Rahoitukset perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoitukset perusteet"

Transkriptio

1 Rahoitukset perusteet Esseekysymykset ja määritelmät LTKY:n tenttiarkiston alkavasta tentistä päättyen syksyn 2011 tenttiin. Ei sisällä laskutehtäviä, joita kokeissa on yleensä 1-2 kappaletta! Lähteinä käytetty luentomonistetta ja kurssikirjaa, sekä muutamia nettisivuja. Määritelmien lähteet pääsääntöisesti Wikipedia ja Taloussanomien taloussanakirja. Sisältö Esseekysymykset... 2 Vertaile omaa ja vierasta pääomaa rahoituskeinona yrityksen kannalta... 2 Osakkeen arvonmääritysmallit / Osakkeiden arvonmääritys... 2 Valuuttariskeiltä suojautuminen... 2 Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat... 3 Osto- ja myyntioptio... 4 Välirahoitus... 5 Sijoitusrahaston edut... 6 Investointilaskelmat myös edut ja haitat... 6 Cash Management... 7 Määritelmät... 9

2 Esseekysymykset Vertaile omaa ja vierasta pääomaa rahoituskeinona yrityksen kannalta Oma pääoma on se osa yrityksen voitosta, mikä kuuluu omistajille. Oma pääoma tuottaa omistusoikeuden. Oma pääoma maksetaan viimeisenä konkurssitilanteessa. Vieraalla pääomalla on takaisinmaksuvelvollisuus, toisin kuin omalla pääomalla. Vieraan pääoman tuottovaatimus on alhaisempi. Vieras pääoma jaetaan maksuajan mukaan lyhyeeseen ja pitkään vieraaseen pääomaan. Taseen vastattavissa ilmoitetaan vieras pääoma, joka jaetaan lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin velkoihin. Pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Lyhytaikainen on siten velka, joka todennäköisesti maksetaan alle vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Osakkeen arvonmääritysmallit / Osakkeiden arvonmääritys Yksittäiset tunnusluvut, vertailuun perustuvat tunnusluvut, diskonttaukseen perustuvat luvut. Osinkoperusteinen malli: Osakkeen arvo P0 on yrityksen tulevaisuudessa jakamien osinkojen nykyarvo. Lasketaan diskonttaamalla oman pääoman tuottovaatimuksella ennustetut tulevat osingot ja osakkeen hinta myyntihetkellä. Kassavirtaperusteinen malli: Osakkeen arvo on yrityksen tulevien kassavirtojen nykyarvo. Lasketaan diskonttaamalla ennustettu tuleva vapaa kassavirta joko oman pääoman tuotto-% tai pääoman keskimääräisellä kustannuksella. Lisäarvomalli: Osakkeen hinta muodostuu oman pääoman kirjanpidollisen arvon ja ennustettujen tulevien lisäarvojen summan nykyarvosta. Lasketaan diskonttaamalla arvot oman pääoman tuottovaatimuksella. Valuuttariskeiltä suojautuminen Transaktioriskillä tarkoitetaan yksittäisiin maksutapahtumiin liittyvää valuuttakurssiriskiä. Riski syntyy, kun maksuhetkellä vallitseva valuuttakurssi saattaa poiketa sopimushetkellä vallinneesta valuuttakurssista. Transaktioriskiltä voidaan suojautua muuttamalla alkuperäisestä

