YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 35/2007/4 Dnro LSY-2004-Y-388 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 35/2007/4 Dnro LSY-2004-Y-388 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Niivilänniityn turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Evijärvi ja Lappajärvi Oy Alholmens Kraft Ab PL PIETARSAARI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Hankealue sijaitsee noin 10 km etelään Evijärven kunnan taajamasta ja noin 9 km luoteeseen Lappajärven kunnan taajamasta. Tuotantokelpoinen pinta-ala on 62,2 ha. Oy Alholmens Kraft Ab on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella sekä 6.5. ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Niivilänniityn turvetuotantoalueen toiminnalle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta Länsi-Suomen ympäristökeskus oli Oy Alholmens Kraft Ab:n tekemän ennakkoilmoituksen johdosta todennut, että Niivilänniityn turvetuotanto ei edellyttänyt vesilain mukaista lupaa, mikäli toimintaa suoritettiin ilmoituksessa mainitulla tavalla ja noudatettiin vesilain säännösten lisäksi ympäristökeskuksen edellyttämiä ehtoja. Ympäristökeskus oli myöhemmin velvoittanut Oy Alholmens Kraft

2 ALUEEN OMISTUS- JA KAAVOITUSTILANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö 2 Ab:n hakemaan Niivilänniityn turvetuotantoalueen toiminnalle ympäristöluvan vuoden 2004 loppuun mennessä. Koko Niivilänniityn tuotantoalue on hakijan hallussa. Hakija omistaa Evijärven kunnassa kiinteistön RN:o 7:395 ja Lappajärven kunnassa kiinteistön RN:o 10:181. Hakija on vuokrannut Lappajärven kunnassa kiinteistöistä RN:ot 10:175, 10:51 ja 10:81 yhteensä 10,4 ha:n suuruisen alueen sekä Evijärven kunnassa kiinteistöstä RN:o 7:15 noin 2,8 ha:n suuruisen määräalan. Vuokra-aika on 30 vuotta. Etelä-Pohjanmaan vahvistetun maakuntakaavan mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet, valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Niivilänniityn tuotantoalue sijoittuu maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeelle tt-2, jota koskevan suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Niivilänniityn tuotantoalueen kunnostusojitukset on tehty vuonna 2001 ja tuotanto aloitettu vuonna Hankealueen lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1,7 km:n etäisyydellä Niivilänniityn itäpuolella. Niivilänniityn itäpuolella Valkiaisjärven rannalla on vapaa-ajan asutusta noin 1,8 km:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Asutusalueiden tiestöjen kautta ei suuntaudu liikennettä tuotantoalueelle. Hankealuetta ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita eikä tärkeitä pohjavesialueita. Niivilänniitty sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella Kirsinpäkin valuma-alueella (47.024). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kirsinpäkkiin ja edelleen Evijärven Kniivilänlahteen.

