Valkeakosken kaupunginkirjaston tulevaisuuden visiointia asiakkaiden näkökulmasta

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupunginkirjaston tulevaisuuden visiointia asiakkaiden näkökulmasta Tämä on kooste YHTEYS-hankkeen Huomisen kirjasto Valkeakoskella - keskustelufoorumeiden keskust eluista ja asiakaskyselystä sekä Tyryn ja Naakan yläkoulun oppilaiden tehtävistä, joissa oppilaat pohtiv at, millainen olisi heidän unelmien kirjastonsa. Oppilastehtävän koosteen kirjoitti kirjastonhoitaja-harjoittelija Iina Lehtiniemi. Iinan raportista on poimittu pääkohdat tähän raporttiin. Huomisen kirjasto -kyselyyn vastasi 65 henkilöä. Vastaajista 22 oli yli 64-vuotiaita, 26 eläkeläisiä. Työssä käyviä vastaajista oli 23, opiskelijoita ja koululaisia alle 10. Vastaajista vuotiaita oli 19, vuotiaita 16. Alle 25-vuotiaiden osuus vastaajista oli 8 henkilöä. Vastaajat olivat kirjaston aktiivikäyttäjiä, vain yksi vastaaja ilmoitti, ettei käy lainkaan kirjastossa. Internetpalveluja käytettiin harvakseltaan, 18 vastaajaa ilmoitti käyttävänsä ko. palveluja usein. Vastaajat eivät juuri käy viettämässä kirjastossa aikaa. Lehtisalin aktiivikäyttäjiä vastaajista oli 23. Sääksmäen kirjaston aktiivikäyttäjiä oli kahdeksan vastaajaa. Kirjastoauton aktiivikäyttäjiä oli 11. Nykyisen kirjaston tilat, sijainti ja valikoimat vs. uusi kirjasto Suuri osa vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen kirjastoon, niin tiloihin kuin sijaintiikin. Tiloja pidettiin toisaalta vanhanaikaisina ja tunkkaisina, mutta moni koki ne myös viihtyisiksi. Aukioloajatkin koettiin pääsääntöisesti riittäviksi. Joku toivoi ilta-aukioloon pidennystä, vaikka parina iltana viikossa. Henkilökunta sai kiitosta ystävällisestä ja ammattitaitoisesta palvelustaan. Aineistovalikoimaan oltiin tyytyväisiä, tosin valikoimaa moitittiin myös suppeudesta. Lasten- ja nuortenosastolle kaivattiin enemmän äänikirjoja sekä CD- ja DVD-levyjä. Tänne toivottiin myös kirjakannan uusimista ja vanhemman aineiston poistoa. Fantasiaa, scifiä ja mangaa toivottiin lisää. Lapsille toivottiin lisää hartauksien pitämiseen liittyvää hartauskirjallisuutta, laululeikkikirjoja (+cd), äänikirjoja, elokuvia sekä musiikkia, erityisesti uudempaa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevia ajatellen kaivattiin enemmän englanninkielistä kirjallisuutta. Koululaiset kaipasivat lisää pelejä. Aineiston liian nopeaa poistoa kritisoitiin muutamassa vastauksessa. Uudelta kirjastolta toivottiin selkeästi eniten rauhallista työskentely/opiskelutilaa, muutama mainitsi myös atk-päätteet ja internetyhteyden tässä yhteydessä. Samalla toivottiin olohuonemaisuutta sekä yhteisiä seurustelutiloja. Olohuonemaisuuteen liittyi usealla vastaajalla mahdollisuus nauttia kahvia. Myös koululaiset kaipasivat kahvilaa/kioskia. Perusteluna oli, että näin kirjastossa viihtyisi pidempään ja se tuntuisi enemmän kodilta. Myös lukupaikoille oli tarvetta: sohvia, mukavia nojatuoleja, isoja tyynyjä, sohvanurkkaus. Koululaiset innostuivat myös sisustamaan: värikkyyttä, valoa, tilojen selkeämpää erottelua, kirjahyllyjen väljentämistä. Nuorille toivottiin myös omaa tilaa erilleen lasten tilasta.

