f. tenabberi f. tenabberā

Transkriptio

1 Ge ez, kevät Prefiksitaivutus Verbeillä on viisi vartaloa: perfekti, perfektipartisiippi, imperfekti, subjunktiivi ja imperatiivi. Perfektin olemme jo kohdanneet, G-verbeillä perfektivartalo on qataltai qatl-. Tässä vaiheessa mukaan tulee imperfekti ja subjunktiivi, ne muodostetaan prefikseillä. Ge ezin imperfekti vastaa muodoltaan akkadin preesensiä, subjunktiivi puolestaan akkadin preesensiä ja muiden seemiläisten kielten imperfektiä. Imperfekti Ge ezille tyypillistä on imperfektissä toisen radikaalin kahdennus. G-vartalon imperfektivartalo on -qattel-. Persoonataivutus järjestyy muista kielistä tuttuun tapaan prefiksein ja suffiksein. yks. 3 m. yenabber mon. 3 m. yenabberu f. tenabber f. yenabberā 2 m. tenabber 2 m. tenabberu f. tenabberi f. tenabberā 1 enabber 1 nenabber Imperfektiä käytetään preesensinä (y br yenabber hän istuu ), futuurina ( hän tulee istumaan ), duratiivina ( hän on/oli/tulee olemaan istumassa ), habituaalina ( hänellä on/oli/tulee olemaan tapana istua ) ja yleispreesensinä (Îa ya abbi hän on suuri ). Kontekstista on pääteltävä kulloinkin kyseessä oleva tapaus. Imperfektiä käytetään usein nè enza (sillä aikaa) kun -sivulauseissa: : nè : y bb nabara enza yenabbeb hän istui puhuen (verbi nababa puhua ); usein enza jätetään pois: : y bb nabara yenabbeb. Subjunktiivi Subjunktiivivartalo on verbistä riippuen -qtel- tai -qtal-. G1-verbeillä (esim. nabara) on taipumus käyttää -qtel-vartaloa ja G2-verbeillä (esim. gabra) -qtal-vartaloa. Poikkeuksia kuitenkin on. Osalla verbeistä esiintyy molemmat vartalot. Sanastossa on annettu suluissa verbin subjunktiivi. Subjunktiivin taivutus on aivan kuten imperfektillä: yks. 3 m. yeqtel mon. 3 m. yeqtelu f. teqtel f. yeqtelā 2 m. teqtel 2 m. teqtelu f. teqteli f. teqtelā 1 eqtel 1 neqtel 1

2 Päälauseessa subjunktiivi on kohortatiivinen tai jussiivinen: yq b yeqrab lähestyköön, nngr nenger puhukaamme. Useammin subjunktiivi esiintyy kuitenkin sivulauseissa. Konjunktio ¼Œ kama subjunktiivin kanssa muodostaa tarkoitusta tai lopputulosta kuvaavan sivulauseen: r : ¼Œ : ysgõ : ± qarbu kama yesgedu lotu he lähestyivät kumartaakseen häntä. Monet verbit toimivat subjunktiivin kanssa apuverbeinä, esim. à Ô faqada haluta : à Ô : ¼Œ : yn r : hî faqada kama yenbar heyya hän halusi pysyä siellä ja Â waṭana aloittaa : Â : nq b waṭanna neqrab aloimme lähestyä. Lisää esimerkkejä näemme teksteissä. Gutturaalit Gutturaaleiksi lasketaan konsonantit,, h, ḥ ja x. Kun näitä esiintyy radikaaleina, sanoissa tapahtuu pieniä vokaalimuutoksia. I-gutturaalit Perfektissä näillä verbeillä ei tapahdu mitään muutoksia. Imperfektissä prefiksin vokaali on säännöllisesti a e:n sijaan. Subjunktiivissa vokaali e säilyy. Esim. pôú xadaga jättää, impf. yaxaddeg, taxaddeg jne. II-gutturaalit Kun toinen radikaali on gutturaali, perfektissä G2-verbeillä (tyyppia gabra) vartalon a-vokaalit > e. Esimerkkiverbinä on kmô keḥda kieltää : keḥda keḥdat keḥedka keḥedki keḥedku keḥdu keḥdā keḥedkemu keḥedken keḥedna Imperfektissä ensimmäinen vartalovokaali a > e (esim. ¼ la aka lähettää, impf. yl k yele ek), subjunktiivissa vokaali on säännöllisesti a (yl k yel ak). III-gutturaalit Perfektissä kaikki G-verbit ovat G2-luokkaa. Kolmannen persoonan muodot ovat säännöllisiä, ensimmäisessä ja toisessa persoonassa toinen vartalovokaali pitenee ā:ksi. Esimerkkiverbinä on ŒÕ maṣ a tulla : 2

3 maṣ a maṣ at maṣā ka maṣā ki maṣā ku maṣ u maṣ ā maṣā kemu maṣā ken maṣā na Imperfektissä ei tapahdu muutoksia, esim. ŒÕ maṣ a, impf. yœõ yemaṣṣe. Subjunktiivissa vartalovokaali pitenee ā:ksi: ymó yemṣā, mutta kun vokaalinen pääte lisätään, tämä vokaali voi lyhentyä e:ksi: ymõ yemṣe u tai ymó yemṣā u. Heikot verbit Ge ezissä heikot verbit ovat moniin muihin kieliin verrattuna miellyttävän vähän heikkoja, eivätkä ne tuota kovinkaan paljoa vaivaa. Heikoiksi verbeiksi luetaan ne, joiden toisena tai kolmantena radikaalina on w tai y. I-w Perfektissä ja imperfektissä radikaali w käyttäytyy vahvasti, esim. Â Ô laskeutua, impf. yârd yewarred. warada Subjunktiivissa radikaali yleensä katoaa ja vartalo lyhenee: y d yerad, joistakin verbeistä esiintyy molempia muotoja: Â Ô wasada johtaa, subj. y d yesad tai ywsd yewsed. Subjunktiivissa vartalovokaali on yleensä a, toisinaan e. II-heikot Perfektissä keskeltä heikoilla G-verbeillä on konsonantin sijaan vokaali: esim. juuresta qwm Œ qoma seistä, juuresta śym TŒ śēma asettaa. Persoonapäätteet liitetään tällaiseen vartaloon aivan normaalisti: qoma, qomat, qomka; śēma, śēmat, śēmka jne. D-verbeillä heikko radikaali toimii vahvasti: àâ fawwasa parantaa, Q-verbeillä tapahtuu kuten G-verbeillä: juuresta dygn ØÚ dēgana (< *daygana) jahdata, juuresta mwqḥ qh moqeḥa (< *mawqaḥa) vangita. Koska nämä muistuttavat muodoltaan L-verbejä eikä II-heikkoja L-verbejä ole, näitä merkitäänkin toisinaan Q/L. Imperfektissä heikko radikaali toimii vahvasti: y wm yeqawwem, ypym yeśayyem. Subjunktiivissa radikaali katoaa ja vartalo lyhenee: yÿm yequm, yrm yeśim. 3

4 III-heikot Perfektissä kolmannen persoonan muodot ovat aivan kuten vahvoilla verbeillä, esim. aôâ adawa hän (m.) ylitti, tît satyat hän (f.) joi. Ensimmäisessä ja toisessa persoonassa vartalon toinen tavu on suljettu, jolloin III-w-verbeillä usein -aw- > -o-: aôw½ adawku tai aù½ adoku minä ylitin. III-y-verbeillä on vastaava muutos -ay- > ē, mutta se on paljon harvinaisempi: y½ satayku tai ½ satēku minä join. Samat ilmiöt esiintyvät myös D, L ja Q -verbeillä. G2-tyypin II-gutturaali ja III-y -verbeillä ensimmäisen ja toisen persoonan muodoissa vartalon -ey- > -i-. Yleisin verbi, jolla näin tapahtuu, on r Î re ya nähdä : r ½ re iku minä näin. Imperfektissä ja subjunktiivissa radikaali katoaa (-ey > -i, -ew > -u), jos vokaalilla alkavaa päätettä ei lisätä. Esim. y ¾ yebakki, yb¾ yebki; ÎaÕ ya addu, yeõ ye du. Objektipronominit yks. 3 m. -o/-hu mon. 3 m. -omu/-homu f. -ā/-hā f. -on/-hon 2 m. -ka 2 m. -kemu f. -ki f. -ken 1 -ni 1 -na Ensimmäisen ja toisen persoonan objektisuffiksit ovat lähes samat kuin nomineihin liitettävät suffiksit, ainoa poikkeus on yksikön ensimmäisen persoonan -ni. Kun suffiksit lisätään perfektiin, subjektipäätteissä tapahtuu seuraavia muutoksia: -at > -ata-, -ki > -ke-, -ken > -kenā- tai -kā- ja -na > -nā-. Kolmannen persoonan objektisuffiksien liittämisessä perfektiin on muutamia monimutkaisuuksia, allaolevassa taulukossa on annettu subjekti- ja objektisuffiksin yhdessä antama pääte. 4

5 S O y3m y3f m3m m3f y3m -a -ó - ā -ómu -ón y3f -at -ató -at ā -atómu -atón y2m -ka -kó -k ā -kómu -kón -kāhú -kāh ā y2f -ki -kéyyo -kéyyā -keyyómu -kéyyon y1 -ku -kéwwo -kéwwā -kewwómu -kéwwon m3m -u -éwwo -éwwā -ewwómu -éwwon m3f -ā -āhú -āh ā -āhómu -āhón m2m -kemu -keméwwā -kemewwómu -keméwwon m2f -ken -kenāhú -kenāh ā -kenāhómu -kenāhón -kāhú -kāh ā m1 -na -nāhú -nāh ā -nāhómu -nāhón Imperfektiin ja subjunktiiviin objektisuffiksit liitetään samalla periaatteella. qatalo la-neguś Sen lisäksi, että objektin ilmaisisi suoraan ( : nûp qatala neguśa hän tappoi kuninkaan ), sen voi ilmaista waldu la-neguś -rakenteen tapaan. Tällöin verbiin liitetään objektisuffiksi ja objekti mainitaan erikseen la-preposition kanssa nominatiivissa. Esimerkkinä siis : nûu qatalo la-neguś. Käyttö on samankaltainen kuin waldu la-neguś -rakenteella: sitä voidaan käyttää vain, kun objekti on määräinen tai tunnettu. Sanasto Nominit essāt mf. ālam mf. aṣad mf. berhān m. tuli maailma aitaus valo dam mf. hāymānot mf. lāhm, alhemt mf. veri usko härkä, lehmä Partikkelit enza kama kun että 5

6 Verbit amna (ye man) axaza (ye xaz/ya axaz) adawa (ye du/ye daw) abya (ye bay) bakaya (yebki) baṣḥa (yebṣāḥ) dalawa (yedlu) dēgana Q/L fannawa D faqada (yefqed) fawwasa D gab a (yegbā ) gabra (yegbar) g w ayya (yeg w yay/yeg w yi) ḥaywa (yeḥyaw) kabra (yekbar) keḥda (yekḥad) kaśata (yekśet) la aka (yel ak) mal a (yemlā ) maṣ a (yemṣā ) moqeḥa Q/L nababa (yenbeb) nabara (yenbar) nadda (yended/yendad) nagara (yenger) nasseḥa D naś a (yenšā ) qabara (yeqber/yeqbar) qarba (yeqrab) qatala (yeqtel) uskoa ottaa kiinni ylittää olla suuri itkeä saapua olla sopiva jahdata lähettää haluta parantaa palata tehdä paeta elää olla mahtava kieltää paljastaa lähettää täyttää tulla vangita puhua istua polttaa sanoa katua kantaa haudata lähestyä tappaa qoma (yequm) re ya (yer ay) rakaba (yerkab) roṣa (yeruṣ) sa ala (yes al) sadada (yesded) sagada (yesged) sam a (yesmā ) samaya (yesmi) satya (yestay) śēma (yeśim) ṣadqa (yeṣdeq/yeṣdaq) ṣaḥafa (yeṣḥaf ) ṣora (yeṣor/yeṣur) takala (yetkel) targ w ama Q ṭabba (yeṭbab/yeṭbeb) waḍ a (yeḍā ) wahaba (impf. yehub, subj. yahab) weḥza (yewḥaz/yaḥaz) warada (yerad) wasada (yesad/yesed/yewsed) waṭana (yeṭan/yewṭen) xab a (yexbā ) xadaga (yexdeg) xafara/xafra (yexfar) xalafa (yexlef ) xaśaśa (yexśeś) zakara (yezker) seistä nähdä löytää juosta kysyä karkottaa kumartaa kuulla nimetä juoda asettaa olla hurskas kirjoittaa kantaa istuttaa kääntää olla viisas tulla esiin antaa virrata laskeutua johtaa alkaa salata jättää hävetä kulkea etsiä muistaa 6

7 Tehtäviä 1. (a) Úbr (b) n bk (c) t dd (d) y gõ (e) t k (f) y k (g) nqtl (h) yg r (i) nbb (j) tndd 2. (a) Mkn (b) Îpfr (c) n uz (d) me (e) wmz½ (f) ÓM½ (g) e¼ (h) ts l (i) n Œn (j) yub 3. (a) y Õ (b) ns (c) r (d) HyÂt (e) t (f) t ¾ (g) àn»½ (h) Ñ (i) b (j) Ðwr 4. (a) ÐHfÇ (b) Úb (c) n b (d) n dùω (e) U (f) rffi (g) y t (h) t gró (i) Ω (j) mu¼ 5. (a) r Ï : Ô : nûu : ÂffiÏ : mqd ~ (b) p àt : mhî : ÂÚb t : p : : ƒ ~ (c) Œl : Œl k : brƒ : ws : t ~ (d) e : ¼Œ : ÕH : y : p : Úr ~ (e) à»½ : Èn : Î : p kω ~ (f) m½ : qd : Â e½ : ² ~ (g) Œ : yðdq : qdœ : gê blr ~ (h) y t : n± : b ~ (i) n b : ms : Ä ~ (j) t k : lhm²kω : p : aðdî ~ 6. (a) à d½ : ¼Œ : yn : msš ~ (b) nqtl : lhm² Ω ~ (c) ffiîy : mqdœ : yr¼ ~ (d) yôlçω : ¼Œ : n r : msš¼ ~ (e) tàqd : tku± : : s ²kΩ ~ (f) Èn : Úb : ¼Œ : yµ b ~ (g) àqd : ¼Œ : tzk : mdu : ÂÛ ½ ~ (h) tndd : : ƒy»tkω : A m ~ (i) ppq : ¼Œ : yqtlç ~ (j) yk r : sm¼ : ws : mdr ~ 7