Rahoitukset perusteet

Transkriptio

1 Rahoitukset perusteet Esseekysymykset ja määritelmät LTKY:n tenttiarkiston alkavasta tentistä päättyen syksyn 2011 tenttiin. Ei sisällä laskutehtäviä, joita kokeissa on yleensä 1-2 kappaletta! Lähteinä käytetty luentomonistetta ja kurssikirjaa, sekä muutamia nettisivuja. Määritelmien lähteet pääsääntöisesti Wikipedia ja Taloussanomien taloussanakirja. Sisältö Esseekysymykset... 2 Vertaile omaa ja vierasta pääomaa rahoituskeinona yrityksen kannalta... 2 Osakkeen arvonmääritysmallit / Osakkeiden arvonmääritys... 2 Valuuttariskeiltä suojautuminen... 2 Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat... 3 Osto- ja myyntioptio... 4 Välirahoitus... 5 Sijoitusrahaston edut... 6 Investointilaskelmat myös edut ja haitat... 6 Cash Management... 7 Määritelmät... 9

2 Esseekysymykset Vertaile omaa ja vierasta pääomaa rahoituskeinona yrityksen kannalta Oma pääoma on se osa yrityksen voitosta, mikä kuuluu omistajille. Oma pääoma tuottaa omistusoikeuden. Oma pääoma maksetaan viimeisenä konkurssitilanteessa. Vieraalla pääomalla on takaisinmaksuvelvollisuus, toisin kuin omalla pääomalla. Vieraan pääoman tuottovaatimus on alhaisempi. Vieras pääoma jaetaan maksuajan mukaan lyhyeeseen ja pitkään vieraaseen pääomaan. Taseen vastattavissa ilmoitetaan vieras pääoma, joka jaetaan lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin velkoihin. Pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Lyhytaikainen on siten velka, joka todennäköisesti maksetaan alle vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Osakkeen arvonmääritysmallit / Osakkeiden arvonmääritys Yksittäiset tunnusluvut, vertailuun perustuvat tunnusluvut, diskonttaukseen perustuvat luvut. Osinkoperusteinen malli: Osakkeen arvo P0 on yrityksen tulevaisuudessa jakamien osinkojen nykyarvo. Lasketaan diskonttaamalla oman pääoman tuottovaatimuksella ennustetut tulevat osingot ja osakkeen hinta myyntihetkellä. Kassavirtaperusteinen malli: Osakkeen arvo on yrityksen tulevien kassavirtojen nykyarvo. Lasketaan diskonttaamalla ennustettu tuleva vapaa kassavirta joko oman pääoman tuotto-% tai pääoman keskimääräisellä kustannuksella. Lisäarvomalli: Osakkeen hinta muodostuu oman pääoman kirjanpidollisen arvon ja ennustettujen tulevien lisäarvojen summan nykyarvosta. Lasketaan diskonttaamalla arvot oman pääoman tuottovaatimuksella. Valuuttariskeiltä suojautuminen Transaktioriskillä tarkoitetaan yksittäisiin maksutapahtumiin liittyvää valuuttakurssiriskiä. Riski syntyy, kun maksuhetkellä vallitseva valuuttakurssi saattaa poiketa sopimushetkellä vallinneesta valuuttakurssista. Transaktioriskiltä voidaan suojautua muuttamalla alkuperäisestä

3 saatavasta tai velasta syntynyttä positiota. Positio voidaan suojata luomalla samankokoinen ja ajoitukseltaan samankaltainen velkapositio kyseisessä valuutassa -> esim. valuuttatermiini. Translaatioriski syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tai osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot muutetaan tilinpäätöstilanteessa kotimaanvaluuttamääräisiksi. Translaatioriski voikin aiheuttaa yrityksen tilinpäätöksessä näkyviä valuuttakurssivoittoja tai tappioita, jotka vaikuttavat voittoon ja siten myös osinkoihin. Suojautumisesta ei ole päästy