Rahoitukset perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoitukset perusteet"

Transkriptio

1 Rahoitukset perusteet Esseekysymykset ja määritelmät LTKY:n tenttiarkiston alkavasta tentistä päättyen syksyn 2011 tenttiin. Ei sisällä laskutehtäviä, joita kokeissa on yleensä 1-2 kappaletta! Lähteinä käytetty luentomonistetta ja kurssikirjaa, sekä muutamia nettisivuja. Määritelmien lähteet pääsääntöisesti Wikipedia ja Taloussanomien taloussanakirja. Sisältö Esseekysymykset... 2 Vertaile omaa ja vierasta pääomaa rahoituskeinona yrityksen kannalta... 2 Osakkeen arvonmääritysmallit / Osakkeiden arvonmääritys... 2 Valuuttariskeiltä suojautuminen... 2 Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat... 3 Osto- ja myyntioptio... 4 Välirahoitus... 5 Sijoitusrahaston edut... 6 Investointilaskelmat myös edut ja haitat... 6 Cash Management... 7 Määritelmät... 9

2 Esseekysymykset Vertaile omaa ja vierasta pääomaa rahoituskeinona yrityksen kannalta Oma pääoma on se osa yrityksen voitosta, mikä kuuluu omistajille. Oma pääoma tuottaa omistusoikeuden. Oma pääoma maksetaan viimeisenä konkurssitilanteessa. Vieraalla pääomalla on takaisinmaksuvelvollisuus, toisin kuin omalla pääomalla. Vieraan pääoman tuottovaatimus on alhaisempi. Vieras pääoma jaetaan maksuajan mukaan lyhyeeseen ja pitkään vieraaseen pääomaan. Taseen vastattavissa ilmoitetaan vieras pääoma, joka jaetaan lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin velkoihin. Pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Lyhytaikainen on siten velka, joka todennäköisesti maksetaan alle vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Osakkeen arvonmääritysmallit / Osakkeiden arvonmääritys Yksittäiset tunnusluvut, vertailuun perustuvat tunnusluvut, diskonttaukseen perustuvat luvut. Osinkoperusteinen malli: Osakkeen arvo P0 on yrityksen tulevaisuudessa jakamien osinkojen nykyarvo. Lasketaan diskonttaamalla oman pääoman tuottovaatimuksella ennustetut tulevat osingot ja osakkeen hinta myyntihetkellä. Kassavirtaperusteinen malli: Osakkeen arvo on yrityksen tulevien kassavirtojen nykyarvo. Lasketaan diskonttaamalla ennustettu tuleva vapaa kassavirta joko oman pääoman tuotto-% tai pääoman keskimääräisellä kustannuksella. Lisäarvomalli: Osakkeen hinta muodostuu oman pääoman kirjanpidollisen arvon ja ennustettujen tulevien lisäarvojen summan nykyarvosta. Lasketaan diskonttaamalla arvot oman pääoman tuottovaatimuksella. Valuuttariskeiltä suojautuminen Transaktioriskillä tarkoitetaan yksittäisiin maksutapahtumiin liittyvää valuuttakurssiriskiä. Riski syntyy, kun maksuhetkellä vallitseva valuuttakurssi saattaa poiketa sopimushetkellä vallinneesta valuuttakurssista. Transaktioriskiltä voidaan suojautua muuttamalla alkuperäisestä

