Rakennettujen jokien vaelluskalat

Transkriptio

1 Rakennettujen jokien vaelluskalat Tutkimusta julkishallinnon ja vesivoimatuottajien yhteistyöllä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu Aki Mäki-Petäys

2 SISÄLTÖ TAUSTAA TUTKIMUKSELLE RKTL:n LUKEN TUTKIMUS Tutkimuksen pelikenttä Tutkimuksen monialaisuus Tutkimuksen painotus Tutkimuksen yhteistyö RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI YLEISIÄ TULOKSIA KALATEIDEN TOIMIVUUS Sijoittaminen ja suunnittelu

3 SUOMEN LOHIJOET Barentsinmereen laskevat Tenojoki & Näätämöjoki Itämereen laskevat ennen nyt 2 (+) Tornionjoki ja Simojoki Häviämisen syitä (1) Elinympäristön laatu jokien patoaminen jokien perkaus, pohjan liettyminen (2) Veden laatu rehevöityminen, happamoituminen, myrkyt (3) Liikakalastus

4 ELINYMPÄRISTÖJEN KUNNOSTUS KALOJEN ISTUTUS ITÄMEREN LOHI SUOMEN ROADMAP Padot jokiin KOMPENSAATIOT KOTIUTUKSET JOKIKUNNOSTUKSET VALUMA-ALUEET KALATIET ALASVAELLUS KALATIE STRATEGIA

5 Rakennettujen jokien vaelluskalat 2000-luvun tapahtumia EU:n vesipuitedirektiivi Kansallinen lainsäädäntö Vesienhoitosuunnitelmat Asenteiden muutos ja alueiden oma tahtotila Kasvava määrä T&K hankkeita eri puolilla valtakuntaa RKTL:n Rakennettujen vesistöjen tutkimusohjelma Rakennettujen jokien Vaelluskalafoorumi 2010 Kansallinen kalatiestrategia (2012) & Lohi- ja meritaimenstrategia (2013) Kataisen ja Sipilän hallitusohjelmiin KHO:n päätökset 2013 Muutokset kalataloudellisiin velvoitteisiin, kalatalousmaksuihin ja veden juoksutuksiin Sipilän hallituksen Vaelluskalakantojen kärkihanke 2015 LAP-ELY:n hakemus AVI:iin Kemijoen ja Iijoen kalanhoitovelvoitteiden Photo: Panu Orell muuttamiseksi 2017

6 Kansallinen kalatiestrategia Istutuspainotteinen kalakantojen hoito Luontaiset elinkierrot Elinvoimaiset ja monimuotoiset vaelluskalakannat Kestävä kalastus Kalatiet 55 patoon 20 eri joessa Yhteistyön ja rahoituksen lisääminen Tutkimuksen ja seurannan lisääminen

7 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ISTUTUS- TUTKIMUSOHJELMA TAVOITTEET Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Luonnossa menestyvät istukkaat Istutusten tuottavuuden parantaminen

8 LUONNONVARAKESKUS SINISEN BIOTALOUDEN OHJELMA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALATUTKIMUS KALOJEN BIOLOGIA TEKNIIKKA JA HYDROLOGIA YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA KOULUTUS JA YMPÄRISTÖKASVATUS TIEDON JA OSAAMISEN YHDISTÄMINEN

9 RAKENNETTUJEN JOKIEN PELIKENTTÄ VAELLUSKALAT KALOJEN YLÖS- JA ALASVAELLUS Kalatiet Alasvaellusreitit KUTU- JA POIKASTUOTANTO Latvavedet Vanhat ja uudet uomat LUONNONTUOTANNON PALAUTTAMINEN HAITAT ELINKEINOELÄMÄ VESIVOIMATALOUS Virtaamien säännöstely Allastamistarpeet METSÄ-, TURVE- JA MAATALOUS Maan kuivatustarpeet Veden laadun heikkeneminen Virtaamien äärevöityminen TUOTANNON LISÄÄMINEN JA TEHOSTAMINEN HAITTOJEN KORJAAMINEN Vastuutahot ja kustannukset Kalatiet, alasvaellusreitit, Valuma-aluekunnostukset LAINSÄÄDÄNTÖ Vesilaki Koskiensuojelulaki Kalastuslaki ILMASTONMUUTOS Tulvat Kuivuus KALASTUKSEN SÄÄTELY Terminaali- ja jokisuualue Meri, rannikko, joki UUTTA YRITYSTOIMINTAA Älykalatiet Kalastusmatkailu KV- JA KANSALLISET SOPIMUKSET VPD Kalatiestrategia VIHREÄÄ BISNESTÄ Kilpailuetua ekologisesta energian tuotannosta UHANALAISUUS JA BIODIVERSITEETTI Meritaimen Jokihelmisimpukka INTRESSIEN YHTEENSOVITTAMINEN Monitavoitteiset päätöksentekomallit