kirjallisuudessa yhteisymmärrykseen. Taloudellinen riski on riski, jonka vaikutuksesta yrityksen koko arvo riippuu jonkin valuuttakurssin kehittymisestä. Valuuttakurssin muutokset vaikuttavat yksittäisten transaktioiden kotimaanvaluuttamääräiseen kassavirtaan ja yrityksen kilpailuasemaan markkinoilla. Taloudellisella riskillä on siis suora vaikutus yrityksen arvoon. Suojautumismenetelmät voidaan jakaa yrityksen sisäisiin ja ulkoisiin menetelmiin. Sisäisiä ovat netting ja valuuttalainat. Nettingin keskeinen periaate on, että yrityksen eri maissa sijaitsevien yksiköiden väliset valuuttamääräiset velat ja saatavat nettoutetaan keskenään sovituin väliajoin, minkä seurauksena valuuttatransaktioiden määrä pienenee merkittävästi. Valuuttalainaa käytettäessä yritys pyrkii ottamaan valuuttamääräistä lainaa samassa valuutassa, jossa sillä on saatavia, ja mahdollisuuksien mukaan vielä ajoittamaan lainaan liittyvät koronmaksut siten, että ne osuvat yksiin valuuttamääräisten saatavien kanssa. Ulkoisiin suojautumismenetelmiin kuuluu termiinit, futuurit, optiot, valuuttaswapit ja muut vastaavat keinot. Termiinit soveltuvat etenkin lyhytaikaisten ja yksittäisten valuuttamääräisten rahavirtojen suojaamiseen. Valuuttaswap eli valuutanvaihtosopimus on yleensä pidemmän ajanjakson suojausmenetelmä. Swap on instrumentti, jossa osapuolet vaihtavat keskenään eri valuutoissa otettuihin valuuttamääräisiin lainoihin liittyvät maksut. Swapeissa vaihdetaan myös pääomat. Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat (luentomoniste): liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle sovitun koron (yleensä kiinteä) ja kuoletuksen lainan merkitsijöitä paljon liikkeellelaskijoina voivat olla julkisyhteisöt ja muut kirjanpitovelvolliset voidaan käydä kauppaa toimivilla markkinoilla Muualta: Joukkovelkakirjalainalla tarkoitetaan useisiin samansuuruisiin osiin jaettua lainaa, jonka liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle koron ja kuoletuksen lainan sopimusehtojen mukaisesti. JV-velkakirjojen liikkeellelaskijana toimii Suomessa yleensä valtio, jolloin velkakirjasta käytetään nimitystä obligaatio. Kiinteäkorkoinen joukkovelkakirja on arvopaperi, jolle maksetaan kiinteää korkoa joko yhdeltä tai useammalta korkojaksolta. Sijoittajat odottavat jälkimarkkinakelpoisilta sijoituksilta yleensä lähes riskitöntä tuottoa. Jos sijoituksesta luovutaan ennen maturiteettia, liittyy siihen mahdollisuus sekä kurssivoittoihin- että tappioihin. Joukkovelkakirjalainoilla on hintariski, uudelleensijoitusriski, luottoriski ja likviditeeti- eli markkinariski. Hintariski: Hinta muuttuu markkinoiden tuottovaatimusten muuttuessa. Uudelleensijoitusriski: Syntyy, kun kun kuponkikorot ja pääoman palautukset saatetaan joutua sijoittamaan sijoituskohteen ostohetken tuottoa matalammalla korolla. Luottoriski: Lainan liikkeellelaskija ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan eli maksamaan korkoja tai lyhennyksiä. Markkinariski: Syntyy, jos lainalla ei voida käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Mitä suurempi on ero osto- ja myyntinoteerauksella, niin sitä suurempi on markkinariski. Liittyviä käsitteitä: Nimellisarvo Lainapääoma, jonka liikkeellelaskija maksaa haltijalle velkakirjan eräpäivänä.

4 Kuponkikorko Joukkovelkakirjalainan korosta käytetty nimitys. Lasketaan lainan nimellisarvolle yleensä vuosittain lainaehdoissa mainittuna eräpäivänä. Esim. lainapääoma 1000, kuponkikorko 4 %, jolloin vuosittain maksettava korko on 40. Maturiteetti Laina-aika Emissiokurssi Lainasta sijoitushetkellä saatava hinta. Duraatio Lainan tai sijoituksen painotettu efektiivinen juoksuaika, jossa huomioidaan pääoman palautukset ja koronmaksut. Mittaa hinnan korkoherkkyyttä, ja käytetään selvittämään mitä kohteen markkina-arvolle tapahtuu korkojen muuttuessa. Bullet-laina, tasalyhenteinen laina, ikuinen laina, nollakuponkilaina, indeksisidonnaiset jv-lainat jne... Osto- ja myyntioptio Luentomonisteesta: Optio antaa oikeuden, mutta ei velvollisuutta haltijalle (ostaja) vastapuolella eli asettajalla (myyjällä) velvollisuus oikeus ostaa tai myydä (useimmiten kyseessä) Optiolla oltava kohde-etuus kohde-etuutena voi olla osake, osakeindeksi, valuutta, raaka-aine jne. milloin kauppa voidaan toteuttaa, mihin hintaan Preemio on option hinta asettaja saa korvauksena asettaessaan (myydessään) Osto-option ostajalla on oikeus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Osto-option myyjällä on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption ostajalla on oikeus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption myyjällä on velvollisuus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Muualta: Optio antaa oikeuden ostaa tai myydä tietty instrumentti eli option kohde-etuus. Osto-option ostaja saa oikeuden ostaa tietyllä hetkellä kohde-etuutta tiettyyn hintaan eli option toteutushintaan, kun taas myyntioption ostaja saa oikeuden myydä kohde-etuutta ennalta määrättyyn hintaan ennalta määrätyllä hetkellä. Vastaavasti osto-option asettaja sitoutuu myymään kohde-etuuden ja myyntioption asettaja ostamaan kohde-etuuden tietyllä hetkellä lunastushintaan. Option toteutushinta- tai korko määrittelee sen hinnan tai korkotason, johon option haltija on oikeutettu ostamaan tai myymään yhden yksikön kohde-etuutta. Eurooppalaisen option voi käyttää ainoastaan option päättymispäivänä, kun taas amerikkalainen optio voidaan käyttää koska tahansa ennen päättymispäivää. Optioita voidaan käyttää olemassa olevien osakesijoitusten suojaamiseen. Option arvo = Kohde-etuuden arvo - Toteutushinta ( S - K ). Aina pätee, että S K on suurempi tai yhtä suuri kuin 0. Optiolla on perusarvon lisäksi aika-arvoa niin, joka saadaan

5 laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. Aika-arvon määräävät option markkinahinnan ja toteutushinnan välinen suhde, option jäljellä oleva elinikä, riskitön korko ja kohde-etuuden hinnan vaihtelu. Välirahoitus Luentomonisteesta: - Rahoitusmuodot, jotka eivät ole selvästi luokiteltavissa omaksi tai vieraaksi pääomaksi riskiltään opo:n ja vpo:n välissä - Tuottovaatimus matalampi kuin opo:lla ja korkeampi vpo:lla - Osakeyhtiölaissa (OYL) ja arvopaperimarkkinalaissa (AML) säädellään välirahoitus-tuotteista Välirahoitus (mezzanine-rahoitus); opon ja vpon ehtoisen rahoituksen välimuoto vaihtovelkakirjalainat, optiolainat, etuosake, pääomalaina Muualta: Välirahoitus eli mezzanine-rahoitus on oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen välimuoto. Pankit sekä pääomasijoittajat tarjoavat välirahoitusta. Esim. vaihtovelkakirjalainat, jotka liikkeelle laskettaessa ovat vierasta pääomaa, mutta jotka lainaehtojen mukaan on myöhemmin mahdollisuus vaihtaa yrityksen osakkeiksi -> rahoittajan saamaa tuottoa ei voida varmasti tietää etukäteen. Optiolainoissa lainapääoma maksetaan takaisin sijoittajalle, mutta lainaan liittyy mahdollisuus haluttaessa merkitä velallisyrityksen osakkeita määrättyyn hintaan. Välirahoituksella eli mezzanine-rahoituksella tarkoitetaan rahoitusmuotoja, joita ei voida yksiselitteisesti määritellä joko oman tai vieraan pääoman ehtoisiksi, ts. välirahoitusinstrumenteilla on sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien ominaisuuksia. Välirahoitus on korkeariskisempää kuin velkarahoitus, mutta matalariskisempää kuin oman pääoman ehtoinen rahoitus. Ns. rahoituksen prioriteettijärjestyksessä, joka määrää sen, missä järjestyksessä yhtiön purkutilanteessa (esim. selvitystilan kautta tapahtuva yhtiön purkaminen) yhtiön sidosryhmät ovat oikeutettuja saamaan osuutensa, välirahoitusinstrumenttien haltijat ovat osakkeenomistajia paremmassa, mutta velkojia huonommassa asemassa. Siksi välirahoituksen tuottovaatimus on yleensä alhaisempi kuin oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa, mutta korkeampi kuin velkarahoituksessa. Yleisimpiä välirahoitusinstrumentteja ovat optio-, vaihtovelkakirja- ja pääomalainat. Optiolaina: Yrityksen liikkeelle laskema laina, jossa sijoittaja saa velkakirjan mukana yhden tai useamman optiotodistuksen, joka oikeuttaa merkitsemään tiettyyn hintaan velallisyrityksen uusia osakkeita. Velkakirja on yleensä bullet-tyyppinen. Korko selvästi markkinakorkoa alhaisempi, koska mahdollisuus hyötyä yrityksen kurssinoususta optiota käyttämällä. Käytetään yleensä johdon kannustimena Vaihtovelkakirjalaina: Velkakirja, johon liittyy oikeus vaihtaa velkakirja etukäteen määrätyin ehdoin joko kokonaan tai osittain yhtiön osakkeisiin. Vaihdossa velkoja luopuu velkojan oikeuksistaan ja muuttuu yhtiön osakkaaksi. Eroaa optioista niin, että vaihto-oikeutta ei voida irroittaa velkakirjasta ja noteerata erikseen. Pääomalaina: Rahoitusmuoto, jossa lainalle voidaan maksaa korkoa tai palauttaa lainapääomaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudemman tilinpäätöksen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän (OYL 12:1.1 ). Liikkeellelaskija ei

6 saa vakuutta lyhennykseen tai koron maksamiseen, ja maksukyvyttömyystilanteessa pääomalainaaja on kaikkia muita velkojia huonommassa asemassa. Näistä syistä pääomalainan on yritykselle vierasta pääomaa kalliimpi rahoituksen muoto (suuri riski rahoittajalle). Sijoitusrahaston edut Sijoitusrahasto toimii niin, että rahastoyhtiö kerää säästäjiltä varoja, jotka se sijoittaa useisiin eri sijoituskohteisiin, jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston. Sijoitusrahaston varoja hoitaa rahastoyhtiö. Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin, jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuuteen. Sijoitusrahaston rahastopääoma muodostuu rahasto-osuuksista. Pääoma vaihtelee sen mukaan, miten paljon rahastoon tulee uusia sijoituksia ja miten paljon niitä lunastetaan pois. Etuja: Sijoitusrahaston tärkein etu on riskien hajauttaminen. Rahasto-osuudet voi myös nopeasti ja helposti muuttaa rahaksi. Rahastosäästäjän ei itse tarvitse seurata yhtiöiden ja markkinoiden tapahtumia samassa määrin kuin jos sijoittaisi suoraan arvopapereihin. Sijoitusrahastoon voi säästää pienissä erissä tai sijoittaa kerralla suuren summan oman tilanteen mukaisesti. Sijoitusrahasto pystyy suurena sijoittajana yleensä käymään kauppaa pienemmin kustannuksin kuin yksityinen sijoittaja. Sijoitusrahastolta ei peritä veroa myyntivoitoista, kuten yksityishenkilöiltä, joten se voi käydä kauppaa arvopapereilla maksamatta myyntivoitonveroa. Rahastojen sijoituspäätösten tekijät ja salkunhoitajat ovat asiantuntijoita, jotka seuraavat jatkuvasti arvopaperimarkkinoiden ja hoitamiensa sijoitusrahastojen kehitystä ja tekevät sijoituksiin tarvittaessa markkinatilanteen edellyttämiä muutoksia. Sijoitusrahastojen kautta säästäjä pystyy sijoittamaan myös sellaisiin kohteisiin, jotka ovat yksityisille henkilöille vieraita tai joihin ei edes ole mahdollista sijoittaa, kuten moniin rahamarkkinavälineisiin. Rahasto-osuudet ovat likvidejä eli ne on helppo muuttaa rahaksi. Investointilaskelmat myös edut ja haitat Luentomonisteesta, lisäykset muualta harmaalla. Nykyarvomenetelmä Tulevat kassavirrat diskontataan valitulla laskentakorkokannalla nykyhetkeen. Jos nettonykyarvo on positiivinen, on investointi kannattava. Nettonykyarvo on absoluuttisen kannattavuuden mittari, kun taas nykyarvoindeksi mittaa suhteellista kannattavuutta. Annuiteettimenetelmä Kaikki kassavirrat muutetaan vuotuisiksi (tasaisiksi) kassavirroiksi valitulla laskentakorkokannalla Sisäinen korkokanta Siirretään kaikki kassatulot ja -menot samaan ajanhetkeen haettavalla korkokannalla (IRR), jolloin kassatulot ja -menot ovat yhtä suuret. Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakoron (eli tuottovaatimuksen), on investointi kannattava. Takaisinmaksuaika Hankintameno jaetaan tulevilla kassavirroilla eli missä ajassainvestointi maksaa itsensä takaisin Pääoman tuotto-% Lasketaan keskimääräinen nettotulos/pääoma.