3 saatavasta tai velasta syntynyttä positiota. Positio voidaan suojata luomalla samankokoinen ja ajoitukseltaan samankaltainen velkapositio kyseisessä valuutassa -> esim. valuuttatermiini. Translaatioriski syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tai osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot muutetaan tilinpäätöstilanteessa kotimaanvaluuttamääräisiksi. Translaatioriski voikin aiheuttaa yrityksen tilinpäätöksessä näkyviä valuuttakurssivoittoja tai tappioita, jotka vaikuttavat voittoon ja siten myös osinkoihin. Suojautumisesta ei ole päästy kirjallisuudessa yhteisymmärrykseen. Taloudellinen riski on riski, jonka vaikutuksesta yrityksen koko arvo riippuu jonkin valuuttakurssin kehittymisestä. Valuuttakurssin muutokset vaikuttavat yksittäisten transaktioiden kotimaanvaluuttamääräiseen kassavirtaan ja yrityksen kilpailuasemaan markkinoilla. Taloudellisella riskillä on siis suora vaikutus yrityksen arvoon. Suojautumismenetelmät voidaan jakaa yrityksen sisäisiin ja ulkoisiin menetelmiin. Sisäisiä ovat netting ja valuuttalainat. Nettingin keskeinen periaate on, että yrityksen eri maissa sijaitsevien yksiköiden väliset valuuttamääräiset velat ja saatavat nettoutetaan keskenään sovituin väliajoin, minkä seurauksena valuuttatransaktioiden määrä pienenee merkittävästi. Valuuttalainaa käytettäessä yritys pyrkii ottamaan valuuttamääräistä lainaa samassa valuutassa, jossa sillä on saatavia, ja mahdollisuuksien mukaan vielä ajoittamaan lainaan liittyvät koronmaksut siten, että ne osuvat yksiin valuuttamääräisten saatavien kanssa. Ulkoisiin suojautumismenetelmiin kuuluu termiinit, futuurit, optiot, valuuttaswapit ja muut vastaavat keinot. Termiinit soveltuvat etenkin lyhytaikaisten ja yksittäisten valuuttamääräisten rahavirtojen suojaamiseen. Valuuttaswap eli valuutanvaihtosopimus on yleensä pidemmän ajanjakson suojausmenetelmä. Swap on instrumentti, jossa osapuolet vaihtavat keskenään eri valuutoissa otettuihin valuuttamääräisiin lainoihin liittyvät maksut. Swapeissa vaihdetaan myös pääomat. Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat (luentomoniste): liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle sovitun koron (yleensä kiinteä) ja kuoletuksen lainan merkitsijöitä paljon liikkeellelaskijoina voivat olla julkisyhteisöt ja muut kirjanpitovelvolliset voidaan käydä kauppaa toimivilla markkinoilla Muualta: Joukkovelkakirjalainalla tarkoitetaan useisiin samansuuruisiin osiin jaettua lainaa, jonka liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle koron ja kuoletuksen lainan sopimusehtojen mukaisesti. JV-velkakirjojen liikkeellelaskijana toimii Suomessa yleensä valtio, jolloin velkakirjasta käytetään nimitystä obligaatio. Kiinteäkorkoinen joukkovelkakirja on arvopaperi, jolle maksetaan kiinteää korkoa joko yhdeltä tai useammalta korkojaksolta. Sijoittajat odottavat jälkimarkkinakelpoisilta sijoituksilta yleensä lähes riskitöntä tuottoa. Jos sijoituksesta luovutaan ennen maturiteettia, liittyy siihen mahdollisuus sekä kurssivoittoihin- että tappioihin. Joukkovelkakirjalainoilla on hintariski, uudelleensijoitusriski, luottoriski ja likviditeeti- eli markkinariski. Hintariski: Hinta muuttuu markkinoiden tuottovaatimusten muuttuessa. Uudelleensijoitusriski: Syntyy, kun kun kuponkikorot ja pääoman palautukset saatetaan joutua sijoittamaan sijoituskohteen ostohetken tuottoa matalammalla korolla. Luottoriski: Lainan liikkeellelaskija ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan eli maksamaan korkoja tai lyhennyksiä. Markkinariski: Syntyy, jos lainalla ei voida käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Mitä suurempi on ero osto- ja myyntinoteerauksella, niin sitä suurempi on markkinariski. Liittyviä käsitteitä: Nimellisarvo Lainapääoma, jonka liikkeellelaskija maksaa haltijalle velkakirjan eräpäivänä.

4 Kuponkikorko Joukkovelkakirjalainan korosta käytetty nimitys. Lasketaan lainan nimellisarvolle yleensä vuosittain lainaehdoissa mainittuna eräpäivänä. Esim. lainapääoma 1000, kuponkikorko 4 %, jolloin vuosittain maksettava korko on 40. Maturiteetti Laina-aika Emissiokurssi Lainasta sijoitushetkellä saatava hinta. Duraatio Lainan tai sijoituksen painotettu efektiivinen juoksuaika, jossa huomioidaan pääoman palautukset ja koronmaksut. Mittaa hinnan korkoherkkyyttä, ja käytetään selvittämään mitä kohteen markkina-arvolle tapahtuu korkojen muuttuessa. Bullet-laina, tasalyhenteinen laina, ikuinen laina, nollakuponkilaina, indeksisidonnaiset jv-lainat jne... Osto- ja myyntioptio Luentomonisteesta: Optio antaa oikeuden, mutta ei velvollisuutta haltijalle (ostaja) vastapuolella eli asettajalla (myyjällä) velvollisuus oikeus ostaa tai myydä (useimmiten kyseessä) Optiolla oltava kohde-etuus kohde-etuutena voi olla osake, osakeindeksi, valuutta, raaka-aine jne. milloin kauppa voidaan toteuttaa, mihin hintaan Preemio on option hinta asettaja saa korvauksena asettaessaan (myydessään) Osto-option ostajalla on oikeus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Osto-option myyjällä on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption ostajalla on oikeus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption myyjällä on velvollisuus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Muualta: Optio antaa oikeuden ostaa tai myydä tietty instrumentti eli option kohde-etuus. Osto-option ostaja saa oikeuden ostaa tietyllä hetkellä kohde-etuutta tiettyyn hintaan eli option toteutushintaan, kun taas myyntioption ostaja saa oikeuden myydä kohde-etuutta ennalta määrättyyn hintaan ennalta määrätyllä hetkellä. Vastaavasti osto-option asettaja sitoutuu myymään kohde-etuuden ja myyntioption asettaja ostamaan kohde-etuuden tietyllä hetkellä lunastushintaan. Option toteutushinta- tai korko määrittelee sen hinnan tai korkotason, johon option haltija on oikeutettu ostamaan tai myymään yhden yksikön kohde-etuutta. Eurooppalaisen option voi käyttää ainoastaan option päättymispäivänä, kun taas amerikkalainen optio voidaan käyttää koska tahansa ennen päättymispäivää. Optioita voidaan käyttää olemassa olevien osakesijoitusten suojaamiseen. Option arvo = Kohde-etuuden arvo - Toteutushinta ( S - K ). Aina pätee, että S K on suurempi tai yhtä suuri kuin 0. Optiolla on perusarvon lisäksi aika-arvoa niin, joka saadaan

