Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki"

Transkriptio

1 Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosieminaari 2018 Oulu

2 Sisällys Luonnonmukaiset kalatiet: yhden lajin vaellusyhteyden sijasta voidaan edistää ekologista jatkumoa Kompensoivat lisääntymisalueet rakennetuissa vesistöissä Oulujoen ja Iijoen historiaa ja selvitykset ohitusuomista Otsikkokuva Imatran kaupunkipuro on suunniteltu lisääntymisalueeksi 2

3 Valtakunnallinen kalatiestrategia 2012 ja sen suositusten toteutuminen Esitettiin tarpeet tärkeimmille kalateille Keskeisenä lohen palauttaminen rakennettuihin jokiin Suositus luonnonmukaisista kalateistä, mahdollisuus kaikkien lajien vaellukseen ja myös lisääntymisalueiden rakentamiseen Luonnonmukaisten kalateiden virtaama kautta vuoden on samalla ympäristövirtaamaa, joka tuli EU-komission lisävaatimuksena vesipuitedirektiivin toteutukseen Käytäntö 2018: kärkihankkeissa pelkästään teknisiä kalateitä Syitä: 1. Voimayhtiöt suosivat kalateitä, jotka voidaan välillä sulkea 2. Vaatimusta ekologisesta jatkumosta, sisältäen eri lajien vaelluksen ja lisääntymisen, ei ole otettu vakavasti hankkeiden päätöksenteossa 4. Suomen lainsäädäntö ei tunne korvaavia habitaatteja (paitsi Natura 2000-alueilla) 5. Kalatiesuunnittelussa on tukeuduttu teknisten kalateiden hydrauliikkaan, luonnonmukaisten uomien habitaattihydrauliikkaa ja soveltuvuutta heikostikin uivien kalojen kulkuun on hyödynnetty vain vähän 3

4 Kompensaatiot lupakäytännöissä Kompensaatiopolitiikka on Suomessa alikehittynyttä Kompensaation arvioinnin vaiheet kansainvälisesti, prioriteettijärjestys: 1. Menetysten välttäminen, habitaattien suojelu tai tuhoutuvien arviointi 2. Lisääntymishabitaattien korvaaminen uusilla (lähialueella), kutsutaan myös haittoja lieventäviksi toimenpiteiksi 3. Habitaattien korvaaminen toimenpitein muualla Istutuskompensaatio on osoittautunut huonosti toimivaksi Rahallinen kompensaatio esim. asukkaille ei korvaa haittoja laajemmalle käyttäjäjoukolle, kalakannoille tai luonnolle yleensä Kansainvälisiä artikkelipohdintoja näkynyt: Voiko joki sinänsä olla haittoja kärsivä oikeussubjekti? (esim. usein alkuperäiskansojen mielestä voi) 4

5 Esimerkki toimivista korvauskäytännöistä: Kanada Kutukanavia ja poikastuotantouomia jo 1950-luvulta Habitaattien suojelu tuli kalastuslakiin 1976 Kalakantojen tuoton no-net-loss -periaate lupiin 1986 Granite Canal, Newfoundland 2004 Häviävä 4,8 ha lisääntymisalue korvattiin rakentamalla sama pinta-ala 1:1 2 km pituiseen uomaan Seurantatulos: Poikastuotanto ylitti vastaavien luonnonuomien tuotannon Muiden kohteiden seurannoissa on todettu, että yleensä uutta habitaattia pitää olla enemmän, esim. 2:1. 5

6 Eurooppalaista kompensaatiopolitiikkaa Vesipuitedirektiivi, voimakkaasti muuttuneiden vesistöjen paras saavutettavissa oleva tila: Taustalla Euroopan maiden lainsäädännöt Esim. Saksan luonnonsuojelulaissa on ollut vuodesta 1980 korvaavien biotooppien rakentaminen - vastikebiotooppi, tuhoutuvan biotoopin pinta-ala - korvausbiotooppi, biotoopin ja arvokkaiden eliöiden merkittävyyden mukaan pinta-alaa voidaan vaatia tuhoutuvaan nähden monikertaisesti 6

7 Rakennettuja kutuvesistöjä, yhdistettynä kalateihin Kalatie haarautuu ohitusuomasta voimalalle Rheinfelden, Rein Ruppoldingen, Aare Tonavan voimalapatojen ohitusuomastoja 7