2 Yksi vastaaja kaipasi muutosta asiakaspalvelupisteen rakenteeseen. Pöytäratkaisuilla voitaisiin helpottaa asiakkaan tarvitsemaa vierihoitoa. Vastaaja tarkoittanee ratkaisua, jossa neuvoja ja neuvottava istuisivat vierekkäin eivätkä vastakkain, jolloin esim. tietokoneen näyttöä ei tarvitsisi käännellä asiakkaaseen päin. Hyllyjärjestelyä pidettiin pääsääntöisesti hyvänä. Muutoksia ei juuri toivottu aineiston sijoitteluun. Kirjaston nykyistä sijaintia pidettiin hyvänä. Yläkoululaisten ainoa selkeästi hyvä puoli kirjastoon liittyen oli nimenomaan kirjaston nykyinen sijainti. Koskikarasta ei laajemmin innostuttu, muutamat vastaajat totesivat käyttävänsä kirjastoa enemmän, jos olisi kauppakeskuksen yhteydessä, myös osa yläkoulujen oppilaista. Kirjaston sijaintia suhteessa sen lähiympäristöön pidettiin myös hyvänä. Kirjaston tapahtumatarjonta ja kirjaston uudet palvelumuodot mitä voisivat olla? Nykyiseen tapahtumatarjontaan oltiin melko tyytyväisiä, mutta moni oli sitä mieltä, että enemmänkin tapahtumia voisi olla. Kirjailijavierailuja ja kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia oli toivomuslistalla eniten. Myös lapsille ja lapsiperheille kaivattiin lisää ohjelmatarjontaa. Pieni osa vastaajista ei nähnyt kirjastolla olevan tarvetta tapahtumien järjestämiseen. Se, pitäisikö kirjastossa järjestettävien tapahtumien liittyä kirjallisuuteen, jakoi vastauksia. Osa oli sitä mieltä, ettei tarvitse. Osa vastaajista taasmielsi kirjaston nimenomaan paikaksi, jonka tapahtumien tulisi ainakin sivuta kirjallisuutta. Tapahtumien laajentaminen kirjallisuudesta paikallisuuteen, ajankohtaisuuteen ja kulttuuriin oli osan mielipide. Kuvassa näytelmä Yksi tuhansien joukossa/kati Siren ja Sanna Saarinen. Naistenpäivän tapahtuma kirjastossa

3 Koululaisten toiveissa oli kerhotoimintaa, musiikin kuuntelua, elokuvan katsomista, konsertteja, tunnettujen kirjailijoiden vierailuja yms. Vastaajat johdateltiin kyselyssä vastaamaan kysymykseen uusista palvelumuodoista lukuneuvojan tarpeellisuudesta, joten vastaukset liittyvät ainoastaan siihen. Lukuneuvoja-palvelusta oltiin varovaisen kiinnostuneita, kaikille tämä ei ollenkaan vaikuttanut tarpeelliselta. Pohdittiin myös resursseja: mistä palvelu olisi pois. Yksi vastaaja kiitteli jo olemassa olevaa palvelua eli henkilökuntaa, joka on innokasta etsimään kiinnostavia kirjoja. Henkilökunnan aktiivisuutta kiiteltiin aineiston etsinnässä ja kirjavinkkauksessa. Enempää aktiivisuutta ei tässä kaivattu. Henkilökunnan halukkuus lähteä tiskin takaa vaihtelee joidenkin vastaajien mielestä. Kaiken kaikkiaan kirjaston henkilökunta saa paljon kiitosta vastaajilta. Koululaisten kommenteissa tuli vastakkaistakin mielipidettä. Entä kirjastonhoitajan neuvonta internetin välityksellä? Tämä ei herättänyt juurikaan innostusta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Liikuntaesteiset mainittiin erityisryhmänä, jolle palvelusta voisi olla hyötyä. Oheispalvelut kirjastotoiminnan yhteydessä herättivät monenlaisia ajatuksia. Tavaroiden lainaamista monet pitivät kannattavana idea, esim. ompelukone, terveysmittarit, harrastus- ja retkeilyvälineet, kunhan eivät ole pois kirjamäärärahoista. Koululaisten läksyntekoapua pidettiin hyvänä ideana (esitettiin vaihtoehtona kysymyksessä, kuten tavaroiden lainauskin). Kirjastosta ei haluttu markkinatoria tai huvipuistoa, mutta toiminnallisuutta ja elämyksellisyyttä kaivattiin lisää, jo pelkästään tilan suunnittelussakin. Kirjaston kehitys nähtiin toisaalta matkana kohti monitoimitaloa, toisaalta vastauksissa vaadittiin kirjastoa tiukasti pitäytymään ydintoiminnoissaan. Yläkoululaisten suurimpana ongelmana oli se, ettei kirjastossa ole mitään tekemistä niille nuorille, jotka eivät lue. Toivottiin mm. biljardipöytää sekä mahdollisuutta pelata Play Station pelejä. Kirjasto kohtauspaikkana Kirjaston ei varta vasten ajateltu olevan ihmisten tapaamispaikka, mutta ajatukseen suhtauduttiin pääsääntöisesti myönteisesti. Osa vastaajista vastusti ajatusta jyrkästi: kirjasto on kirjasto, eikä mikään seurusteluravintola. Kirjastokahvila, keskustelu kirjoista (edes henkilökunta ei ala keskustella kun palauttaessa kertoo lukeneensa hyvän kirjan), sosiaalinen olohuone nämä esiintyivät vastaajien kommenteissa. Jos kirjasto houkuttelee viettämään siellä aikaa (mitä se nyt ei tee), se lisää myös kirjaston käyttöä ihmisten kohtauspaikkana. Iinan yhteenveto koululaisten ajatuksista: Kaiken kaikkiaan koululaisten vastauksista heijastui ajatus kirjastosta ehdottomana hiljaisuuden paikkana, jossa kokoontuminen ja syöminen on kielletty ja jossa ainoana tekemisenä on lainata sekä lukea kirjoja. Koululaisilla sosiaalisuus ja seurustelu kavereiden kanssa tuntuivat olevan ensisijaisen tärkeää. Näitä puolia olisi siis myös kirjaston hyvä lisätä ja kirjaston tulisikin markkinoida kirjastoa nuorille ajanviettopaikkana, mikäli se haluaa tavoittaa myös nuoret.