5 laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. Aika-arvon määräävät option markkinahinnan ja toteutushinnan välinen suhde, option jäljellä oleva elinikä, riskitön korko ja kohde-etuuden hinnan vaihtelu. Välirahoitus Luentomonisteesta: - Rahoitusmuodot, jotka eivät ole selvästi luokiteltavissa omaksi tai vieraaksi pääomaksi riskiltään opo:n ja vpo:n välissä - Tuottovaatimus matalampi kuin opo:lla ja korkeampi vpo:lla - Osakeyhtiölaissa (OYL) ja arvopaperimarkkinalaissa (AML) säädellään välirahoitus-tuotteista Välirahoitus (mezzanine-rahoitus); opon ja vpon ehtoisen rahoituksen välimuoto vaihtovelkakirjalainat, optiolainat, etuosake, pääomalaina Muualta: Välirahoitus eli mezzanine-rahoitus on oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen välimuoto. Pankit sekä pääomasijoittajat tarjoavat välirahoitusta. Esim. vaihtovelkakirjalainat, jotka liikkeelle laskettaessa ovat vierasta pääomaa, mutta jotka lainaehtojen mukaan on myöhemmin mahdollisuus vaihtaa yrityksen osakkeiksi -> rahoittajan saamaa tuottoa ei voida varmasti tietää etukäteen. Optiolainoissa lainapääoma maksetaan takaisin sijoittajalle, mutta lainaan liittyy mahdollisuus haluttaessa merkitä velallisyrityksen osakkeita määrättyyn hintaan. Välirahoituksella eli mezzanine-rahoituksella tarkoitetaan rahoitusmuotoja, joita ei voida yksiselitteisesti määritellä joko oman tai vieraan pääoman ehtoisiksi, ts. välirahoitusinstrumenteilla on sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien ominaisuuksia. Välirahoitus on korkeariskisempää kuin velkarahoitus, mutta matalariskisempää kuin oman pääoman ehtoinen rahoitus. Ns. rahoituksen prioriteettijärjestyksessä, joka määrää sen, missä järjestyksessä yhtiön purkutilanteessa (esim. selvitystilan kautta tapahtuva yhtiön purkaminen) yhtiön sidosryhmät ovat oikeutettuja saamaan osuutensa, välirahoitusinstrumenttien haltijat ovat osakkeenomistajia paremmassa, mutta velkojia huonommassa asemassa. Siksi välirahoituksen tuottovaatimus on yleensä alhaisempi kuin oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa, mutta korkeampi kuin velkarahoituksessa. Yleisimpiä välirahoitusinstrumentteja ovat optio-, vaihtovelkakirja- ja pääomalainat. Optiolaina: Yrityksen liikkeelle laskema laina, jossa sijoittaja saa velkakirjan mukana yhden tai useamman optiotodistuksen, joka oikeuttaa merkitsemään tiettyyn hintaan velallisyrityksen uusia osakkeita. Velkakirja on yleensä bullet-tyyppinen. Korko selvästi markkinakorkoa alhaisempi, koska mahdollisuus hyötyä yrityksen kurssinoususta optiota käyttämällä. Käytetään yleensä johdon kannustimena Vaihtovelkakirjalaina: Velkakirja, johon liittyy oikeus vaihtaa velkakirja etukäteen määrätyin ehdoin joko kokonaan tai osittain yhtiön osakkeisiin. Vaihdossa velkoja luopuu velkojan oikeuksistaan ja muuttuu yhtiön osakkaaksi. Eroaa optioista niin, että vaihto-oikeutta ei voida irroittaa velkakirjasta ja noteerata erikseen. Pääomalaina: Rahoitusmuoto, jossa lainalle voidaan maksaa korkoa tai palauttaa lainapääomaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudemman tilinpäätöksen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän (OYL 12:1.1 ). Liikkeellelaskija ei

