Nämä esimerkkitehtävät ovat suurelta osalta joko Juha Purasen tai Pyry-Matti Vasaman vanhoja harjoitustehtäviä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nämä esimerkkitehtävät ovat suurelta osalta joko Juha Purasen tai Pyry-Matti Vasaman vanhoja harjoitustehtäviä."

Transkriptio

1 Nämä esimerkkitehtävät ovat suurelta osalta joko Juha Purasen tai Pyry-Matti Vasaman vanhoja harjoitustehtäviä. TODENNÄKÖISYYSLASKENTA: 1. Oletetaan, että todennäköisyyskenttä E muodostuu alkeistapahtumista E={a,b,c,d,e,f,g}, joilla on todennäköisyydet. P(a)=0.07 P(b)=0.08 P(c)=0.10 P(d)=0.15 P(e)=0.25 P(f)=0.13 P(g)=0.22. Tarkasta, että kyseessä on todennäköisyyskenttä ts. P(E)=1 Tarkastellaan seuraavia tapahtumia A={a,e,f} B={c,e,g} C={b,e,f}. Määrää: a) P(A), P(B), P(C) b) P(A ja B), P(B tai C), P( ei A) c) P(A ehdolla B) Kaikki todennäköisyydet ovat nolla ja yhden välillä, alkeistapahtumat ovat toisensa poissulkevia ja P(E)= =1, eli on todennäköisyyskenttä. a) P(A)= =0.45, P(B)=0.10, =0.57, P(C)= =0.46 b) P(A B)=0.25, P(BUC)=P(B)+P(C)-P(B C)= =0.78, P(A c )=1-P(A)=1-0.45=0.55 c) P(A B)=P(A B)/P(B)=0.25/0.57= Oletetaan, että P(A) = 0.5, P(B) = 0.3 ja P(A ja B) = 0.2. Määrää seuraavat todennäköisyydet: a) joko A tai B tai molemmat tapahtuvat, b) vain A tapahtuu, c) ainakin A tapahtuu, d) korkeintaan A tapahtuu. Edellisten lisäksi oletetaan, että P(AUC)=0.8, niin mikä on P(C), kun e) A ja C ovat toisensa poissulkevia, f) A ja C ovat riippumattomia. a) P(AUB)=P(A)+P(B)-P(A B)= =0.6 b) P(A)-P(A B)= =0.3 c) P(A)=0.5 d) P(B c )=1-P(B)=1-0.3=0.7 e) P(AUC)=P(A)+P(C) => P(C)=P(AUC)-P(A)= =0.3 f) P(AUC)=P(A)+P(C)-P(A)*P(C) => P(C)=(P(AUC)-P(A))/(1-P(A))= ( )/(1-0.5)= Korissa on 4 paria sinisiä, 2 paria vihreitä sukkia sekä yksi ruskea ja yksi valkea sukka. Sukkia ei ole järjestetty pareittain. Mikä on todennäköisyys, että valitessani satunnaisesti 2 sukkaa ne ovat a) molemmat sinisiä b) molemmat vihreitä c) molemmat samaa väriä d) ruskea ja valkea sukka e) vähintään yksi sininen sukka f) pari samaa väriä, kun saa nostaa vielä kolmannenkin sukan? a) 8/14*7/13=4/13 b) 4/14*3/13=6/91 c) 8/14*7/13+4/14*3/13=34/91 d) 2/14*1/13=1/91 (tai 1/14*1/13=1/182, jos järjestyksellä väliä) e) 1-(6/14*5/13)=76/91 f) sininen pari: P(S2)=8/14*7/13*6/12+8/14*7/13*8/12*3=1680/2184 vihreä pari: P(V2)=4/14*3/13*2/12+4/14*3/13*10/12*3=192/2184 P(S2)+P(V2)=( )/2184=1872/2184= Henkilöllä on 10 jazz-levyä ja 8 levyä klassista musiikkia. Hän valitsee kaksi levyä umpimähkään soitettavaksi. Mikä on todennäköisyys, että a) molemmat ovat jazz-levyjä, b) ainakin toinen levyistä on jazzia, kun levyt valitaan ilman takaisinpanoa. a) P(A)=10/18*9/17=5/ b) 1-P(B)=1-(8/18*7/17)=125/ Kuten tehtävä 4, mutta levyt valitaan takaisinpanoa käyttäen. a) P(A)=10/18*10/18=25/ b) 1-P(B)=1-(8/18*8/18)=65/ Positiivisiin kokonaislukuihin 1:stä n:ään liitetään todennäköisyydet, jotka ovat suoraan verrannolliset lukujen suuruuteen. a) määrää edellä mainitut todennäköisyydet, b) määrää 1:n ehdollinen todennäköisyys ehdolla, että joko 1 tai n esiintyi. a) P i =2i/(n*(n+1)) b) 1/(1+n), kun n>1, muuten 1. 1