4 Kirjaston äänimaailma Osalle vastaajista kirjasto on selkeästi hiljainen paikka, niin kuin se perinteisesti on ollutkin. Toisaalta nähtiin kirjasto paikkana, johon mahtuu myös ääntä. Esimerkiksi lasten kanssa ääntä syntyy väkisin. Tämän vuoksi nähtiin tärkeänä erottaa hiljaisuutta ja keskittymistä vaativa tila muusta, ääntä sisältävästä tilasta. Akustiset ratkaisut nähtiin mahdollisuutena äänimaailmojen erottamisessa. Koululaiset kaipasivat selkeästi mahdollisuutta seurusteluun kavereiden kanssa. Vakavuus ja hiljaisuus tuntuivat ahdistavalta, jonka vuoksi kirjastoon ei haluta edes tulla. Mutta myös nuoret kaipasivat erillistä hiljaista tilaa, jossa voi lukea ja tehdä läksyjä rauhassa. Kirjasto viestijänä Kirjaston markkinointiin kaivattiin värikkäitä mainoksia, juttuja paikallislehteen ja itse kirjastoa viihtyisämmäksi. Toivottiin parin viikon välein kirjaston kotisivuille sekä kirjaston tiloihin listaa top 10 lainatuimmasta kirjasta sekä uutuusluetteloa. Uutuuksista tiedottamista toivottiin monessa vastauksessa, ehdotettiin jopa VS:n sanomissa ilmoittamista. Kampusalueelle kaivattiin kirjastolta aktiivisempaa viestintää, mm. ulkomaalaisille käsite kaupunginkirjasto ja sen palvelut paremmin tutuiksi. Kirjaston pitäisi viestiä siellä, missä ihmiset liikkuvat eli esim. kauppakeskuksissa. Julkiset ilmoitustaulut mainittiin. Myös sähköpostitse lähetettävää uutiskirjettä toivottiin usean eri henkilön vastauksissa, varsinkin jos somea ei käytetä eikä paikallislehteä lueta. Nuorten tavoittamiseksi kirjaston tulisi liittyä whatsapp-ryhmiin, koska näissä nuoret tavoittaa tehokkaimmin. Myös asiakkaat nähtiin kirjaston tiedottajina omien tiedonvälityskanaviensa kautta. Paikallislehti tavoittaa hyvin osan vastaajista. Itsepalvelukirjastoon? Itsepalveluperiaatteella toimivasta kirjastosta ei innostuttu. Muutamat vastaajat kuitenkin vastasivat myöntävästi. Jos itsepalveluperiaate olisi kyselyssä esitelty laajennettuna aukioloaikana, olisivat vastaukset kenties olleet erilaisia. Keskustelussa tuli tämä esiin paremmin eli itsepalvelu voisi toimia joiltain osin, kunhan myös palvelu taataan. Itsepalveluperiaate voisi toimia esimerkiksi Sääksmäellä, jolloin aukioloaika siellä lisääntyisi. E-aineistot ja laitteet, joilla käyttää e-aineistoa? Opastusta käyttöön? Valtaosa suhtautui kielteisesti e-kirjan lukemiseen. Positiivisiakin kommentteja löytyi, mutta perinteinen kirja puolusti paikkaansa vastaajien keskuudessa. Myös hyvin myönteistä kommenttia tuli e-kirjan puolesta. E-kirja nähtiin mahdollisuutena käyttää kirjastoa etänä. Myöskään laitteita ei juuri kaivattu kirjastoon. Mutta jos niitä tulee, opastusta tarvitaan. Ne, jotka puolsivat e-aineistojen olemassaoloa, pitivät yleensä myös opastusta hyvänä asiana. Kirjaston toivottiin olevan matalan kynnyksen paikka, jossa voi saada ylipäätään saada opastusta tietokoneiden ja internetin käytössä. Opiston kurssit ovat täynnä ja ne kestävät pitkään. Kirjaston toivottiin järjestävän lyhyempiä kursseja. Toivottiin myös tiedonhaun osaamisen jakamista enemmän asiakkaille. Heitettiin ajatus myös yleisestä tiedonhankintakeskuksesta, jossa kirjaston yhteydessä olisi paikalla muitakin asiantuntijoita vakituisesti.