6 saa vakuutta lyhennykseen tai koron maksamiseen, ja maksukyvyttömyystilanteessa pääomalainaaja on kaikkia muita velkojia huonommassa asemassa. Näistä syistä pääomalainan on yritykselle vierasta pääomaa kalliimpi rahoituksen muoto (suuri riski rahoittajalle). Sijoitusrahaston edut Sijoitusrahasto toimii niin, että rahastoyhtiö kerää säästäjiltä varoja, jotka se sijoittaa useisiin eri sijoituskohteisiin, jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston. Sijoitusrahaston varoja hoitaa rahastoyhtiö. Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin, jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuuteen. Sijoitusrahaston rahastopääoma muodostuu rahasto-osuuksista. Pääoma vaihtelee sen mukaan, miten paljon rahastoon tulee uusia sijoituksia ja miten paljon niitä lunastetaan pois. Etuja: Sijoitusrahaston tärkein etu on riskien hajauttaminen. Rahasto-osuudet voi myös nopeasti ja helposti muuttaa rahaksi. Rahastosäästäjän ei itse tarvitse seurata yhtiöiden ja markkinoiden tapahtumia samassa määrin kuin jos sijoittaisi suoraan arvopapereihin. Sijoitusrahastoon voi säästää pienissä erissä tai sijoittaa kerralla suuren summan oman tilanteen mukaisesti. Sijoitusrahasto pystyy suurena sijoittajana yleensä käymään kauppaa pienemmin kustannuksin kuin yksityinen sijoittaja. Sijoitusrahastolta ei peritä veroa myyntivoitoista, kuten yksityishenkilöiltä, joten se voi käydä kauppaa arvopapereilla maksamatta myyntivoitonveroa. Rahastojen sijoituspäätösten tekijät ja salkunhoitajat ovat asiantuntijoita, jotka seuraavat jatkuvasti arvopaperimarkkinoiden ja hoitamiensa sijoitusrahastojen kehitystä ja tekevät sijoituksiin tarvittaessa markkinatilanteen edellyttämiä muutoksia. Sijoitusrahastojen kautta säästäjä pystyy sijoittamaan myös sellaisiin kohteisiin, jotka ovat yksityisille henkilöille vieraita tai joihin ei edes ole mahdollista sijoittaa, kuten moniin rahamarkkinavälineisiin. Rahasto-osuudet ovat likvidejä eli ne on helppo muuttaa rahaksi. Investointilaskelmat myös edut ja haitat Luentomonisteesta, lisäykset muualta harmaalla. Nykyarvomenetelmä Tulevat kassavirrat diskontataan valitulla laskentakorkokannalla nykyhetkeen. Jos nettonykyarvo on positiivinen, on investointi kannattava. Nettonykyarvo on absoluuttisen kannattavuuden mittari, kun taas nykyarvoindeksi mittaa suhteellista kannattavuutta. Annuiteettimenetelmä Kaikki kassavirrat muutetaan vuotuisiksi (tasaisiksi) kassavirroiksi valitulla laskentakorkokannalla Sisäinen korkokanta Siirretään kaikki kassatulot ja -menot samaan ajanhetkeen haettavalla korkokannalla (IRR), jolloin kassatulot ja -menot ovat yhtä suuret. Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakoron (eli tuottovaatimuksen), on investointi kannattava. Takaisinmaksuaika Hankintameno jaetaan tulevilla kassavirroilla eli missä ajassainvestointi maksaa itsensä takaisin Pääoman tuotto-% Lasketaan keskimääräinen nettotulos/pääoma.