10 Kansainväliset partnerit MONIALAINEN TUTKIMUS JA YHTEISTYÖ Kalakantojen tuotantopotentiaali, populaatio- ja elinympäristömallit (luonnonkantojen seuranta ja tutkimus): Luke Kalakantojen monimuotoisuus: Luke, TY, HY, IY Kokeellinen kalantutkimus (Kainuun tutkimusasema): Luke, yliopistot, yritykset ja tutkimuslaitokset Vaelluskalakantojen palauttaminen Hydrologinen mallinnus: Fortum, LUKE Vesitekniset sovellukset (älykkäät kalatie- ja vaellusohjausratkaisut): Konsultit, VTT, Luke Yhteiskunnalliset vaikutukset: OY, SYKE, HY, Luke Vesistöjen käyttömuotojen yhteensovittaminen

11 TUTKIMUKSEN PAINOTUS KUTU NOUSU VAELLUS MÄTI MERI- VAELLUS LAPIN KANSAN UUTISOINTIA (2013): JOKI- POIKASET SMOLTTIEN ALASVAELLUS

12 RAHOITTAJAT JA YHTEISTYÖ KOLSIN VESIVOIMATUOTANTO OY

13 RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI Perustettiin v Tavoitteena vaelluskalojen palauttamisen ja vesivoimatalouden harjoittamisen yhteensovittaminen Pitkäjänteinen yhteistyö ja vuorovaikutus vesivoimayhtiöiden, tutkimuksen sekä kalatalous- ja ympäristöviranomaisten välillä Kansallisen Kalatiestrategian toteutumisen tukeminen Oulujoen Montta 2017 Kemijoen Isohaara 2011

14 RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI Kokoontuminen 2 kertaa vuodessa Järjestänyt kaksi yleisempää kutsuseminaaria: Keminmaa 2011 ja Helsinki 2018 Tutkimustarpeiden kartoitus, tutkimushankkeiden suunnittelu, rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen Public-Private-Partnership (PPP) -hankekokonaisuudet: Rakennettujen jokien vaelluskalat Sateenvarjo I ( ) ja Sateenvarjo II ( ) Rahoittajina molemmissa Energiateollisuus ry, Fortum Power and Heat Oy, PVO-Vesivoima Oy, Kemijoki Oy, MMM ja Luke (ennen RKTL) Sateenvarjo II:ssa myös Oulun Energia, UPM, HELEN Oy ja Kolsin voima Oy Vastaava Ala-Koitajoen järvilohitutkimushankkeissa, joissa rahoittajina ovat olleet Vattenfall Oy, MMM ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus

15 RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALAFOORUMI Kohti Sateenvarjo III - tutkimushankekokonaisuutta Lukessa suunniteltu kolmas rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävä hankekokonaisuus vuosille Nyt mukana myös Pohjois-Karjalan järvilohi- ja taimentutkimukset sekä rakennettujen jokien vaellussiikatutkimukset Hankekokonaisuudessa kuusi osatyötä 1. Ohjauslaitteiden aika: pilottitutkimus kelluvan ohjausaidan toimivuudesta vaelluspoikasten ohjauksessa 2. Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa joissa: testipaikkana kalojen kiinniotto- ja ylisiirtolaite Oulujoen Montassa 3. Istutusten tuloksellisuus: PIT-mikrosiruseurantojen kehittäminen ja käyttöönotto rakennetuilla joilla 4. Järvilohen ja taimenen luontaisen elinkierron elvytyskeinot Pielisjoessa, Ala-Koitajoessa ja Lieksanjoessa 5. Rakennettujen jokien vaellussiikatutkimukset 6. Kymijoen lohi- ja taimentutkimukset

16 Kooste Rakennettujen jokien vaelluskalatutkimuksista Tutkimustuloksia vuosilta Mukana Sateenvarjo I ja II:n tuloksia Ilmestyy v. 2018

17 LEISIÄ TULOKSIA, PÄÄTELMIÄ, SUOSITUKSIA Vaelluskalojen palauttaminen edellyttää YLÄ- JA ALAVIRTAAN TOIMIVAT VAELLUSVÄYLÄT Vaelluspoikaset Vaellusväylien toiminta edellyttää RIITTÄVÄSTI VETTÄ PATOJEN YLÄPUOLELLE LEIMAUTUNEITA KALOJA Tukitoimina tarvitaan KALOJEN ISTUTUKSIA EMOKALOJEN SIIRTOJA PATOJEN YLI KALASTUKSEN SÄÄTELYÄ PITKÄJÄNTEINEN TUTKIMUS KOKONAISVALTAISIA RATKAISUJA Nousukalat

18 Kalateiden toimivuus: tutkittua tietoa Kalatien sisäänkäynnillä suuri merkitys kalatien toimivuudelle Sisäänkäynti mahdollisimman lähellä turbiineja ja rantaa Sisäänkäynnin virtaama 2-10 % joen keskivirtaamasta Sisäänkäynnin virrannopeus lohikaloille 2,0-2,4 m/s Sisäänkäynnin putouskorkeus lohikaloille 0,2-0,4 m Sisäänkäynnistä purkautuvan virran suuntaus (<30 O ) Kalateiden toimivuudessa on eroa Hyvät kalatiet toimivat yli 90 %:n teholla, keskimäärin kuitenkin heikommin Toiminta paremepaa jos kalat ovat leimautuneet patojen yläpuolelle Lohikaloille toimivimpia ovat allas-, pystyrako- ja luonnonmukaiset kalatiet Denil-kalatiet sekä kalahissit ja sulut toimivat lohikaloille heikommin Kalatien toimivuus riippuu suuresti myös vaellusesteen luonteesta Pitää olla kalaa, jotka ovat hakeutumassa padon yläpuolelle 18

19 Kalatien sijoittaminen ja voimalaitosten käyttö Alakanavien 3D-virtausmallinnus + kalatiesimulointi + kalahavainnot Kalahavainnot + erilaiset voimalaitosten käyttötilanteet Suunnitelutyökalua voidaan soveltaa useimmissa maamme rakennetuissa joissa Iijoen Maalismaan alakanavan 3D-mallinnus ja kalatiesimulointi

20 Älykäs kalatie optimoitava kalatie Kalatien muunneltavuus ja säätömahdollisuudet kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa Useita vaihtoehtoisia sisäänkäyntejä Runsas houkutusvirran käyttö- ja säätömahdollisuus Sisäänkäyntien putouskorkeuksien ja virrannopeuksien säätömahdollisuus Helppo ja automatisoitu kalatien käyttö Kalatietä lähestyvien kalojen ja niiden määrien automaattinen tunnistaminen toisi uusia mahdollisuuksia kalateiden käyttöön Erilaiset optiset ja kaikuluotaukseen perustavat järjestelmät Automaattinen hahmontunnistus Tietojen avulla säädetään kalatietä ja sen virtaamia 20

21 Iijoki, Raasakka Havainnekuva Kalojen määrä uloskäynnillä, lajitunnistus, optinen kamera Kalojen määrä sisäänkäynneillä, ultraäänikamerat tai optiset kamerat Kalojen määrä pystyrako-osuuden alussa, lajitunnistus, optinen kamera Alakanavaan saapuvat kalat, kalojen määrä, ultraäänikamera 21

22 KIITOS! 22 Panu Orell Photo: Panu Orell