7 Vertailua ja eroja - takaisinmaksuajan menetelmä eikä investoinnin tuottoprosentti ota rahan aika-arvoa huomioon - diskontattu takaisinmaksuajan menetelmä ei ota huomioon takaisinmaksuajan jälkeen tapahtuvia kassavirtoja - yleensä nykyarvomenetelmä ja sisäisen korkokannan menetelmä antavat saman tuloksen - jos tulokset ristiriitaiset nykyarvoa pitäisi käyttää - sisäinen korkokannan menetelmä olettaa, että kassavirrat voidaan sijoittaa projektin loppuun sisäisellä korkokannalla Ei-konventionaaliset kassavirrat (unconventional cash flows) kassavirtojen etumerkki muuttuu eri vuosina voi olla, että sisäistä korkoa ei löydy tai niitä löytyy useita sisäisiä korkoja saadaan niin monta, kuinka monta kertaa kassavirtojen merkki vaihtuu Muualta: Investoinnin kannattavuuteen vaikuttaa hankintameno, vuotuiset kassatulot- ja menot, pitoaika ja laskentakorko. Nykyarvomenetelmä olettaa, että investointiprojekteista sen kestäessä vapautuvat varat sijoitetaan uusiin kohteisiin projektin pääomakustannusten suuruisella tuotolla. Sisäisen korkokannan menetelmässä oletetaan, että vapautuvat rahat sijoitetaan sisäisen korkokannan suuruisella tuotolla. Tästä johtuen sisäisen korkokannan menetelmä yliarvioi hyvien projektien kannattavuutta, jos niiden sisäinen korko on suuri. Näin ollen nykyarvomenetelmän oletus - että sijoitus tehdään pääomakustannuksen suuruiselle tuotolla - on realistisempi. Investoinnin takaisinmaksuaika on eri tutkimusten mukaan yritysten yleisimmin käyttämä laskentamenetelmä. Investointikriteerinä on se, alittuuko tavoitteeksi asetettu takaisinmaksuaika. Heikko puoli on se, ettei takaisinmaksuaika ota huomioon rahan aikaarvoa. Pääoman tuottoprosentti (ROI) eroaa muista menetelmistä sillä, että se ei perustu kassavirroille vaan kirjanpidollisille käsitteillä. Tämä on myös yksi mittarin heikkouksista. Pääoman tuotto-% ei myöskään ota huomioon rahan aika-arvoa. Myös vertailukohtien löytäminen investoinnin tuottoprosentille on hankalaa, mikä vaikeuttaa vertailua. Cash Management Luentomonisteesta: Rahavirtojen hallintaa tavoitteena käyttöpääoman tarpeen hallinta, pääomakierron nopeutus ja lyhytaikaisten varojen tuoton parantaminen. Cash Managementin tavoitteet: Löysä raha pois maksuliikenteestä Etsiä säästö -ja tuottomahdollisuuksia Sijoittaa kassaylijäämät tuottavasti Kattaa kassa-alijäämä edullisesti Hallita rahoitusriski

8 Ydinalueet: 1. RAHAVIRTOJEN HALLINTA maksuliikenne kassanhoito 2. PÄÄOMIEN KIERRON NOPEUTUS maksuehdot laskutusrutiinit reskontrat perintä 3. PÄÄOMIEN TUOTON PARANTAMINEN likviditeetin suunnittelu lyhytaikainen rahoitus lyhytaikainen sijoitus Muualta: Lyhyen aikavälin rahoitussuunnittelusta käytetään myös nimitystä kassanhallinta. Lyhytaikaisen rahoituksen puitteissa ratkotaan myös varastoihin, saataviin ja ostovelkoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitetään parhaimmat lyhyen aikavälin sijoituskohteet ja rahoituslähteet. Varastonhallinnan keskeisenä tavoite on se, että yrityksellä on kaikissa tilanteissa kysynnän edellyttämä määrä tuotteita varastossa ottaen kuitenkin samanaikaisesti huomioon varastojen sitoman käyttöpääoman kustannukset. Myyntisaatavien hallintaan liittyy yrityksen luottopolitiikan muotoileminen ja saatavien seuranta. Ostovelka on spontaani rahoituksen lähde, joka syntyy kun yrityksen hankinta tehdään velaksi. Kassabudjetointi on yrityksen lyhytaikaisen likviditeettiaseman seurannan keskeisin apuväline. Kassabudjetti laskelma, josta käy ilmi yrityksen odotetut kassaanmaksut ja kassastamaksut tietyllä aikavälillä Myyntisaatavien kiertoaika kuinka monta päivää keskimäärin kuluu myyntitapahtumasta siihen, kun myyntisaatavista saadaan maksu kassaan Myyntisaatavien kiertonopeus kuinka monta kertaa myyntisaatavat kertyvät kassaan laskentajakson aikana Ostovelkojen kiertoaika kuinka monta päivää keskimäärin kuluu ostotapahtumasta siihen, kun ostovelat maksetaan Ostovelkojen kiertonopeus kuinka monta kertaa ostovelat kiertävät laskentajakson aikana Varastojen kiertoaika kuinka monta päivää varastot ovat yrityksessä ennen kuin ne myydään Varastojen kiertonopeus kuinka monta kertaa vuodessa varastot kiertävät yrityksen tuotantoprosessin läpi.

9 Määritelmät P/E ja sen tulkinta P/E (Price per Earnings) eli voittokerroin on tunnusluku, joka ilmaisee osakeyhtiön hinnan ja tuloksen suhdetta. P/E-tunnusluku käsitetään usein niin, että kuinka monta vuotta kestää, että yritys tuottaa voittoa siihen sijoitetun rahan verran. P/E luku lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella (Osakekurssi/Osakekohtainen tulos). Duraatio Duraatio kuvaa rahaston korkoinstrumenttien keskimääräistä takaisinmaksuaikaa huomioiden rahan aika-arvon. Duraatio ilmoitetaan vuosissa. Duraatiolla tarkoitetaan yleensä Macaulayn duraatiota eli rahaston tai suoran korkosijoituksen (esim. obligaatio) kassavirroilla painotettua takaisinmaksuaikaa. Jos duraatio on alle 1,00 kyseessä on rahamarkkinarahasto. Suurempi duraatio kuvaa suurempaa altistumista korkoriskille. Osto-option asettaja, riskit ja miten tulos syntyy Osto-option myyjällä eli asettajalla on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Riskinä osto-option asettajalle on se, että kohde-etuuden hinta lähtee nousuun. Sisäinen korkokanta Korkokanta, jolla diskontattujen tulevien kassavirtojen summa on yhtä suuri kuin hankintameno. Lasketaan niin, että siirretään kaikki kassatulot ja -menot samaan ajanhetkeen haettavalla korkokannalla (IRR). Sisäinen korkokanta ja sen ongelmat Yliarvioi hyvien projektien kannattavuutta, jos niiden sisäinen korko on suuri. Olettaa epärealistisesti, että vapauituvat varat voidaan sijoittaa yhtä hyvällä tuotolla. Futuuri Futuuri on julkisesti noteerattu johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myymään tiettynä aikana tulevaisuudessa kohde-etuutta (esimerkiksi arvopaperi, valuutta, joukkovelkakirja tai raaka-aine) hintaan, joka on sovittu sopimushetkellä. Beta Kerroin, joka mittaa osakkeen kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Beta ilmoittaa osakkeen systemaattisen riskin. Esim. jos kerroin on yksi, osakkeen tuotto muuttuu samoin kuin markkinoiden keskimääräinen tuotto. WACC Pääoman painotettu kustannus (Weighted Average Cost of Capital) on yrityksen oman ja vieraan pääoman suhteella painotettu pääomakustannusten keskiarvo. WACC on yhtä kuin pääoman sijoittajien tuottovaatimus eli pääoman hinta. Lasketaan kaavalla WACC = E/V x re + D/V x rd.

10 Rahamarkkinainstrumentti Rahamarkkinainstrumentit ovat lyhytaikaisia (enintään vuoden mittaisia), jälkimarkkinakelpoisia velkakirjoja. Niitä laskevat liikkeelle pankit, muut rahalaitokset, yritykset, kunnat ja valtio. Current Ratio Yrityksen maksuvalmiuden tunnusluku, joka kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja lyhytaikaisten velkojen suhteen. Saadaan kaavasta: (rahoitusomaisuus + vaihtoomaisuus)/lyhytaikainen vieras pääoma. Tunnusluvun tavoitearvona voidaan pitää kahta. CAPM CAPM (Capital Asset Pricing Model) on sijoitushyödykkeiden arvonmääritysmalli, jolla voidaan arvioida kohteiden tuoton odotusarvoa ja riskiä. Sijoituksen kokonaisriski on jaettavissa systemaattiseen (ei hajautettavissa) ja epäsystemaattiseen riskiin (hajautettavissa). B beetakerroin yksittäisen osakkeen tuoton heilahtelu suhteessa kaikkien riskillisten sijoituskohteiden keskimääräiseen tuottoon. Kaava: E(ri)=rf + Bi(E(rm) rf) E(ri) sijoittajien tuottovaatimus rf riskitön korkokanta E(rm) kaikista riskialttiista sijoituskohteista koostuvan markkinasalkun tuoton odotusarvo Tuottokäyrä (yield curve) Tuoton ja jäljellä olevan juoksuajan välistä suhdetta kuvaava käyrä. Esim. sijoitustodistusten korkojen ja jäljellä olevan laina-ajan välistä yhteyttä kuvataan tuottokäyrällä, joka voidaan piirtää joko nimellisten tai efektiivisten vuotuisten korkojen pohjalta. Tuottokäyrän avulla voidaan tulkita rahamarkkinoiden odotuksia markkinakorkojen tulevasta kehityksestä. Kovenantti Kovenantti on luottosopimukseen otettava erityisehto, joka korvaa vakuuden. Kovenanttia voidaan kutsua myös sopimusvakuudeksi. Kovenantti voi koskea esimerkiksi luotonsaajan omavaraisuusastetta tai muuta rahoitusrakennetta. Asetetun ehdon rikkoutuessa on luotonantajalla oikeus esimerkiksi korottaa luoton korkomarginaalia tai jopa irtisanoa luotto. Rahoitusmarkkinoiden tehtävät (luettelo) allokointi informaation välittäminen riskin hallinta sijoitusten likvidisyyden parantaminen Quick Ratio Quick ratio eli maksuvalmiussuhde saadaan suhteuttamalla yrityksen rahoitusomaisuus lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusomaisuutta ovat saamiset, rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lainojen seuraavan tilikauden lyhennyksistä, ostoveloista ja tilinpäätösjaksotuksista. Luvun arvo yksi kertoo, että yritys pystyy suoriutumaan lyhytaikaisista maksuvelvoitteistaan

11 rahoitusomaisuudellaan. Mikäli rahoitusomaisuus on vain puolet lyhytaikaisten velkojen määrästä, saattaa se olla merkki niukasta maksuvalmiudesta. Varaston kiertonopeus Varaston kiertonopeuden (engl. inventory turnover) avulla voidaan tarkastella varastojen tilaa. Tunnusluku voidaan laskea jakamalla tarkastelujakson päivien lukumäärä kiertoajalla (Taloussanakirja). Kiertonopeus = Materiaalin käyttö vuodessa / Varaston keskimääräinen suuruus (Aalto). Factoring Laskusaatavien rahoitus. Rahoitusyhtiö rahoittaa myyjän kauppaa. Rahoittaminen tapahtuu siten, että rahoitusyhtiö ostaa myyjän laskusaatavat tai myöntää tuottoa myyjän laskusaatavia vastaan. Ostaessaan myyjän laskusaatavat luottotappioriski siirtyy rahoitusyhtiölle. Rahoitusyhtiön myöntäessä luottoa myyntisaatavia vastaan luottotappioriski jää myyjälle. Factoring-rahoituksella voidaan rahoittaa kotimaiset tai ulkomaiset laskusaatavat. Rahoitus voi olla markka- tai valuuttamääräistä. Factoring-sopimukseen voidaan liittää myös reskontra- ja perintäpalvelu. Valuuttaklausuuli ja matching Kurssiklausuuli, valuuttalauseke. Valuuttakurssien muutoksien varalta sopimuksiin liittyvä suojautumislauseke, jolla pyritään vähentämään valuuttariskiä sopimalla, että valuuttamääräistä hintaa tarkistetaan, jos sopimusvaluutan kurssi muuttuu tietyn määrän. Matching eli sovitus tai tasapainottaminen tarkoittaa valuuttamääräisten menojen ja tulojen yhteensovittamista niin, että yritys esimerkiksi vaihtaa myyntivaluutan samaksi kuin ostovaluutta. Nollakuponkilaina Laina, jolle ei laina-aikana makseta korkoa. Nollakuponkilainat hankitaan alle nimellishinnan, mutta niistä maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä nimellishinta, joten tuotto muodostuu merkintä- ja takaisinmaksuhinnan erotuksesta. Kasvurahasto Sijoitusrahasto, joka ei jaa vuosittain tuotto-osuutta, vaan voitto siirtyy rahasto-osuuden arvoon. Toinen merkitys: Kasvurahasto on sijoitusrahasto, jonka sijoitusstrategia perustuu liiketoiminnaltaan kasvavien yritysten valintaan sijoituskohteiksi. Yritystodistus Yrityksen rahoitustarpeensa kattamiseksi liikkeeseen laskema jälkimarkkinakelpoinen velkakirja, josta yritys sopii yleensä pankin kanssa. Yritystodistus on yrityksen liikkeelle laskema sitoumus. Eräpäivänä maksettava rahasumma on yritystodistuksen nimellisarvo, ja se sisältää sekä pääoman että koron. Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelma on maksuperusteella laadittu rahavirtalaskelma. Taseen jaksotusratkaisuja tarkastellaan kassavirtojen eli kassaan- ja kassastamaksujen muodossa ja tilikauden tuloista vähennetään menot taloudellisessa etuoikeusjärjestyksessä. Riskipreemio

12 Sijoittajan edellyttämä riskittömän koron ylittävä lisätuotto. Riskipreemio tarkoittaa sijoittajan saamaa lisätuottoa siitä, että hän sijoittaa riskipitoisille osakemarkkinolle, eikä riskittömiin kohteisiin, kuten valtion obligaatioihin. Primääri- ja sekundäärimarkkinat Ensisijais- eli primäärimarkkinoilla yritys itse myy (laskee liikkeelle) omia uusia osakkeitaan tai lainaa rahaa markkinoilta (laskee liikkeelle JVK:n). Toissijais- eli sekundäärimarkkinoilla sijoittajat käyvät kauppaa keskenään sijoitusinstrumenteilla. Option aika-arvo Aika-arvo saadaan laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. Aika-arvoon vaikuttavat option jäljellä oleva voimassaoloaika, kohdeetuuden volatiliteetti ja korkotaso. Termiini Termiini on johdannaissopimus, jossa ostaja ja myyjä sitoutuvat tekemään kaupan jollakin kohde-etuudella tiettynä hetkenä tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Kohde-etuutena voi olla esimerkiksi jokin osake, raaka-aine tai valuutta. Termiini voidaan sopia toteutettavaksi joko fyysisenä toteutuksena tai rahatoteutuksena. Toteutusajankohtana termiinin arvo on kohdeetuuden spot-hinta miinus termiinin toteutushinta. SWAP Koron- tai valuutanvaihtosopimus, jossa toinen osapuoli vaihtaa jonkin finanssiinstrumenttinsa edun johonkin toisen osapuolen instrumentin etuun. Sopimus on kahden tahon keskenään tai kolmannen osapuolen välittämä. Käyttöpääoma Käyttö- eli liikepääoma on se osa yrityksen pääomasta, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen - siis yrityksen juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan pääoman määrä. Käyttöpääoma osoittaa liiketoiminnan rahoitustarpeen, joka on katettava korollisella vieraalla pääomalla ja omalla pääomalla. Split Arvopaperin pilkkominen nimellisarvoaan pienempiin osakkeisiin. Osakkeiden jakoja tehdään usein kun osakkeen hinta on noussut erittäin korkeaksi per osake. Yksi pääperusteista joita yritykset käyttävät osakkeiden splittaukseen on se, että alhaisemman hinnan toivotaan lisäävän osakkeiden likviditeettiä. Systemaattinen ja epäsystemaattinen riski Systemaattinen riski (markkinariski) tarkoittaa yleisen kurssikehityksen vaikutusta yksittäisen osakkeen kurssiin. Epäsystemaattinen riski tarkoittaa yhtiökohtaista tai toimialakohtaista riskiä, jota voidaan minimoida hajauttamalla osakesijoitukset useisiin yhtiöihin eri toimialoille. ROI Investoinnin tuottoprosentti ilmaisee kuinka paljon investoinnille saadaan tuottoa. Voidaan esittää usealla tavalla, esim:

13 100 x (voitto/investointi). Gearing Gearing eli nettovelkaantumisaste saadaan, kun korolliset nettovelat jaetaan yrityksen omilla pääomilla ja vähemmistöosuuksilla. Arvo 100 prosenttia kuvaa, että yrityksellä on yhtä paljon korollista nettovelkaa kuin omia pääomia. Mitä pienempi luku on, sitä vauraampi yritys on. Rikkaimmilla yrityksillä gearing kääntyy negatiiviseksi, koska niiden nettovelat ovat negatiiviset eli niiden kassa on suurempi kuin velat.