7 Vertailua ja eroja - takaisinmaksuajan menetelmä eikä investoinnin tuottoprosentti ota rahan aika-arvoa huomioon - diskontattu takaisinmaksuajan menetelmä ei ota huomioon takaisinmaksuajan jälkeen tapahtuvia kassavirtoja - yleensä nykyarvomenetelmä ja sisäisen korkokannan menetelmä antavat saman tuloksen - jos tulokset ristiriitaiset nykyarvoa pitäisi käyttää - sisäinen korkokannan menetelmä olettaa, että kassavirrat voidaan sijoittaa projektin loppuun sisäisellä korkokannalla Ei-konventionaaliset kassavirrat (unconventional cash flows) kassavirtojen etumerkki muuttuu eri vuosina voi olla, että sisäistä korkoa ei löydy tai niitä löytyy useita sisäisiä korkoja saadaan niin monta, kuinka monta kertaa kassavirtojen merkki vaihtuu Muualta: Investoinnin kannattavuuteen vaikuttaa hankintameno, vuotuiset kassatulot- ja menot, pitoaika ja laskentakorko. Nykyarvomenetelmä olettaa, että investointiprojekteista sen kestäessä vapautuvat varat sijoitetaan uusiin kohteisiin projektin pääomakustannusten suuruisella tuotolla. Sisäisen korkokannan menetelmässä oletetaan, että vapautuvat rahat sijoitetaan sisäisen korkokannan suuruisella tuotolla. Tästä johtuen sisäisen korkokannan menetelmä yliarvioi hyvien projektien kannattavuutta, jos niiden sisäinen korko on suuri. Näin ollen nykyarvomenetelmän oletus - että sijoitus tehdään pääomakustannuksen suuruiselle tuotolla - on realistisempi. Investoinnin takaisinmaksuaika on eri tutkimusten mukaan yritysten yleisimmin käyttämä laskentamenetelmä. Investointikriteerinä on se, alittuuko tavoitteeksi asetettu takaisinmaksuaika. Heikko puoli on se, ettei takaisinmaksuaika ota huomioon rahan aikaarvoa. Pääoman tuottoprosentti (ROI) eroaa muista menetelmistä sillä, että se ei perustu kassavirroille vaan kirjanpidollisille käsitteillä. Tämä on myös yksi mittarin heikkouksista. Pääoman tuotto-% ei myöskään ota huomioon rahan aika-arvoa. Myös vertailukohtien löytäminen investoinnin tuottoprosentille on hankalaa, mikä vaikeuttaa vertailua. Cash Management Luentomonisteesta: Rahavirtojen hallintaa tavoitteena käyttöpääoman tarpeen hallinta, pääomakierron nopeutus ja lyhytaikaisten varojen tuoton parantaminen. Cash Managementin tavoitteet: Löysä raha pois maksuliikenteestä Etsiä säästö -ja tuottomahdollisuuksia Sijoittaa kassaylijäämät tuottavasti Kattaa kassa-alijäämä edullisesti Hallita rahoitusriski

8 Ydinalueet: 1. RAHAVIRTOJEN HALLINTA maksuliikenne kassanhoito 2. PÄÄOMIEN KIERRON NOPEUTUS maksuehdot laskutusrutiinit reskontrat perintä 3. PÄÄOMIEN TUOTON PARANTAMINEN likviditeetin suunnittelu lyhytaikainen rahoitus lyhytaikainen sijoitus Muualta: Lyhyen aikavälin rahoitussuunnittelusta käytetään myös nimitystä kassanhallinta. Lyhytaikaisen rahoituksen puitteissa ratkotaan myös varastoihin, saataviin ja ostovelkoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitetään parhaimmat lyhyen aikavälin sijoituskohteet ja rahoituslähteet. Varastonhallinnan keskeisenä tavoite on se, että yrityksellä on kaikissa tilanteissa kysynnän edellyttämä määrä tuotteita varastossa ottaen kuitenkin samanaikaisesti huomioon varastojen sitoman käyttöpääoman kustannukset. Myyntisaatavien hallintaan liittyy yrityksen luottopolitiikan muotoileminen ja saatavien seuranta. Ostovelka on spontaani rahoituksen lähde, joka syntyy kun yrityksen hankinta tehdään velaksi. Kassabudjetointi on yrityksen lyhytaikaisen likviditeettiaseman seurannan keskeisin apuväline. Kassabudjetti laskelma, josta käy ilmi yrityksen odotetut kassaanmaksut ja kassastamaksut tietyllä aikavälillä Myyntisaatavien kiertoaika kuinka monta päivää keskimäärin kuluu myyntitapahtumasta siihen, kun myyntisaatavista saadaan maksu kassaan Myyntisaatavien kiertonopeus kuinka monta kertaa myyntisaatavat kertyvät kassaan laskentajakson aikana Ostovelkojen kiertoaika kuinka monta päivää keskimäärin kuluu ostotapahtumasta siihen, kun ostovelat maksetaan Ostovelkojen kiertonopeus kuinka monta kertaa ostovelat kiertävät laskentajakson aikana Varastojen kiertoaika kuinka monta päivää varastot ovat yrityksessä ennen kuin ne myydään Varastojen kiertonopeus kuinka monta kertaa vuodessa varastot kiertävät yrityksen tuotantoprosessin läpi.