3 saatavasta tai velasta syntynyttä positiota. Positio voidaan suojata luomalla samankokoinen ja ajoitukseltaan samankaltainen velkapositio kyseisessä valuutassa -> esim. valuuttatermiini. Translaatioriski syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tai osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot muutetaan tilinpäätöstilanteessa kotimaanvaluuttamääräisiksi. Translaatioriski voikin aiheuttaa yrityksen tilinpäätöksessä näkyviä valuuttakurssivoittoja tai tappioita, jotka vaikuttavat voittoon ja siten myös osinkoihin. Suojautumisesta ei ole päästy kirjallisuudessa yhteisymmärrykseen. Taloudellinen riski on riski, jonka vaikutuksesta yrityksen koko arvo riippuu jonkin valuuttakurssin kehittymisestä. Valuuttakurssin muutokset vaikuttavat yksittäisten transaktioiden kotimaanvaluuttamääräiseen kassavirtaan ja yrityksen kilpailuasemaan markkinoilla. Taloudellisella riskillä on siis suora vaikutus yrityksen arvoon. Suojautumismenetelmät voidaan jakaa yrityksen sisäisiin ja ulkoisiin menetelmiin. Sisäisiä ovat netting ja valuuttalainat. Nettingin keskeinen periaate on, että yrityksen eri maissa sijaitsevien yksiköiden väliset valuuttamääräiset velat ja saatavat nettoutetaan keskenään sovituin väliajoin, minkä seurauksena valuuttatransaktioiden määrä pienenee merkittävästi. Valuuttalainaa käytettäessä yritys pyrkii ottamaan valuuttamääräistä lainaa samassa valuutassa, jossa sillä on saatavia, ja mahdollisuuksien mukaan vielä ajoittamaan lainaan liittyvät koronmaksut siten, että ne osuvat yksiin valuuttamääräisten saatavien kanssa. Ulkoisiin suojautumismenetelmiin kuuluu termiinit, futuurit, optiot, valuuttaswapit ja muut vastaavat keinot. Termiinit soveltuvat etenkin lyhytaikaisten ja yksittäisten valuuttamääräisten rahavirtojen suojaamiseen. Valuuttaswap eli valuutanvaihtosopimus on yleensä pidemmän ajanjakson suojausmenetelmä. Swap on instrumentti, jossa osapuolet vaihtavat keskenään eri valuutoissa otettuihin valuuttamääräisiin lainoihin liittyvät maksut. Swapeissa vaihdetaan myös pääomat. Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat (luentomoniste): liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle sovitun koron (yleensä kiinteä) ja kuoletuksen lainan merkitsijöitä paljon liikkeellelaskijoina voivat olla julkisyhteisöt ja muut kirjanpitovelvolliset voidaan käydä kauppaa toimivilla markkinoilla Muualta: Joukkovelkakirjalainalla tarkoitetaan useisiin samansuuruisiin osiin jaettua lainaa, jonka liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle koron ja kuoletuksen lainan sopimusehtojen mukaisesti. JV-velkakirjojen liikkeellelaskijana toimii Suomessa yleensä valtio, jolloin velkakirjasta käytetään nimitystä obligaatio. Kiinteäkorkoinen joukkovelkakirja on arvopaperi, jolle maksetaan kiinteää korkoa joko yhdeltä tai useammalta korkojaksolta. Sijoittajat odottavat jälkimarkkinakelpoisilta sijoituksilta yleensä lähes riskitöntä tuottoa. Jos sijoituksesta luovutaan ennen maturiteettia, liittyy siihen mahdollisuus sekä kurssivoittoihin- että tappioihin. Joukkovelkakirjalainoilla on hintariski, uudelleensijoitusriski, luottoriski ja likviditeeti- eli markkinariski. Hintariski: Hinta muuttuu markkinoiden tuottovaatimusten muuttuessa. Uudelleensijoitusriski: Syntyy, kun kun kuponkikorot ja pääoman palautukset saatetaan joutua sijoittamaan sijoituskohteen ostohetken tuottoa matalammalla korolla. Luottoriski: Lainan liikkeellelaskija ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan eli maksamaan korkoja tai lyhennyksiä. Markkinariski: Syntyy, jos lainalla ei voida käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Mitä suurempi on ero osto- ja myyntinoteerauksella, niin sitä suurempi on markkinariski. Liittyviä käsitteitä: Nimellisarvo Lainapääoma, jonka liikkeellelaskija maksaa haltijalle velkakirjan eräpäivänä.

4 Kuponkikorko Joukkovelkakirjalainan korosta käytetty nimitys. Lasketaan lainan nimellisarvolle yleensä vuosittain lainaehdoissa mainittuna eräpäivänä. Esim. lainapääoma 1000, kuponkikorko 4 %, jolloin vuosittain maksettava korko on 40. Maturiteetti Laina-aika Emissiokurssi Lainasta sijoitushetkellä saatava hinta. Duraatio Lainan tai sijoituksen painotettu efektiivinen juoksuaika, jossa huomioidaan pääoman palautukset ja koronmaksut. Mittaa hinnan korkoherkkyyttä, ja käytetään selvittämään mitä kohteen markkina-arvolle tapahtuu korkojen muuttuessa. Bullet-laina, tasalyhenteinen laina, ikuinen laina, nollakuponkilaina, indeksisidonnaiset jv-lainat jne... Osto- ja myyntioptio Luentomonisteesta: Optio antaa oikeuden, mutta ei velvollisuutta haltijalle (ostaja) vastapuolella eli asettajalla (myyjällä) velvollisuus oikeus ostaa tai myydä (useimmiten kyseessä) Optiolla oltava kohde-etuus kohde-etuutena voi olla osake, osakeindeksi, valuutta, raaka-aine jne. milloin kauppa voidaan toteuttaa, mihin hintaan Preemio on option hinta asettaja saa korvauksena asettaessaan (myydessään) Osto-option ostajalla on oikeus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Osto-option myyjällä on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption ostajalla on oikeus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption myyjällä on velvollisuus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Muualta: Optio antaa oikeuden ostaa tai myydä tietty instrumentti eli option kohde-etuus. Osto-option ostaja saa oikeuden ostaa tietyllä hetkellä kohde-etuutta tiettyyn hintaan eli option toteutushintaan, kun taas myyntioption ostaja saa oikeuden myydä kohde-etuutta ennalta määrättyyn hintaan ennalta määrätyllä hetkellä. Vastaavasti osto-option asettaja sitoutuu myymään kohde-etuuden ja myyntioption asettaja ostamaan kohde-etuuden tietyllä hetkellä lunastushintaan. Option toteutushinta- tai korko määrittelee sen hinnan tai korkotason, johon option haltija on oikeutettu ostamaan tai myymään yhden yksikön kohde-etuutta. Eurooppalaisen option voi käyttää ainoastaan option päättymispäivänä, kun taas amerikkalainen optio voidaan käyttää koska tahansa ennen päättymispäivää. Optioita voidaan käyttää olemassa olevien osakesijoitusten suojaamiseen. Option arvo = Kohde-etuuden arvo - Toteutushinta ( S - K ). Aina pätee, että S K on suurempi tai yhtä suuri kuin 0. Optiolla on perusarvon lisäksi aika-arvoa niin, joka saadaan