2 8. a) Ovatko A ja B riippumattomia alla olevassa tilanteessa? b) Onko A ehdollisesti riippumaton B:stä, kun ehtona käytetään C:tä alla olevassa tilanteessa? ABC BC BC BC ABC BC BC BC ABC BC BC BC ABC BC BC BC AC C C C AC C C C A A P(A)=8/40, P(B)=16/40, P(C)=24/40, P(A B)=4/40, P(A C)=6/40, P(B C)=16/40, P(A B C)=4/40 a)p(a B)=P(A B)/P(B)=(4/40)/(16/40)=4/16=0.25 P(A B) P(A), joten A ja B eivät ole riippumattomia. P(A)=8/40=0.2 b) P(A C)/P(C)*P(B C)/P(C)=(6/40)/(24/40)*(16/40)/(24/40)=6/24*16/24=96/576= P(A B C)= P(A B C)/P(C)=(4/40)/(24/40)=4/24= P(A C)* P(B C)= P(A B C), joten A ja B ovat ehdollisesti riippumattomia. 9. Todennäköisyys, että opettaja ajaa sadepäivänä pyörällä töihin on 20 %. Muussa tapauksessa hän tulee bussilla. Pyörällä opettaja ehtii ajoissa perille 90 % todennäköisyydellä, kun vastaava todennäköisyys bussilla on 70 %. Sateen todennäköisyys olkoon 40% ja kun ei sada, niin ajoissa ehtimistodennäköisyydet ovat 5 %-yksikköä korkeammat. Polkupyörällä saapumistodennäköisyys on sateettomana päivänä 95%. Opettaja saapuu ajoissa, millä todennäköisyydellä ulkona sataa? P(ajoissa pyörällä sataa)= 0.4*0.2*0.9=0.072 P(ajoissa pyörällä ei sada)= 0.6*0.95*0.95= P(ajoissa bussilla sataa)= 0.4*0.8*0.7=0.224 P(ajoissa bussilla ei sada)= 0.6*0.05*0.75= P(myöh. pyörällä sataa)= 0.4*0.2*0.1=0.008 P(myöh. pyörällä ei sada)= 0.6*0.95*0.05= P(myöh. bussilla sataa)= 0.4*0.8*0.3=0.096 P(myöh. bussilla ei sada)= 0.6*0.05*0.25= P(sataa ajoissa)=( )/( )=0.296/ Hajamielinen professori unohtaa sateenvarjonsa käydessään kaupassa todennäköisyydellä Eräänä päivänä hän käy neljässä kaupassa ja kotiin tultuaan hän havaitsee, että sateenvarjo on unohtunut. Mikä on todennäköisyys, että hän unohti sen kolmanteen kauppaan? P(U)=P(unohtaa sateenvarjon) P(U i )=(unohtaa sateenvarjon kauppaan i) P(U 3 U)=P(U 3 )*P(U U 3 )/P(U)=(( *0.25)*1)/( )=

3 KOMBINATORIIKKAA: 1. Kirjahyllyssä on 3 tilastotieteen, 8 kansantaloustieteen ja 6 sosiologian kirjaa. a) Monessako järjestyksessä kirjat voivat olla, jos saman pääaineen kirjojen on oltava vierekkäin? b) Monessako järjestyksessä kirjat voivat olla, jos vain kansantaloustieteen kirjojen on oltava vierekkäin? c) Monessako järjestyksessä kirjat voivat olla, jos ei ole mitään rajoituksia? a) (3!*8!*6!)*3!= b) 8!*10!= c) 17!= 3.557* Kuinka monta sanaa pystyy muodostamaan seuraavista sanoista, kun sanaksi oletetaan mikä tahansa merkkijono, johon on käytetty kaikki kirjaimet. a) Kofi b) Annan c) tilastotiede a) 4!=24 b) C(5,3)=C(5,2)=10 tai jos iso kirjain oletetaan eri kirjaimeksi, niin 5!/(1!*1!*3!)=20 c) 12!/(1!*1!*2!*2!*1!*1!*1!*3!)=

4 TODENNÄKÖISYYSJAKAUMIA: 1. Alla oleva taulukko kuvaa autokaupan myyntiä 300 päivän ajalta: Myytyjä autoja: päivien lukumäärä: a) Esitä todennäköisyysjakauma b) pistetodennäköisyysfunktion arvot c) kertymäfunktion arvot d) Laske E(X) ja Var(X) e) Laske P(2<X 4) f) Laske P(X 3) g) Laske P(X=2) a&b) x i : p i : 54/ /300 72/300 42/300 12/300 3/300 c) F(x i): d)e(x)=0*0.18+1*0.39+2*0.24+3*0.14+4*0.04+5*0.01=1.5 D 2 (X)=(0-1.5) 2 *0.18+(1-1.5) 2 *0.39+(2-1.5) 2 *0.24+(3-1.5) 2 *0.14+(4-1.5) 2 *0.04+(5-1.5) 2 *0.01=1.25 e) P(2<X 4)= =0.18 f) P(X 3)=1-0.81=0.19 g) P(X=2)= = Heitetään kahta harhatonta noppaa. Satunnaismuuttuja X 1 kuvaa ensimmäisen nopan silmälukua ja X 2 vastaavasti toisen nopan silmälukua. a) Esitä X 1 :n todennäköisyysjakauma. (+kertymä) b) Laske E(X 1 ), D 2 (X 1 ) ja D(X 1 ). Y= X 1 + X 2 c) Esitä Y:n todennäköisyysjakauma (+k) d) Laske E(Y), D 2 (Y) ja D(Y). a) x i : f(x i ): 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 F(x i ): 1/6 2/6 3/6 4/6 5/6 6/6 b) E(X 1 )= 1/6*1+1/6*2+1/6*3+1/6*4+1/6*5+1/6*6=3.5 D 2 (X 1 )=1/6*(1-3.5) 2 +1/6*(2-3.5) 2 +1/6*(3-3.5) 2 +1/6*(4-3.5) 2 +1/6*(5-3.5) 2 +1/6*(6-3.5) D(X 1 )=sqrt( ) c) y i : f(y i ): 1/36 2/36 3/36 4/36 5/36 6/36 5/36 4/36 3/36 2/36 1/36 F(y i ): 1/36 3/36 6/36 10/36 15/6 21/36 26/36 30/36 33/36 35/36 36/36 d) E(Y)=1/36*2+2/36*3+3/36*4+4/36*5+5/36*6+6/36*7+5/36*8+4/36*9+3/36*10+2/36*11+1/36*12=7 tai riippumattomuuteen perustuen: E(Y)=E(X 1 )+ E(X 2 )= =7 D 2 (Y)=D 2 (X 1 )+D 2 (X 2 ) D(Y)=sqrt( ) Heitetään 7 kertaa harhatonta noppaa. Muuttuja X on kuutosten lukumäärä. c) Laske E(X) ja D 2 (X) d) Laske P(X<3), P(X=3) ja P(3<X 5) a) X~Bin(7, 1/6) n=7 ja p=1/6 b) x i f(x i ) F(x i ) c) E(X)= n*p= D 2 (X)= n*p*(1-p)=

5 4. Heitetään harhatonta kolikkoa. Muuttuja X on ensimmäisen klaavan ilmestymiskerta. c) Laske kertymäfunktion arvot c) Laske E(X) ja D 2 (X) a) X~Geom(1/2) p=1/2 b) x i f(x i ) c) F(x i ) d) E(X)= 1/p=2 D 2 (X)= (1-p)/p 2 =2 5. Heitetään harhatonta kolikkoa. Muuttuja X on toisen klaavan ilmestymiskerta. c) Laske kertymäfunktion arvot c) Laske E(X) ja D 2 (X) a) X~NegBin(2, 1/2) r=2 ja p=1/2 b) x i f(x i ) c)f(x i ) d) E(X)=r*(1-p)/p=2 D 2 (X)= r*(1-p)/p 2 =4 6. Uurnassa on 500 arpaa, joista 100 on voittavia. Muuttuja X voittojen määrä nostettaessa 25 arpaa. c) Laske kertymäfunktion arvot c) Laske E(X) ja D 2 (X) a) X~HyperG(500,100,25) N=500, K=100 ja n=25 b)x i f(x i ) c)f(x i ) d) E(X)= n*(k/n)=5 D 2 (X)= n*(k/n)*(1-(k/n))*(n-n)/(n-1)= Arvonnassa voiton odotusarvo on 3. Muuttuja X on voittojen määrä. c) Laske kertymäfunktion arvot c) Laske E(X) ja D 2 (X) a) X~Poisson(3) λ=3 b) x i f(x i ) c) F(x i ) d) E(X)= λ=3 D 2 (X)= λ=3 5

6 8. X ~Uni(0,2) ja Y~Uni(0,4) ja muuttujat ovat riippumattomia toisistaan. a) Laske E(X), Var(X), E(Y) ja D 2 (Y) b) Z 1 =X+Y, Laske E(Z 1 ), D(Z 1 ) ja D 2 (Z 1 ) c) Z 2 =X-Y, Laske E(Z 2 ), D(Z 2 ) ja D 2 (Z 2 ) d) Z 3 =-2X+1, Laske E(Z 3 ), D(Z 3 ) ja D 2 (Z 3 ) a) E(X)=(2+0)/2=1 D 2 (X)=(2-0) 2 / E(Y)=(4+0)/2=2 D 2 (Y)=(4-0) 2 / b) E(Z 1 )=E(X)+E(Y)=1+2=3 D 2 (Z 1 )= D 2 (X)+D 2 (Y) D(Z 1 )=sqrt( )= c) E(Z 2 )=E(X)-E(Y)=1-2=-1 D 2 (Z 2 )= D 2 (X)+D 2 (Y) D(Z 2 )= sqrt( )= d) E(Z 3 )=-2*E(X)+1=-2*1+1=-1 D 2 (Z3)=(-2) 2 *D 2 (X) (-2) 2 * D(Z 3 )= sqrt(1.3333)= Pekka Pitkäsääri on erikoistunut kolmiloikkaan. Kolmiloikkaa koostuu kolmesta osasta, jotka ovat loikka, askel ja hyppy. Kolmiloikan osaset noudattavat normaalijakaumaa seuraavin parametrein: loikka~n(5.5, ), askel~n(5.1, ) ja hyppy~n(6.2, ). Osaset oletetaan toisistaan riippumattomiksi. a) Mikä on niiden suoritusten osuus, joissa kokonaispituus on yli 18 metriä. b) Pekka suorittaa 6 peräkkäistä suoritusta, jotka oletetaan riippumattomiksi toisistaan. Mikä on todennäköisyys, että ainakin yksi niistä on yli 18 metriä pitkä? c) Onko kumpikaan riippumattomuusoletuksista mielekäs? N( , ) -> Kolmiloikka~N(16.8, 1.25) a) ( )/sqrt(1.25)= Φ(1.07)= = Yli kahdeksantoistametristen hyppyjen osuus on siis 14.2 prosenttia. b) =0.602 c) Kumpikaan riippumattomuusoletuksista ei ole mielekäs. 6

7 Estimointi: 1. Perusjoukkomme muodostuu 190:stä valtiosta ja käytössämme on 38 havainnon otos vuodelta Haluamme arvioida miesten odotettua elinikää. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että miesten oikea odotettu elinikä vuonna 1999 oli vuotta. Otos on hankittu käyttäen ositettua otantaa. alue valtioita otoksessa otoskeskiarvo perusjoukon keskihajonta Europpa+2: Etelä-Amerikka: Afrikka: Aasia: Oseania: Tulokset ilman ositusta: maapallo a) Estimoi miesten odotettu elinikä ositus huomioiden. b) Laske miesten odotettujen elinikien keskiarvon keskivirhe huomioimatta ositusta. c) Laske miesten odotettujen elinikien keskiarvon keskivirhe, kun tiedetään käytetyn ositettua otantaa suhteellisella kiintiöinnillä. a) x =39/190* /190* /190* /190* /190*66.733=62.76 b) /sqrt(38)*sqrt((190-38)/(190-1))= ilman äärellisen perusjoukon korjaustekijää: /sqrt(38)= c) sqrt((39/190) 2 * /8*(39-8)/(39-1)+(37/190) 2 * /7*(37-7)/(37-1)+(54/190) 2 * /11 *(54-11)/(54-1)+(47/190) 2 * /9*(47-9)/(47-1)+(13/190) 2 * /3*(13-3)/(13-1))= ilman äärellisen perusjoukon korjaustekijää: sqrt((39/190) 2 * /8+(37/190) 2 * /7 +(54/190) 2 * /11+(47/190) 2 * /9+(13/190) 2 * /3)= Miesten pituuden otoskeskiarvo on ja otosvarianssi on 100. Otoksessa on 12 henkilöä. Pituudet oletetaan normaalijakautuneiksi. a) Laske pituuden 95%-luottamusväli. b) Perusjoukon varianssi on 100. Laske pituuden 95%-luottamusväli. c) Perusjoukossa on 200 henkeä. Laske pituuden 95%-luottamusväli molemmissa tilanteissa. a) t (11)= *10/sqrt(12)= *10/sqrt(12)= b) *10/sqrt(12)= *10/sqrt(12)= ca) *10/sqrt(12)*sqrt(1-12/200)= *10/sqrt(12)*sqrt(1-12/200)= cb) *10/sqrt(12)*sqrt((200-12)/(200-1))= *10/sqrt(12)*sqrt((200-12)/(200-1))=

