Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Transkriptio

1 Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla Jukka Jormola, Saija Koljonen, Kirsti Leinonen SYKE Markus Tapaninen, Pekka Vähänäkki KAS-ely Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Helsinki

2 Sisällys Rakennettujen lisääntymisuomien tarve Esimerkkejä maailmalta Imatran kaupunkipuron suunnittelu ja toteutus Sähkökalastustuloksia Pohjaeläininventointi Johtopäätökset 2

3 Rakennettujen lisääntymisalueiden tarve Vaelluskaloja halutaan palauttaa vesistöihin, joista lisääntymisalueet ovat pitkältä matkalta hävinneet Suomessa erityisesti alajuoksuilta, jotka ovat olleet tärkeitä Padotus pienentää aina koskialueita Kalatiet yksinään eivät kompensoi menetyksiä Lupakäytäntöihin tarvitaan lisääntymisalueiden kompensaatio Tutkimuskysymyksiä: Mikä voi olla poikastiheys poikastuotantouomassa? Mikä on säilyvyysprosentti hallituissa olosuhteissa? Mitkä ovat minimitekijöitä poikastiheydelle ja tuotannolle? Ravinto, suojapaikat, predaatio Kuinka suuri voi olla smolttituotanto? 3

4 Esimerkkejä maailmalta Kanada: Granite Canal compensation creek, Newfoundland km, leveys 30 m, 4,5 ha, kompensaatio 1:1 voimalaitosluvassa Järvilohikanta, Atlantin lohi 2,5-5 m3/s 1000 kutupesää kpl/100 m2 Selvästi yli luonnonvesien tiheyksien Johtopäätös: Korvaus samalla pinta-alalla voi tuottaa enemmän poikasia kuin oli alkuperäinen tuotanto 4

5 Ruotsi: Eldbäcken biokanal, Eldforsen (Fortum) 2009 Kompensoitiin vedenpinnan noston takia hävinneitä koskien lisääntymisalueita Luonnonmukainen kalatie 500 m Tutkittiin pohjaeläimistön kehitystä 2 v, läheni luonnonvesiä Tutkittiin taimenten habitaattivalintaan puustolisäyksen jälkeen Suunnitteilla kotiuttaa jokihelmisimpukka Stina Gustafsson: Habitat compensation in nature-like fishways - Effects on benthos and fish Karlstad University Studies 2017:46 5

6 Imatran kaupunkipuron suunnittelu ja toteutus 2014 Suunnittelu: MA-arkkitehdit/ SYKE/ Ecoriver/ S.Tammela (mallinnus) Kala- ja vesitutkimus (kommentointi) Toteutus: Imatran kaupunki, VRJ, KAS-ely Imatran kaupungin tavoite: Uusi vuoksen taimenen lisääntymisalue, matkailumaiseman uusi vesiaihe kosken ollessa kuiva Fortumin tavoite: korvata suodosvesipurojen kuivuminen taimenkannoille, juoksutus 300 /180 l/s 6

7 Imatran kaupunkipuron tutkimukset KAS-elyn Vuoksen sähkökoekalastuksen seurantaan 2016 SYKEn Poikaslisä -hanke - Toteutuksen onnistuneisuus - Hydrauliikka, vastaavatko habitaattien olosuhteet suunniteltuja Pohjaeläinseuranta, kolonisaatio Taimenten ravinnonkäyttö Poikastuotantoon vaikuttavat tekijät, todellisen smolttituotannon selvittäminen Sähkökalastuspaikat 1-5 Pohjaeläinnäytteet A-D 7

8 Habitaattien toteutus ja hydrauliikka Skannaus toteutuksesta, Aalto-yo Virtausmittaukset: SYKE Kaltevuudet, syvyydet ja nopeudet vastasivat hyvin suunnitelmaa ja mallia Esim: 0,5%, nopeus cm/s, syvyys cm, leveys 1-5 m 8

9 Kasvillisuus Yläosa puustoinen, myös alaosalla taimettumista Vesikasveja yläosalla 11 lajia, järvilajistoa Vesisammalta myös istutettuna, vanhassa kosteikossa purovitaa 9

10 Kalasto Voimapurosta (itäpuolen suodosvesipuro) siirrettiin 88 taimenta 2015 Särkiä ja salakoita nousi alkukesästä, loppukesällä molempien poikasia Kutuvalmiita taimenia 1,5 kg saatiin vuoden 2016 sähkökalastuksessa Heti hyviä poikastiheyksiä, joten kutunousua oli ollut jo 2015 syksyllä Uutisvuoksi