5 laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. Aika-arvon määräävät option markkinahinnan ja toteutushinnan välinen suhde, option jäljellä oleva elinikä, riskitön korko ja kohde-etuuden hinnan vaihtelu. Välirahoitus Luentomonisteesta: - Rahoitusmuodot, jotka eivät ole selvästi luokiteltavissa omaksi tai vieraaksi pääomaksi riskiltään opo:n ja vpo:n välissä - Tuottovaatimus matalampi kuin opo:lla ja korkeampi vpo:lla - Osakeyhtiölaissa (OYL) ja arvopaperimarkkinalaissa (AML) säädellään välirahoitus-tuotteista Välirahoitus (mezzanine-rahoitus); opon ja vpon ehtoisen rahoituksen välimuoto vaihtovelkakirjalainat, optiolainat, etuosake, pääomalaina Muualta: Välirahoitus eli mezzanine-rahoitus on oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen välimuoto. Pankit sekä pääomasijoittajat tarjoavat välirahoitusta. Esim. vaihtovelkakirjalainat, jotka liikkeelle laskettaessa ovat vierasta pääomaa, mutta jotka lainaehtojen mukaan on myöhemmin mahdollisuus vaihtaa yrityksen osakkeiksi -> rahoittajan saamaa tuottoa ei voida varmasti tietää etukäteen. Optiolainoissa lainapääoma maksetaan takaisin sijoittajalle, mutta lainaan liittyy mahdollisuus haluttaessa merkitä velallisyrityksen osakkeita määrättyyn hintaan. Välirahoituksella eli mezzanine-rahoituksella tarkoitetaan rahoitusmuotoja, joita ei voida yksiselitteisesti määritellä joko oman tai vieraan pääoman ehtoisiksi, ts. välirahoitusinstrumenteilla on sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien ominaisuuksia. Välirahoitus on korkeariskisempää kuin velkarahoitus, mutta matalariskisempää kuin oman pääoman ehtoinen rahoitus. Ns. rahoituksen prioriteettijärjestyksessä, joka määrää sen, missä järjestyksessä yhtiön purkutilanteessa (esim. selvitystilan kautta tapahtuva yhtiön purkaminen) yhtiön sidosryhmät ovat oikeutettuja saamaan osuutensa, välirahoitusinstrumenttien haltijat ovat osakkeenomistajia paremmassa, mutta velkojia huonommassa asemassa. Siksi välirahoituksen tuottovaatimus on yleensä alhaisempi kuin oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa, mutta korkeampi kuin velkarahoituksessa. Yleisimpiä välirahoitusinstrumentteja ovat optio-, vaihtovelkakirja- ja pääomalainat. Optiolaina: Yrityksen liikkeelle laskema laina, jossa sijoittaja saa velkakirjan mukana yhden tai useamman optiotodistuksen, joka oikeuttaa merkitsemään tiettyyn hintaan velallisyrityksen uusia osakkeita. Velkakirja on yleensä bullet-tyyppinen. Korko selvästi markkinakorkoa alhaisempi, koska mahdollisuus hyötyä yrityksen kurssinoususta optiota käyttämällä. Käytetään yleensä johdon kannustimena Vaihtovelkakirjalaina: Velkakirja, johon liittyy oikeus vaihtaa velkakirja etukäteen määrätyin ehdoin joko kokonaan tai osittain yhtiön osakkeisiin. Vaihdossa velkoja luopuu velkojan oikeuksistaan ja muuttuu yhtiön osakkaaksi. Eroaa optioista niin, että vaihto-oikeutta ei voida irroittaa velkakirjasta ja noteerata erikseen. Pääomalaina: Rahoitusmuoto, jossa lainalle voidaan maksaa korkoa tai palauttaa lainapääomaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudemman tilinpäätöksen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän (OYL 12:1.1 ). Liikkeellelaskija ei