8 3. Pettersen tutki (1953) miten kasvin eri osissa olevat kukat pölyttyvät. Tutkimusta varten hän keräsi näytteitä 10 kasvin (sinimailanen) latvassa ja tyvessä olleista kukista ja laski niissä olevien siemenien määrien keskiarvot. Laske siementen määrien erotuksen luottamusväli. Tulokset olivat: kasvi latva tyvi d i d i d =5.6/10=0.56 s d = sqrt(( /10)/9)= *0.830/sqrt(10)= *0.830/sqrt(10)= Mikä on harmaahiuksisten naisten suhteellisen osuuden 95%-luottamusväli? Hiusten väri: 0=eos 1=vaalea 2=harmaa 3=punainen 4=ruskea 5=musta kalju vaalea harmaa puna ruskea musta Summa Nainen Mies Summa Harmaahiuksisten suhteellinen osuus naisista: 6/63= a) Waldin luottamusväli *SQRT(0.095*0.905/63)= *SQRT(0.095*0.905/63)= b) Waldin korjattu luottamusväli *SQRT(((6+2)/(63+4)*(57+2)/(63+4))/(63+4))= *SQRT(((6+2)/(63+4)*(57+2)/(63+4))/(63+4))= c) Agresti-Coull -luottamusvälit *SQRT((( /2)/( )*( /2)/( ))/( ))= *SQRT((( /2)/( )*( /2)/( ))/( ))= d) Wilsonin luottamusväli ( /(2*63)-1.960*sqrt(0.0952*0.9048/ /(4*63 2 )))/( /63)= ( /(2*63)+1.960*sqrt(0.0952*0.9048/ /(4*63 2 )))/( /63)= Puoluetta kannattaa 5 henkeä 20 hengen otoksesta. Laske kannatuksen 95% -luottamusväli: Wald <π< AC <π< Wkorj <π< WS <π< CPB <π< CPF <π< a) Wald *sqrt(0.25*(1-0.25)/20)= *sqrt(0.25*(1-0.25)/20)= b) Agresti-Coull *sqrt((( /2)/( )*(1-( /2)/( ))/( )))= *sqrt((( /2)/( )*(1-( /2)/( ))/( )))= c) korjattu Wald *sqrt(((5+2)/(20+4)*(1-(5+2)/(20+4))/(20+4)))= *sqrt(((5+2)/(20+4)*(1-(5+2)/(20+4))/(20+4)))=

9 d) Wilson ( /(2*20)-1.960*sqrt(0.25*0.75/ /(4*20 2 )))/( /20)= ( /(2*20)+1.960*sqrt(0.25*0.75/ /(4*20 2 )))/( /20)= e) Clopper-Pearson binomijakaumalla f(x i ) F(x i ) C(20,0)* *(1-0.25) 20 = C(20,1)* *(1-0.25) 19 = C(20,2)* *(1-0.25) 18 = >0.025 Alaraja on siis l/n=1/20=0.05 f(x i ) 1-F(x i ) C(20,20)* *(1-0.25) 0 = C(20,19)* *(1-0.25) 1 = C(20,18)* *(1-0.25) 2 = C(20,17)* *(1-0.25) 3 = C(20,16)* *(1-0.25) 4 = C(20,15)* *(1-0.25) 5 = C(20,14)* *(1-0.25) 6 = C(20,13)* *(1-0.25) 7 = C(20,12)* *(1-0.25) 8 = C(20,11)* *(1-0.25) 9 = C(20,10)* *(1-0.25) 10 = C(20,9)* *(1-0.25) 11 = >0.025 Yläraja on siis u/n=10/20=0.5 f) Clopper-Pearson F-jakaumalla F L =F.025 (2k, 2(n-k+1))=1/(F.975 (2(n-k+1), 2k))=1/(F.975 (32, 10))=1/3.311= F U =F.975 (2(k+1), 2(n-k))=F.975 (2(5+1), 2(20-5))=F.975 (12, 30)= Alaraja on 1/(1+(20-5+1)/(5* ))= Yläraja on 1/(1+(20-5)/((5+1)* ))= Miesten pituuden otoskeskiarvo on ja otosvarianssi on 121. Otoksessa on 12 henkilöä. Pituudet oletetaan normaalijakautuneiksi. Laske varianssin 95% -luottamusväli. χ 2.975(12-1)= χ 2.025(12-1)=3.816 Alaraja on (12-1)*11 2 /21.92= Yläraja on (12-1)*11 2 /3.82= Kyselytutkimuksessa saatiin vastaukseksi seuraava likert-asteikollinen tulos. Laske vastausten mediaanin konservatiivinen 95% -luottamusväli. X täysin eri mieltä eri mieltä aivan sama samaa mieltä täysin samaa mieltä Summa F Mediaanin paikka on (15+1)/2=8, eli kahdeksas havainto, joka on "aivan sama". f(x i ) F(x i ) C(15,0)*0.5 0 * = C(15,1)*0.5 1 * = C(15,2)*0.5 2 * = C(15,3)*0.5 3 * = C(15,4)*0.5 4 * = >0.025 l=3, eli x (3) ="täysin eri mieltä" u=n-l=15-3+1=13, eli x (13) ="samaa mieltä" Luottamusväli on siis X (3) md (13), eli 95% luottamusväli mediaanille on (tem md sm). Ei-konservatiivinen luottamusväli olisi: X (4) md X (12), eli (tem md sm) 9

vkp 4*(1+0)/(32-3)-1= vkp 2*(1+0)/(32-3)=

vkp 4*(1+0)/(32-3)-1= vkp 2*(1+0)/(32-3)= JÄRJESTYSKORRELAATIO 1. Hannu ja Kerttu pitävät karamelleista, mutta heidän mieltymyksensä poikkeavat hieman. Hannun mielestä punaiset karkit ovat parhaita ja keltaiset miellyttävät häntä vähiten. Kerttu

Lisätiedot

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio. Todennäköisyyslaskenta I, kesä 7 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Satunnaismuuttujalla X on ns. kaksipuolinen eksponenttijakauma eli Laplacen jakauma: sen tiheysfunktio on fx = e x. a Piirrä tiheysfunktio.

