialojen kertoimista, joihin kongressijärjestäjien menot ovat kohdistuneet aikaisempien tutkimusten perusteella. Nämä toimialat ovat: kulttuuritoiminta ja rahapelit majoitus ja ravitsemus matkatoimistot maaliikenne vesiliikenne urheilu- huvi- ja virkistyspalvelut muut henkilökohtaiset palvelut vähittäiskauppa Välittömissä työllisyysvaikutuksissa on mukana kongressijärjestäjien menojen suorat vaikutukset työllisyyteen. Kokonaisvaikutuksissa on mukana myös kaikkien jälleenostojen vaikutukset. Työllisyysvaikutukset lasketaan seuraavasti: Kongressijärjestäjien kokonaismenot vuonna 2016 olivat euroa. Välittömien vaikutusten kertoimen (9,75) mukaan yhden miljoonan euron kulutus aikaansaa näin ollen 9,75 henkilön työllisyyden. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat siten ( x 9,75) 354 henkilötyövuotta. Kokonaisvaikutukset lasketaan vastaavalla tavalla käyttäen kokonaisvaikutusten kerrointa (14,4). Kongressidelegaattien kulutuksen aikaansaamat työllisyysvaikutukset Kongressidelegaateilta kysyttiin rahankäytöstä eri kohteisiin. Rahankäyttötiedot on esitetty raportissa aiemmin. Tulo- ja työllisyysvaikutusten laskemisessa lähtökohtana on vuorokausikohtainen rahankäyttö sekä panos-tuotoskertoimet samaan tapaan kuin kongressijärjestäjien menojen kohdalla. Kongressivieraiden kokonaisrahankäyttö koko kongressimatkan aikana on laskettu kertomalla vuorokausikohtainen rahankäyttö kongressivieraiden Suomessa vietetyllä ajalla. Suomessa vietetty aika on saatu delegaattikyselystä siitä kuinka kauan delegaatit ovat viettäneet aikaa kongressimatkallaan kongressikaupungissa, Helsingissä, Lapissa ja muualla Suomessa. Viipymäksi saatiin näin laskien 5,4 päivää.

58 58 Viipymän ja delegaattikyselyn rahankäyttötietojen perusteella kongressimatkailutulo muodostuu alueittain seuraavasti. Taulukko 10. Kongressidelegaattien kulutuksen tulovaikutukset alueittain Koko maa EUR Helsinki EUR Tampere EUR Turku EUR Majoituspalvelut Kiertomatkat Suomessa Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma Paikallisliikenne Ostokset Ajanviete/ huvittelu Muut YHTEENSÄ Tulot muutetaan jälleen työpanoskertoimien avulla työpanokseksi. Käytetyt kertoimet ovat: Välittömät vaikutukset Kokonaisvaikutukset Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut 8,33 13,66 Kiertomatkat Suomessa 7,25 12,25 Ajanviete/ huvittelu Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 7,25 12,25 Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma Ostokset Paikallisliikenne 9 13 Muut 10 15

59 59 Edellä esitettyjen kertoimien avulla saadaan seuraavat työllisyysvaikutukset: Taulukko 11. Kongressidelegaattien kulutuksen työllisyysvaikutukset alueittain Välittömät vaikutukset, henkilötyövuotta Koko maa Helsinki Tampere Turku Majoituspalvelut 442,2 295,9 53,2 25,4 Kiertomatkat Suomessa 53,3 29,1 5,0 2,6 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 43,4 48,6 5,4 1,2 Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma 65,9 44,7 8,5 3,8 Paikallisliikenne 38,4 20,6 5,1 2,2 Ostokset 169,1 100,9 22,0 10,8 Ajanviete/ huvittelu 66,0 50,0 7,8 4,4 Muut 126,4 70,6 14,2 10,2 YHTEENSÄ 1004,6 660,5 121,2 60,7 Kokonaisvaikutukset saadaan käyttämällä kokonaiskertoimia. Kokonaisvaikutukset, henkilötyövuotta Koko maa Helsinki Tampere Turku Majoituspalvelut 683,4 457,4 82,2 39,2 Kiertomatkat Suomessa 87,4 47,8 8,2 4,3 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 73,4 82,2 9,1 2,0 Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma 101,8 69,1 13,2 5,9 Paikallisliikenne 55,4 29,7 7,3 3,2 Ostokset 205,4 122,5 26,7 13,2 Ajanviete/ huvittelu 99,0 74,9 11,8 6,6 Muut 160,1 89,5 18,0 12,9 YHTEENSÄ 1465,8 973,1 176,4 87,4