5 Sääksmäen lähikirjasto Sääksmäen kirjaston tulevaisuutta kommentoitiin sekä asiakaskyselyssä että kirjastolla järjestetyssä keskusteluhetkessä. Sääksmäen lähikirjastoa pidettiin pääsääntöisesti tärkeänä, myös niiden mielestä, jotka eivät sitä itse käytä. Se on oikeastaan ainoa paikka alueella, jonne voi iltaisin tulla ilmaiseksi. Kirjastopalvelut kantakaupungin ulkopuolella nähdään tärkeänä satsauksena. Kirjasto nähdään myös osana Voipaalan toimintaa. Palvelu lähikirjastossa on ennenkuulumatonta. Kirjastoa pidettiin viihtyisänä ja sen toimintaympäristöä ainutlaatuisena. Kirjastoauto ei ole vaihtoehto lähikirjastolle koska auto viipyy vain vähän aikaa eikä sinne voi jäädä lukemaan. Sääksmäen kirjastoon toivottiin muutakin toimintaa: kylätilaisuuksia enemmän, kirjallisuuspiiriä, keskustelukerhoa, kirjavinkkausta aikuisille (jossa myös osallistujat vinkkaisivat toisilleen), mummokerhoja jne. Huolta kannettiin myös poikien ja nuorten miesten lukemisen vähentymisestä. Ylipäätään lähikirjastotila nähdään paikkana, jossa voi olla muutakin kuin kirjallisuuteen liittyvää toimintaa. Kokoelman monipuolistamiseksi toivottiin pääkirjastosta siirtokokoelmaa, joka tarjoaisi luettavaa ajankohtaisista teemoista. Kokoelman esiin nostamiseksi ehdotettiin teemahyllyä ajankohtaisista aiheista. Myös palautusluukkua kaivattiin. Itsepalveluperiaatteella saataisiin laajennettua aukioloaikoja. Yhteistyön lisäämistä Rauhalan koulun ja 4H-yhdistyksen kanssa kannatettiin.

6 Kirjastoauton toiminta Kirjastoauton toimintaa pidettiin tärkeänä, säröääniä ei ollut. Auton palveluihin oltiin tyytyväisiä. Valikoiman suhteen toivottiin mm. enemmän aikuisten kirjoja, vaihtuvampaa valikoimaa lasten aineistoon, pelejä, aikuisten äänikirjoja ja elokuvia, musiikkiaineistoa ja laajempaa lehtivalikoimaa. Ja taas sai henkilökunta kiitosta. Lisäpalveluiksi ehdotettiin mm. postipakettien toimittamista, kioskia, terveyspalveluja, pankkiautomaattia, vanhusten neuvontapalveluja ja satuhetkiä lapsille. Ehdotettiin yhteistyötä vapaa-aikatoimen muiden toimialojen kanssa, jolloin kirjastoauto voisi toimia monitoimibussina tai nuorisotilana. Marttojen infotilaisuuksia ehdotettiin kirjastoautoon vuodenajan mukaan, esim. sienien tunnistamista. Musiikkiosaston tulevaisuus Ajatus musiikkikirjastosta osana pääkirjaston palveluita oli kannatettava ajatus, joten siirto on varmasti ollut monelle asiakkaalle mieluinen. Tulevaisuuden musiikkikirjasto välkkyi vastauksissa seuraavasti: soittimien lainaamista ehdotti useampi, hyvät tilat musiikin kuunteluun, musiikin lainaamista verkosta e-kirjojen tapaan, videokonsertteja, musiikinopetusta, musiikkimaailman avaamista musiikkia kuunnellen, soittimia kokeillen. Paras palaute kuului vastaajan ystävältä: Valkeakoskella on paljon parempi musiikkikirjasto kuin Helsingissä. (kommentti koskee vanhaa musiikkikirjastoa). Ehdotettiin myös mediakirjastoa, jossa yhdistyisivät useammat palvelut, esim. lehtilukusali. Esiintymispaikka olisi hyvä. Musiikin lainaamisen vähentyessä ehdotettiin musiikkiosaston muuttumista monialataidepajaksi. Minna Edgren Huhtikuu 2015