6 saa vakuutta lyhennykseen tai koron maksamiseen, ja maksukyvyttömyystilanteessa pääomalainaaja on kaikkia muita velkojia huonommassa asemassa. Näistä syistä pääomalainan on yritykselle vierasta pääomaa kalliimpi rahoituksen muoto (suuri riski rahoittajalle). Sijoitusrahaston edut Sijoitusrahasto toimii niin, että rahastoyhtiö kerää säästäjiltä varoja, jotka se sijoittaa useisiin eri sijoituskohteisiin, jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston. Sijoitusrahaston varoja hoitaa rahastoyhtiö. Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin, jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuuteen. Sijoitusrahaston rahastopääoma muodostuu rahasto-osuuksista. Pääoma vaihtelee sen mukaan, miten paljon rahastoon tulee uusia sijoituksia ja miten paljon niitä lunastetaan pois. Etuja: Sijoitusrahaston tärkein etu on riskien hajauttaminen. Rahasto-osuudet voi myös nopeasti ja helposti muuttaa rahaksi. Rahastosäästäjän ei itse tarvitse seurata yhtiöiden ja markkinoiden tapahtumia samassa määrin kuin jos sijoittaisi suoraan arvopapereihin. Sijoitusrahastoon voi säästää pienissä erissä tai sijoittaa kerralla suuren summan oman tilanteen mukaisesti. Sijoitusrahasto pystyy suurena sijoittajana yleensä käymään kauppaa pienemmin kustannuksin kuin yksityinen sijoittaja. Sijoitusrahastolta ei peritä veroa myyntivoitoista, kuten yksityishenkilöiltä, joten se voi käydä kauppaa arvopapereilla maksamatta myyntivoitonveroa. Rahastojen sijoituspäätösten tekijät ja salkunhoitajat ovat asiantuntijoita, jotka seuraavat jatkuvasti arvopaperimarkkinoiden ja hoitamiensa sijoitusrahastojen kehitystä ja tekevät sijoituksiin tarvittaessa markkinatilanteen edellyttämiä muutoksia. Sijoitusrahastojen kautta säästäjä pystyy sijoittamaan myös sellaisiin kohteisiin, jotka ovat yksityisille henkilöille vieraita tai joihin ei edes ole mahdollista sijoittaa, kuten moniin rahamarkkinavälineisiin. Rahasto-osuudet ovat likvidejä eli ne on helppo muuttaa rahaksi. Investointilaskelmat myös edut ja haitat Luentomonisteesta, lisäykset muualta harmaalla. Nykyarvomenetelmä Tulevat kassavirrat diskontataan valitulla laskentakorkokannalla nykyhetkeen. Jos nettonykyarvo on positiivinen, on investointi kannattava. Nettonykyarvo on absoluuttisen kannattavuuden mittari, kun taas nykyarvoindeksi mittaa suhteellista kannattavuutta. Annuiteettimenetelmä Kaikki kassavirrat muutetaan vuotuisiksi (tasaisiksi) kassavirroiksi valitulla laskentakorkokannalla Sisäinen korkokanta Siirretään kaikki kassatulot ja -menot samaan ajanhetkeen haettavalla korkokannalla (IRR), jolloin kassatulot ja -menot ovat yhtä suuret. Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakoron (eli tuottovaatimuksen), on investointi kannattava. Takaisinmaksuaika Hankintameno jaetaan tulevilla kassavirroilla eli missä ajassainvestointi maksaa itsensä takaisin Pääoman tuotto-% Lasketaan keskimääräinen nettotulos/pääoma.

7 Vertailua ja eroja - takaisinmaksuajan menetelmä eikä investoinnin tuottoprosentti ota rahan aika-arvoa huomioon - diskontattu takaisinmaksuajan menetelmä ei ota huomioon takaisinmaksuajan jälkeen tapahtuvia kassavirtoja - yleensä nykyarvomenetelmä ja sisäisen korkokannan menetelmä antavat saman tuloksen - jos tulokset ristiriitaiset nykyarvoa pitäisi käyttää - sisäinen korkokannan menetelmä olettaa, että kassavirrat voidaan sijoittaa projektin loppuun sisäisellä korkokannalla Ei-konventionaaliset kassavirrat (unconventional cash flows) kassavirtojen etumerkki muuttuu eri vuosina voi olla, että sisäistä korkoa ei löydy tai niitä löytyy useita sisäisiä korkoja saadaan niin monta, kuinka monta kertaa kassavirtojen merkki vaihtuu Muualta: Investoinnin kannattavuuteen vaikuttaa hankintameno, vuotuiset kassatulot- ja menot, pitoaika ja laskentakorko. Nykyarvomenetelmä olettaa, että investointiprojekteista sen kestäessä vapautuvat varat sijoitetaan uusiin kohteisiin projektin pääomakustannusten suuruisella tuotolla. Sisäisen korkokannan menetelmässä oletetaan, että vapautuvat rahat sijoitetaan sisäisen korkokannan suuruisella tuotolla. Tästä johtuen sisäisen korkokannan menetelmä yliarvioi hyvien projektien kannattavuutta, jos niiden sisäinen korko on suuri. Näin ollen nykyarvomenetelmän oletus - että sijoitus tehdään pääomakustannuksen suuruiselle tuotolla - on realistisempi. Investoinnin takaisinmaksuaika on eri tutkimusten mukaan yritysten yleisimmin käyttämä laskentamenetelmä. Investointikriteerinä on se, alittuuko tavoitteeksi asetettu takaisinmaksuaika. Heikko puoli on se, ettei takaisinmaksuaika ota huomioon rahan aikaarvoa. Pääoman tuottoprosentti (ROI) eroaa muista menetelmistä sillä, että se ei perustu kassavirroille vaan kirjanpidollisille käsitteillä. Tämä on myös yksi mittarin heikkouksista. Pääoman tuotto-% ei myöskään ota huomioon rahan aika-arvoa. Myös vertailukohtien löytäminen investoinnin tuottoprosentille on hankalaa, mikä vaikeuttaa vertailua. Cash Management Luentomonisteesta: Rahavirtojen hallintaa tavoitteena käyttöpääoman tarpeen hallinta, pääomakierron nopeutus ja lyhytaikaisten varojen tuoton parantaminen. Cash Managementin tavoitteet: Löysä raha pois maksuliikenteestä Etsiä säästö -ja tuottomahdollisuuksia Sijoittaa kassaylijäämät tuottavasti Kattaa kassa-alijäämä edullisesti Hallita rahoitusriski

8 Ydinalueet: 1. RAHAVIRTOJEN HALLINTA maksuliikenne kassanhoito 2. PÄÄOMIEN KIERRON NOPEUTUS maksuehdot laskutusrutiinit reskontrat perintä 3. PÄÄOMIEN TUOTON PARANTAMINEN likviditeetin suunnittelu lyhytaikainen rahoitus lyhytaikainen sijoitus Muualta: Lyhyen aikavälin rahoitussuunnittelusta käytetään myös nimitystä kassanhallinta. Lyhytaikaisen rahoituksen puitteissa ratkotaan myös varastoihin, saataviin ja ostovelkoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitetään parhaimmat lyhyen aikavälin sijoituskohteet ja rahoituslähteet. Varastonhallinnan keskeisenä tavoite on se, että yrityksellä on kaikissa tilanteissa kysynnän edellyttämä määrä tuotteita varastossa ottaen kuitenkin samanaikaisesti huomioon varastojen sitoman käyttöpääoman kustannukset. Myyntisaatavien hallintaan liittyy yrityksen luottopolitiikan muotoileminen ja saatavien seuranta. Ostovelka on spontaani rahoituksen lähde, joka syntyy kun yrityksen hankinta tehdään velaksi. Kassabudjetointi on yrityksen lyhytaikaisen likviditeettiaseman seurannan keskeisin apuväline. Kassabudjetti laskelma, josta käy ilmi yrityksen odotetut kassaanmaksut ja kassastamaksut tietyllä aikavälillä Myyntisaatavien kiertoaika kuinka monta päivää keskimäärin kuluu myyntitapahtumasta siihen, kun myyntisaatavista saadaan maksu kassaan Myyntisaatavien kiertonopeus kuinka monta kertaa myyntisaatavat kertyvät kassaan laskentajakson aikana Ostovelkojen kiertoaika kuinka monta päivää keskimäärin kuluu ostotapahtumasta siihen, kun ostovelat maksetaan Ostovelkojen kiertonopeus kuinka monta kertaa ostovelat kiertävät laskentajakson aikana Varastojen kiertoaika kuinka monta päivää varastot ovat yrityksessä ennen kuin ne myydään Varastojen kiertonopeus kuinka monta kertaa vuodessa varastot kiertävät yrityksen tuotantoprosessin läpi.

9 Määritelmät P/E ja sen tulkinta P/E (Price per Earnings) eli voittokerroin on tunnusluku, joka ilmaisee osakeyhtiön hinnan ja tuloksen suhdetta. P/E-tunnusluku käsitetään usein niin, että kuinka monta vuotta kestää, että yritys tuottaa voittoa siihen sijoitetun rahan verran. P/E luku lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella (Osakekurssi/Osakekohtainen tulos). Duraatio Duraatio kuvaa rahaston korkoinstrumenttien keskimääräistä takaisinmaksuaikaa huomioiden rahan aika-arvon. Duraatio ilmoitetaan vuosissa. Duraatiolla tarkoitetaan yleensä Macaulayn duraatiota eli rahaston tai suoran korkosijoituksen (esim. obligaatio) kassavirroilla painotettua takaisinmaksuaikaa. Jos duraatio on alle 1,00 kyseessä on rahamarkkinarahasto. Suurempi duraatio kuvaa suurempaa altistumista korkoriskille. Osto-option asettaja, riskit ja miten tulos syntyy Osto-option myyjällä eli asettajalla on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Riskinä osto-option asettajalle on se, että kohde-etuuden hinta lähtee nousuun. Sisäinen korkokanta Korkokanta, jolla diskontattujen tulevien kassavirtojen summa on yhtä suuri kuin hankintameno. Lasketaan niin, että siirretään kaikki kassatulot ja -menot samaan ajanhetkeen haettavalla korkokannalla (IRR). Sisäinen korkokanta ja sen ongelmat Yliarvioi hyvien projektien kannattavuutta, jos niiden sisäinen korko on suuri. Olettaa epärealistisesti, että vapauituvat varat voidaan sijoittaa yhtä hyvällä tuotolla. Futuuri Futuuri on julkisesti noteerattu johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myymään tiettynä aikana tulevaisuudessa kohde-etuutta (esimerkiksi arvopaperi, valuutta, joukkovelkakirja tai raaka-aine) hintaan, joka on sovittu sopimushetkellä. Beta Kerroin, joka mittaa osakkeen kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Beta ilmoittaa osakkeen systemaattisen riskin. Esim. jos kerroin on yksi, osakkeen tuotto muuttuu samoin kuin markkinoiden keskimääräinen tuotto. WACC Pääoman painotettu kustannus (Weighted Average Cost of Capital) on yrityksen oman ja vieraan pääoman suhteella painotettu pääomakustannusten keskiarvo. WACC on yhtä kuin pääoman sijoittajien tuottovaatimus eli pääoman hinta. Lasketaan kaavalla WACC = E/V x re + D/V x rd.

10 Rahamarkkinainstrumentti Rahamarkkinainstrumentit ovat lyhytaikaisia (enintään vuoden mittaisia), jälkimarkkinakelpoisia velkakirjoja. Niitä laskevat liikkeelle pankit, muut rahalaitokset, yritykset, kunnat ja valtio. Current Ratio Yrityksen maksuvalmiuden tunnusluku, joka kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja lyhytaikaisten velkojen suhteen. Saadaan kaavasta: (rahoitusomaisuus + vaihtoomaisuus)/lyhytaikainen vieras pääoma. Tunnusluvun tavoitearvona voidaan pitää kahta. CAPM CAPM (Capital Asset Pricing Model) on sijoitushyödykkeiden arvonmääritysmalli, jolla voidaan arvioida kohteiden tuoton odotusarvoa ja riskiä. Sijoituksen kokonaisriski on jaettavissa systemaattiseen (ei hajautettavissa) ja epäsystemaattiseen riskiin (hajautettavissa). B beetakerroin yksittäisen osakkeen tuoton heilahtelu suhteessa kaikkien riskillisten sijoituskohteiden keskimääräiseen tuottoon. Kaava: E(ri)=rf + Bi(E(rm) rf) E(ri) sijoittajien tuottovaatimus rf riskitön korkokanta E(rm) kaikista riskialttiista sijoituskohteista koostuvan markkinasalkun tuoton odotusarvo Tuottokäyrä (yield curve) Tuoton ja jäljellä olevan juoksuajan välistä suhdetta kuvaava käyrä. Esim. sijoitustodistusten korkojen ja jäljellä olevan laina-ajan välistä yhteyttä kuvataan tuottokäyrällä, joka voidaan piirtää joko nimellisten tai efektiivisten vuotuisten korkojen pohjalta. Tuottokäyrän avulla voidaan tulkita rahamarkkinoiden odotuksia markkinakorkojen tulevasta kehityksestä. Kovenantti Kovenantti on luottosopimukseen otettava erityisehto, joka korvaa vakuuden. Kovenanttia voidaan kutsua myös sopimusvakuudeksi. Kovenantti voi koskea esimerkiksi luotonsaajan omavaraisuusastetta tai muuta rahoitusrakennetta. Asetetun ehdon rikkoutuessa on luotonantajalla oikeus esimerkiksi korottaa luoton korkomarginaalia tai jopa irtisanoa luotto. Rahoitusmarkkinoiden tehtävät (luettelo) allokointi informaation välittäminen riskin hallinta sijoitusten likvidisyyden parantaminen Quick Ratio Quick ratio eli maksuvalmiussuhde saadaan suhteuttamalla yrityksen rahoitusomaisuus lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusomaisuutta ovat saamiset, rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lainojen seuraavan tilikauden lyhennyksistä, ostoveloista ja tilinpäätösjaksotuksista. Luvun arvo yksi kertoo, että yritys pystyy suoriutumaan lyhytaikaisista maksuvelvoitteistaan

11 rahoitusomaisuudellaan. Mikäli rahoitusomaisuus on vain puolet lyhytaikaisten velkojen määrästä, saattaa se olla merkki niukasta maksuvalmiudesta. Varaston kiertonopeus Varaston kiertonopeuden (engl. inventory turnover) avulla voidaan tarkastella varastojen tilaa. Tunnusluku voidaan laskea jakamalla tarkastelujakson päivien lukumäärä kiertoajalla (Taloussanakirja). Kiertonopeus = Materiaalin käyttö vuodessa / Varaston keskimääräinen suuruus (Aalto). Factoring Laskusaatavien rahoitus. Rahoitusyhtiö rahoittaa myyjän kauppaa. Rahoittaminen tapahtuu siten, että rahoitusyhtiö ostaa myyjän laskusaatavat tai myöntää tuottoa myyjän laskusaatavia vastaan. Ostaessaan myyjän laskusaatavat luottotappioriski siirtyy rahoitusyhtiölle. Rahoitusyhtiön myöntäessä luottoa myyntisaatavia vastaan luottotappioriski jää myyjälle. Factoring-rahoituksella voidaan rahoittaa kotimaiset tai ulkomaiset laskusaatavat. Rahoitus voi olla markka- tai valuuttamääräistä. Factoring-sopimukseen voidaan liittää myös reskontra- ja perintäpalvelu. Valuuttaklausuuli ja matching Kurssiklausuuli, valuuttalauseke. Valuuttakurssien muutoksien varalta sopimuksiin liittyvä suojautumislauseke, jolla pyritään vähentämään valuuttariskiä sopimalla, että valuuttamääräistä hintaa tarkistetaan, jos sopimusvaluutan kurssi muuttuu tietyn määrän. Matching eli sovitus tai tasapainottaminen tarkoittaa valuuttamääräisten menojen ja tulojen yhteensovittamista niin, että yritys esimerkiksi vaihtaa myyntivaluutan samaksi kuin ostovaluutta. Nollakuponkilaina Laina, jolle ei laina-aikana makseta korkoa. Nollakuponkilainat hankitaan alle nimellishinnan, mutta niistä maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä nimellishinta, joten tuotto muodostuu merkintä- ja takaisinmaksuhinnan erotuksesta. Kasvurahasto Sijoitusrahasto, joka ei jaa vuosittain tuotto-osuutta, vaan voitto siirtyy rahasto-osuuden arvoon. Toinen merkitys: Kasvurahasto on sijoitusrahasto, jonka sijoitusstrategia perustuu liiketoiminnaltaan kasvavien yritysten valintaan sijoituskohteiksi. Yritystodistus Yrityksen rahoitustarpeensa kattamiseksi liikkeeseen laskema jälkimarkkinakelpoinen velkakirja, josta yritys sopii yleensä pankin kanssa. Yritystodistus on yrityksen liikkeelle laskema sitoumus. Eräpäivänä maksettava rahasumma on yritystodistuksen nimellisarvo, ja se sisältää sekä pääoman että koron. Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelma on maksuperusteella laadittu rahavirtalaskelma. Taseen jaksotusratkaisuja tarkastellaan kassavirtojen eli kassaan- ja kassastamaksujen muodossa ja tilikauden tuloista vähennetään menot taloudellisessa etuoikeusjärjestyksessä. Riskipreemio

12 Sijoittajan edellyttämä riskittömän koron ylittävä lisätuotto. Riskipreemio tarkoittaa sijoittajan saamaa lisätuottoa siitä, että hän sijoittaa riskipitoisille osakemarkkinolle, eikä riskittömiin kohteisiin, kuten valtion obligaatioihin. Primääri- ja sekundäärimarkkinat Ensisijais- eli primäärimarkkinoilla yritys itse myy (laskee liikkeelle) omia uusia osakkeitaan tai lainaa rahaa markkinoilta (laskee liikkeelle JVK:n). Toissijais- eli sekundäärimarkkinoilla sijoittajat käyvät kauppaa keskenään sijoitusinstrumenteilla. Option aika-arvo Aika-arvo saadaan laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. Aika-arvoon vaikuttavat option jäljellä oleva voimassaoloaika, kohdeetuuden volatiliteetti ja korkotaso. Termiini Termiini on johdannaissopimus, jossa ostaja ja myyjä sitoutuvat tekemään kaupan jollakin kohde-etuudella tiettynä hetkenä tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Kohde-etuutena voi olla esimerkiksi jokin osake, raaka-aine tai valuutta. Termiini voidaan sopia toteutettavaksi joko fyysisenä toteutuksena tai rahatoteutuksena. Toteutusajankohtana termiinin arvo on kohdeetuuden spot-hinta miinus termiinin toteutushinta. SWAP Koron- tai valuutanvaihtosopimus, jossa toinen osapuoli vaihtaa jonkin finanssiinstrumenttinsa edun johonkin toisen osapuolen instrumentin etuun. Sopimus on kahden tahon keskenään tai kolmannen osapuolen välittämä. Käyttöpääoma Käyttö- eli liikepääoma on se osa yrityksen pääomasta, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen - siis yrityksen juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan pääoman määrä. Käyttöpääoma osoittaa liiketoiminnan rahoitustarpeen, joka on katettava korollisella vieraalla pääomalla ja omalla pääomalla. Split Arvopaperin pilkkominen nimellisarvoaan pienempiin osakkeisiin. Osakkeiden jakoja tehdään usein kun osakkeen hinta on noussut erittäin korkeaksi per osake. Yksi pääperusteista joita yritykset käyttävät osakkeiden splittaukseen on se, että alhaisemman hinnan toivotaan lisäävän osakkeiden likviditeettiä. Systemaattinen ja epäsystemaattinen riski Systemaattinen riski (markkinariski) tarkoittaa yleisen kurssikehityksen vaikutusta yksittäisen osakkeen kurssiin. Epäsystemaattinen riski tarkoittaa yhtiökohtaista tai toimialakohtaista riskiä, jota voidaan minimoida hajauttamalla osakesijoitukset useisiin yhtiöihin eri toimialoille. ROI Investoinnin tuottoprosentti ilmaisee kuinka paljon investoinnille saadaan tuottoa. Voidaan esittää usealla tavalla, esim:

13 100 x (voitto/investointi). Gearing Gearing eli nettovelkaantumisaste saadaan, kun korolliset nettovelat jaetaan yrityksen omilla pääomilla ja vähemmistöosuuksilla. Arvo 100 prosenttia kuvaa, että yrityksellä on yhtä paljon korollista nettovelkaa kuin omia pääomia. Mitä pienempi luku on, sitä vauraampi yritys on. Rikkaimmilla yrityksillä gearing kääntyy negatiiviseksi, koska niiden nettovelat ovat negatiiviset eli niiden kassa on suurempi kuin velat.

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua. Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 4 986 6 5 225 2 6 276 8 6 932 6 7 334 5 Myyntikate 3 237 6 3 344 9 3 835 9 4 178 1 4 396 8 Käyttökate 761

Lisätiedot

Tietoja osakeoptioista

Tietoja osakeoptioista Tietoja osakeoptioista Tämä esite sisältää yleisiä tietoja osakeoptioista, joilla voidaan käydä kauppaa Danske Bankin välityksellä. AN OTC TRANSACTION WITH DANSKE BANK AS COUNTERPARTY. ESITTELY Osakeoptioilla

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

KUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus

KUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus Kansainvälisen toiminnan rahoitus KUVAT 1 Rahoitussuunnittelu REAALIPROSESSI Tuotannontekijämarkkinat Meno MOBILA OY Tulo Suoritemarkkinat Kassa RAHAPROSESSI Kassastamaksut Kassaanmaksut Korot Verot Osingot

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Kuvakirja. Elisa Oyj (Konserni) Tilivuodet: SBB- Solutions for Business and Brains Oy. Sisällysluettelo 5.12.

Kuvakirja. Elisa Oyj (Konserni) Tilivuodet: SBB- Solutions for Business and Brains Oy. Sisällysluettelo 5.12. Kuvakirja 5.12.216 Elisa Oyj (Konserni) Tilivuodet: Tilikauden pituus (kk) 12 12 12 12 12 Laatija: SBB- Solutions for Business and Brains Oy Sisällysluettelo Etusivu 1 Yhteenveto Numeerinen yhteenveto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Oy Höntsy Ab, Tilinpäätös Oy Höntsy Ab

Oy Höntsy Ab, Tilinpäätös Oy Höntsy Ab Oy Höntsy Ab Tilinpäätös ajalta 1.7.2016-30.6.2017 1 OY HÖNTSY AB Pirkankatu 53 A 4 33230 Tampere Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2352244-2 Sisällys Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Mikroyrityksen liitetiedot 6

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Standardi 5.1 Liite I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 Liite I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 Liite I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta 1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77

Lisätiedot

Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2014 oli 23 098 tuhatta euroa (2013: 23 897 tuhatta euroa).

Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2014 oli 23 098 tuhatta euroa (2013: 23 897 tuhatta euroa). RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien osatekijät Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Talouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan

Talouden tunnusluvut tutuksi. Opas lukujen tulkintaan Talouden tunnusluvut tutuksi Opas lukujen tulkintaan Yrityksen taloutta kuvataan useiden eri tunnuslukujen avulla. Lyhenteet ja termit vaativat tulkitsijaltaan paneutumista ennen kuin ne avautuvat. Vaivannäkö

Lisätiedot

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1 (6) TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1. Johdanto Tähän asiakirjaan on koottu tietoa yleisimmistä rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä tyypillisimmistä riskeistä.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Q Puolivuosikatsaus

Q Puolivuosikatsaus Q2 1.1. 30.6.2018 Puolivuosikatsaus Avainluvut 4-6/2018 4-6/2017 Muutos% 1-6/2018 1-6/2017 Muutos% 1-12/2017 Liikevaihto, MEUR 217,7 196,0 11,0 % 391,3 352,6 11,0 % 796,5 Vertailukelpoisten myymälöiden

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen 17.4.215 P - Analyzer pana Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 29 21 211 212 213 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 1 69 2 164 3 235 4 528

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Q Tilinpäätöstiedote

Q Tilinpäätöstiedote Q4 1.1.2017 31.12.2017 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2017 10-12/2016 Muutos% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos% Liikevaihto, MEUR 248,5 238,1 4,4 % 796,5 775,8 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske ankin kautta tehtävistä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla voidaan käydä Danske ankin

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/2003 4-6/2002 1-6/2003 1-6/2002 2002 Liikevaihto 671,9 707,5 1 371,4 1 363,8 2 612,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -0,3-0,4

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus

Puolivuosikatsaus Puolivuosikatsaus 1.1 30.6. 2017 Avainluvut 4-6/2017 4-6/2016 Muutos% 1-6/2017 1-6/2016 Muutos% 1-12/2016 Liikevaihto, MEUR 196,0 192,4 1,9 % 352,6 350,6 0,6 % 775,8 Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote

Tilinpäätöstiedote Q4 1.1.2016 31.12.2016 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2016 10-12/2015 Muutos% 1-12/2016 1-12/2015 Muutos% Liikevaihto, MEUR 238,1 231,7 2,8 % 775,8 755,3 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

Sijoituspolitiikka. Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa

Sijoituspolitiikka. Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa Sijoituspolitiikka Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa 8.11.2017 Sijoitustoiminnan perusperiaatteet 1/4 Lahden Seudun ekonomit ryn sijoitustoiminnan perusperiaatteet ovat yhdistyksen

Lisätiedot

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Liite puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2018 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2018 1-6/2017 1-12/2017 Liikevaihto, 1000 EUR 17 962 11 561 25 038 Käyttökate, 1000 EUR 4 358 2 024 5 230 Käyttökate, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0 Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

Optiot 1. Tervetuloa webinaariin!

Optiot 1. Tervetuloa webinaariin! Optiot 1 Tervetuloa webinaariin! Optiot 1 on peruskurssi optioista kiinnostuneelle sijoittajalle. Webinaarissa käydään läpi mm. mikä optio on, miten sitä voi käyttää ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle.

Lisätiedot