3 3 Arvioidut virtaamat Kirsinpäkissä ja Kniivilänlahdessa ovat seuraavat: Kirsinpäkki Kniivilänlahti (m 3 /s) (m 3 /s) MHQ (kevät) 6,8 8,5 MHQ (kesäkausi) 1,3 1,6 MQ 0,44 0,55 MNQ (kesä 30 vrk) 0,04 0,05 MNQ (talvi 30 vrk) 0,04 0,05 Kirsinpäkki Kirsinpäkin uoma alkaa Kirsinkankaan viereisellä suoalueella (Aitaneva) sijaitsevalta peltoalueelta. Kirsinpäkin valuma-alue laskussa Kniivilänlahteen on pinta-alaltaan 48,61 km 2. Niivilänniityn valumaalue on 1,3 % Kirsinpäkin valuma-alueesta. Kirsinpäkin uomaan on johdettu metsä- ja suo-ojitusten kuivatusvedet ja ojitusten yhteydessä uoma on perattu. Kirsinpäkin valuma-alueesta on % pääosin ojitettua suota. Niivilänniityn tuotantoalueen kuivatusvesien laskusta Kirsinpäkkiin on 11,2 km laskuun Kniivilänlahteen. Kirsinpäkin veden laatu on vuosina Niivilänniityn kohdalla tehtyjen havaintojen mukaan ollut sekä Niivilänniityn tuotantoalueen ylä- että alapuolella hyvin samanlaista eikä turvetuotannon aloittaminen ole näkynyt Kirsinpäkin veden laadussa. Vuosina vesi oli keväisin hyvin hapanta ja syksyisin lievästi hapanta tai neutraalia. Vesi oli väriltään ruskeaa tai tummanruskeaa. Veden kiintoainemäärät olivat ajoittain korkeita (4,0 38 mg/l). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita ja tyypillisiä reheville vesialueille ( µgp/l ja µgn/l) ja COD Mn -taso oli ajoittain jopa humusvesille korkea (21 68 mg/l). Vuonna 2003 ravinnepitoisuudet olivat tarkasteluaikoina korkeita ja reheville vesialueille tyypillisiä (47 74 µgp/l ja µgn/l). COD Mn -taso oli korkea (35 79 mg/l). Vuoden 2004 havaintojen mukaan Kirsinpäkin vesi oli syksyllä hapanta ja lievästi hapanta kesällä ja keväällä. Humusainepitoisuus oli korkea (29 49 mgo 2 /l) ja samaa tasoa molemmissa havaintopaikoissa. Keväällä kiintoainepitoisuus oli korkeampi alapuolisella havaintopaikalla, mutta samaa tasoa molemmissa havaintopaikoissa kesällä ja syksyllä. Kirsinpäkin kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kirsinpäkin varrella ei ole asutusta. Kniivilänlahti Kniivilänlahti on Evijärven järvialtaan lounaiskulmaan sijoittuva yli 2 km pitkä ja 750 m leveä lahti. Lahden keskellä veden syvyys on 1,2 m ja sen reunoilla 0,7 1,0 m. Lahden pohjaan laskevat Kirsinpäkin ja

4 4 Heinämaaojan uomat. Kniivilänlahden valuma-alue on pinta-alaltaan 60,66 km 2. Kniivilänlahdesta vuosina otettujen talviaikaisten vesinäytteiden mukaan veden ravinnepitoisuudet olivat korkeat, vesi oli tummaa ja sen happipitoisuus oli ajoittain heikko. Evijärvi Evijärven veden laatu on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan arvioituna hyvä. TURVETUOTANTO Niivilänniityn turvetuotanto on aloitettu vuonna Alueella tuotetaan jyrsinturvetta hakijayhtiön Pietarsaaren voimalaitoksen käyttöön. Tuotantoalueen jyrsinturvetuotantokapasiteetti on noin MWh vuodessa. Vuodessa on keskimäärin 40 tuotantovuorokautta. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan vuotta. Tuotantoalue jakaantuu kuuteen lohkoon, joiden pinta-alat ovat 3,4, 30,2, 12,1, 8,3, 3,5 ja 4,7 ha. Tuotantokelpoisen tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 62,2 ha. Koko hankealueen pinta-ala on 71,0 ha. Tuotantokenttien turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Tuotannon loputtua alueen jälkikäyttömuotona tulee olemaan maatai metsätalouskäyttö. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyssä käytetään sarkaojia päisteputkipidättimineen, virtaamansäätöä ja laskeutusaltaita. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pumppaamalla kuivatusvedet tuotantoaikana 3,5 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Arvion mukaan Niivilänniityn tuotantoalueen kesäaikainen nettokuormitus on seuraava: - Kokonaisfosfori 0,036 kg/d - Kokonaistyppi 0,755 kg/d - Kiintoaine 6,0 kg/d Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Etenkin tuulen voimakkuus vaikuttaa pölyn