Lisätiedot

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 0 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 9..08 Kertaus K. a) Alapaineiden pienin arvo on ja suurin arvo 74, joten vaihteluväli on [, 74]. b) Alapaineiden keskiarvo on 6676870774

Lisätiedot

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Otanta Poisson- Jakaumien tunnusluvut Diskreetit jakaumat Binomijakauma, Diskreetti tasainen jakauma, Geometrinen jakauma, Hypergeometrinen

Lisätiedot

Käytetään satunnaismuuttujaa samoin kuin tilastotieteen puolella:

Käytetään satunnaismuuttujaa samoin kuin tilastotieteen puolella: 8.1 Satunnaismuuttuja Käytetään satunnaismuuttujaa samoin kuin tilastotieteen puolella: Esim. Nopanheitossa (d6) satunnaismuuttuja X kertoo silmäluvun arvon. a) listaa kaikki satunnaismuuttujan arvot b)

Lisätiedot

Miten voidaan arvioida virheellisten komponenttien osuutta tuotannossa? Miten voidaan arvioida valmistajan kynttilöiden keskimääräistä palamisaikaa?

Miten voidaan arvioida virheellisten komponenttien osuutta tuotannossa? Miten voidaan arvioida valmistajan kynttilöiden keskimääräistä palamisaikaa? 21.3.2019/1 MTTTP1, luento 21.3.2019 7 TILASTOLLISEN PÄÄTTELYN PERUSTEITA Miten voidaan arvioida virheellisten komponenttien osuutta tuotannossa? Miten voidaan arvioida valmistajan kynttilöiden keskimääräistä

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/5

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/5 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B / Tehtävät Demo-tehtävät: 1, 3, 6, 7 Pistetehtävät: 2, 4, 5, 9 Ylimääräiset tehtävät: 8, 10, 11 Aiheet: Moniulotteiset jakaumat Avainsanat: Diskreetti jakauma,

Lisätiedot

4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut

4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut 4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut D1. Kone valmistaa kuulalaakerin kuulia, joiden halkaisija vaihtelee satunnaisesti. Halkaisijan on oltava tiettyjen rajojen sisällä, jotta kuula olisi käyttökelpoinen.

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Todennäköisyyslaskun kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Vilkkumaa / Kuusinen 2 Motivointi Kokeellisessa tutkimuksessa tutkittaviin ilmiöihin liittyvien havaintojen

Lisätiedot

D ( ) E( ) E( ) 2.917

D ( ) E( ) E( ) 2.917 Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 4. harjoitukset/ratkaisut Aiheet: Diskreetit jakaumat Avainsanat: Binomijakauma, Diskreetti tasainen jakauma, Geometrinen jakauma, Hypergeometrinen jakauma, Kertymäfunktio,

Lisätiedot

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja 1 Luento 23.9.2014 KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja 2 Ristiintaulukko Esim. Toyota Avensis farmariautoja, nelikenttä (2x2-taulukko) 3 Esim. 5.2.6. Markkinointisuunnitelma

Lisätiedot

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen MAT-25 Todennäköisyyslaskenta Tentti 12.4.216 / Kimmo Vattulainen Funktiolaskin sallittu. Palauta kaavakokoelma 1. a) Pelaajat A ja B heittävät noppaa vuorotellen ja pelin voittaa se, joka saa ensimmäiseksi

Lisätiedot

30A02000 Tilastotieteen perusteet

30A02000 Tilastotieteen perusteet 30A02000 Tilastotieteen perusteet Kertaus 1. välikokeeseen Lauri Viitasaari Tieto- ja palvelujohtamisen laitos Kauppatieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2019 Periodi I-II Sisältö Välikokeesta Joukko-oppi

Lisätiedot

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen MTTTP5, kevät 2016 4.2.2016/RL Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen 1. Laitosneuvostoon valitaan 2 professoria, 4 muuta henkilökuntaan kuuluvaa jäsentä sekä 4 opiskelijaa. Laitosneuvostoon

Lisätiedot

Suotuisien tapahtumien lukumäärä Kaikki alkeistapahtumien lukumäärä

Suotuisien tapahtumien lukumäärä Kaikki alkeistapahtumien lukumäärä Todennäköisyys 1 Klassinen todennäköisyys: p = Suotuisien tapahtumien lukumäärä Kaikki alkeistapahtumien lukumäärä Esimerkkejä: Nopan heitto, kolikon heitto Satunnaismuuttuja Tilastollisesti vaihtelevaa

Lisätiedot

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen MAT-5 Todennäköisyyslaskenta Tentti.. / Kimmo Vattulainen Vastaa jokainen tehtävä eri paperille. Funktiolaskin sallittu.. a) P A). ja P A B).6. Mitä on P A B), kun A ja B ovat riippumattomia b) Satunnaismuuttujan

Lisätiedot

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A050 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi B Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Lisätiedot

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla 17.11.2016/1 MTTTP5, luento 17.11.2016 3.5.5 Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla likimain Jos X ~ Bin(n, p), niin X ~ N(np, np(1 p)), kun n suuri. 17.11.2016/2

Lisätiedot

Lisää Diskreettejä jakaumia Lisää Jatkuvia jakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

Lisää Diskreettejä jakaumia Lisää Jatkuvia jakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Lisää Diskreettejä jakaumia Lisää Jatkuvia jakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia KE (2014) 1 Hypergeometrinen jakauma Hypergeometrinen jakauma

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut

Lisätiedot

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4. HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta II, syksy 206 Kurssikoe 28.0.206 Ratkaisuehdotuksia. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden

Lisätiedot

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa. 12.11.2015/1 MTTTP5, luento 12.11.2015 Luku 4 Satunnaisotos, otossuure ja otosjakauma 4.1. Satunnaisotos X 1, X 2,, X n on satunnaisotos, jos X i :t ovat riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa. Sanonta

Lisätiedot

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin

Lisätiedot

TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT MAA6 KERTAUS

TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT MAA6 KERTAUS TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT MAA6 KERTAUS Klassinen todennäköisyys P suotuisten alkeistapausten lkm kaikkien alkeistapausten lkm P( mahdoton tapahtuma ) = 0 P( varma tapahtuma ) = 1 0 P(A) 1 Todennäköisyys

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja

Lisätiedot

https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=6909&i dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014

https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=6909&i dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014 1 MTTTP3 Tilastollisen päättelyn perusteet 2 Luennot 8.1.2015 ja 13.1.2015 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=6909&i dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014

Lisätiedot

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

Tilastollinen aineisto Luottamusväli Tilastollinen aineisto Luottamusväli Keijo Ruotsalainen Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta Matematiikan jaos Tilastollinen aineisto p.1/20 Johdanto Kokeellisessa tutkimuksessa tutkittavien suureiden

Lisätiedot

3. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut

3. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku, kevät - eliövaara, Palo, Mellin. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut D. Uurnassa A on 4 valkoista ja 6 mustaa kuulaa ja uurnassa B on 6 valkoista ja 4 mustaa

Lisätiedot

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11) 6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11) 1. a) Sivun 102 hypergeometrisen jakauman määritelmästä saadaan µ µ 13 39 13! 13 12 11 10 9 µ 0! 8! 1! 2 2! 2 1 0 49 48! 47!! 14440 120 31187200 120 1287

Lisätiedot

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen tavoitteet Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Kaksiulotteiset todennäköisyysjakaumat

Lisätiedot

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A050 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi B Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Lisätiedot

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla 16.11.2017/1 MTTTP5, luento 16.11.2017 3.5.5 Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla ~,, ~,,. 16.11.2017/2 Esim. Tutkittiin uuden menetelmän käyttökelpoisuutta

Lisätiedot

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2 HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 208 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Satunnaismuuttuja U Exp(2) ja V = U/(3 + U). Laske f V käyttämällä muuttujanvaihtotekniikkaa.

Lisätiedot

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen MAT-200 Todennäköisyyslaskenta Tentti 29.04.20 / Kimmo Vattulainen Funktiolaskin sallittu.. a) Pelaajat A ja B heittävät noppaa vuorotellen ja pelin voittaa se, joka saa ensimmäiseksi kuutosen. A aloittaa

Lisätiedot

Gripenberg. MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta

Gripenberg. MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta MS-A00 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta 7.. Gripenberg Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot ja minkä kokeen suoritat! Laskin,

Lisätiedot

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8. HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Tehtävät -5 perustuvat monisteen kappaleisiin..7 ja tehtävä 6 kappaleeseen.8..

Lisätiedot

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Todennäköisyyden ominaisuuksia Todennäköisyyden ominaisuuksia 0 P(A) 1 (1) P(S) = 1 (2) A B = P(A B) = P(A) + P(B) (3) P(A) = 1 P(A) (4) P(A B) = P(A) + P(B) P(A B) (5) Tapahtuman todennäköisyys S = {e 1,..., e N }. N A = A. Kun alkeistapaukset

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 2019 / Hytönen 2. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 2019 / Hytönen 2. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 019 / Hytönen. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset 1. Kurssilla on 0 opiskelijaa, näiden joukossa Jutta, Jyrki, Ilkka ja Alex. Opettaja aikoo valita umpimähkään opiskelijan

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

D ( ) Var( ) ( ) E( ) [E( )]

D ( ) Var( ) ( ) E( ) [E( )] Mat-.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B / Ratkaisut Aiheet: Diskreettejä jakaumia Avainsanat: Binomijakauma, Diskreetti tasainen jakauma, Eksponenttijakauma, Geometrinen jakauma, Hypergeometrinen

Lisätiedot

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1, Todennäköisyyslaskenta, 2. kurssikoe 7.2.22 Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu.. Satunnaismuuttujien X ja Y yhteistiheysfunktio on

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta - tehtävät

Todennäköisyyslaskenta - tehtävät Todennäköisyyslaskenta - tehtävät Todennäköisyyslaskentaa käsitellään Pitkän matematiikan kertauskirjan sivuilla 253 276. Klassinen todennäköisyys Kombinatoriikka Binomitodennäköisyys Satunnaismuuttuja,

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskun kertaus. Heliövaara 1

Todennäköisyyslaskun kertaus. Heliövaara 1 Todennäköisyyslaskun kertaus Heliövaara 1 Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Heliövaara 2 Stunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jos satunnaisilmiötä halutaan mallintaa matemaattisesti,

Lisätiedot

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1) HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta IIA, syksy 217 217 Harjoitus 6 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I 1. Laske numeeriset arvot seuraaville integraaleille: x 4 e 2x dx ja 1

Lisätiedot

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Tilastomatematiikka Kevät 2008 Tilastomatematiikka Kevät 2008 Keijo Ruotsalainen Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta Matematiikan jaos Tilastomatematiikka p.1/19 4.3 Varianssi Satunnaismuuttuja on neliöintegroituva, jos odotusarvo

Lisätiedot

POPULAATIO. Oikeastaan arvot, joista ollaan kiinnostuneita (mitatut numeeriset suureet, luokittelut).

POPULAATIO. Oikeastaan arvot, joista ollaan kiinnostuneita (mitatut numeeriset suureet, luokittelut). KÄSITTEITÄ POPULAATIO Joukko, jota tutkitaan (äärellinen, ääretön). Oikeastaan arvot, joista ollaan kiinnostuneita (mitatut numeeriset suureet, luokittelut). Näiden välillä ei aina tehdä eroa, kun puhutaan

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Aiheet: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyyslaskennan peruslaskusäännöt Avainsanat:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Aiheet: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyyslaskennan peruslaskusäännöt Avainsanat: Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku Aiheet: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyyslaskennan peruslaskusäännöt Avainsanat: Alkeistapahtuma, Ehdollinen todennäköisyys, Erotustapahtuma,

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A TKK / Systeemianalyysin laboratorio Nordlund Mat-.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Harjoitus 7 (vko 44/003) (Aihe: odotusarvon ja varianssin ominaisuuksia, satunnaismuuttujien lineaarikombinaatioita,

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A TKK / Systeemianalyysin laboratorio Nordlund Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Harjoitus 4 (vko 41/2003) (Aihe: diskreettejä satunnaismuuttujia ja jakaumia, Laininen luvut 4.1 4.7) 1. Kone tekee

Lisätiedot

A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.

A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa. MAA6 koe 26.9.2016 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja

Lisätiedot

TODENNÄKÖISYYSLASKUN KERTAUS Peruskäsitteitä

TODENNÄKÖISYYSLASKUN KERTAUS Peruskäsitteitä J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Todennäköisyyslaskenta 1 TODENNÄKÖISYYSLASKUN KERTAUS Peruskäsitteitä Otosavaruus S S on satunnaiskokeen E kaikkien mahdollisten alkeistapahtumien e joukko. Esim. 1. Noppaa

Lisätiedot

https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11585&i dx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11585&i dx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015 12.1.2016/1 MTTTP5, luento 12.1.2016 1 Kokonaisuudet, joihin opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11585&i dx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015 2 Osaamistavoitteet Opiskelija osaa

Lisätiedot

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 2A Satunnaismuuttujan odotusarvo Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016,

Lisätiedot

Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012

Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012 Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012 Muunnoksen jakauma (ei pelkkä odotusarvo ja hajonta) Satunnaismuuttujien summa; Tas ja N Vakiokerroin (ax) ja vakiolisäys (X+b) Yleinen muunnos: neulanheittoesimerkki

Lisätiedot

&idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

&idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015 20.10.2015/1 MTTTP5, luento 20.10.2015 1 Kokonaisuudet, joihin opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11585 &idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015 2 Osaamistavoitteet Opiskelija osaa

Lisätiedot

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170 VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 4.6.2013 Ratkaisut ja arvostelu 1.1 Satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa a) b) c) d) N(170, 10 2 ). Tällöin P (165 < X < 175) on likimain

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 4. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 4. lokakuuta 2007 1 / 17 1 Moniulotteiset todennäköisyysjakaumat Johdanto Kaksiulotteiset satunnaismuuttujat Kaksiulotteisen

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3 031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3 Jukka Kemppainen Mathematics Division Jakauman tunnusluvut Jakauman tärkeimmät tunnusluvut ovat odotusarvo ja varianssi. Odotusarvo ilmoittaa jakauman keskikohdan

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 2A Satunnaismuuttujan odotusarvo Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi

Lisätiedot

(x, y) 2. heiton tulos y

(x, y) 2. heiton tulos y Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B / Tehtävät Demo-tehtävät: 1, 2, 4, 6, 8, 11 Pistetehtävät: 3, 5, 9, 12 Ylimääräiset tehtävät: 7, 10, 13 Aiheet: Joukko-oppi Todennäköisyys ja sen määritteleminen

Lisätiedot

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Viikko 2 Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Lasse Leskelä, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 16. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 16. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Epäparametrisia testejä χ 2 -yhteensopivuustesti Homogeenisuuden testaaminen Antti

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 3: Todennäköisyysjakaumia. Diskreettejä jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 3: Todennäköisyysjakaumia. Diskreettejä jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Diskreettejä jakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Diskreettejä jakaumia >> Diskreetti tasainen jakauma Bernoulli-jakauma Binomijakauma

Lisätiedot

Tilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo.

Tilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo. Kertaus Tilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Luokiteltu aineisto. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo. Hajontaluvut luokittelemattomalle

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 30. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 30. lokakuuta 2007 1 / 23 1 Otos ja otosjakaumat (jatkoa) Frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi Frekvenssien odotusarvo

Lisätiedot

MTTTP5, luento Kahden jakauman sijainnin vertailu (jatkoa) Tutkimustilanteita y = neliöhinta x = sijainti (2 aluetta)

MTTTP5, luento Kahden jakauman sijainnin vertailu (jatkoa) Tutkimustilanteita y = neliöhinta x = sijainti (2 aluetta) MTTTP5, luento 7.12.2017 7.12.2017/1 6.1.3 Kahden jakauman sijainnin vertailu (jatkoa) Tutkimustilanteita y = neliöhinta x = sijainti (2 aluetta) y = lepopulssi x = sukupuoli y = musikaalisuus x = sukupuoli

Lisätiedot

Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45.

Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45. Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 8.8% 8.9%.%.% 9.7%.7% Etelä Länsi Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Länsi Etelä Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Läänien

Lisätiedot

OTATKO RISKIN? peli. Heitä noppaa 3 kertaa. Tavoitteena on saada

OTATKO RISKIN? peli. Heitä noppaa 3 kertaa. Tavoitteena on saada OTATKO RISKIN? peli 1. Heitä noppaa 20 kertaa. Tavoitteena on saada vähintään 10 kertaa silmäluku 4, 5 tai 6. Jos onnistut, saat 300 pistettä. Jos et onnistu, menetät 2. Heitä noppaa 10 kertaa. Tavoitteena

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 3

Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 3 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 3 Aiheet: Satunnaisvektorit ja moniulotteiset jakaumat Tilastollinen riippuvuus ja lineaarinen korrelaatio Satunnaisvektorit ja moniulotteiset

Lisätiedot

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1 Tilastotieteen kertaus Kuusinen/Heliövaara 1 Mitä tilastotiede on? Tilastotiede kehittää ja soveltaa menetelmiä, joiden avulla reaalimaailman ilmiöistä voidaan tehdä johtopäätöksiä tilanteissa, joissa

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Jatkuvia jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Jatkuvia jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Jatkuvia jakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Jatkuvia jakaumia Jatkuva tasainen jakauma Eksponenttijakauma Normaalijakauma Keskeinen raja-arvolause TKK (c) Ilkka Mellin

Lisätiedot

tilastotieteen kertaus

tilastotieteen kertaus tilastotieteen kertaus Keskiviikon 24.1. harjoitukset pidetään poikkeuksellisesti klo 14-16 luokassa Y228. Heliövaara 1 Mitä tilastotiede on? Tilastotiede kehittää ja soveltaa menetelmiä, joiden avulla

Lisätiedot

Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit

Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit Todennäköisyyslaskennan perusteet (Teemat 6 ja 7) antavat hyvän pohjan siirtyä kurssin viimeiseen laajempaan kokonaisuuteen, nimittäin tilastolliseen päättelyyn.

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa : Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio TKK (c) Ilkka Mellin (7) 1 Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Lisätiedot

https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11585 &idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11585 &idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015 25.10.2016/1 MTTTP5, luento 25.10.2016 1 Kokonaisuudet, joihin opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11585 &idx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015 2 Osaamistavoitteet Opiskelija osaa

Lisätiedot

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Estimointi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Tilastollisessa tutkimuksessa oletetaan jonkin jakauman generoineen tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä koskevat havainnot Tämän mallina käytettävän todennäköisyysjakauman

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (006) 1 Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia >> Multinomijakauma Kaksiulotteinen

Lisätiedot

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: 4.10.2016/1 MTTTP1, luento 4.10.2016 7.4 Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: Samoin z /2 siten, että P(Z > z /2 ) = /2, graafisesti: 4.10.2016/2

Lisätiedot

5. laskuharjoituskierros, vko 8, ratkaisut

5. laskuharjoituskierros, vko 8, ratkaisut Mat-.09 Sovellettu todennäköisyyslasku, kevät -05 5. laskuharjoituskierros, vko 8, ratkaisut D. Eräässä maata kiertävällä radalla olevassa satelliitissa on ilmaisin, jonka elinikä X yksikkönä vuosi noudattaa

Lisätiedot

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin

Lisätiedot

1. laskuharjoituskierros, vko 4, ratkaisut

1. laskuharjoituskierros, vko 4, ratkaisut 1. laskuharjoituskierros, vko 4, ratkaisut D1. Heitetään kahta virheetöntä noppaa, joiden kuudella tahkolla on silmäluvut 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Tällöin heittotuloksiin liittyvä otosavaruus on S = {(x, y)

Lisätiedot

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA0 Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi Kuten tilastojakaumia voitiin esittää tunnuslukujen (keskiarvo, moodi, mediaani, jne.) avulla, niin vastaavasti

Lisätiedot

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6B

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6B Tilastollinen päättömyys, kevät 7 Harjoitus 6B Heikki Korpela 8. helmikuuta 7 Tehtävä. Monisteen teht. 6... Olkoot Y,..., Y 5 Nµ, σ, ja merkitään S 5 i Y i Y /4. Näytä, että S/σ on saranasuure eli sen

Lisätiedot

Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat

Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat KE (2014) 1 Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat >> Kaksiulotteiset

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy

Lisätiedot

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3A Satunnaismuuttujien summa ja keskihajonta Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6 031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6 Jukka Kemppainen Mathematics Division Jakauman tunnusluvut Jakauman tärkeimmät tunnusluvut ovat odotusarvo ja varianssi. Odotusarvo ilmoittaa jakauman keskikohdan

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Diskreettejä jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Diskreettejä jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Diskreettejä jakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Diskreettejä jakaumia Diskreetti tasainen jakauma Bernoulli-jakauma Binomijakauma Geometrinen jakauma Negatiivinen

Lisätiedot

χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 11. harjoitukset/ratkaisut

χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 11. harjoitukset/ratkaisut Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku /Ratkaisut Aiheet: Yhteensopivuuden testaaminen Homogeenisuuden testaaminen Riippumattomuuden testaaminen Avainsanat: Estimointi, Havaittu frekvenssi, Homogeenisuus,

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 4

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 4 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 1. Omppukone Oy valmistaa liukuhihnalla muistipiirejä kymmenen piirin sarjoissa. Omppukone arvioi, että keskimäärin

Lisätiedot

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Tehtävä 1 on klassikko. 1. Tässä tehtävässä tapahtumat A ja B eivät välttämättä

Lisätiedot

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Satunnaismuuttujien muunnokset ja

Lisätiedot

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu) 21.11.2017/1 MTTTP5, luento 21.11.2017 Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu) 4) Olkoot X 1, X 2,..., X n satunnaisotos (, ):sta ja Y 1, Y 2,..., Y m satunnaisotos (, ):sta sekä otokset riippumattomia.

Lisätiedot

Miten hyvin mallit kuvaavat todellisuutta? Tarvitaan havaintoja.

Miten hyvin mallit kuvaavat todellisuutta? Tarvitaan havaintoja. Luku 1 Johdanto 1.1 Todennäköisyys ja tilastotiede Kurssi käsittelee todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä. Laaditaan satunnaisilmiöille todennäköisyysmalleja. Miten hyvin mallit kuvaavat todellisuutta?

Lisätiedot

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia >> Multinomijakauma Kaksiulotteinen

Lisätiedot

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3 Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Verkot todennäköisyyslaskennassa Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut Kertymäfunktio, Momentit, Odotusarvo,

Lisätiedot