9 Määritelmät P/E ja sen tulkinta P/E (Price per Earnings) eli voittokerroin on tunnusluku, joka ilmaisee osakeyhtiön hinnan ja tuloksen suhdetta. P/E-tunnusluku käsitetään usein niin, että kuinka monta vuotta kestää, että yritys tuottaa voittoa siihen sijoitetun rahan verran. P/E luku lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella (Osakekurssi/Osakekohtainen tulos). Duraatio Duraatio kuvaa rahaston korkoinstrumenttien keskimääräistä takaisinmaksuaikaa huomioiden rahan aika-arvon. Duraatio ilmoitetaan vuosissa. Duraatiolla tarkoitetaan yleensä Macaulayn duraatiota eli rahaston tai suoran korkosijoituksen (esim. obligaatio) kassavirroilla painotettua takaisinmaksuaikaa. Jos duraatio on alle 1,00 kyseessä on rahamarkkinarahasto. Suurempi duraatio kuvaa suurempaa altistumista korkoriskille. Osto-option asettaja, riskit ja miten tulos syntyy Osto-option myyjällä eli asettajalla on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Riskinä osto-option asettajalle on se, että kohde-etuuden hinta lähtee nousuun. Sisäinen korkokanta Korkokanta, jolla diskontattujen tulevien kassavirtojen summa on yhtä suuri kuin hankintameno. Lasketaan niin, että siirretään kaikki kassatulot ja -menot samaan ajanhetkeen haettavalla korkokannalla (IRR). Sisäinen korkokanta ja sen ongelmat Yliarvioi hyvien projektien kannattavuutta, jos niiden sisäinen korko on suuri. Olettaa epärealistisesti, että vapauituvat varat voidaan sijoittaa yhtä hyvällä tuotolla. Futuuri Futuuri on julkisesti noteerattu johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myymään tiettynä aikana tulevaisuudessa kohde-etuutta (esimerkiksi arvopaperi, valuutta, joukkovelkakirja tai raaka-aine) hintaan, joka on sovittu sopimushetkellä. Beta Kerroin, joka mittaa osakkeen kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Beta ilmoittaa osakkeen systemaattisen riskin. Esim. jos kerroin on yksi, osakkeen tuotto muuttuu samoin kuin markkinoiden keskimääräinen tuotto. WACC Pääoman painotettu kustannus (Weighted Average Cost of Capital) on yrityksen oman ja vieraan pääoman suhteella painotettu pääomakustannusten keskiarvo. WACC on yhtä kuin pääoman sijoittajien tuottovaatimus eli pääoman hinta. Lasketaan kaavalla WACC = E/V x re + D/V x rd.

10 Rahamarkkinainstrumentti Rahamarkkinainstrumentit ovat lyhytaikaisia (enintään vuoden mittaisia), jälkimarkkinakelpoisia velkakirjoja. Niitä laskevat liikkeelle pankit, muut rahalaitokset, yritykset, kunnat ja valtio. Current Ratio Yrityksen maksuvalmiuden tunnusluku, joka kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja lyhytaikaisten velkojen suhteen. Saadaan kaavasta: (rahoitusomaisuus + vaihtoomaisuus)/lyhytaikainen vieras pääoma. Tunnusluvun tavoitearvona voidaan pitää kahta. CAPM CAPM (Capital Asset Pricing Model) on sijoitushyödykkeiden arvonmääritysmalli, jolla voidaan arvioida kohteiden tuoton odotusarvoa ja riskiä. Sijoituksen kokonaisriski on jaettavissa systemaattiseen (ei hajautettavissa) ja epäsystemaattiseen riskiin (hajautettavissa). B beetakerroin yksittäisen osakkeen tuoton heilahtelu suhteessa kaikkien riskillisten sijoituskohteiden keskimääräiseen tuottoon. Kaava: E(ri)=rf + Bi(E(rm) rf) E(ri) sijoittajien tuottovaatimus rf riskitön korkokanta E(rm) kaikista riskialttiista sijoituskohteista koostuvan markkinasalkun tuoton odotusarvo Tuottokäyrä (yield curve) Tuoton ja jäljellä olevan juoksuajan välistä suhdetta kuvaava käyrä. Esim. sijoitustodistusten korkojen ja jäljellä olevan laina-ajan välistä yhteyttä kuvataan tuottokäyrällä, joka voidaan piirtää joko nimellisten tai efektiivisten vuotuisten korkojen pohjalta. Tuottokäyrän avulla voidaan tulkita rahamarkkinoiden odotuksia markkinakorkojen tulevasta kehityksestä. Kovenantti Kovenantti on luottosopimukseen otettava erityisehto, joka korvaa vakuuden. Kovenanttia voidaan kutsua myös sopimusvakuudeksi. Kovenantti voi koskea esimerkiksi luotonsaajan omavaraisuusastetta tai muuta rahoitusrakennetta. Asetetun ehdon rikkoutuessa on luotonantajalla oikeus esimerkiksi korottaa luoton korkomarginaalia tai jopa irtisanoa luotto. Rahoitusmarkkinoiden tehtävät (luettelo) allokointi informaation välittäminen riskin hallinta sijoitusten likvidisyyden parantaminen Quick Ratio Quick ratio eli maksuvalmiussuhde saadaan suhteuttamalla yrityksen rahoitusomaisuus lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusomaisuutta ovat saamiset, rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lainojen seuraavan tilikauden lyhennyksistä, ostoveloista ja tilinpäätösjaksotuksista. Luvun arvo yksi kertoo, että yritys pystyy suoriutumaan lyhytaikaisista maksuvelvoitteistaan