5 5 leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, joista aiheutuva pölypäästöt ovat enemmän pistemäisiä kuin varsinaisesta tuotantotoiminnasta aiheutuvat päästöt. Turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Vuodessa tuotantopäiviä on 40, joten melu ei ole jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotannosta aiheutuva melu on yleensä hyvin paikallista ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Kaikkein meluisimpien työvaiheiden aikana päiväajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä m:n etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden äänistä ja vastaa liikennemelua. Niivilänniityn auma-alueille on rakennettu tieyhteydet suoalueen itäja länsipuolisilta metsäautoteiltä. Turvekuljetukset suuntautuvat idänpuoleisen Taipaleen metsäautotien kautta etelään seututielle 711 ja sen kautta pohjoiseen Pietarsaareen vievälle kantatielle 68. Tuotantoaikana on huolto- ja työmatkaliikennettä henkilöautoilla noin 5 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin turve ajetaan tuotantoalueelta Pietarsaareen. Tuotetun turpeen ajo Pietarsaareen kestää yhtä ajoneuvoa käyttäen 1,5 2 kk. Vuorokaudessa kuljetettavaksi tulee 4 5 kuormaa. Varastointi ja jätteet Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteille on rakennettu katos ja jätteille on sijoitettu katokseen asianmukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet kerätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa katoksessa. Tuotantokalustosta kertyvät romuakut kerätään katokseen. Alueen ongelmajätteiden poiskuljettamisesta ja hävittämisestä on sopimus ongelmajäteyrityksen kanssa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita.

6 Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin 6 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Niivilänniittyä ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Suoalueen kuivattaminen turvetuotantoalueeksi kuivattaa myös ympäröiviä rämeitä ja voi siten parantaa ympäröivien rämealueiden puuntuottoa ja metsätaloudellista merkitystä. Jotta turpeen kuljetus tuotantoalueelta olisi mahdollista, alueelle johtava metsätiestö pidetään hyvässä käyttökunnossa. Myös ympäröivien kankaiden metsätalouden harjoittajat hyötyvät kunnossapidetyistä tieyhteyksistä. Niivilänniityn turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinneja kiintoainepitoisuuksien lisäys Niivilänlahdessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on seuraava: Kok.P Kok.N Kiintoaine (µg/l) (µg/l) (mg/l) Kirsinpäkki Niivilänniityn laskun alapuolella ,6 Kirsinpäkki laskussa Kniivilänlahteen ,2 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Osa Niivilänniityn aiheuttamasta kuormituksesta pidättyy ja laimenee 11,2 km pitkään Kirsinpäkin uomaan. Kniivilänlahdessa Niivilänniityn aiheuttamaa kuormitusta ei voi enää erottaa muusta kuormituksesta. Suoritetussa tarkkailussa Kirsinpäkin veden ravinteisuustasossa ja veden laadussa ei ole havaittu muutosta Niivilänniityn kuivatusvesien laskupaikan ylä- ja alapuolisen havaintopaikan välillä. Hyvin huomattavan osan Kirsinpäkin hajakuormituksesta muodostaa Kirsinpäkin valuma-alueen suoperäinen metsäojitettu maasto ja Kirsinpäkin alaosan peltoalueet. Turvetuotannon kuormitusosuus edustaa luokitelluista kuormituksista pienintä osuutta. Kirsinpäkin valumaalueella ei Niivilänniityn lisäksi ole muita turvetuotantoalueita. Kirsinpäkin kalataloudellinen merkitys on vähäinen eikä Niivilänniityn turvetuotanto muuta Kirsinpäkin kalataloutta. Niivilänniitty rajoittuu soistuneeseen moreenimaastoon. Niivilänniityn läheisyydessä ei ole varsinaisia harjumuodostumia, jotka ovat tärkeitä pohjavesialueita ja joilla on merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Alueen lähistöllä ei ole kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä. Vähäisestä muodostumisesta johtuen alueella ei ole tiedossa olevia virtaamiltaan tai luonnonarvoiltaan merkittäviä lähteitä.