60 60 Kongressidelegaattien edestakaisesta matkasta Suomeen aiheutuneet työllisyysvaikutukset Edestakaisesta matkasta Suomeen aikaansaadut kustannukset lasketaan siten, että on arvioitu, että puolet delegaateista käytti suomalaista lentoyhtiötä ja puolet ulkomaista lentoyhtiötä. Suomalaisia lentoyhtiöitä käytettäessä on katsottu 80 % vaikutuksista kohdistuneen Suomeen. Ulkomaisia lentoyhtiöitä käytettäessä taas arvioidaan 20 % vaikutuksista kohdistuneen Suomeen. Laivayhtiöitä käytettäessä on arvioitu 40 % vaikutuksista kohdistuneen Suomeen. Eri tavoin Suomeen saapuneet on laskettu seuraavasti: Ensinnäkin ulkomaiset kongressivieraat käyttivät edestakaiseen matkaan kongressikaupunkiin keskimäärin 635 euroa/ henkilö. Ulkomaisten kongressivieraiden edestakaiseen matkaan käyttämä rahamäärä on hieman alhaisempi kuin edellisessä tutkimuksessa, jolloin se oli 650 euroa/ henkilö. Delegaattitutkimuksen mukaan ulkomaalaisista kongressivieraista lentäen saapui Suomeen 93 %. Oletamme, että vuonna 2016 puolet käytti Finnairia ja puolet ulkomaisia lentoyhtiöitä. Ulkomaisia kongressivieraita arvioidaan olleen vuonna 2016 samassa suhteessa kuin delegaattitutkimuksessa eli noin Vastaava luku vuoden 2013 tutkimuksessa oli 75 %. Laivalla Suomeen saapui ulkomaisista kongressivieraista 6 %. Muilla tavoin Suomeen tulleiden määrä jäi sen verran vähäiseksi, että heidät on jätetty laskelman ulkopuolelle. Kongressivieraista suomalaisia on arviolta 25 % eli noin Delegaattitutkimuksen mukaan he käyttivät edestakaiseen matkaan kongressikaupunkiin keskimäärin 45 euroa/ henkilö, joka on vähemmän kuin edellisessä tutkimuksessa (2013: 75 euroa / henkilö). Näin saadaan suoraan luvut, joista voidaan laskea työllisyysvaikutukset. Kertoimina on käytetty kuljetustoimialan kertoimia, jotka ovat 8,33 ja 7,25 (välittömät vaikutukset) ja 13,66 ja 12,25 (kokonaisvaikutukset).

61 61 Taulukko 12. Delegaattien matkasta aiheutuneet tulo- ja työllisyysvaikutukset Edestakainen matka kongressikaupunkiin EUR Välitön työpanos, htv Kokonaistyöpanos, htv Suomalaiset kongressivieraat ,4 15,4 Kotimaisella lentoyhtiöllä saapuneet ulkomaiset kongressivieraat ,1 221,5 Ulkomaisella lentoyhtiöllä saapuneet ulkomaiset kongressivieraat ,8 55,4 Laivalla saapuneet ulkomaiset kongressivieraat ,9 13,3 Yhteensä ,1 305,5 Yhteenveto Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenvetona kongressimatkailusta Suomeen aiheutuneet tulo- ja työllisyysvaikutukset. Taulukko 13. Kongresseista aiheutuneet rahavirrat ja työllisyysvaikutukset Kongressimatkailutulo Välitön työpanos, htv Kokonaistyöpanos, MEUR htv Kongressijärjestäjien kulutus kongressijärjestelyihin 36,3 38,1 19, Delegaattien kulutus Suomessa kongressin aikana 89,9 61,7 41, Delegaattien edestakainen matka Suomeen/ kongressipaikkakunnalle 24,8 17,4 10, YHTEENSÄ ,

62 62 Delegaattien kommentit Kongressikaupunkia koskevat kommentit Helsinki Young vibrant city, happy people, good welcoming, real Finnish experience of cultural arts than the social programme. (60th EDQ Conference, Helsinki. Participant from an EU-country) Hyvä etäisyys läheltä ja kaukaa Hyvät verkostointimahdollisuudet Kaupungissa on paljon tekemistä Espoo Some very good young professors (EMTS 2016, Espoo. Participant from North-America) Aalto-yliopiston läheisyys tuo lisäarvoa kongressille Tampere We can connect the conference with visiting one of our other company here in Tampere (Rubbercon 2016, Tampere. Participant from an EU-country) Hyvät verkoistointimahdollisuudet Turku Beautiful city, nice restaurants, easy moving from hotel to conference (CDIO 2016, Participant from a Nordic country) I collaborate with researchers in Turku and could meet them here (The VII Conference on Childhood Studies, Turku. Participant from an EU-country) Beautiful city, easy to walk around, nice weather, safe city, nice route along the river. (CDIO 2016, Turku. Participant from an EU-country) Hyvä etäisyys, helposti saavutettavissa Hyvät verkostointimahdollisuudet Mukava kaupunki Jyväskylä The city doesn't offer much which is excellent, because it doesn't distract delegates from the conference (EUROSLA 26, Jyväskylä. Participant from an EU-country) Hiljainen ja rauhallinen Luonto Oulu Host is a leader in the field (CELSE, Oulu. Participant from an EU-country) Akateeminen arvo

63 63 Yleistä Vastaajat olisivat halunneet enemmän opasteita, etenkin englanniksi: I loved Finland and Helsinki. But major attractions very poorly signposted compared to other cities (I nearly gave up on finding the rock church). Please sell yourself better. (EAUH 2016, Helsinki. Participant from Europe) No signage at bus stop to direct attendee's to venue building - very unsatisfactory (EMTS 2016, Espoo. Participant from an EU-country) Virvokkeita tarjolla koko päivän, kuten kahvia, teetä vettä ja myös pientä purtavaa kuten hedelmiä toisi lisäarvoa kongressille Next time it would be nice if there is coffee or tea facilities after lunch and throughout the rest of the day. Even if you have to pay for it yourself that would be ok. Just water was a bit poor (Safety 2016, Tampere. Participant from an EU-country) I was delighted by how easy it was to get a vegan meal option every day at the conference. It really was appreciated. Also, all the staff at the conference venue were so welcoming and helpful and spoke excellent english which was great. (Safety 2016, Tampere. Participant from an EU-country) Love the country, weather, food and hospitality. But very expensive. (The VII Conference on Childhood Studies, Turku. Participant from Asia) I didn't consider Finland as a destination, but I was greatly surprised by the country and the people. (Safety 2016, Tampere. Participant from North-America) Would like to go to Finland in winter and see the Northern lights. (60th EDQ Conference, Helsinki. Participant from Asia) Fantastic location. All accommodation venues were well within walking distance. Shopping malls were all nearby aswell. (Rubbercon 2016, Tampere. Participant from an EU-country) - Kallis maa - Kongressikaupunki liian kaukana

DELEGAATTITUTKIMUS 2013. Finland Convention Bureau. Taloustutkimus Oy. Touko-lokakuu 2013

DELEGAATTITUTKIMUS 2013. Finland Convention Bureau. Taloustutkimus Oy. Touko-lokakuu 2013 DELEGAATTITUTKIMUS 2013 Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy Touko-lokakuu 2013 Christel Nummela 17.3.2014 Finland Convention Bureau Delegaattitutkimus 2013 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

DELEGAATTITUTKIMUS 2007 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KONGRESSIT

DELEGAATTITUTKIMUS 2007 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KONGRESSIT DELEGAATTITUTKIMUS 2007 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KONGRESSIT Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy Kesä-lokakuu 2007 Johanna Kuosmanen 25.4.2008 Jutta Tuomela Finland Convention Bureau Delegaattitutkimus

Lisätiedot

DELEGAATTITUTKIMUS 2010 Finland Convention Bureau

DELEGAATTITUTKIMUS 2010 Finland Convention Bureau DELEGAATTITUTKIMUS 2010 Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2011 Lotta Engdahl 18.3.2011 Tuomas Virtanen Finland Convention Bureau Delegaattitutkimus 2010 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KONGRESSIT SUOMESSA 2010. Finland Convention Bureau. Taloustutkimus Oy. Huhtikuu 2011 14.4.2011

KONGRESSIT SUOMESSA 2010. Finland Convention Bureau. Taloustutkimus Oy. Huhtikuu 2011 14.4.2011 KONGRESSIT SUOMESSA 2010 Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy Huhtikuu 2011 Lotta Engdahl 14.4.2011 Tuomas Virtanen Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KONGRESSIT SUOMESSA 2013. Finland Convention Bureau. Taloustutkimus Oy. Maaliskuu 2014. Christel Nummela 18.3.2014

KONGRESSIT SUOMESSA 2013. Finland Convention Bureau. Taloustutkimus Oy. Maaliskuu 2014. Christel Nummela 18.3.2014 KONGRESSIT SUOMESSA 2013 Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2014 Christel Nummela 18.3.2014 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia tai osia

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018 Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 MUUT KOHTEET JA KULKUTAVAT (PÄÄKAUPUNKISEUTU PÄÄASIALLINEN MATKAKOHDE) 4,9 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki

Sinivalkoinen jalanjälki Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ) miten suomalaiset

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut

Lisätiedot

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2019 -NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Sivu 1 / 7 Kyselyn avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttelyn kävijärakennetta, kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl)

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl) KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Tutkimuksen avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2017 näyttelyn kävijärakennetta sekä kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä. Tutkimuksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomalainen joulu 2008

Suomalainen joulu 2008 Miten tutkimus tehtiin? Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa 7.10. 9.10.2008 välisenä aikana.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus Digitaaliset elämäntavat / yhteenveto medialle Julkaisuvapaa 9.6.2017 klo 10 Lisätietoja medialle: Osastopäälllikkö Niina Hagman, Market Intelligence & Insight, DNA

Lisätiedot

Kongressi- ja tapahtumainfo 28.4.2015. Ella Näsi Tampere Convention Bureau Ella.nasi@tampere.fi

Kongressi- ja tapahtumainfo 28.4.2015. Ella Näsi Tampere Convention Bureau Ella.nasi@tampere.fi Kongressi- ja tapahtumainfo 28.4.2015 Ella Näsi Tampere Convention Bureau Ella.nasi@tampere.fi Satakunnansillan kaiteen kuvio viittaa Tampereen teollisuushistoriaan. Pyöreä muoto tuo mieleen hammaspyörän

Lisätiedot

Näin Suomi kommunikoi 6. Elisa

Näin Suomi kommunikoi 6. Elisa Näin Suomi kommunikoi 6 Elisa 9 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen suunnittelusta, analyysista ja raportoinnista on n Otos (%) Suomi (%) vastannut Prior Konsultointi Oy. Kaikki vastaajat Tutkimuksen toimeksiantaja

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Ohjelma...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Ohjelma... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Ohjelma... 9 Kokonaisarvosana, suosittelu ja ensi vuosi... 10 Rahankäyttö...

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE ORIVEDEN TULOKSET 1 YLEISKATSAUS Asiakaspalautetta kerättiin 24.10. 6.11.2016 2 Yhteensä Orivedeltä noin 450 vastaajaa Suurin osuus vastaanottotoiminnasta Ahkerimpia vastaajia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Länsimetron Matkatutkimus kevät

Länsimetron Matkatutkimus kevät Länsimetron Matkatutkimus kevät 2018 11.9.2018 Mitä ja miten tutkittiin? Tutkimuksella selvitettiin, miten joukkoliikennematkat ovat muuttuneet länsimetron vaikutusalueella metron käyttöönoton jälkeen.

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Tutkimusraportti VAATELAHJOITTAJATUTKIMUS 2017

Tutkimusraportti VAATELAHJOITTAJATUTKIMUS 2017 Tutkimusraportti VAATELAHJOITTAJATUTKIMUS 201 UFF, SPR ja Fida Katja Mikkonen Tutkimuksen toteutus! Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen UFF:n, SPR:n ja Fidan toimeksiannosta.! Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut. EK:n yrityskyselyn tulokset

Yritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut. EK:n yrityskyselyn tulokset Yritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut EK:n yrityskyselyn tulokset Vientiyritysten määrä kasvussa 25 2 Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten lukumäärä* 22 21 2 19 23 15 16 1 5 28 212

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Osallistumisen motiivit... 9 Tiedonsaanti... 10 Ohjelma... 11 Palvelut ja

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita

Lisätiedot

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä 1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY. Telebus vkot 15 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen

Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY. Telebus vkot 15 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY Telebus vkot 1 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Pyöräliitto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017

Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017 Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017 Kansainvälisten liikkuvuuslukujen keräämisen yhteydessä ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä oppisopimustoimistoilta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Neuvontajärjestöt. Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012

Neuvontajärjestöt. Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012 Neuvontajärjestöt Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012 1 Neuvontajärjestöt 2012 Sisältö sivu Tutkimuksen sisältö ja toteutus 3 Aineiston rakenne 4 Tiivistelmä tuloksista 5-6 Tulokset graafisena esityksenä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 14.9.2017 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kysymysmuotoilu: Seuraatko kuntasi toimintaa

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama

Lisätiedot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 12 miljoonaa ensikertalais ta (+ 6 %) 363

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE 2016

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE 2016 AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE 2016 TAMPEREEN TULOKSET 1 YLEISKATSAUS Asiakaspalautetta kerättiin 24.10. 6.11.2016 2 Kaiken kaikkiaan lähes 2 900 vastaajaa Tampereelta ja Orivedeltä Tampereelta noin 2 500

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

SUOMALAISET LAHJOITTAJINA

SUOMALAISET LAHJOITTAJINA SUOMALAISET LAHJOITTAJINA Kuluttajakyselyn yhteenveto Lokakuu 2018 Suomalaiset lahjoittajina Johdanto Tämän kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen

Lisätiedot

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY 1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA

Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2017 Taustatietoa Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille toteutettiin Webropolkyselynä marraskuussa

Lisätiedot