11 Pohjaeläin- ja kalastoseurantapaikat Alaosa Jyrkän osan allas Päiväkorentoja, Baetis rhodani 1800 kpl Valtalaji koko uomassa Tärkeä myös taimenille Erikoispetoja: sudenkorennon toukka toukka 11

12 Kosteikon ja suodosvesipuron liittymä Nollikkaita yli 60 kpl/100m ja 2017 Purovidan suojassa? Kivennuoliainen Syönnösnäytteitä vatsahuuhtelulla Eniten syöty päiväkorennon toukkia Myös vesisiiraa, jota ollut kosteikossa Mahoista saatiin vielä elävää ruokaa 12

13 Habitaattiosa 2016: kpl/100m2 2017: kpl, jääneet paikoilleen 2017: 0+ vain 3 kpl 13

14 Voimalaitoksen kohta 2017: kpl/100 m2, siirtyneet alempaa 14

15 Tunnelin alapuoli 2017: Ennätystiheys kpl/100 m2, kpl/100m2, yht. 150/100m 2 Kivisimppu 15

16 Yläpää 2017: Molempia ikäluokkia 17 kpl /100 m2 Lisäksi ylälammessa isoja taimenia yli 500g, made 266 g, kymmenpiikki Yläpäässä eniten pohjaeläinlajeja, reittivesistön vaikutus Järvivesikasvien suojassa: okakatka 16

17 Sähkökalastustulokset Site Laskettu 1. kerran kalastuksesta kalastettavuuskertoimella 0,6 Keskitiheydet ja 43 kpl/ 100 m ,6 kpl/100 m2 Säilyvyysprosentti 1+ 76,5 % - selvästi parempia arvoja kuin luonnonoloissa 17

18 Pohjaeläintulokset Jaettiin toiminnallisiin ravinnonkäyttöryhmiin 2017 eniten raapijoita SCR, syövät levää Lajimäärä vuodessa 26 40, yksilömäärä moninkertaistui Number of species Number of individuals FIL GAT SCR SHR PRE OTHER

19 Jakaantuminen ravinnonkäyttöryhmiin Runsas levä kuvastaa valon vaikutusta puroon, omaa tuotantoa Kariketta käyttäviä kerääjiä ja leikkaajia vielä vähän Myös paljon petoja, mm. koskikorentoja ja vesiperhosia 2016 number of species 2017 number of species 23 % 19 % 4 % 28 % 15 % 5 % FIL GAT SCR 23 % 12 % 19 % 18 % 7 % 27 % SHR PRE OTHER 2016 number of individuals 2017 number of individuals 11 % 8 % 3 % 16 % 6 % 6 % 3 % FIL GAT 25 % 3 % SCR SHR 47 % PRE 6 % 66 % OTHER 19

20 Kalojen ravinnonsaanti Yleisimpiä pohjaeläimiä myös syötiin eniten, ravintoa runsaasti Painon ja pituuden suhteesta johdettava kuntokerroin (CF) näytti erittäin hyviä arvoja keskiarvo 1.17 Näytekalat siis hyvin syöneitä ja ravintoa riittää 20

21 Johtopäätöksiä Imatran kaupunkipuro on kehittynyt nopeasti toimivaksi ja tuottavaksi ekosysteemiksi, jossa riittää kaloille ravintoa, kalat hyvin syöneitä Taimenen keskitiheydet ovat erittäin hyviä, vastaavat kansainvälisiä Paikalliset suuret tiheydet osoittavat, että huipputiheyksiä ei ole vielä saavutettu Säilyvyysprosentti yli 70 % 1+ vaiheeseen on selvästi korkeampi kuin luonnonvesissä, kuvastaa stabiileja ja turvallisia oloja On odotettavissa hyvä smolttituotanto yli 20 kpl/aari (2000 kpl /ha) Todellinen smolttituotanto pitäisi selvittää seurannalla Habitaattien ja poikastuotannon kompensaatio vaikuttaa mahdolliselta alkuperäisiä koskia pienemmällä alalla lohelle isompia Kaikki kalatiet pitäisi toteuttaa luonnonmukaisina ohitusuomina tai kalatien ja erillisen poikastuotantouoman yhdistelminä Pienellä virtaamalla l/s/ uoman leveysmetri saadaan suuri hyöty ympäristövirtaamana vaellusyhteys, poikastuotanto, maisema Järvenpää L., Jormola J., Tammela S Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen. Suomen ympäristö 5/ Kiitos! 21