7 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 7 Alueen asutus ja viljelykset sijoittuvat Niivilänniityn länsi- ja kaakkoispuolelle vesistöjen (Välijoki ja Lappajärvi) sekä maanteiden (kantatie 68 ja seututie 711) varteen useiden kilometrien etäisyydelle Niivilänniityn turvetuotantoalueesta. Turvekuljetuksiin käytettävän Taipaleentien varressa on asutusta vasta lähellä seututietä 711. Valkeisjärven vapaa-ajan asutus sijaitsee Niivilänniityn itäpuolella noin 1,8 km:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen ja vapaa-ajan asutuksen välissä on kaksi moreeniselännettä ja kaksi metsäojitettua suoaluetta. Ympäristöriskit Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu on toteutettu sisäasiainministeriön antaman turvetuotannon paloturvallisuusohjeen mukaisesti. Tuotantoalueen polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Niivilänniityn turvetuotantoalue on mukana hakijan turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa, jonka Länsi- Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt. Hakija on esittänyt, että tarkkailua jatketaan mainitun ohjelman mukaisesti. Niivilänniityn alapuolisen Kirsinpäkin kalataloudelliseen tarkkailuun ei hakijan mukaan ole tarvetta ojan luonteen ja vähäisen kalataloudellisen merkityksen vuoksi. Hakijan mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa kalataloudellista eikä muutakaan haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Evijärven ja Lappajärven kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Evijärven ja Lappajärven

8 8 kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Evijärven ja Lappajärven kunnilta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että ympäristölupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan esitetty kuivatusvesien puhdistaminen pintavalutuksella on riittävä puhdistusmenetelmä. Turvetuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus-, vaikutus- ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle tarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Kirsinpäkin kalastosta ei löydy tietoa. Suureksi osaksi Kirsinpäkki on kaivettu metsäoja, mutta sen varrella on myös luonnonmukaisempia osuuksia, joissa kalat voisivat viihtyä. TE-keskus on edellyttänyt, että kuivatusvesien aiheuttama kuormitus pyritään pitämään alapuolisessa vesistössä mahdollisimman alhaisella tasolla. Hakemuksessa on esitetty arviot tuotantoalueelta lähtevästä kuormituksesta tuotantokautena, mutta turvetuotantoalueen kuivatuksen vaatimat toimenpiteet vaikuttavat alueen veden, ravinteiden ja kiintoaineiden pidättämiskykyyn myös tuotantokauden ulkopuolella. TE-keskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Luvan saaja on velvoitettava tekemään kalastokartoitus vesistössä Pohjanmaan TE-keskuksen edellyttämällä tavalla. Kartoituksen pohjalta on mahdollista arvioida hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun tarve. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskuksen kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mahdollisuuksien mukaan tarkkailu on pyrittävä järjestämään yhteistarkkailuna. Lupamääräykset on tarkistettava viiden vuoden kuluttua. 3) Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa Niivilänniityn ympäristölupahakemuksesta. Vesienkäsittelyrakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden toiminta on tarkistettava tuotantokauden alkaessa ja säännöllisesti myös tuotantokauden aikana. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa sekä sarkaojat ja kokoomaojat on puhdistettava kiintoaineksesta säännöllisesti. Tyhjennyksestä on ilmoitettava Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Tuotantoalueen vesistötarkkailua tulee jatkaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti ja raportti tulee toimittaa vuosittain Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle.