8 Taustaa Oulujoen ja Iijoen suunnittelulle Vesihallituksen maisemasuunnittelija joutui avustavaksi virkamieheksi Oulujoen Utasen ja Iijoen Raasakan voimalaitosten loppukatselmuksiin maisemakysymyksissä 1976 Utasen voimalaitos oli toteutettu kaivamalla massiivinen 10 km pitkä alakanava Utajärven läpi Sotkajärveen, yhdistäen 2 kosken putouskorkeus Utajärven kirkonkylän kohdalle esitetty maisemakoski ei mennyt läpi katselmuksessa, ainoastaan kaivumaakasojen viimeistelyt 8

9 Vastaavasti 1976 Iijoen Raasakkaan esitettiin loppukatselmuksessa säännöstelypadolle ohitusuomaa ja lisävirtaamaa vanhaan uomaan Ei mennyt läpi, ainoastaan penkkojen istutussuunnittelu ja arvio maisemahaitoista asukkaille 9

10 Suunnitelma Oulujoelle 2010 Lasse Järvenpää, Jukka Jormola & Simo Tammela 2010 Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen Kanadan kutukanavien ja poikastuotantouomien esittely Virtaus- ja habitaattimallinnuksen soveltaminen suunnittelussa Yleissuunnitelma luonnonmukaisista kalateistä Oulujoen kaikkiin voimalaitoksiin, arvio uusista lisääntymispinta-aloista Laskelmat lohen poikastuotannosta, perustuen teoreettisiin arvioihin saavutettavissa olevista poikastiheyksistä ja säilyvyysprosenteista 10

11 Montan ohitusuoma suunnitteluesimerkkinä Kiinniottolaite Kalanviljelylaitos 11

12 Virtausmallinnuksen käyttö suunnittelussa Tutkittiin eri kaltevuisiin uomiin syntyviä virtausoloja eri virtaamilla 12

13 Habitaattimallinnus Tutkittiin eri virtaamien vaikutusta syntyviin kutu- poikas- ja talvehtimishabitaatteihin Todettiin, että pienilläkin virtaamilla voidaan saada hyvälaatuisia poikashabitaatteja 1 m3/s 0,5 m3/s 13

14 Ohitusuomien vaihtoehtoja eri voimalaitoksiin Tutkittiin eri pituisten uomien soveltuvuutta maastoon ja laskettiin niille pinta-alat 14

15 Pitkä linjausvaihtoehto Montta-Pyhäkoski Mutkittelutavasta riippuen 7-10 km Mahdollistaisi kahden voimalan ohituksen, paljon uutta lisääntymisaluetta Yhdistettävissä Montan lyhyeen kalatiehen ja nykyiseen kiinni- ottolaitteeseen 15

16 Hyödyt korvaavina lisääntymisalueina Oulujoelle esitettyihin ohitusuomiin voitaisiin saada uutta lisääntymisaluetta yhteensä 11 ha Tuotannolla 2000 smolttia/ha /v tuotanto olisi smolttia/v Tuotanto on laskettu olettamalla smolttiuimista edeltävän kesän poikastiheydeksi 70 poikasta/100 m2 ja talvisäilyvyydeksi 30% Pääuomassa on ollut koskea 600 ha ja istutusvelvoite on smolttia/v Ohitusuomien arvioitu tuotanto olisi tästä noin 11% Lisäksi Oulujoella sivuvesistöissä on laskettu poikastuotantoon sopivaa aluetta ha ja kutualueita 2,4 ha 16

17 Suunnitelma Iijoelle Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella (Pienvesi-GIS) Jukka Jormola, Kati Häkkilä, Teemu Ulvi ja Mika Visuri Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle Tutkittiin, miten olemassa olevia sivuvesistöjä voitaisiin yhdistää kalateihin niin, että kaikkia voitaisiin hyödyntää lohen ja taimenen lisääntymiseen Tutkitut Iijoen alaosan ohitusuomalinjaukset ja sivuvesistöt 17

18 Raasakan voimalaitos Luonnomukainen kalatie violetilla, uomasta voitaisiin tehdä haara Huovisenojaan Säännöstelypadolle toinen kalatie 18

19 Maalismaan voimalaitos Ohitusuomasta tehtävissä yhdysuoma Martimojokeen, 1 km 19

20 Kierikin voimalaitos Kalatiestä on tehtävissä haara Nauruanojaan, 1,6 km 20

21 Pahkakosken voimalaitos Kalatiestä saadaan yhteys Nauruanojaan, 2,4 km 21

22 Hyödyt korvaavina lisääntymisalueina Iijoen alaosalle esitettyjen luonnonmukaisten kalateiden, yhdysuomien ja Iijoen pääuoman vedellä lisävesitettävien sivupurojen ja jokien tuotannoksi arvioidaan smolttia/v Rakennettavien uomien tuotannoksi on tällöin oletettu 2000 smolttia/ha/v ja sivuvesistöjen tuotannoksi 400 smolttia/v Voimalaitosten padotusten alle jääneiden koskien pinta-ala on ollut 700 ha ja niiden tuotanto smolttia/v Ohitusuomastoilla arvioidaan voitavan korvata tuotannosta siis noin 10 % Lisäksi alaosan jäljellä olevissa vähävetisissä luonnonuomissa, joita on 300 ha, voitaisiin ympäristövirtaamien avulla saada smolttia/v Tarvittavat virtaamat ovat normaalien kalatievirtaamien luokkaa: kesällä 1-1,5 m3/s, talvella 0,5 m3/s Saadaan aikaan näyttäviä uomia, joiden leveys on 5-15 m Sivuvesistöjen veden laatu ja merkitys lisääntymisalueina paranee 22

23 Poikastuotantoarvioiden ja virtaamamäärien luotettavuus Imatran kaupunkipurolla, joka on Suomen ensimmäinen poikastuotantoon tarkoitettu uoma, on arvioitu smolttituotannoksi ainakin 2000 smolttia/ha Laskelma perustuu todettuun 1+ ikäisten poikasten määrään 30 kpl/100 m2 ja edellisen ikäpolven säilyvyysprosenttiin 75% Oulujoelle ja Iijoelle aikanaan laskettua smolttituotantoa 2000 smolttia/ha voidaan siis pitää perusteltuna Imatran kaupunkipuro vahvistaa, että johdettava pieni juoksutus on erittäin tuottavaa ympäristövirtaamaa, samalla maisemahyöty 23

24 Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteitä Hupisaarten purojen kunnostus Oulun Merikosken alueella antaa merkittävää lisätietoa ohitusuomien toimivuudesta ja tuotannosta pohjoisissa olosuhteissa Uomien toimivuus taimenen lisäksi lohelle olisi selvitettävä jatkossa Uomastosta voitaisiin tehdä yhteys kalatiehen ja uusi luonnonmukainen kalatieosuus yläpäähän, jolloin uomasto olisi varmemmin myös lohen saavutettavissa ja läpikuljettavissa Oulujoen kalatiesuunnittelua kannattaisi jatkaa kun saadaan tuloksia lohen siirroista ja alas vaelluksesta Iijoen kalatiesuunnittelussa tulisi käyttää vain ratkaisuja, jotka mahdollistavat korvaavat lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja korvaavat lisääntymisalueet tulisi määritellä aina ensisijaisiksi kun suunnitellaan kalateitä Kuva: Hupisaarten purojen kunnostus esite Kiitos! 24

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista

Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi Helsinki 18.11.2015 Kalatiestrategia 2012 -

Lisätiedot

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n

Lisätiedot

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla Jukka Jormola, Saija Koljonen, Kirsti Leinonen SYKE Markus Tapaninen, Pekka Vähänäkki KAS-ely Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Lisätiedot

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Luonnonmukaiset ohitusuomat Luonnonmukaiset ohitusuomat - vaellusreittejä ja lisääntymisalueita rakennettuihin vesiin Jukka Jormola SYKE Vesistökunnostusverkosto Iisalmi 11.6.2014 Kalatierakenteet (Fish passage facilities, FAO/EIFAC)

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle PienvesiGIS-hanke Raportti Jukka Jormola, Kati Häkkilä, Teemu Ulvi ja Mika Visuri Suomen ympäristökeskus 18.5.2015

Lisätiedot

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä

Lisätiedot

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Vesienhoidon ja Merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017, Pohjois- Pohjanmaan ELY Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Jukka Muotka, Fortum Vaelluskalojen hoito Oulujoella

Lisätiedot

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi

Lisätiedot

Sateenvarjo III

Sateenvarjo III Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten

Lisätiedot

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Metsäpurojakin parempi luonnonmukainen vaihtoehto olisi poikastuotanto puisto voimalaitoksen yhteydessä

Metsäpurojakin parempi luonnonmukainen vaihtoehto olisi poikastuotanto puisto voimalaitoksen yhteydessä Kajaaninjoki Metsäpurojakin parempi luonnonmukainen vaihtoehto olisi poikastuotanto puisto voimalaitoksen yhteydessä Conon -joen 2004 rakennettua poikastuotantouomaa Skotlannissa. Leveys on noin 5 m,

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 6.2.2018 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto 2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Oulu 12.6.2018 Jukka Tuohino Pohjois- Pohjanmaan ELY-Keskus Vaeltavien

Lisätiedot

Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet-tutkimuspäivä

Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet-tutkimuspäivä Hulevesien hallinta ja vesistöjen kunnostus Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet-tutkimuspäivä 4.10.2016 Lähtökohtia Luontoon perustuvat ratkaisut - miten hyödyntää EU-ohjelmia

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( ) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset Vaelluskalakärkihankkeen tulokset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä

Lisätiedot

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Patojen purku teemaryhmä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Tampereen yliopisto 13.-14.6.2017

Lisätiedot

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Luonnos konsultaatiokierrokselle 2 1.11.2018 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus

Lisätiedot

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys Timo P Karjalainen Thule-instituutti, Oulun yliopisto Vaelluskalafoorumi 8.4.2015

Lisätiedot

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle

Lisätiedot

Perustietoa Hiitolanjoesta

Perustietoa Hiitolanjoesta Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste

Lisätiedot

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja

Lisätiedot

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC

Lisätiedot

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke

Lisätiedot

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

TOIMIVATKO KALATIET?

TOIMIVATKO KALATIET? Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen

Lisätiedot

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus 15.3.2018 Freshabit LIFE IP -hanke Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Budjetti yli 25 milj EU LIFE

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)

Lisätiedot

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5. Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.2019 1 Hakemuksen keskeinen sisältö 1/2 Kalatievelvoitteet Luvanhaltijoiden

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Iijoki Foorumi 19.9.2018, Kierikkikeskus Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Mitä vesistöaluekohtaisella vesi- tai vesistövisiolla tavoitellaan? Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Perustietoa Hiitolanjoesta

Perustietoa Hiitolanjoesta Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste

Lisätiedot

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen Iijoen otva Oulu, 13.6.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen Osatoteuttaja:

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI 7.10.2014 Fortum Keilaniemi Aki Mäki-Petäys Esityksen sisältö Tutkimusohjelman fokus

Lisätiedot

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Rakennettujen jokien vaelluskalat Rakennettujen jokien vaelluskalat Tutkimusta julkishallinnon ja vesivoimatuottajien yhteistyöllä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 12.-14.6.2018 Aki Mäki-Petäys SISÄLTÖ TAUSTAA TUTKIMUKSELLE

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio Rovaniemi 8.-9.10.2013 Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä

Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä SUOMEN YMPÄRISTÖ 5 2010 Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä LUONNON- VARAT - Lohen palauttaminen Oulujokeen Lasse Järvenpää, Jukka Jormola ja Simo Tammela Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Sisältö: Järvilohikannan nykytilanne Hieman historiaa Ala-Koitajoki ja järvilohi Mitä KHO:n päätöksessä sanotaan? Ympäristövirtaama minimivirtaama?

Lisätiedot

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 30.1.2018 Meritaimenkanta alun perin 60 joessa nyt 11 jokea tuottaa taimenta. Vain yhdessä

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kalatalousvelvoitteen joustavuus Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-

Lisätiedot

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Freshabit LIFE Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Kaikkien aikojen isoin LIFE hanke Kokonaisbudjetti noin 20 milj

Lisätiedot

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu Alasvaellustyöpaja 5.12.2018 Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi

Lisätiedot

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama

Lisätiedot

EKOenergia verkosto ja merkki

EKOenergia verkosto ja merkki sivu 1/5 Konsultaatiokierros 1 9.4.-4.6.2018 EKOenergia verkosto ja merkki 8.3 Erityiset vaatimukset C. Vesivoima EKOenergia haluaa vahvistaa ympäristöasiat tiedostavaa vesivoimasektoria, minimoida vanhojen

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Luonnonmukainen vesirakentaminen Luonnonmukainen vesirakentaminen Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus 24.10.2018 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin #kunnostajatkoolla

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet Sateenvarjot I-III Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus SATEENVARJO I Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Menetelmäkirjon

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Kuvantamismenetelmät kalojen seurannassa. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos CC-lisenssi

Kuvantamismenetelmät kalojen seurannassa. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos CC-lisenssi Kuvantamismenetelmät kalojen seurannassa Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy Kuva Maanmittaus laitos 2.2.2018 CC-lisenssi Simsonar Oy Oululainen laitevalmistaja, perustettu 2008 Heikki Oukka tj, innovaattori,

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa Saija Koljonen Erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, Vesikeskus Vesistökunnostusverkoston kesäseminaari 3.6.2019 Kunnostukset ja seuranta

Lisätiedot

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä 30.3.2017 Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti noin 20 milj LIFE IP EU LIFE IP

Lisätiedot

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa Kalatiestrategia Kohti luonnollista elinkiertoa Esipuhe Sisältö Kansallisen kalatiestrategian lähtökohtana on vahvistaa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja. Vaelluskalakannat eivät pitkällä

Lisätiedot

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus, Iijoen otva Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus, 19.9.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten

Lisätiedot