Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Transkriptio

1 Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä Vesistökunnostuksen neuvottelupäivät Helsinki

2 Metsäpuroja kunnostettiin Koillismaalla Kunnostettiin metsäojituksista kärsineitä puroja Arvioitiin kunnostuksen euromääräisiä hyötyjä Tehostettiin viranomaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden välistä yhteistyötä alueella SYKE, POPELY, Metsähallitus, Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat, Kellon kyläyhdistys ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys (MMM, YM) Yhteistyö ReFFECT-hankkeen kanssa Puusuisteet Aki Janatuinen 2

3 Inventointeja ja kunnostuksia metsäpurojen tilan parantamiseksi Metsäojitusten tuoma hiekka peittänyt kaloille tärkeitä elinalueita Puroja suoristettu ja perattu uiton ja metsätalousmaan kuivatuksen vuoksi Kesän 2013 aikana Pudasjärvellä ja Taivalkoskella kunnostettiin viisi puroa: 8 km kunnostettua uomaa Konetyönä 3,3 km metsäojien tukkimisia ja 2,6 km vanhojen uomien vesityksiä Hartiavoimin 1,6 km vanhojen uomien aukaisua ja uoman kiveämistä 250 m sekä puusuisteita 98 kpl Kohteilla käytettiin 456 henkilötyöpäivää Kustannukset Rahoituksesta työllisyysrahoja 50 % Hiekoittunut Purnunoja 3 Pinja Kasvio

4 Liite = Kuivillaan oleva vesitettävä luonnonuoma 4 5 = Pato 3 = Tukittava metsäoja 1 2 = Nykyinen veden virtaus kaivetussa ojassa = Pintavalutuskenttä = Purojakso vaihtuu Käärmepuron pintavalutuskentät, padot, vesitettävät luonnonuomat ja tukittavat metsäojat 3 = Purojakson numero Käärmepuron kunnostussuunnitelma Eero Moilanen ja Eero Hartikainen, Metsähallitus 4

5 Kunnostustalkoita Pudasjärvellä ja Kuusamossa 5 Kuvat: Saara Ilkka ja Liisa Hämäläinen

6 Kellon-Jäälin välisen alueen asukkaat halukkaita osallistumaan vesienhoitoon Vesistöjen hyvää tilaa pidettiin erittäin tärkeänä Halukkuutta talkootyöhön on (40 %) Kertaluonteisen vesienhoitomaksun maksaisi viidennes vastaajista 10,40-17,10 Yhdistyksille maksettiin (20 maksua, ) Päävastuu vesienhoidosta on yhteiskunnalla ja kaupungilla Kunnostusvastuu likaajilla Taustakartta: Karttakeskus Oy, LUPA L4659 Tulokset julkaistu: 6

7 Tulossa: Purokunnostusesite ja Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Oulussa Ilmoittautuminen SYKEn koulutuksen kautta asti: aspx?tabid=329&id=1606 7

8 Pienvesien paikkatietopohjaista kartoitusta ja ohitusuomatarkasteluja Iijoella Pienvesi-GIS ( ) Hankkeen lähtökohdat: Pienvesien tilan kartoitus ei kattavaa koko Suomessa Pienvesien tilaa on kartoitettu lähinnä erillisten hankkeiden yhteydessä Tiedot vaihtelevat alueittain eivätkä ne ole usein vertailukelpoisia keskenään Kaikkia pienvesiä ei ole realistista kartoittaa maastokäyntien perusteella, mutta pienvesien muuttuneisuutta voitaisiin kartoittaa paikkatietomenetelmin, minkä jälkeen voidaan valita kohteita tarkempaan tutkimukseen. 8

9 Paikkatietopohjainen pienvesien tilan kartoitusmenetelmä Kehitetään ja testataan GIS-perusteista pienvesien tilan kartoitusta Iijoen valuma-alueella Määritetään GIS-menetelmillä puron fyysisiä ominaisuuksia kuvaavia muuttujia kuten mutkaisuus ja kaltevuus sekä valumaaluetta kuvaavia muuttujia kuten maanpeite ja maankäyttö Yhdistetään tiedot maastokartoitustietoihin ja arvioidaan, miten hyvin GIS-muuttujilla voidaan kuvata purojen muuttuneisuutta luonnontilasta Lisäksi tunnistetaan Iijoen alaosan voimalaitosten yhteydestä puroja ja pieniä sivujokia, jotka voisivat toimia vaelluskalojen lisääntymisvesistöinä tai voimalaitosten yhteyteen rakennettavien ohitusuomien osina 9

10 Lähtöaineistot Muuttujien laskenta Indeksien kehittäminen Työ vielä kesken 10

11 Mutkaisuuden arviointi GIS-menetelmällä Miten mutkaisuus kuvaa puron luonnontilaa, mitä mutkaisempi uoma on sitä luonnontilaisempi uoma on? Kehitettiin indeksi, jossa alkuperäisestä uoman pituutta verrataan suoristettuun uomaan Laskennassa käytetään ArcGIS:n Editing Toolsin Generalizetyökalua Suoristetulle uomalle määritetään raja-arvo, joka kertoo, kuinka kaukana uusi uoma voi olla alkuperäisestä uomasta (etäisyys on pienempi kuin määritetty toleranssi) Mutkaisuus_10 tai _50 = ESRI alkuperäinen uoman pituus, m (suoristettu uoman pituus, m) Mitä lähempänä indeksin arvo on lukua 1, sitä suoremmasta uomasta on kysymys. Lukuarvo 1 = täysin suora uoma. 11

12 Saatujen kokemusten perusteella Laaditaan toimintamalli pienvesien paikkatietopohjaiseen kartoitukseen ja annetaan suosituksia alueittain etenevään valtakunnalliseen pienvesien inventointiin Tehdään kartat mahdollisista vaelluskalojen poikastuotantoalueista ja luonnonmukaisiksi ohitusuomiksi soveltuvista uomista Iijoen alaosalla Haapakosken voimalaitoksen alakanava Kati Häkkilä 12

13 Kiitos! Liisa Hämäläinen 13