9 9 4) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta on esittänyt samansisältöisen lausunnon kuin Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta kohdassa 3). 5) Lappajärven kunnanhallitus on yhtynyt Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon asiassa. Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukseen velvoittaa luvansaaja tekemään kalastokartoitus hakija on todennut, että Kirsinpäkistä otettujen näytteiden perusteella Kirsinpäkin veden ravinnepitoisuudet ovat olleet erittäin korkeita Kirsinpäkin yläosalla jätevedenpuhdistamon alapuolella. Kirsinpäkissä puhdistamon kuormitus on laimentunut, mutta Kirsinpäkin laskussa Kniivilänlahteen Kirsinpäkin ravinteisuustaso on ollut edelleen korkea. Niivilänniityn turvetuotantoalueen tarkkailutulosten perusteella Kirsinpäkin veden laadussa ei ole tapahtunut muutosta turvetuotannon johdosta, vaan Kirsinpäkin veden laatu on ollut tuotantoalueen ylä- ja alapuolella melko samanlaista. Niivilänniityn turvetuotantoalueen pinta-ala on 1,3 % Kirsinpäkin valuma-alueen alasta ja Niivilänniityn kuormitusosuus Kirsinpäkin kokonaiskuormituksesta lienee samaa suuruusluokkaa. Kirsinpäkissä ei ole tapahtunut Niivilänniityn turvetuotantoalueen kuormituksen johdosta veden laadun muutosta, joka aiheuttaisi vesistössä kalataloudellisia vaikutuksia. TE-keskuksen esittämää kalastokartoitusta ei hakijan mukaan ole tarpeen tehdä. Pohjanmaan TE-keskuksen esitykseen lupamääräysten tarkistamisesta viiden vuoden kuluttua hakija on todennut, että se esittää Niivilänniityn turvetuotannolle myönnettäväksi toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ja hakijalle velvollisuutta jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus vuonna Niivilänniityn turvetuotannolle on rakennettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat vesienkäsittelyrakenteet eikä turvetuotantoalueen alapuolisessa Kirsinpäkissä ole tapahtunut veden laadun muutosta. Kirsinpäkin veden laatu on hyvin samantapaista tuotantoalueen ylä- ja alapuolella. Muista lausunnoista hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Ympäristölupavirasto myöntää Oy Alholmens Kraft Ab:lle luvan Niivilänniityn turvetuotantoon Evijärven ja Lappajärven kunnissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

10 Lupamääräykset 10 Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 62,2 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti suunnitelman mukaisen vähintään 3,5 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Olemassa olevat vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä viipymättä tämän päätöksen antamisen jälkeen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

11 11 Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöt ilmaan 6) Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 12) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

12 12 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

13 13 Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Niivilänniityn turvetuotantoalue on jo toiminnassa olevaa tuotantoaluetta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Kuivatusvedet on käsitelty perustason vesienkäsittelyn lisäksi johtamalla ne sulan maan ajan pintavalutuskentän kautta. Lupamääräyksessä 2) ympäristölupavirasto määrää vesienkäsittelyä tehostettavaksi ympärivuotisella pintavalutuksella. Ympäristölupavirasto katsoo, että näin tehostettava kuivatusvesien vesienkäsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen lähistöllä ei ole asutusta eikä pohjavesialueita, joilla olisi merkitystä yhdyskuntien vedenhankintaan. Kun otetaan huomioon Niivilänniityn ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Alueella tuotetaan turvetta vielä pitkään, minkä vuoksi pintavalutusta on käytettävä ympärivuotisesti. Pölypäästöjen vähentämiseksi annetaan lupamääräys 6). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 12) ja 13).

14 14 Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisen ilmoittamisesta ympäristökeskukselle huomioon lupamääräyksessä 3). Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimuksen Kirsinpäkin kalastokartoituksen teettämisestä hakijalla huomioon lupamääräyksessä 13). Kalastokartoitus on mahdollista sisällyttää kalataloustarkkailuohjelmaan. Ympäristölupavirasto toteaa vaatimukseen määrätä lupamääräykset tarkistettaviksi viiden vuoden kuluttua, että huomioon ottaen turvetuotantoalueen ympäristön tila ja käyttö sekä määrätyt vesienkäsittelymenetelmät, lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan määrätä jätettäväksi Ympäristölupavirasto ottaa Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 3), Lappajärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 4) ja Lappajärven kunnanhallituksen 5) vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta huomioon lupamääräyksissä 4) ja 5). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastoon hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä arvio mahdollisesti aiheutuvista korvattavista vahingoista. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.

15 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailu Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

18 Liite 2

19 Liite 3 NIIVILÄNNIITYN TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan Kirsinpäkkiin johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeenn. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena jatkuvassa tarkkailussa olevan tuotantoalueen pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.

20 Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan mainituille viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.