Kaavoja ja paradigmoja

Transkriptio

1 Vertailevaa seemiläistä, kevät 2012, jsh 6.3. lisätty verbivartalot 1.3. ensimmäinen versio Kaavoja ja paradigmoja Tämä moniste on tarkoitettu apuvälineeksi kurssin loppupuolelle, sisältö oletetaan myös tentissä hallittavaksi. Kaikkia paradigmoja ei tietenkään tarvitse osata ulkoa. Tärkeintä on muodon (morfeemikaavan) ja merkityksen suhteiden havaitseminen (esim. CaCCāC usein ammattinimikken kaava, niqtul verbin perusvartalon prefiksitaivutuksen monikon ensimmäinen). Esimerkkejä tulee tietysti lisää tekstinäytteissä. Nominikaavoja Jaetaan usein yksinkertaisiin ja augmentoituihin. Nämä siis kantakieleen oletettuja kaavoja. Mukana sekä primäärinomineja että verbijuurista johdettuja. Yksitavuisia primäärinomineja C v, CvC, C vc, CvCC. Perussanoja: ab-, ah -, imm-, pū-, dam-, yad-, kapp-, ḥad-, t in-. qatl, qitl, qutl. Monet kielet pyrkivät purkamaan ylipitkät tavut, joten usein kaavoissa on tapahtunut joitakin muutoksia. Esim. akk. abdu (st. cstr. abad-) palvelija, ar. abd, he. ebed (< * abed < * abd), aram. bed (< * abed < * abd). Monet kaksitavuiset qatal, qatil ovat edellisten variantteja, vrt. ar. nahr, nahar; ša r, ša ar. Muita CvCvC esim. malik kuningas, kabid maksa. C vcvc. CāCiC yleensä verbin perusvartalon aktiivin partisiippeja tai substantivoituja agenttinomineja. Huom. hepreassa vokaalimuutosten jälkeen CōCeC. Esim. ar. kātib kirjoittava, kirjuri, he. kōteb, aram. kāteb. CvC vc toisinaan johdettu CC vc:stä, esim. lukusanat *t alāt -, *t amān-. Kaavat CvCīC, CvCūC usein partisiippeja tai adjektiiveja, esim. ar. kabīr. Perusvartalon passiivin partisiipit arameassa CvCīC, hepreassa CvCūC, samaa myös muissa, akk. karūbu siunattu, ar. qatīl tapettu. 1

2 CiCāC, CuCūC, CaCīC arabiassa monikon kaavoja. CiCāC mahdollisesti johdettu CiCaC:sta, vrt. ar. ṣiġār pienet, ṣiġar pienuus. Kaavalla myös välineitä ym., akk. qināzu laiva, aram. ḥimār aasi, ar. niṭāq vyö. Diftongit. Yksitavuisissa diftongillisissa perussanastoa: *bayt, *yawm jne. Kaksitavuisilla erilaisia historioita. Syyrian haykal palatsi, temppeli (he. hēkal, ar. haykal) ehkä alkujaan sumeria 1, monien kielten kawkab tähti < kabkab-. Diminutiivit ovat kaavaa fu ayl erityisesti arabiassa, jonkin verran myös muualla. Esim. ar. kulayb pieni koira < kalb. Geminaatio. CaCCāC yleisin kaava, muodostaa ammattinimikkeitä kaikissa kielissä, akk. gallābu parturi, aram. mallāḥ merimies, ar. najjār puuseppä, he. rakkāb ratsumies, ge. gabbār työmies. CvCCv/ vc muodostaa intensiivisiä adjektiiveja: akk. qattanu erittäin pieni, aram. šappīr kaunis, he. addīr mahtava, ar. qa/uddūs pyhä. Kolmannen radikaalin kahdennusta esiintyy vähemmän: akk. kunukku sinetti, ar. filizz metalli, aram. alttari. Reduplikaatio. Monissa seemiläisissä kielissä esiintyy täydellisellä reduplikaatiolla muodostettuja nomineja, joskin näissä tapauksissa usein tapahtuu joitakin muutoksia. *kabkab- tähti > akk. kakkabu / ar., aram. kawkab / he. kōkab. Vrt. myös pääkallo, akk. gulgull(at)u / he. gulgolet / aram. gulgultā. Myös osittaista reduplikaatiota esiintyy, esim. akk. zuqaqīpu skorpioni, amharan talallaq suuri ; akk. kulbābu muurahainen ; sy. š@laml@mā valmis, ar. arakrak paksu. Hepreassa myös värien diminutiivit: y@raqraq vihreähkö, š@ḥarḥar mustahko. Prefiksoituja. - tavallisin arabian af al, jolla muodostetaan mm. elatiiveja ja värejä, esim. akbar suurempi. Myös muutama heprean adjektiivi, akzār julma. Muutamia eläimiä, ar. arnab jänis. Monet -alkuiset kaavat muodostavat sisäisiä monikoita eteläisissä kielissä. ma- alkuisia ovat monet paikkaa ilmaisevat nominit, ja tässä yhteydessä prefiksi esiintyy kaikissa ryhmän kielissä. Esim. akk. maškanu paikka, asutus, he. ma rāb länsi, vrt. juuri rb laskea (auringosta), sy. madbaḥ, alttari (dbḥ teurastaa ) 1 sum. é-gal > akk. ekallu, alun h- ei näy kirjoituksessa. 2

3 ar. maktaba kirjasto, ge. mah fad torni. Paikannomineja muodostetaan myös miprefiksillä arabiaa lukuunottamatta kaikissa. mi-prefiksillä muodostetaan arabiassa erityisesti välineitä, esim. miftāḥ avain. Välineitä muodostetaan tällä prefiksillä myös hepreassa, jossa niitä tehdään myös prefiksillä ma-, esim. mišqāl paino, maptēḥ avain. (Paikka väline-raja ei aina ole täysin selvä, vrt. he. merkābā vaunut, migdōl torni.) m-alkuisia ovat myös monet partisiipit, infinitiivit ja verbaalinominit (ks. verbiparadigmat alla). n-alkuiset nominit ovat usein joko dissimiloituneita m-alkuisista tai passiivi-vartalosta johdettuja nomineja. t-alkuiset ovat lähinnä johdettujen vartaloiden verbaalinomineja (ks. alla). Myös jotain ammattinomineja: akk. tamkāru kauppias, sy. talmīdā oppilas. Suffikoidut -ān-suffiksi muodostaa monenlaisia nomineja. Esim. adjektiiveja: ar. kaslān laiska, he. qadmōn itäinen, aram. raḥmān armollinen ; abstrakteja: akk. šulmānu lahja, he. qorbān uhraus, aram. vsolṭān valta, ge. r@š ān vanheneminen. -iy muodostaa nk. nisba-adjektiiveja, jotka merkitsevät jonkin ryhmän yhtä jäsentä tai laajemmin johonkin kuulumista, esim. he. y@hūdī juutalainen, ar. arḍī maanpäällinen. Myös feminiinissä esiintyvä -at voidaan katsoa kuuluvaksi näihin; sillä muodostetaan esim. diminutiiveja, abstrakteja ja kollektiiveja. Paradigmoja Monet seuraavista paradigmoista on otettu Moscatin kieliopista, jossa käytetään verbien yhteydessä juurta qbr haudata kaikkien kielten kohdalla. 3

4 Perusluvut 4

5 Järjestysluvut Prepositiot akkadi ugarit heprea aramea arabia saba ge ez b b@ b@ bi b ba -ssa l l@ l@ li l la -lle l el ilā jonnekin kī(ma) k k@(mō) ( ayk) ka k kama kuin eli l al al alā l lā la -lla min men min mn -sta m imm amm ma a m kanssa adi d d 3 jhk asti Taulukossa on keskenään sukulaisia olevat prepositiot 4. Eri kielissä on toki muita prepositioita, joille ei ole vastineita muissa kielissä (esim. akkadin ina -ssa, ana -lle, ištu -sta, itti kanssa ). 2 Harvinainen, bn:n (< b + -n) variantti. 3 Ge ezissä adverbi ādi vielä. 4 Olivatpa ne primäärejä (kuten *b-, -ssa ) tai sekundaarisia (* amm-, kanssa, vrt. nomini am(m) kansa ja verbi amma olla yhteinen ). 5

6 Konjunktiot akkadi ugarit heprea aramea arabia saba ge ez u w w@ w@ wa w wa ja (á)p ap āp fa f ja, myös ū ú ō aw aw w 5 aw tai hm im en jos kīma k kī ayk kay k kama jotta Verbit Vartalot Taulukossa on sellaiset verbivartalot, joita löytyy vähintään kahdesta (taulukon viidestä) kielestä. Annettuna (myös akkadin kohdalla) verbien suffiksitaivutuksen (eli akkadin statiivin) yksikön kolmannen persoonan maskuliini edustamassa vartaloa. Taivutusparadigmoja alempana. On huomattava, että vaikka vartaloille on annettu merkitykseen viittaavat nimet, niiden muotoiset verbit eivät suinkaan aina sisällä kyseistä merkitystä. Esimerkiksi arabiassa nomineista muodostettavat verbit ovat usein D-vartaloisia, ja ge ezissa qābara on leksikaalistunut eikä juurikaan kuvaa resiprookkista toimintaa. akkadi heprea syyria arabia ge ez qabar qābar qbar qabara qabara perusvartalo (G) qabir qābēr qber qabira qabra qabur qābōr qabura qabra intensiivi (D) qubbur qibbēr qabber qabbara qabbara resiprookki (L) qābara qābara kausatiivi (Š) šuqbur (šaqber) hiqbīr aqber aqbara aqbara passiivi (N) naqbur niqbar inqabara G:n refleksiivi (Gt) qitbur etqber iqtabara taqab(a)ra D:n refleksiivi (Dt) uqtabbar hitqabbēr etqabbar taqabbara taqabbara L:n refleksiivi (Lt) taqābara taqābara Š:n refleksiivi (Št) uštaqbar eštaqber istaqbara astaqbara ettaqbar 5 Todennäköisesti sama elementti kuin w, ja. 6

7 Näiden lisäksi akkadissa on kausatiivi-intensiivivartalo (ŠD), ušqabbar sekä sarja -taninfiksoituja vartaloita, jotka antavat verbille iteratiivisen, toistuvan tekemisen merkityksen (nämä muodot preesensiä, jossa infiksin näkee): iqtanabbar (Gtn), uqtanabbar (Dtn), uštanaqbar (Štn), ittanaqbar (Ntn). 6 Arabiassa on aqbar-kaavaisiin adjektiiveihin liittyvät vartalot iqbarra ja iqbārra, vrt. aṣfaru keltainen, aṣfarra kellastua. 7 Ge ezissä esiintyy myös vartalot aqabbara (ŠD), aqābara (ŠL), astaqabbara (ŠDt) ja astaqābara (ŠLt). Arabiassa lähes kaikissa vartaloissa voidaan muodostaa passiivi vokaalikaavalla u-i-a (vrt. aktiivin a-a-a). Hepreassa intensiivillä ja kausatiivilla on omat passiivivartalot qubbar ja hoqbar. Perusvartalon suffiksitaivutus 6 Akkadissa on myös harvinainen toisen radikaalin reduplikoinnilla muodostettu vartalo R, jolla on intensiivis-frekventatiivisia merkityksiä, sekä siitä johdetut vartalot Rt ja Rtn. 7 Lisäksi arabiassa on muita harvinaisia vartaloita: iqbawbara, iqbawwara, iqbanrara, iqbanrā. 7

8 Perusvartalon prefiksitaivutus 8

9 Perusvartalon imperatiivi Perusvartalon partisiipit 9

10

11

12

13

14