11 rahoitusomaisuudellaan. Mikäli rahoitusomaisuus on vain puolet lyhytaikaisten velkojen määrästä, saattaa se olla merkki niukasta maksuvalmiudesta. Varaston kiertonopeus Varaston kiertonopeuden (engl. inventory turnover) avulla voidaan tarkastella varastojen tilaa. Tunnusluku voidaan laskea jakamalla tarkastelujakson päivien lukumäärä kiertoajalla (Taloussanakirja). Kiertonopeus = Materiaalin käyttö vuodessa / Varaston keskimääräinen suuruus (Aalto). Factoring Laskusaatavien rahoitus. Rahoitusyhtiö rahoittaa myyjän kauppaa. Rahoittaminen tapahtuu siten, että rahoitusyhtiö ostaa myyjän laskusaatavat tai myöntää tuottoa myyjän laskusaatavia vastaan. Ostaessaan myyjän laskusaatavat luottotappioriski siirtyy rahoitusyhtiölle. Rahoitusyhtiön myöntäessä luottoa myyntisaatavia vastaan luottotappioriski jää myyjälle. Factoring-rahoituksella voidaan rahoittaa kotimaiset tai ulkomaiset laskusaatavat. Rahoitus voi olla markka- tai valuuttamääräistä. Factoring-sopimukseen voidaan liittää myös reskontra- ja perintäpalvelu. Valuuttaklausuuli ja matching Kurssiklausuuli, valuuttalauseke. Valuuttakurssien muutoksien varalta sopimuksiin liittyvä suojautumislauseke, jolla pyritään vähentämään valuuttariskiä sopimalla, että valuuttamääräistä hintaa tarkistetaan, jos sopimusvaluutan kurssi muuttuu tietyn määrän. Matching eli sovitus tai tasapainottaminen tarkoittaa valuuttamääräisten menojen ja tulojen yhteensovittamista niin, että yritys esimerkiksi vaihtaa myyntivaluutan samaksi kuin ostovaluutta. Nollakuponkilaina Laina, jolle ei laina-aikana makseta korkoa. Nollakuponkilainat hankitaan alle nimellishinnan, mutta niistä maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä nimellishinta, joten tuotto muodostuu merkintä- ja takaisinmaksuhinnan erotuksesta. Kasvurahasto Sijoitusrahasto, joka ei jaa vuosittain tuotto-osuutta, vaan voitto siirtyy rahasto-osuuden arvoon. Toinen merkitys: Kasvurahasto on sijoitusrahasto, jonka sijoitusstrategia perustuu liiketoiminnaltaan kasvavien yritysten valintaan sijoituskohteiksi. Yritystodistus Yrityksen rahoitustarpeensa kattamiseksi liikkeeseen laskema jälkimarkkinakelpoinen velkakirja, josta yritys sopii yleensä pankin kanssa. Yritystodistus on yrityksen liikkeelle laskema sitoumus. Eräpäivänä maksettava rahasumma on yritystodistuksen nimellisarvo, ja se sisältää sekä pääoman että koron. Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelma on maksuperusteella laadittu rahavirtalaskelma. Taseen jaksotusratkaisuja tarkastellaan kassavirtojen eli kassaan- ja kassastamaksujen muodossa ja tilikauden tuloista vähennetään menot taloudellisessa etuoikeusjärjestyksessä. Riskipreemio

12 Sijoittajan edellyttämä riskittömän koron ylittävä lisätuotto. Riskipreemio tarkoittaa sijoittajan saamaa lisätuottoa siitä, että hän sijoittaa riskipitoisille osakemarkkinolle, eikä riskittömiin kohteisiin, kuten valtion obligaatioihin. Primääri- ja sekundäärimarkkinat Ensisijais- eli primäärimarkkinoilla yritys itse myy (laskee liikkeelle) omia uusia osakkeitaan tai lainaa rahaa markkinoilta (laskee liikkeelle JVK:n). Toissijais- eli sekundäärimarkkinoilla sijoittajat käyvät kauppaa keskenään sijoitusinstrumenteilla. Option aika-arvo Aika-arvo saadaan laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. Aika-arvoon vaikuttavat option jäljellä oleva voimassaoloaika, kohdeetuuden volatiliteetti ja korkotaso. Termiini Termiini on johdannaissopimus, jossa ostaja ja myyjä sitoutuvat tekemään kaupan jollakin kohde-etuudella tiettynä hetkenä tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Kohde-etuutena voi olla esimerkiksi jokin osake, raaka-aine tai valuutta. Termiini voidaan sopia toteutettavaksi joko fyysisenä toteutuksena tai rahatoteutuksena. Toteutusajankohtana termiinin arvo on kohdeetuuden spot-hinta miinus termiinin toteutushinta. SWAP Koron- tai valuutanvaihtosopimus, jossa toinen osapuoli vaihtaa jonkin finanssiinstrumenttinsa edun johonkin toisen osapuolen instrumentin etuun. Sopimus on kahden tahon keskenään tai kolmannen osapuolen välittämä. Käyttöpääoma Käyttö- eli liikepääoma on se osa yrityksen pääomasta, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen - siis yrityksen juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan pääoman määrä. Käyttöpääoma osoittaa liiketoiminnan rahoitustarpeen, joka on katettava korollisella vieraalla pääomalla ja omalla pääomalla. Split Arvopaperin pilkkominen nimellisarvoaan pienempiin osakkeisiin. Osakkeiden jakoja tehdään usein kun osakkeen hinta on noussut erittäin korkeaksi per osake. Yksi pääperusteista joita yritykset käyttävät osakkeiden splittaukseen on se, että alhaisemman hinnan toivotaan lisäävän osakkeiden likviditeettiä. Systemaattinen ja epäsystemaattinen riski Systemaattinen riski (markkinariski) tarkoittaa yleisen kurssikehityksen vaikutusta yksittäisen osakkeen kurssiin. Epäsystemaattinen riski tarkoittaa yhtiökohtaista tai toimialakohtaista riskiä, jota voidaan minimoida hajauttamalla osakesijoitukset useisiin yhtiöihin eri toimialoille. ROI Investoinnin tuottoprosentti ilmaisee kuinka paljon investoinnille saadaan tuottoa. Voidaan esittää usealla tavalla, esim:

13 100 x (voitto/investointi). Gearing Gearing eli nettovelkaantumisaste saadaan, kun korolliset nettovelat jaetaan yrityksen omilla pääomilla ja vähemmistöosuuksilla. Arvo 100 prosenttia kuvaa, että yrityksellä on yhtä paljon korollista nettovelkaa kuin omia pääomia. Mitä pienempi luku on, sitä vauraampi yritys on. Rikkaimmilla yrityksillä gearing kääntyy negatiiviseksi, koska niiden nettovelat ovat negatiiviset eli niiden kassa on suurempi kuin velat.

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet x/2013

Määräykset ja ohjeet x/2013 Määräykset ja ohjeet x/2013 Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut LIITE Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Korkokauluri X -sijoituskori

Korkokauluri X -sijoituskori Korkokauluri X -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Korkokauluri X -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 18.4. 7.6.2012 Kohde-etuus: Sampo Pankki

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti:

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti: VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 23.4.2003 Dnro 102/03/v107/531/2003 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992 1243/1992)

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Tase, konserni, milj. euroa

Tase, konserni, milj. euroa Tase, konserni, milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 112,5 105,4 108,3 Liikearvo 737,7 649,9 685,4 Aineelliset hyödykkeet 668,2 618,2 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOTEHTÄVIEN

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOTEHTÄVIEN LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOTEHTÄVIEN VASTAUKSET 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Sidosryhmät ovat niitä, joilla on yrityksessä jokin taloudellinen panos, josta he saavat jotakin vastineeksi. Sidosryhmiä

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2013 Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto

Lisätiedot

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101.

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101. Sijoituspalvelututkinnon tentti / AP1 12.2.2016 =oikein/kyllä, =väärin/ei Kysymys: 1 hjauskorkoa nostamalla ja laskemalla EKP voi vaikuttaa lyhyiden korkojen tasoon euroalueella. 2 Keskuspankki voi pyrkiä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 Kunnanhallitus 279 10.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Leverator Oyj Osavuosikatsaus klo LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Liiketoiminta

Leverator Oyj Osavuosikatsaus klo LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Liiketoiminta 1 Osavuosikatsaus 1.11.2012 klo 11.00 LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2012 Liiketoiminta :n (Leverator) liiketoiminta koostuu joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta sekä lainojen myöntämisestä

Lisätiedot

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2 Tase, konserni, milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 116,5 109,7 108,3 Liikearvo 768,6 686,8 685,4 Aineelliset hyödykkeet 688,5 577,8 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 40/2004 SHORT

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 40/2004 SHORT 1(8) WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 40/2004 SHORT Nämä warranttikohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 19.04.2004 päivätyn Alfred Berg Finland Oyj Abp:n warranttiohjelmaa koskevan listalleottoesitteen perusosan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta)

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Sivulla 1, johtolauseessa on: kumotaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 1 :n 3 ja 4 momentti, 2 :n

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta 1 Tilinpäätöstiedote 6.2.2014 klo 10.00 :N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2013 Liiketoiminta :n (Leverator) liiketoiminta koostuu joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta sekä lainojen myöntämisestä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2312-3

Lisätiedot

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 MYYNTIESITE Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 Lainan pääomalle maksetaan kultakin korkokaudelta 3,0 %:n vuotuinen nimelliskorko kuitenkin niin, että korko on aina vähintään 12 kk euribor vähennettynä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2010 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot