HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL KVARTTI 309 NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION

2 KVARTTI 3 09 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION QUARTERLY Päätoimittaja Ansvarig redaktör Editor in Chief Asta Manninen Toimittaja Redaktör Editor Vesa Keskinen Tilastokatsaus Statistisk översikt Statistical Overview Sini Askelo Käännökset Översättning Translations Magnus Gräsbeck Kuviot Figurer Graphs Pirjo Lindfors Taitto Ombrytning General Layout Ulla Nummio Kansikuva Pärmbild Coverpicture Linnanmäen kesä päättyi Kvarttilehti juhlii 30-vuotistaivaltaan. Borgbackens sommar tog slut den Kvartti firar 30-årsjubileum. / Joel Kukkonen Kansi Pärm Cover Tarja Sundström-Alku Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, Helsingin kaupunki p Utgivare Helsingfors stads faktacentral PB 5500, Helsingfors stad tel Publisher City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI City of Helsinki, Finland telephone Tilaukset, jakelu Beställningar, distribution p. - tel Orders by phone, Distribution telephone ISSN (painettu) ISSN (verkossa) Paino Tryckeri Print Priimus Paino Oy, Loimaa

3 SISÄLLYS INNEHÅLL Asta Manninen Kaupungin arki hyvinvointia ja menestystä nyt ja tulevaisuuteen 3 Stadens vardag välstånd och framgång nu och i framtiden Seppo Laakso & Pekka Vuori Helsingin väestöennuste Befolkningsprognos för Helsingfors Hannu Kytö Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa 17 Flyttandet inom Huvudstadsregionen förändras Vesa Keskinen & Ilkka Niemi Kvartin vuodet Ammattikysymyksistä arjen aiheisiin 27 Kvartti åren Från proffsfrågor till vardagsteman Seppo Aalto Helsingin vanhakaupungin historia ja nykyaika 32 Helsingfors gammelstads historia och nuläge Heikki A. Loikkanen & Ilkka Susiluoto Kuntien peruspalveluiden kysyntä eroaa väestörakenteen mukaan 39 Efterfrågan på kommunal basservice varierar med befolkningsstrukturen Markku Lankinen Miten asumisväljyys on kehittynyt? 50 Hur har boendeutrymmet utvecklats? 1

4 UUTISIA JA AJANKOHTAISTA NYHETER OCH AKTUELLT KatuMetro Metropolin kehitystä tukevan kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelma valmisteilla 56 Under beredning: forsknings- och samarbetsprogrammet KatuMetro för stöd åt metropolutvecklingen Kilpailukykystrategia vahvistaa metropolialueen vetovoimaa 61 Konkurrenskraftsstrategi stärker metropolområdets dragningskraft Työntekijöiden ääni kuuluviin toiminnan kehittämisessä 66 De anställdas röst skall höras då verksamheten utvecklas Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla 68 Fritids- och kulturservicen för invandrare i huvudstadsnejden Helsingin kaupungin arkistotoimen suunta vuoteen Helsingfors stads arkivväsendes kurs fram till år 2015 SUMMARY IN ENGLISH 75 KIRJOITTAJAT SKRIBENTER 75 TILASTOJA HELSINGIN SEUDUSTA STATISTIK OM HELSINGFORSREGIONEN 77 2

5 Kaupungin arki hyvinvointia ja menestystä nyt ja tulevaisuuteen Stadens vardag välstånd och framgång nu och i framtiden Helsingin kaupungin strategiaohjelman pääkohdat ovat Hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asuminen ja johtaminen (Helsingin kaupunginvaltuusto ). Strategiaohjelmassa esitetään Helsingin kaupungin keskeiset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toimenpiteet valtuustokaudella ( Keskinen näkökulma johtamisessa on talouden tasapainosta huolehtiminen ja palvelujen vaikuttavuuden parantaminen. Väestöennuste monipuolisine tarkasteluineen (väestön määrä ja rakenne alueittain, ikäryhmittäin, kieliryhmineen jne.) tarjoaa keskeiset lähtötiedot strategiaohjelman toteuttamiselle. Seppo Laakso ja Pekka Vuori esittelevät uutta väestöennustetta jäljempänä (s. 7 16). Tämän mukaan Helsingin seudun (14 kuntaa) väkiluku ylittää 1,5 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2022 ja kasvaa 1,7 miljoonan metropoliksi vuoteen 2040 mennessä. Helsingin kaupungin asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaasta asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrän kasvu hidastuu Helsingin seudulla ja aivan erityisesti Helsingissä 2010-luvun alussa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Helsingissä ja koko seudulla muuttoliikkeellä on suuri vaikutus väestökehitykseen. Asunto- ja työmarkkinat ovat keskeisessä asemassa ohjaamassa muutto- Huvudpunkterna i Helsingfors stads strategiprogram för är Välfärd och service, Konkurrenskraft, Stadsstruktur och boende samt Styrning (Helsingfors stadsfullmäktige ) Strategiprogrammet presenterar Helsingfors stads vitala målsättningar, utvecklingsobjekt och åtgärder under fullmäktigperioden ( Inom styrningen är en vital synvinkel är att sköta den ekonomiska balansen och att förbättra servicens verkningsfullhet. Befolkningsprognosen och dess mångsidiga analyser av folkmängd och befolkningsstruktur områdesvis, åldersgruppsvis, språkgruppsvis mm. ger fundamentet för strategiprogrammet. På sid presenterar Seppo Laakso och Pekka Vuori den nya befolkningsprognosen. Enligt den överskrider Helsingforsregionens (14 kommuner) folkmängd 1,5 miljon år 2022 och är 1,7 miljoner år Helsingfors stads folkmängd växer från nuvarande till invånare fram till år Antalet personer i arbetsför ålder börjar växa långsammare i Helsingforsregionen, i synnerhet i Helsingfors, på 2010-talet, då de stora efterkrigstida åldersklasserna går i pension. I Helsingfors och hela dess region spelar flyttandet en stor roll för befolkningsutvecklingen. Flyttandet i sin tur beror i hög grad på bostads- och arbetsmarknaden. Alldeles nyligen har nya rön framtagits om flytt- 3

6 virtoja. Pääkaupunkiseudun muuttovirroista on äsken valmistunut uutta tutkimustietoa (ks. Hannu Kytön artikkeli jäljempänä). Tuore kyselytutkimus vahvistaa, että asumisen kalleus on merkittävimpiä syitä muuttaa kehyskuntiin. Samalla tutkimus nostaa esille Pääkaupunkiseudun kaupunkien vetovoiman kasvun. Muuttotappio Pääkaupunkiseudulta kehityskuntiin on viime aikoina oleellisesti pienentynyt. Helsinkiä rakennetaan lähivuosina vilkkaammin kuin koskaan. Parhaillaan on käynnissä lukuisia hankkeita, joissa luodaan kokonaan uusia kaupunginosia. Uusien aluerakentamiskohteiden investointeihin on varauduttu seuraavina vuosina. Kaupunki haluaa toteuttaa laadukkaita alueita, joissa on hyvä asua ja joissa viihdytään niin vapaa-aikana kuin työssäkin. Helsingin seutu on väestömäärältään Euroopan nopeimmin kasvavia. Maailmanpankin laatima World Development Report 2009: Reshaping Economic Geography antaa laajemman viitekehyksen kaupunkikehitykselle ja sen ymmärtämiselle. World Development Report 2009 kuvaa kasvavien kaupunkiseutujen erityispiirteitä näin: Kasvavat kaupungit, yhä liikkuvammat ihmiset ja yhä erikoistuneemmat tuotteet ovat olennainen osa kehitystä. Nämä muutokset ovat olleet selvimmin todettavissa Pohjois-Amerikassa, Länsi-Euroopassa ja Koillis-Aasiassa. Mutta itäisen ja eteläisen Aasian maat ja myös Itä-Eurooppa ovat nyt kokemassa laajuudeltaan ja nopeudeltaan samankaltaisia muutoksia. World Development Report 2009: Reshaping Economic Geography esittää, että jotkin paikat pärjäävät hyvin, koska ne ovat edistäneet muutoksia kolmen talousmaantieteen ulottuvuuden mukaisesti: (densities, distances and divisions) Suuremmat tiheydet, kuten kaupunkien kasvun yhteydessä. Lyhyemmät etäisyydet työntekijöiden ja yritysten muuttaessa lähemmäksi tihentymiä. Vähemmän jakoja, kun maat madaltavat taloudellisia rajojaan ja lähtevät maailmanmarkkinoille hyötymään skaalaeduista ja erikoistumisesta. ningsströmmarna i Huvudstadsregionen (se Hannu Kytös artikel längre fram). En färsk enkät bekräftar att dyrt boende i Huvudstadsregionen är en av huvudorsakerna till flyttning till kranskommunerna. Samtidigt lyfter enkäten fram att Huvudstadsregionens städers dragningskraft ökat. De senaste åren har Huvudstadsregionens flyttminus till kranskommunerna väsentligt minskat. Under de närmaste åren byggs det intensivt i Helsingfors. Som bäst är många projekt på gång, vilka kommer att resultera i helt nya stadsdelar. Investeringar i nya objekt för områdesbyggande under de följande åren tryggas. Staden vill förverkliga nya områden av hög kvalitet, dvs. områden där det är gott att bo och trivas både på fritid och på jobb. Till folkmängden är Helsingforsregionen en av Europas snabbast växande. Världsbankens rapport World Development Report 2009: Reshaping Economic Geography ger ett vidare perspektiv på stadsutvecklingen. Så här beskriver World Development Report 2009 särdragen i växande stadsregioner: Växande städer, allt rörligare människor och allt mera specialiserade produkter är en väsentlig del av utvecklingen. Dessa förändringar har varit märkbarast i Nordamerika, Västeuropa och Nordostasien. Men länder i östra och södra Asien och i östra Europa genomgår nu förändringar som till omfattning och tempo är liknande. World Development Report 2009: Reshaping Economic Geography framhåller nu att vissa ställen klarar sig bra för att de har främjt omvandling enligt tre ekonomisk-geografisk linjer: Högre tätheter, såsom konstaterats i städers tillväxt. Kortare avstånd då arbetstagare och företag flyttar närmare tätheten. Färre uppdelningar då länder sänker sina ekonomiska gränser och går ut på världsmarknaden för att utnyttja skalafördelar och specialisering. Denna rapport från Världsbanken låter förstå att det inte lönar sig att begränsa koncentrering och att det lö- 4

7 Tämä maailmanpankin raportti antaa ymmärtää, ettei keskittymistä kannata rajoittaa ja että saavutettavuutta kannattaa kehittää, mikä usein merkitsee investointihankkeita. Vuorovaikutusta tulee edistää mahdollisia esteitä poistamalla. Helsingin seudun väestökehitys asettaa suuria haasteita palveluiden tuottamiselle ja kuntien taloudelle. Peruspalveluiden ja muidenkin palveluiden kysyntä kasvaa. Heikki Loikkanen ja Ilkka Susiluoto tarkastelevat tässä Kvartissa kuntien peruspalvelumenoja ja arvioivat eri tekijöiden vaikutusta menoihin. He tutkivat myös kustannustehokkuuden ja palvelutyytyväisyyden yhteyttä. Tutkimusaineiston muodostaa 290 kuntaa. Lisäksi he tarkastelevat suurimpien kaupunkien tilannetta erikseen. Tutkimuksen mukaan väestörakenne vaikuttaa menoihin. Ikärakenteen ohella on myös muita rakennetekijöitä, jotka vaikuttavat kunnan menotasoon. Kunnan sosioekonominen tilanne vaikuttaa, esim. korkea työttömyys kasvattaa kunnan menotasoa. Laaja palvelukirjo lisää menoja. Palvelutarjonta on väestöltään suurissa kunnissa yleensä pieniä kuntia monipuolisempaa. Suurimpien kuntien tulokset vaihtelivat tarkastelujaksolla , mutta kaiken kaikkiaan suurimmat kunnat ovat enimmäkseen lähestyneet ominaisuuksiensa perusteella odotettavissa olevaa menotasoa. Suurten kuntien joukossa Helsingin kaupungin menotaso putosi selvästi eniten. Tutkimus osoittaa myös, että kuntalaisten palvelutyytyväisyys näyttäisi kasvavan palvelutarjonnan tehokkuuden myötä. Helsingin metropolialueen erityispiirteistä lähtevä ja sen kehittämistä tukeva tutkimus- ja yhteistyöohjelma valmistui keväällä 2009 laajapohjaisena yhteistyönä metropolialueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, kaupunkien ja valtionhallinnon välillä. Ohjelman toteuttamista valmistellaan ja määritellään hankkeita, jotka ovat merkityksellisiä kaupungeille ja jotka osuvat korkeakoulujen painopistealueisiin ja aihepiireihin, joissa niillä on korkeaan laatuun yltävää osaamista (ks. Ari Jaakola ja Hellevi Majander s ). nar sig att utveckla nåbarheten, vilket ofta kräver investeringar. Växelverkan bör främjas genom att avlägsna eventuella hinder. Befolkningsutvecklingen i Helsingforsregionen innebär stora utmaningar för serviceproduktionen och kommunernas ekonomi. Efterfrågan på bas- och övrig service växer. I föreliggande Kvartti analyserar Heikki Loikkanen och Ilkka Susiluoto (i ett material på 290 kommuner) kommunernas utgifter för basservice och bedömer vilken inverkan olika faktorer har på utgifterna. De studerar också sambandet mellan kostnadseffektivitet och belåtenhet med servicen. Ytterligare analyserar de läget i de största städerna skilt för sig. Enligt studien inverkar befolkningsstrukturen på utgifterna. Förutom åldern finns också övriga strukturella faktorer med i bilden, såsom det socioekonomiska läget. Exempelvis hög arbetslöshet höjer kommunens utgifter. Det gör också en bred servicepalett. I stora städer är servicepaletten ofta färgrikare än i små kommuner. Resultaten för de stora kommunerna varierade under den undersökta perioden , men på det hela taget har de stora kommunerna för det mesta närmat sig den utgiftsnivå man på grundval av deras egenskaper kunde vänta sig. Bland de stora kommunerna var det Helsingfors utgiftsnivå som sjönk allra mest. Studien visar också att kommuninvånarnas belåtenhet med servicen tycks öka med växande effektivitet i serviceutbudet. Efter ett bredbottnat samarbete mellan metropolområdets högskolor, yrkeshögskolor, städer och statsförvaltning lades våren 2009 sista hand på ett forsknings- och samarbetsprogram som utgår från särdragen i Helsingfors metropolområde och stöder dess utvecklande. Nu bereds genomförandet av programmet samt fastslås projekt som är av vikt för städerna och som gäller de ämnesområden som högskolorna betonar och har högklassig expertis inom (se Ari Jaakolas och Hellevi Majander sid ). I del 2 av referatet av Kvarttis 30-åriga existens analyseras innehållet i numren från år 1990 till idag. 5

8 Kvartin 30-vuotistaipaleen toisessa sisällönanalyysissä tarkastellaan vuosia Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Kvartin näkökulma on vaihtunut tiehuollon ammattikysymyksistä yleisempiin aiheisiin. Myös sisältö on laajentunut uusiin aihealueisiin, esimerkiksi Helsingin alueelliseen eriytymiseen, maahanmuuttaja- ja seutuyhteistyötä koskeviin kysymyksiin. Kansainväliset vertailevat kaupunkitilastot ja kaupunkitutkimus nousivat vahvasti esille 90-luvulla. Helsingin kaupungin historiatoimikunta suunnittelee ja valmistaa Helsingin kaupungin historian kirjoittamista. Tässä Kvartissa Seppo Aalto esittelee tutkimustaan Helsingin vanhemmasta historiasta. Eeva Miettinen esittelee Helsingin kaupungin arkistotoimen kehittämisohjelmaa Arkistotoimen suunta vuoteen Under de senaste tjugo åren har Kvarttis infallsvinkel allt mer förskjutits från yrkesfrågor inom informationsförsörjning mot allmänna teman. Innehållet har utvidgats till nya områden såsom lokal differentiering i Helsingfors, invandring och regionalt samarbete. Internationell komparativ stadsstatistik och -forskning fick växande efterfrågan på 90-talet. Helsingfors historiekommitte har som uppgift att planera och utarbeta skrivandet av Helsingfors stads historia. I detta nummer av Kvartti presenterar Seppo Aalto sin forskning om Helsingfors äldre historia. Eeva Miettinen presenterar utvecklingsprogrammet för Helsingfors stads arkivfunktion Arkivfunktionens riktning till år Asta Manninen direktör Asta Manninen johtaja 6

9 Helsingin väestöennuste Befolkningsprognos för Helsingfors Seppo Laakso & Pekka Vuori Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uusi väestöennuste vuosiksi ja Helsingin alueille 10 vuodeksi. Talouden taantuman aikana seudun kasvu on keskittynyt keskuskuntiin ja Helsingissä kantakaupungin väkiluku on kääntynyt kasvuun. Talouden ennustetaan elpyvän 2011, jolloin Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin alkaa jälleen kasvaa. Ulkomaisen muuttovoiton ennustetaan kasvattavan Helsingin seutua tulevaisuudessakin selvästi kotimaista muuttoa enemmän. Helsingin ja Helsingin seudun (14 kuntaa) väestökehityksestä laaditaan vuosittain kolme vaihtoehtoista projektiota: perusvaihtoehto, nopea vaihtoehto ja hidas vaihtoehto. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Projektioiden perusvaihto vuosille valittiin Helsingin koko kaupungin väestöennusteeksi, joka toimii pohjana Helsingin kaupungin alueelliselle väestöennusteelle. Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuonna 2008 alkanut taantuma päättyy ja talous kääntyy selvään nousuun vuonna Helsingin seutu pysyy En ny befolkningsprognos har uppgjorts för Helsingfors och Helsingforsregionen för åren och för Helsingfors områden för 10 år framåt. Under den ekonomiska svackan har regionens tillväxt skett mest i de centrala kommunerna, och i Helsingfors har folkmängden i innerstaden börjat växa. Ekonomin väntas återhämta sig år 2011, och då börjar Helsingfors flyttunderskott till regionens övriga kommuner växa igen. Även i framtiden väntas det utländska flyttöverskottet öka folkmängden i Helsingforsregionen klart mera än det inhemska flyttandet. Årligen uppgörs tre alternativa projektioner för folkökningen i Helsingfors och Helsingforsregionen (14 kommuner): ett grundalternativ, ett snabbt resp. ett långsamt alternativ. Dessa bygger på olika antaganden om hur regionekonomin utvecklas och hur möjligheterna att bygga mera bostäder i Helsingfors ter sig. Grundalternativet för åren togs som utgångspunkt för prognosen för Helsingfors som helhet, och den står i sin tur som grund för prognoserna för de olika delarna av staden. Grundalternativet bygger på uppfattningen att den recession som började i Finland och Helsingforsregionen år 2008 går över och ekonomin börjar växa klart år 7

10 Kuvio 1. Helsingin seudulle vuosina laaditut väestöennusteet Figur 1. Befolkningsprognoser för Helsingforsregionen uppgjorda Kuvio 2. Helsingin ja muun Helsingin seudun väkiluku ja väestöennuste Figur 2. Helsingfors och övriga Helsingforsregionens folkmängd och befolkningsprognos Muu seutu - Övriga regionen Helsinki - Helsingfors edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Pitkällä aikavälillä tuotannon kasvu hidastuu erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvan työvoiman tarjontarajoitteen vuoksi. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muuta Suomen pitkäaikaiseen hitaan kasvun jaksoon. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmatalouden oletetaan elpyvän meneillään olevasta taantumasta suhteellisen nopeasti. Helsingin seudun keskeiset vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja Helsingin seutu Helsingforsregionen förblir en förhållandevis konkurrenskraftig och attraktiv region och förmår upprätthålla sina nuvarande starka sidor och undvika att allvarliga internationella och nationella hot tillspetsas. På lång sikt blir produktionstillväxten långsammare i synnerhet på grund av att tillgången på arbetskraft begränsas i och med en åldrande befolkningsstruktur. Alternativet långsam tillväxt utgår från att en del av de uppenbara hotbilderna för Helsingforsregionen tillspetsas så att det påverkar regionens ekonomiska tillväxt. De centrala exportbranscherna, i huvudsak informationsteknologisektorn, får långvariga problem på grund av den skärpta internationella konkurrensen och flyttningen av produktionen utomlands. Inga nya tillväxtbranscher finns som ersätter bortfallet. Dessa förlopp leder till en långsam ekonomisk tillväxt, där Helsingforsregionen drar med sig också övriga Finland in i ett skede av långsam tillväxt. I alternativet snabb tillväxt antas världsekonomin repa sig från nuvarande recession relativt snabbt. De centrala exportbranscherna i Helsingforsregionen hålls 8

11 Kuvio 3. Helsingin seudun nettomuutto muuttosuunnan mukaan ja luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden) vuosina Figur 3. Helsingforsregionens migrationsbalans med övriga Finland och utlandet, samt naturlig folkökning (födslarnas överskott över dödsfallen) åren Syntyneiden enemmyys - Födelseöverskott Muu Suomi - Övriga Finland Ulkomaat - Utlandet pystyy houkuttelemaan alueelle kansainvälisiä investointeja. Helsingin seudun 14 kunnan yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmassa (MAL 2017) asetettiin tavoitteeksi rakentaa Helsingin seudulla noin asuntoa vuodessa, josta Helsingin kaupungin tavoite on asunnon vuosituotanto. Tavoitteesta ollaan selvästi jäljessä, ja tuotannon arvioidaan lähestyvän tavoitetasoa vasta 2011 jälkeen. Helsingin seudun väkiluku ylittää perusvaihtoehdon mukaan 1,5 miljoonan rajan vuonna 2022 ja kasvaa vuoteen 2040 mennessä 1,67 miljoonaan. Helsingin väkiluku kasvaa uuden väestöennusteen ns. perusvaihtoehdon mukaan asukkaaseen vuoteen Kuvio 4. Helsingin nettomuutto lähtö-/kohdealueen mukaan vuonna Figur 4. Helsingfors migrationsbalans med övr. Helsingforsregionen, Finland och utlandet Yhteensä - sammanlagt MuuSuomi-ÖvrigaFinland Ulkomaat - Utlandet Muu H:gin seutu - Övriga H:fors regionen konkurrenskraftiga och Helsingforsregionen förmår locka till sig internationella investeringar. I MAL 2017, ett gemensamt program för markanvändning, boende och trafik i Helsingforsregionens 14 kommuner uppställs målsättningen att årligen bygga ca nya bostäder, varav i Helsingfors. Just nu ligger man klart efter målsättningen, och produktionen väntas närma sig den eftersträvade nivån först efter år Enligt grundalternativet överskrider Helsingforsregionens folkmängd 1,5-miljonersstrecket år 2022 och uppgår år 2040 till 1,67 miljoner. Helsingfors folkmängd skulle växa till fram till år 2020 och till år Under år 2009 blir folkökningen ca personer, år 2010 ca och därefter per år fram till år 2030, varefter folkökningen blir långsammare. I Helsingforsregionen kommer tillväxten även i fortsättningen att ske främst i de övriga kommunerna. 9

12 2020 mennessä sekä asukkaaseen vuonna Vuoden 2009 aikana väestönkasvu on noin henkeä, vuonna 2010 ja sen jälkeen asukasta vuodessa vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen väestönkasvu hidastuu. Helsingin seudun kasvun painopiste on jatkossakin muulla seudulla. Vuoteen 2040 mennessä Helsingin ennustetaan kasvavan 17 prosenttia nykyisestä, kun muun seudun kasvu on 33 prosenttia. Helsingin seudun väestönkasvu on erityisesti 2000-luvun puolivälin jälkeen perustunut pitkälti ulkomaista saadun muuttovoiton kasvuun vakaana säilyneen luonnollisen väestönkasvun lisäksi. Huomattavaa on se, että seutu saa nykyisin ulkomaalaisista muuttovoittoa myös muualta Suomesta lähes yhtä paljon kuin suomalaisista. Helsingin kaupunki on menettänyt viime vuosina muuttotappiona seudun muihin kuntiin enemmän asukkaita kuin on saanut muualta Suomesta muuttovoittona. Talouden taantuman syvetessä vuonna 2008 Helsingistä muutettiin Kuvio 5. Helsingin päivähoito- ja peruskouluikäisten määrä sekä uusi ja edellinen ennuste Figur 5. Antalet barn i dagvårds- resp. grundskolålder i Helsingfors samt nya resp. föregående prognosen vuotiaat - åringar 0-6-vuotiaat 0-6-åringar Edellinen - Föreg. Uusi - Ny Fram till år 2040 väntas Helsingfors folkmängd växa med 17 procent, mot 33 procent för övriga regionen. I synnerhet de senaste åren har folkökningen i Helsingforsregionen i hög grad byggt på flyttöverskott från utlandet, samt på den stadiga naturliga folkökningen. Att lägga märke till är att regionen numera får nästan lika mycket utländskt som finländskt flyttöverskott även från övriga Finland. Staden Helsingfors har de senaste åren förlorat mera invånare till den övriga regionen än det flyttat in från övriga Finland. Men i och med att recessionen fördjupades år 2008 flyttades det mindre än tidigare från Helsingfors till grannkommunerna, och staden fick flyttöverskott från övriga Finland för första gången sedan år Enligt befolkningsprognosen väntas Helsingfors få ungefär lika mycket flyttöverskott från utlandet som från övriga Finland. Flyttandet inom Helsingforsregionen skulle även i fortsättningen ge minus för Helsingfors. Den naturliga folkökningen stärks ända till år 2020 i och med att födslarna ökar. Under 2020-talet börjar den naturliga folkökningen minska i och med ökad dödlighet, och på 2030-talet skulle den naturliga folkökningen rentav bli negativ. Folkmängden i det område som i början av 2009 införlivades i Helsingfors från Sibbo och Vanda var nästan personer. Från och med medlet av 2010-talet spelar byggandet i detta område med sin byggpotential en viktig roll för Helsingfors då. Snabbare ökning i 0 6-åringarna, långsammare minskning i 7 15-åringarna Minskningen i antalet barn i dagvårdsålder (0 6 år) avstannade år 2007, men det har börjat växa igen. Under hela 2010-talet väntas de öka årligen med Däremot fortsätter minskningen i antalet grundskolebarn (7 15-åringar) ända till medlet av 2010-talet, då de är färre än idag. Men lågstadieeleverna minskar med bara 1 000, och den nya prognosen är 500 personer större än den föregående vid tidpunkten

13 kuitenkin selvästi aikaisempaa vähemmän naapurikuntiin ja kaupunki sai kotimaan muuttoliikkeessä muuttovoittoa ensimmäistä kertaa vuoden 2001 jälkeen. Väestöennusteessa Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa yhtä paljon ulkomaalaisista kuin työmarkkina-alueen ulkopuolelta kotimaasta tulevista muuttajista. Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen ennustetaan pysyvän Helsingille edelleen tappiollisena. Luonnollinen väestönkasvu nousee vuoteen 2020 asti syntyvien lasten määrän lisääntymisen ansiosta luvulla luonnollinen väestönkasvu alkaa vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi, ja 2030-luvulla luonnollinen väestön-muutos kääntyy negatiiviseksi. Vuoden 2009 alussa Sipoosta ja Vantaalta liitetyn alueen väkiluku oli vajaa henkeä luvun jälkipuolelta alkaen tämän alueen rakentamisella on tärkeä rooli Helsingin väestönkasvun mahdollistajana. 0 6-vuotiaat lisääntyvät nopeammin, koululaiset vähenevät hitaammin Päivähoitoikäisten väheneminen pysähtyi vuonna 2007 ja määrä on kääntynyt nousuun. Kasvun ennakoidaan jatkuvan vuosittain hengellä koko ensi vuosikymmenen. Sen sijaan peruskouluikäisten, 7 15-vuotiaiden väheneminen jatkuu 2010-luvun puoliväliin, jolloin koululaisten määrä on nykyistä alempi. Ala-asteikäisten määrä alenee kuitenkin enää hengellä, ja uusi ennuste on 500 henkeä edellistä korkeampi vuonna Yrkesläro- och gymnasieeleverna börjar minska Antalet åringar, dvs. de som går i yrkesläroanstalt eller gymnasium, är nu på topp i Helsingfors, hela Under 2000-talet har deras antal vuxit snabbt, med alias 15 procent. Men nu börjar åldersklassen minska, och är fåtaligare år 2020 än idag. I Esbo och Vanda når denna åldersgrupp kulmen år 2010, med sammanlagt personer. Fram till år 2018 minskar den dock med 10 procent. I hela Helsingforsregionen når antalet årngar kulmen personer år 2011, och förutspås sedan under de påföljande knappa tio åren minska med över Därefter börjar åldersklassen åter växa i regionen och nuvarande nivå nås igen i slutet av 2020-talet. Kuvio 6. Helsingin seudun ammattiopetus- ja lukioikäiset (16 18-vuotiaat) ja ennuste vuoteen 2020 Figur 6. Antalet åringar (yrkesläro-/gymnasieålder) i Helsingforsregionen samt prognos fram till Muu seutu - Övriga regionen Ammattiopetus- ja lukioikäisten määrä alkaa laskea Ammattiopetus- ja lukioikäisten (16 18-vuotiaat) määrä on nyt huipussaan Helsingissä, henkeä. Määrä kasvoi 2000-luvulla nopeasti, henkeä eli 15 prosenttia vuosituhannen alusta. Ikäluokan koko al Helsinki - Helsingfors

14 Kuvio 7. Helsingin ja Helsingin seudun työikäinen (18 64-vuotiaat) väestö ja ennuste vuoteen 2020 Figur 7. Antalet åringar i Helsingfors och Helsingforsregionen och prognos fram till 2020 Enligt en prognos uppgjord av Statistikcentralen år 2009 minskar denna åldersgrupp även i hela landet i ungefär samma proportion, absolut sett med personer från år 2009 till 2018, varefter en ny ökning vidtar Helsinki - Helsingfors Toteutunut - Reell Helsingin seutu Helsingforsregionen Perus - Grundprognos Nopea - Snabb Hidas - Långsam Toteutunut - Reell Perus - Grundprognos Nopea - Snabb Hidas - Långsam kaa nyt pienentyä ja määrä vähenee 3 500:lla vuoteen 2020 mennessä. Espoossa ja Vantaalla ikäryhmän huippu saavutetaan vuonna 2010, jolloin määrä on yhteensä Vuoteen 2018 mennessä ikäluokan koko pienenee 10 prosentilla. Befolkningen i arbetsför ålder I Helsingfors har antalet åringar, som räknas som den arbetsföra befolkningen, vuxit snabbt utom åren , då en recession i regionen minskade inflyttningen från övriga Finland och då utflyttningen till grannkommunerna samtidigt fick fart. Ökningen i åringar blir klart långsammare i Helsingfors då de stora åldersklasserna går i pension. I prognosalternativet långsam tillväxt minskar antalet arbetsföra då inflyttningen minskar. I början av 2010 är de i Helsingforsregionen som avgår i pension nästan lika många som de unga som kommer in på arbetsmarknaden. Visserligen får regionen flyttöverskott även av åringar, men om ekonomins och sysselsättningens tillväxt blir snabb i början av 2010-talet kan det bli fråga om arbetskraftsbrist på regionen arbetsmarknad. Pensionärerna ökar med hälften tills år 2025 Då de stora efterkrigstida årskullarna födda börjar nå pensionsåldern i början av 2010-talet börjar antalet över 65-åringar växa betydligt snabbare än tidigare. Antalet pensionärer blir halvannan gång så stort i Helsingfors under de följande 15 åren. Över 65-åringarnas andel av befolkningen växer då från nuvarande 14,3 procent till 19 procent. Därefter växer andelen klart långsammare, och på 2030-talet slutar även antalet växa. Under 2000-talet har över 80-åringarna i Helsingfors ökat med ca , dvs. 20 procent, och de fortsätter öka på samma sätt in på 2020-talet. Åren växer denna äldsta åldersgrupp betydligt snabbare än 12

15 Koko Helsingin seudun vuotiaiden määrän huippu saavutetaan vuonna 2011 ja määrän ennustetaan vähenevän huipun hengestä seuraavan vajaan 10 vuoden kuluessa yli hengellä. Tämän jälkeen ammattiopetus- ja lukioikäisten määrä seudulla alkaa jälleen kasvaa, ja nykyinen taso saavutetaan taas 2020-luvun lopulla. Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman ennusteen mukaan myös koko maassa tämä ikäryhmä pienenee suhteellisesti vastaavalla tavalla, hengellä vuodesta 2009 vuoteen 2018, minkä jälkeen alkaa uusi kasvu. Kuvio 8. Yli 80-vuotiaat Helsingissä ja ennuste vuoteen 2040 Figur 8. Antalet över 80-åringar i Helsingfors och prognos fram till Työikäinen väestö Helsingissä työikäisten (18 64-vuotiaat) määrä on kasvanut nopeasti lukuun ottamatta vuosien jaksoa, jolloin seudun talouden taantuma vähensi muuttoja muualta Suomesta ja samalla poismuutto naapurikuntiin voimistui. Työikäisten, vuotiaiden määrän kasvu hidastuu Helsingissä merkittävästi suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ennusteen hitaan kasvun vaihtoehdossa työikäisten määrä laskee tulomuuton vähetessä. Koko Helsingin seudulla 2010-luvun alussa eläkkeelle siirtyvien määrä on lähes yhtä suuri kuin uudet työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat. Seutu tosin saa muuttovoittoa myös tätä vanhemmista, vuotiaiden ikäluokista, mutta mikäli talouden ja työllisyyden kasvu alkaa nopeana 2010-luvun alussa, seudun työmarkkinoilla voidaan joutua kokemaan työvoimapulaa. Eläkeläisten määrään puolet lisää vuoteen 2025 mennessä Kun sodan jälkeen vuosina syntyneet suuret ikäluokat alkavat tulla eläkeikään heti 2010-luvun alussa, yli 65-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Eläkeikäisten määrä puolitoistakertaistuu Helsingissä seuraavan 15 vuoden Ikä, ålder tidigare, och år 2030 är åldersklassens numerär ca större än idag, dvs. nästan dubbelt så stor. Prognos områdesvis Enligt befolkningsprognosen för Helsingfors olika områden fram till år 2019 blir folkökningen störst i de f.d. hamnområdena Busholmen, Fiskhamnen och Kronobergsstranden, i vilka det börjar byggas nya bostäder. Men även andra betydande byggobjekt finns i staden, t.ex. på flera ställen på Drumsö och i Kånala samt i Viksbacka, Kvarnbäckens södra del och Alpbyn. I många halvfärdiga områden, såsom Arabiastranden, Nordsjö och Ladugården fortsätter tillväxten. Ekonomisk recession och barnfamiljer Helsingfors flyttunderskott till regionens övriga kommuner har minskat som följd av recessionen och det 13

16 Kuvio 9. Ennustettu väkiluvun muutos Helsingissä osa-alueittain Figur 9. Prognosticerad folkmängdsförändring i Helsingfors delområdesvis kuluessa. Tänä aikana yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 14,3 prosentista 19 prosenttiin. Tämän jälkeen osuuden kasvu hidastuu selvästi ja 2030-luvulla myös määrän kasvu päättyy. Vanhempien, yli 80-vuotiaiden määrä on kasvanut Helsingissä 2000-luvulla hengellä, 20 prosenttia ja kasvu jatkuu samalla tavalla 2020-luvulle saakka. Vuosina tämä vanhin ikäluokka kasvaa huomattavasti aikaisempaa nopeammin ja vuonna 2030 ikäluokan koko on henkeä nykyistä korkeampi, lähes kaksinkertainen. lama byggandet. En liknande förändring skedde även under depressionen i början av 1990-talet. År 2008 var flyttminuset av 0 6-åringar till grannkommunerna nästan en fjärdedel mindre än medeltalet åren I innerstaden och i synnerhet dess mest småbostadsdominerade delar var förändringen ännu större: t.ex. i Berghäll-Åshöjden flyttar barnfamiljerna i regel snabbt till större bostäder någon annanstans, men i fjol minskade utflyttningen av 0 6-åringar med nästan hälften. Barnfamiljernas utflyttning från innerstaden har mest gått till övriga delar av Helsingfors, i 14

17 Ennuste alueittain Vuoteen 2019 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat asuntorakentamiseen vapautuvilla satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuoressa. Kaupungissa on myös muita merkittäviä rakentamiskohteita, kuten useilla alueilla Lauttasaaressa ja Konalassa sekä Viikinmäki, Myllypuron eteläosa ja Alppikylä. Useilla keskeneräisillä alueilla, kuten Arabianrannassa, Vuosaaressa ja Latokartanossa kasvu jatkuu. Talouden taantuma ja lapsiperheet Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin on pienentynyt heikon talouskehityksen ja rakentamisen vähäisyyden takia. Vastaava muutos tapahtui myös 1990-luvun laman aikana. Päivähoitoikäisten muuttotappio naapurikuntiin oli vuonna 2008 lähes neljänneksen vuosien keskiarvoa pienempi. Kantakaupungissa ja erityisesti sen kaikkein pienasuntovaltaisimmilla alueilla muutos oli vielä suurempi, esim. Kallion-Alppiharjun alueelta lapsiperheet muuttavat yleensä varsin nopeasti alueelta suurempiin asuntoihin, mutta viime vuonna lasten muuttotappio väheni lähes puoleen. Lapsiperheiden muutot kantakaupungista ovat valtaosin suuntautuneet muualle Helsinkiin, ja tärkeinä muuttokohteina ovat Helsingin uudet asuntoalueet, joille on rakennettu myös kohtuuhintaisia Hitas- ja ARA-asuntoja. Seudun kehyskuntiin muuttaneita perheitä on ollut vain murto-osa muuttaneista. Rakentaminen väheni jo ennen talouden taantumaa: vuosina Helsingissä valmistui kolmannes vähemmän asuntoja kuin keskimäärin vuosikymmenen alkupuolella. ARA-rahoitteisten perheasuntojen (vähintään 3 huonetta ja keittokomero) määrä oli vain neljännes aikaisemmasta. Kantakaupungin lapsiperheiden muuttoliikkeessä merkittävin ero aikaisempaan onkin muuttojen väheneminen uusille asuntoalueille. Kantakaupungin vanhojen osien lapsiperheistä asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa yli kolmannes, Kuvio 10. Helsingin niemen vanhojen asuntoalueiden päivähoitoikäisten (0 6-vuotiaat) lasten määrä sekä vuosina laaditut ennusteet ilman uustuotantoa Figur 10. Antal 0 6-åringar (dagvårdsålder) i de gamla bostadsområdena på Helsingforsnäset samt prognoser utan nyproduktion uppgjorda Toteutunut - Reell Ennuste - Prognos 2009 Ennuste - Prognos 2008 Ennuste - Prognos Alueet: Vironniemen, Ullanlinnan, Kampinmalmin, Taka-Töölön, Kallion ja Alppiharjun peruspiirit, (ei Ruoholahti, Jätkäsaari, Munkkisaari ja Sörnäinen. Områden: distrikten Estnäs, Ulrikasborg, Kampmalmen, Bortre Tölö, Berghäll och Åshöjden (ej Gräsviken, Busholmen, Munksholmen eller Sörnäs synnerhet de nya bostadsområdena, där det byggts även överkomliga Hitas- och ARA-bostäder. Bara en bråkdel av de familjer som flyttat har valt regionens kranskommuner. Byggandet minskade redan innan den ekonomiska svackan: åren färdigställdes det i Helsingfors en tredjedel färre bostäder än medeltalet för årtiondets första hälft. Antalet ARA-finansierade familjebostäder (minst 3 rum och kokvrå) var bara en fjärdedel av vad det tidigare varit. Största förändringen med barnfamiljerna i innerstaden är att flyttningarna till nya bostadsområden minskat. I de gamla delarna av innerstaden bor över en tredjedel av barnfamiljerna i marknadshyresbostäder, vilket är en tre gånger större andel än i övriga Helsingfors. De nya bostadsområden som byggts nära innerstaden har varit populära flyttmål för innerhelsingforsar- 15

18 osuus on kolminkertainen muuhun Helsinkiin verrattuna. Kantakaupungin lähelle rakennetut uudet alueet ovat olleet suosittuja muuttokohteita keskustan asukkaille, Ruoholahteen ja Arabianrantaan muuttaneista puolet on tullut lähialueilta. Uudessa väestöennusteessa arvioidaan nykyisen kaltaisen väestökehityksen jatkuvan vielä vuoteen 2011, minkä jälkeen talouden ja työllisyyden ennakoidaan elpyvän ja Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentamisen olevan jo vauhdissa, mikä pysäyttäisi lasten määrän kasvun Kantakaupungin vanhoilla alueilla. na: hälften av dem som flyttat till Gräsviken och Arabiastranden har kommit från närliggande områden. I den nya befolkningsprognosen bedöms att en folkutveckling lik den nuvarande kommer att fortsätta ända till år 2011, varefter ekonomin och sysselsättningen börjar repa sig och byggandet i Busholmen och Fiskhamnen kommer igång, vilket skulle ha som följd att antalet barn slutar växa i de gamla områdena i innerstaden. Lähde: Källa: Helsingin väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2009:32 luettavissa: julkaisut Befolkningsprognos för Helsingfors Helsingfors stads faktacentral, statistik 2009:32. Kan läsas på 16

19 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Flyttandet inom Huvudstadsregionen förändras Hannu Kytö Pääkaupunkiseudun muuttovirroissa on tapahtunut viime vuonna muutoksia. Alueen nettomuutto on ollut kasvussa etupäässä maahanmuuton ansiosta. Vuoden 2008 aikana myös pääkaupunkiseudun maan sisäinen nettomuutto kääntyi positiiviseksi lähinnä Helsingin ja Vantaan muuttovoittojen ansiosta. Muutos johtuu pääasiassa sekä talouden taantumasta että kehyskuntien vetovoiman hiipumisesta. Taantuman aikana kaupunkien vetovoima kasvaa ja omakotiasumiseen perustuvat muuttovirrat kehyskuntiin pienenevät. Kuluttajatutkimuskeskuksessa on valmistunut tutkimushanke pääkaupunkiseudun muuttovirroista (Kytö & Väliniemi 2009). Tässä artikkelissa on esitetty tiivistetysti tutkimuksen keskeisimmät tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset. På senare år har det skett förändringar i flyttningsströmmarna i Huvudstadsregionen. Nettomigrationen har vuxit främst som följd av invandring. Under 2008 fick Huvudstadsregionen positiv flyttbalans även med övriga Finland, närmast från Helsingfors och Vanda. Denna svängning beror i huvudsak dels på den ekonomiska kräftgången, dels att kranskommunernas dragningskraft minskat. Under recessioner blir städer mera tilldragande och flyttströmmarna till småhus i kranskommunerna avtar. Vid Konsumentforskningscentralen har ett forskningsprojekt om flyttningsströmmarna i Huvudstadsregionen nyligen avslutats (Kytö & Väliniemi 2009). Föreliggande artikel presenterar de mest vitala rönen från och slutsatserna av denna forskning. Tutkimuksen tavoite ja käytetyt aineistot Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteita ja syitä. Lisäksi jäsennettiin lähtö- ja tulomuuttoon liittyviä kuluttajatyyppejä elämäntilanteineen ja -tapoineen. Pääkaupunkiseudun ympäristön tutkimuskunnat 1 valittiin niin, että ne Undersökningens syfte och material Syftet med undersökningen var att klarlägga flyttandets struktur och orsaker i Huvudstadsregionen. Dessutom skisserades vissa typiska kategorier av ut- och inflyttare upp på grundval av deras livssituation och levnadsvanor. De kranskommuner 1 kring Huvudstadsre- 1 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula, Porvoo, Sipoo ja Vihti. - Hyvinge, Träskända, Kervo, Kyrkslätt, Lojo, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tusby, Borgå, Sibbo, Vichtis. 17

20 edustavat mahdollisimman hyvin sellaisia kuntia, jonne muuttaa pääkaupunkiseudulta eniten väestöä ja joiden nettomuutto pääkaupunkiseudulta on mahdollisimman suuri. Kohdekunnat pyrittiin valitsemaan myös niin, että niistä osa olisi uusien suurien liikenneväylien varrella. Tutkimus kohdistettiin vuoden 2008 aikana pääkaupunkiseudulle, pääkaupunkisedun sisällä ja pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneisiin vuotiaisiin henkiöihin. Tutkimushanke koostuu toisiaan täydentävistä sekä erikseen raportoiduista postikysely- ja haastattelututkimuksista. Perusjoukkojen koon, osaotoksien suuruuden ja vastausprosenttien perusteella voidaan päätellä, että aineistot edustavat hyvin tutkimuksen kohteena olleita muuttovirtoja. Otosten yhteenlaskettu vastausprosentti oli 42,2 prosenttia (n=1 328). Saatuja aineistoja voidaan pitää suhteellisen hyvinä, sillä suurelle yleisölle eli valikoimattomalle joukolle suunnatun kyselyn vastausprosentti jää yleensä prosenttiin (Hirsjärvi ym.1997). Jos lisäksi huomioidaan otoksien koot ympäristökuntiin suuntautuneiden muuttojen perusjoukosta, voidaan saatua vastausten määrää pitää hyvänä, koska osassa kuntakohtaisten muuttovirtojen perusjoukoista oli mukana lähes kaikki muuttaneet kotitaloudet. Pääkaupunkiseudun vetovoima kasvussa Noin puolet pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneista muutti varsinaiselle maaseudulle, mutta toinen puoli muutti ympäristön pikkukaupunkeihin, joten puhuminen maallemuutosta kehyskuntiin muuton yhteydessä on osittain harhaanjohtavaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat viime vuosina menettäneet asukkaita lähes kaikkiin ympäristön tutkimuskuntiin enemmän kuin saivat niistä muuttaneita tilalle. Helsingin ja Vantaan nettomenetykset jakautuvat lähes samankaltaisesti eri ympäristökuntien välillä, mutta Esgionen som studerades valdes ut för att så bra som möjligt företräda sådana kommuner dit det flyttar mest folk från Huvudstadsregionen och vars flyttöverskott från Huvudstadsregionen är så stort som möjligt. Idén var att om möjligt välja studiekommunerna så att en del låg längs stora nya trafikleder. Undersökningen gällde personer i åldern som år 2008 flyttat till Huvudstadsregionen, inom den eller från den till kranskommunerna. Forskningsprojektet består av post- och intervjuenkäter som kompletterar varandra och rapporteras skilt för sig. På grundval av populationernas och urvalens storlek och av svarsprocenten kan vi slå fast att undersökningsmaterialet gott och väl är representativt för flyttningsströmmarna. Sammanlagda svarsprocenten för urvalen var 42,2 procent (N=1 328). De erhållna materialen kan anses vara relativt bra, eftersom enkäter riktade till den stora allmänheten utan urval i regel har en svarsprocent mellan 30 och 40 (Hirsjärvi ym.1997 ). Om vi dessutom beaktar urvalens andel av populationen av flyttare till kranskommunerna, kan det erhållna antalet svar ses som gott, eftersom en del av flyttpopulationerna kommunvis innehöll så gott som alla de hushåll som flyttat. Huvudstadsregionen allt attraktivare Omkring hälften av dem som flyttade från Huvudstadsregionen till de omgivande kranskommunerna flyttade till egentlig landsbygd, men andra hälften flyttade till småstäder. Så att jämställa kranskommunerna med landsbygd är delvis vilseledande. Städerna i Huvudstadsregionen har de senaste åren haft negativ flyttbalans med nästan alla de kranskommuner vi undersökte. Helsingfors och Vandas nettoförluster är nästan jämnt fördelade på de olika kommunerna, medan Esbo förlorat folk i synnerhet till västra grannen Kyrkslätt. Av dem som flyttat från Helsingfors till 18

21 poo menettää väestöä erityisesti Kirkkonummelle. Helsingistä alueen kehyskuntiin muuttaneista noin viidennes oli lähtöisin kaupungin keskustasta ja neljä viidennestä esikaupunkialueilta tai lähiöistä. Pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin suuntautuvassa muuttoliikkeessä tapahtui vuoden 2008 aikana selvä muutos. Vielä vuonna 2007 pääkaupunkiseudun muuttotappio ympäristökuntiin oli henkeä, mutta vuonna 2008 tappio oli enää henkeä. Helsinki ja Vantaa menettivät aiemmin asukkaita etenkin Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Keravalle, mutta näiden kuntien vetovoima näyttää hiipuneen vuonna Helsingin muuttotappio oli vuonna 2008 tutkimuksen kehyskuntiin enää noin henkeä, kun se edellisvuonna oli Ainoastaan Kirkkonummi veti vuonna 2008 aiempaa enemmän helsinkiläisiä, kun kaikkien muiden kehyskuntien vetovoima pieneni. Vastaavasti Vantaan muuttotappio vuonna 2008 oli noin henkilöä, kun se vuonna 2007 oli noin henkilöä. Espoon muuttotappio kehysalueelle pieneni 1 400:sta 1 000:een. Asumisen kalleus ajaa kehyskuntiin Noin puolet Helsingistä kehyskuntiin muuttaneista mainitsi asumisen kalleuden vaikutuksen muuttoon olleen melko tai erittäin suuren. Helsingistä muualle pääkaupunkiseudulle muuttaneista noin kaksi kolmesta olisi todennäköisesti pysynyt Helsingissä, jos asuntojen hinnat olisivat alhaisemmat. Kehyskuntiin muuttoa kuvaavat myös halukkuus omakoti- tai rivitaloasumiseen ja sopivan tontin löytyminen sieltä. Noin puolet kehyskuntiin muuttaneista kaipasi monipuolisempaa asuntotarjontaa tai viihtyisämpää ja turvallisempaa asuinympäristöä. Neljännes Helsingistä kehyskuntiin muuttaneista mainitsi jonkin asuinympäristön epäkohdan vaikuttaneen merkittävästi muuttopäätökseen. (taulukko 1). kranskommunerna kom en femtedel från stadskärnan och fyra femtedel från ytterstaden. År 2008 inträffade en klar förändring i flyttningsrörelsen från Huvudstadsregionen till kranskommunerna. Ännu år 2007 var Huvudstadsregionens flyttunderskott till kranskommunerna personer, men år 2008 endast Helsingfors och Vanda förlorade tidigare invånare i synnerhet till Nurmijärvi, Tusby och Kervo, men dessa kommuners dragningskraft ser ut att ha tacklat av år År 2008 förlorade Helsingfors bara personer till de undersökta kranskommunerna, mot året innan. Endast till Kyrkslätt flyttade det mera helsingforsbor än tidigare, och alla de övriga kranskommunernas dragningskraft minskade. Vandas motsvarande flyttminus var år 2008, mot året innan. Esbos flyttminus till kranskommunerna minskade från till Dyrt boende ger utflyttning Omkring hälften av dem som flyttat från Helsingfors till kranskommunerna uppgav att det dyra boendet påverkat flyttbeslutet ganska eller väldigt mycket. Av dem som flyttat från Helsingfors till övriga Huvudstadsregionen hade två tredjedelar sannolikt stannat i Helsingfors om bostadspriserna där varit lägre. Flyttandet till kranskommunerna påverkas också av viljan att bo i villa (dvs. egnahemshus) eller radhus eller att hitta en lämplig byggtomt. Omkring hälften av dem som flyttat till kranskommunerna ville ha ett mångsidigare bostadsutbud eller en trivsammare och tryggare boendemiljö. En fjärdedel av dem som flyttat från Helsingfors till kranskommunerna uppgav att någon olägenhet i boendemiljön påverkat flyttbeslutet i betydande grad (Tabell 1). Av dem som flyttat inom Huvudstadsregionen eller från den till kranskommunerna uppgav nästan hälften en bostadsrelaterad faktor som den viktigaste attraktionsfaktorn vid valet av ny boningsort. I synnerhet för 19

22 Pääkaupunkiseudun sisällä ja pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttaneista lähes puolet mainitsi asuntoon liittyvän tekijän tärkeimmäksi uuden asuinpaikkakunnan valintaan liittyväksi vetovoimatekijäksi. Asuinympäristön viihtyisyys, rauhallisuus ja turvallisuus merkitsivät etenkin kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneille lähes yhtä paljon kuin mieluisan asunnon saaminen, joka oli tärkein yksittäinen asuinkunnan valintaan vaikuttanut syy. Luonnon merkitys oli pääkaupunkiseudun ulkopuolelle muuttaneille huomattavasti tärkeämpi tekijä kuin pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneille. Tärkeimpien yksittäisten vetovoimatekijöiden joukossa oli edullisemman asunnon saaminen, mikä korostui etenkin Helsingistä ja Espoosta kehyskuntiin muuttaneiden vastauksissa. Pääkaupunkiseudun ympäristöön muuttaneille myös lapsille turvallinen ympäristö sekä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet olivat keskimääräistä tärkeämpiä tekijöitä. Lähes kaikki pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin muuttaneet olivat harkinneet muuttoa myös pääkaupunkiseudun sisällä, mikä tarkoittaa sitä, että ainakin osa näistä muutoista olisi jäänyt toteutumatta, jos muuttajat olisivat löytäneet etsimänsä lähempää. Tutkimuksen teoreettisen taustan käsitteistä trade-off -ajattelu (esim. Evans 1973 ), jossa esimerkiksi asumisväljyyttä tai asumisen laatua haetaan kauempaa ja maksetaan siitä pidentyneinä työmatkoina ja nousseina liikkumiskustannuksina, näyttää toimivan myös tämän tutkimuksen yhteydessä. Kaupunkilaisten haaveet omakotitalossa asumisesta toteutuivat useimman pääkaupunkiseudun ympäristöön suuntautuneen muuton yhteydessä samalla, kun asumisväljyys kasvoi huomattavasti. Laadukasta asumista haluttaisiin kuitenkin löytää sieltä, missä on elämää, läheltä kaupunkia ja lyhyiden työmatkojen päästä. Siihen kuitenkaan useimmilla ei näytä olevan varaa. On tehtävä kompromisseja. Kunnan veroprosentilla, eläkkeelle siirtymisellä tai, ekologisella elämäntavalla ei ollut vaikutusta asuinkunnan valintaan. dem som flyttade till kranskommunerna eller inom Huvudstadsregionen betydde boendemiljöns trivsamhet, lugn och trygghet nästan lika mycket som att hitta en lämplig bostad. Sistnämnda var den viktigaste enskilda orsaken till valet av bostadskommun. Naturen var en klart viktigare faktor för dem som flyttat ut från Huvudstadsregionen än för dem som flyttat till Huvudstadsregionen eller inom den. Bland de viktigaste enskilda attraktionsfaktorerna nämndes tillgång till förmånligare bostad, i synnerhet av dem som flyttat från Helsingfors eller Esbo till kranskommunerna. Även en trygg omgivning för barnen samt frilufts- och motionsmöjligheter var viktigare egenskaper än i medeltal. Nästan alla som flyttar från Huvudstadsregionen till kranskommunerna hade också övervägt flyttning inom Huvudstadsregionen, vilket innebär att åtminstone en del av dem hade bott kvar i den om de hittat lämplig bostad. Bland de teoretiska bakgrundsbegreppen till vår studie tycks konceptet trade off (t.ex. Evans 1973) passa in här, dvs. man söker efter t.ex. större bostad eller bättre boende längre borta men får i gengäld högre förflyttningskostnader i och med längre arbetsresor. För de flesta som flyttat från Huvudstadsregionen till kranskommunerna gick drömmen om ett eget hus i uppfyllelse, samtidigt som boendeutrymmet växte märkbart. Ändå ville man helst hitta högklassigt boende där det finns liv och leverne, nära staden och på kort avstånd till jobbet. Men det tycks de flesta inte ha råd med. Man måste kompromissa. Varken kommunens skatteprocent, pensionering eller ett ekologiskt levnadssätt inverkade på valet av bostadskommun. Kortare väg till jobbet i Huvudstadsregionen Flyttade man inom Huvudstadsregionen förändrades hustypen inte nämnvärt, men det gjorde både den och upplåtelseformen i synnerhet bland dem som flyttat till kranskommunerna. Flyttade man dit från Helsingfors handlade det oftare om flytt från höghus till villa eller 20

23 Taulukko 1. Asiat, joiden parempi järjestäminen muuttajien aiemmassa kotikunnassa olisi vaikuttanut muuton todennäköisyyteen, % Tabell 1. Faktorer (%) som ifall de varit bättre ordnade i förra hemkommunen sannolikt hade påverkat flyttbeslutet I Muualta Suomesta Helsinkiin - Från övriga Finland till Helsingfors (n=121) II Helsingistä muualle PKS:lle - Från Helsingfors till övr. Huvudstadsregionen (n=100) III Helsingistä kehyskuntiin - Från Helsingfors till kranskommunerna (n=350) 21

24 Pääkaupunkiseudulle muuttaneiden työmatka lyheni Talotyyppi ei juuri muuttunut pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa, mutta talotyyppi ja omistusmuoto muuttuivat etenkin ympäristökuntiin suuntautuneessa muutossa. Helsingistä ympäristökuntiin muuttaneiden asumismuoto muuttui useammin kerrostalosta omakoti- tai rivitaloon: 80 % asui ennen muuttoa kerrostalossa; muuton jälkeen 40 % asui omakotitalossa ja 40 % pari- tai rivitalossa. Omistusasuminen lähes kaksinkertaistui sekä pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa että muutossa ympäristökuntiin. Asumisväljyys ei muuttunut pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa, väheni muualta pääkaupunkiseudulle muuttaneilla noin 14 m 2 ja kasvoi ympäristökuntiin muuttaneilla m 2 asukasta kohden. Kotitalouden tarpeet ja asumisen tilantarve muuttuivat lapsen syntymän tai muun perhetilanteen muutoksen seurauksena. Pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneiden työmatkat pysyivät lähes ennallaan. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden työmatkat lyhenivät keskimäärin noin 10 km, kun taas pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneiden työmatkat kasvoivat keskimäärin km. Pääkaupunkiseudun ympäristöön muuttaneista prosenttia ja pääkaupunkiseudun sisällä tai pääkaupunkiseudulle muuttaneista noin 40 prosenttia kulki työmatkansa henkilöautolla. Pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin muuttaneista kotitalouksista lähes puolet omisti useamman kuin yhden auton. Ympäristökuntiin muuttaneista yli 60 prosentilla työmatkoihin kuluva aika kasvoi ja vajaalla 20 prosentilla työmatkoihin kuluva aika väheni. Ympäristökuntiin muuttaneet kokivat liikkumismahdollisuutensa huonoiksi tai melko huonoiksi lähes kolme kertaa useammin kuin pääkaupunkiseudulla tai pääkaupunkiseudulle muuttaneet. Suurin osa ympäristökuntiin muuttaneista käytti ravintola- ja kulttuuripalveluja muualla kuin asuinkunnassaan sekä osti kestokulutustavarat ja vaatteet naaradhus: före flytten bodde 80 % i höghus, efter flytten 40 % i villa och 40 % i par- eller radhus. Boende i ägarbostad blev nästan dubbelt vanligare både bland dem som flyttat inom Huvudstadsregionen eller från den till kransen. Boendeutrymmet förändrades inte för dem som flyttade inom Huvudstadsregionen, men minskade med 14 kvm per person för dem som flyttade annanstans ifrån till Huvudstadsregionen och växte med kvm/pers för dem som flyttat till kranskommunerna. Hushållens behov av utrymme påverkades av familjetilldragelser såsom att man fick barn. För dem som flyttade inom Huvudstadsregionen förblev avståndet till jobbet nästan oförändrat. De som flyttat från övriga Finland till Huvudstadsregionen fick i medeltal ca. 10 km kortare arbetsresor, medan de som flyttat från Huvudstadsregionen till kranskommunerna fick i snitt km längre till jobbet. Bilen till jobbet tog procent av dem som flyttat till kranskommunerna och 40 procent av dem som flyttat inom eller till Huvudstadsregionen. Av de hushåll som flyttat från Huvudstadsregionen till kranskommunerna ägde nästan hälften flera än en bil. Bland dem som flyttat till kranskommunerna ökade restiden till och från jobbet för över 60 procent, och minskade för knappt 20 procent. Att uppleva sina kommunikationer som dåliga var nästan tre gånger vanligare bland dem som flyttat till kranskommunerna än bland dem som flyttat inom eller till Huvudstadsregionen. Största delen av dem som flyttat till kranskommunerna anlitade restaurang- och kulturservice annanstans än i hemkommunen och köpte långvariga konsumtionsartiklar och kläder i grannkommunerna. Av dem som flyttat till kranskommunerna anlitade en fjärdedel hälso-, idrotts- och motionsservice i huvudsak utanför sin bostadskommun, och procent köpte i huvudsak sin mat i grannkommunerna. En del av denna service anlitades på väg till eller från jobbet. Bostadskostnaderna ökade för två tredjedelar av alla hushåll som flyttat oberoende av flyttriktning. Vanligare med sjunkande än stigande boendekostna- 22

25 purikunnista. Noin neljännes ympäristökuntiin muuttaneista käytti terveys-, urheilu- ja liikuntapalveluja pääasiallisesti asuinkuntansa ulkopuolella. Ympäristökuntiin muuttaneista prosenttia osti elintarvikkeensa pääasiallisesti muualta kuin asuinkunnastaan. Osa palveluasioinnista liitettiin työmatkojen yhteyteen. Asumiskustannukset lisääntyivät kahdella kolmesta kaikista muuttaneista kotitalouksista muuton suunnasta riippumatta. Asumiskulut laskivat useammin kuin nousivat ainoastaan niillä, jotka muuttivat työsuhdeasuntoon. Suurin osa muuttajista pyrki todennäköider var det endast bland dem som flyttade till tjänstebostad. Sannolikt ville största delen av flyttarna höja sin boendestandard i samband med flyttningen, och måste därför lägga ut mera än tidigare. Vanligast med höjda boendekostnader var det bland dem som förtjänade bra, över euro per år, i synnerhet vid flyttning inom Huvudstadsregionen eller från Esbo till kranskommunerna. För dem som flyttade från Huvudstadsregionen till kranskommunerna steg kostnaderna för arbetsresor, ICT, el och vatten, men å andra sidan minskade utgifterna för kläder oftare än de ökade. Nettoinkomsterna steg för ca. hälften av dem som flyttat Kartta 1. Muuton seurauksena tapahtunut tulomuuttajien työmatkan muutos asuinkunnittain ja neliökilometriruuduittain Karta 1. Som följd av flyttningen skedda förändringen av arbetsresan enligt bokommunen och kvadratskilometern Kuluttajatutkimuskeskus 2009 Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8168/09 23

26 sesti kohentamaan muuton yhteydessä asumistasoaan ja joutui maksamaan siitä aiempaa enemmän. Asumiskustannukset lisääntyivät useimmiten hyvätuloisilla, yli vuodessa ansaitsevilla etenkin pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa ja Espoosta kehyskuntiin muuttaneilla. Pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin muuttaneiden työmatkakustannukset, tietoliikenne-, puhelin- sekä vesi- ja sähkömaksut kasvoivat; toisaalta vaatemenot pienenivät useammin kuin kasvoivat. Nettotulot nousivat noin puolella muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneista ja joka viidennellä ympäristökuntiin muuttaneista. Nettotulot laskivat joka kolmannella ympäristökuntiin muuttaneella. Tapahtumarikas elämä houkutteli pääkaupunkiseudulle Pääkaupunkiseudun sisällä muuttanut kotitalous oli yleisimmin kahden hengen lapseton pari, joilla oli korkeakoulututkinto ja jonka keskitulo oli , joskin yleisin tuloluokka oli alle vuodessa hankkiva. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttanut oli lähtöisin yleensä toisesta kaupungista samantyyppiseltä alueelta, jonne hän muutti. Muuttaneeseen kotitalouteen kuului yleensä vain yksi henkilö, joskin kotitalouden keskikoko oli 1,9 henkilöä. Kotitalouden keskitulo oli ja yleisin tuloluokka alle Ympäristökuntiin muuttaneet olivat yleensä lapsiperheitä, joiden tulotaso oli keskimäärin hieman parempi kuin pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneiden kotitalouksien. Muutto suuntautui yleensä esikaupunkialueelta tai lähiöstä ympäristön maaseutukunnassa tai pikkukaupungissa sijaitsevaan pientaloon. Muuttajat mallinnettiin elämänarvojen perusteella niin, että lähtökohdaksi otettiin yksilön suhtautuminen eri elämänalueisiin sekä asumisviihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin. Asumista ja elämistä kuvaavien 23 väitteen pohjalta muodostettiin faktorianalyysiä käyttäen seitsemän elämänarvotyyppiä: oman rauhan arvostajat, hyviä palveluja arvostavat, tapahtumarikasta från övriga Finland till Huvudstadsregionen och för var femte som flyttat till kranskommunerna. För var tredje som flyttat till kranskommunerna sjönk nettoinkomsterna. Ett händelserikt liv lockade till Huvudstadsregionen Vanligaste typen av hushåll bland dem som flyttat inom Huvudstadsregionen var ett barnlöst par med högskoleutbildning och en genomsnittlig inkomst om , trots att vanligaste inkomstklassen var under De som flyttat från övriga Finland till Huvudstadsregionen kom i allmänhet från en liknande omgivning i en annan finländsk stad. I allmänhet fanns det bara en person i de hushåll som flyttat, fastän medelstorleken bland flyttarhushållen var 1,9 personer. Hushållets medelinkomst var och den vanligaste inkomstklassen under De som flyttat till kranskommunerna var i regel barnfamiljer, vars inkomstnivå i medeltal var lite högre än de hushålls som flyttat till eller inom Huvudstadsregionen. Flytten gick i allmänhet från ett förstadsområde till ett småhus i en lantligare kommun eller småstad i kranszonen. De flyttande stereotyperades i vår studie så utgående från individernas inställning till olika levnadsområden och olika faktorer som påverkar boendetrivseln. En faktoranalys av svaren till 23 påståenden om boende och leverne gav sju typer av livsvärderingar, nämligen de som ville ha antingen lugn och ro för sig själv / god service / ett händelserikt liv / jobbmöjligheter / fokus på familjen / motionsmöjligheter / möjligheter att påverka i samhället. Modellen gav olika resultat för dem som flyttat inom Huvudstadsregionen resp. dem som flyttat från övriga Finland såtillvida att de som flyttade inom regionen betonade närhet och trygghet medan de som flyttat in från andra håll betonade privatliv och trygghet. Servicen betonades mera i de inflyttades värderingar än i deras som flyttat inom regionen. Kanske rentav något överraskande satte de som flyttat inom 24

27 elämää arvostavat, työmahdollisuuksia arvostavat, perhe-elämää arvostavat, liikuntamahdollisuuksia arvostavat ja yhteiskunnallista vaikuttamista arvostavat Pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneiden elämänarvoja kuvaava malli erosi muualta Suomesta muuttaneita kuvaavasta mallista etenkin siinä, että pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneet korostivat läheisyyttä ja turvallisuutta, kun taas muualta muuttaneet korostivat yksityisyyttä ja turvallisuutta. Muualta muuttaneiden arvoissa korostuivat palvelut enemmän kuin pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneiden arvoissa. Pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneet arvostivat ehkä hieman yllättäenkin enemmän liikuntamahdollisuuksia kuin kehyskuntien maaseutumaisille alueille muuttaneet. Etenkin Helsinki houkutteli tapahtumarikasta elämää ja hyviä palveluja arvostavia muuttajia enemmän kuin muut kunnat. Pääkaupunkiseutu näyttää edustavan muuttovirtojen rakenteiden suhteen Floridan (2002 ) kuvaamia luovia kaupunkeja tai ympäristöjä, joihin lahjakkaat yksilöt hakeutuvat monimuotoisuutta, erilaisuutta ja tapahtumarikasta elämää etsiessään. Muuttajien toiveiden ja odotusten toteutuminen Muuttajat viihtyivät kotitaloustyypistä riippumatta uudessa asuinpaikassaan sitä paremmin, mitä paremmin he katsoivat elämänarvonsa ja ihanteellisena pitämänsä elämäntavan toteutuvan. Noin 80 prosenttia pääkaupunkiseudulla, noin 70 prosenttia pääkaupunkiseudulle ja lähes 90 prosenttia pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin muuttaneista katsoi ihanteellisena pitämänsä elämäntavan toteutuvan täysin tai melko hyvin uudessa asuinkunnassaan. Noin viidennes pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneista uskoo asuvansa pääkaupunkiseudulla jälleen viiden vuoden kuluttua. Pääkaupunkiseudulla tai -seudulle muuttaneista yli puolet arvioi asuvansa omakoti- tai rivitalossa viiden vuoden kuluttua. Myös kehyskuntien rivitaloihin muuttaneista suuri osa aikoi Huvudstadsregionen större värde på motionsmöjligheter än de som flyttat ut till de lantliga kranskommunerna. För dem som värdesatte ett händelserikt liv och god service var i synnerhet Helsingfors mera lockande än övriga kommuner. Huvudstadsregionen tycks beträffande flyttningsströmmarnas struktur representera de kreativa städer eller miljöer som Richard Florida (2002) beskriver, dit begåvade individer söker sig i en strävan efter pluralism, tolerans för avvikelse och ett händelserikt liv. Uppfyllda förhoppningar och förväntningar Oberoende av hushållstyp trivdes flyttarna desto bättre i sin nya hemkommun ju bättre de upplevde att deras livsvärderingar och ideallevnadssätt gick i uppfyllelse. Ca 80 procent av dem som flyttat i Huvudstadsregionen, 70 procent av dem som flyttat till den och nästan 90 procent av dem som flyttat från den till kranskommunerna upplevde att deras ideallevnadssätt gick helt eller ganska bra i uppfyllelse i den nya hemkommunen. Omkring en femtedel av dem som flyttat från Huvudstadsregionen till kranskommunerna tror att de är tillbaka i Huvudstadsregionen om fem år. Av dem som flyttat inom eller till Huvudstadsregionen bedömde över hälften att de bor i villa eller radhus om fem år. Även bland dem som flyttat till radhus i kranskommunerna ämnade en stor del flytta till villa (egnahemshus) inom fem år. Bland dem som flyttat inom eller till Huvudstadsregionen trodde var femte att de bor kvar i nuvarande hemkommun om fem år och varannan att de bor någon annanstans i regionen. Att flytta till kranskommunerna är ingen självklarhet eller enda alternativ för dem som flyttat. I synnerhet de som flyttar till kranskommunerna söker och jämför alternativ också inom Huvudstadsregionen. Så det är inte bara dragningskraften eller de övriga egenskaperna hos kranskommunerna som förklarar varför man flyttar dit. En stor del av stadsborna i Finland är ännu första generationens stadsbor. Som helhet har alltså stadsbor- 25

28 muuttaa omakotitaloon viiden vuoden sisällä. Pääkaupunkiseudulla tai -seudulle muuttaneista joka viides arvioi asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan viiden vuoden kuluttua ja joka toinen muualla pääkaupunkiseudulla. Ympäristökuntiin muuttaminen ei ole muuttajille itsestään selvyys tai vaihtoehdoton valinta. Etenkin kehyskuntiin muuttaneet etsivät ja vertailevat vaihtoehtoja muuttuneille asumistarpeilleen myös pääkaupunkiseudun sisältä, joten kehyskuntien vetovoima tai muut ominaisuudet eivät selitä yksinään kehysalueille muuttaneiden valintaa. Suuri osa Suomen kaupunkilaisista on vielä ensi polven kaupunkilaisia. Kaupunkilaisten asukkaiden tunnesiteet ovat vielä näin ollen heikkoja ja kaupunkien väestö vaihtuu vielä vilkkaasti, mikä osaltaan viivyttää traditioiden syntyä. Suomeen levisi 1960-luvulla amerikkalainen elämäntavan synnyttämä esikaupunkimaisen asumismuodon ihannointi, joka sekin on kompromissi kaupunki- ja maaseutuasumiselle. Asumiseen liittyvät arvot ovat kuitenkin muuttumassa. Näyttää siltä, että yksittäinen muuttaja tarkastelee suunnittelemansa uuden asuinympäristön hyötyjä ja haittoja omasta näkökulmastaan ja päätyy yhä useammin ja pysyvämmin kaupunkilaiseksi. na förhållandevis svaga band till sin miljö, och invånaromsättningen i städerna är livlig, vilket bidrar till att traditioner föds långsammare. Under 1960-talet spred sig i Finland ett förhärligande av amerikansk livsstil och förstadsförankrat boende i sig en kompromiss mellan stads- och landsortsboende. Men nu håller värderingarna kring boende på att förändras: det verkar som om den enskilda flyttaren analyserar fördelar och nackdelar i sin tilltänkta nya miljö ur sin egen synvinkel och allt oftare och varaktigare blir stadsbo. Lähteet: Källor: Florida, R. (2002). The rise of the creative class. The Washington Monthly Online, May Evans, A.W. (1973). The Economics of Residential Location. Macmillan. London. Hirsjärvi S, Remes P, Sajavaara P (1997). Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Hannu Kytö ja Jenni Väliniemi (2009). Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa. Julkaisuja 3/2009. Kuluttajatutkimuskeskus. 26

29 Kvartin vuodet Ammattikysymyksistä arjen aiheisiin Kvartti åren Från proffsfrågor till vardagsteman Vesa Keskinen & Ilkka Niemi Kvartti-lehden 30 vuoden taipaleen esittelyvuorossa on nyt vuodet Tarkastelemme lähemmin lehden 78 numeroa ja 431 artikkelia. Edellisessä numerossa (Kvartti 2/2009) kävimme läpi Neljännesvuosikatsaus -nimisen julkaisun vaiheet eli numerot 1/1979 1/ Kvartin uudet aihealueet ja sisällön muuttuminen Neljännesvuosikatsauksen 181 artikkelia pystyttiin ryhmittelemään yhteentoista aihe-alueeseen. Suomalaisen yhteiskunnan muuttumista ja julkaisun uudempaa ajanjaksoa kuvaa artikkeleiden aihealueiden määrän lisääntyminen kuudella. Uusia teemoja ovat: alueellinen eriytyminen, kaupunkihistoria, kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, maahanmuuttajat ja seudullisuus. Niiden osuus artikkeleiden kokonaismäärästä on yli kolmannes (35,5 %). Presentationen av Kvarttis 30-åriga historia är nu inne på de senaste 20 åren. Vi tar en närmare titt på de sammanlagt 431 artiklarna i de 78 nummer som kommit ut sedan I föregående nummer (Kvartti 1/2009) gick vi igenom de nummer som kom ut under namnet Helsingfors stads statistikcentrals Kvartalsöversikt, dvs. 1/1979 1/ Nya teman och förändrat innehåll De 181 artiklarna under Kvartalsöversiktens tid lyckades vi gruppera i elva ämnesområden. Att tiderna förändrats sedan år 1990 och med dem det finländska samhället illustreras av att artiklarnas teman ökat med sex. De nya är: lokal differentiering, stadshistoria, kultur, stadsplanering, invandring och regionalitet. Dessa står sammanlagt för 35,5 %, alltså över en tredjedel, av artiklarna. 1 Sekä Neljännesvuotiskatsausta että Kvarttia ilmestyi numero 1/1990. Tämä johtuu siitä, että Helsingin kaupungin tilastokeskus ja kaupunginarkisto yhdistyivät kesällä 1990 Helsingin kaupungin tietokeskukseksi. Keväällä oli kerinnyt jo ilmestyä Neljännesvuosikatsaus 1/1990. Syksyllä ilmestyi sitten Kvartti 1/1990. Vuonna 1990 ilmestyi kolme Kvartin numeroa. Vuonna 1996 Kvartista ilmestyi viisi numeroa, numero 3B oli ensimmäinen kokonaan englanninkielinen laitos. - År 1990 utgavs ett nummer 1/1990 av både Kvartalsöversikten och Kvartti. Detta berodde på att Helsingfors stads statistikcentral och Helsingfors stadsarkiv slogs ihop till Helsingfors stads faktacentral det året på sommaren, då redan Kvartalsöversikt 1/1990 hade utkommit. År 1990 utkom sedan på höstsidan tre nummer av Kvartti. 27

30 Kuvio 1 Neljännesvuosikatsauksen 1/1979 1/1990 sekä Kvartin 1/1990 2/2007 artikkelit aiheen mukaan, % Figur 1. Artiklarna i Kvartalsöversikten (1/1979 1/1990) resp. Kvartti (1/1990 2/2007) enligt tema, % Tietohuolto ja päätöksenteko - Informationsförsörjning och beslutsfattande Asuminen ja elinolot - Boende och levnadsförhållanden Kunnallishallinto ja talous - Kommunförvaltning och ekonomi Muut aiheet - Övriga teman Aluetalous, elinkeinorakenne ja työssäkäynti Regionekonomi, näringsstruktur och sysselsättning Innovaatiot, kansainvälisyys, tulevaisuudentutkimus Innovationer, internationalism, framtidsforskning Nuoret - Unga Väestö - Befolkning Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto - Socialväsende och hälsovård Liikenne - Trafik Koulutus - Utbildning Alueellinen eriytyminen, aluerakenne - Regional differentiering Kaupunkihistoria - Stadshistoria Kulttuuri - Kultur Kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja ympäristö Stadsplanering, byggande och miljö Maahanmuuttajat - Invandrare Seutuyhteistyö Helsingin seutu ja pääkaupunkiseutu - Regionsamarbete Helsingforsregionen och Huvudstadsregionen (N =181) (N = 431) % Asuminen, elinolot, kunnallishallinto ja -talous, elinkeinorakenne, työssäkäynti sekä väestö ovat vakiintuneet Kvartin kestoaiheiksi. Huomiota kiinnittää aiemmin Neljännesvuosikatsauksissa keskeisen aihealueen Tietohuollon osuuden supistuminen huomattavasti (vrt. kuvio 1). Näkökulman muutoksen voi tulkita siirtymisenä tilasto- ja tutkimustoimen ammattikysymyksistä laajemmin Helsingin toimintaympäristön ja helsinkiläisten elinoloihin liittyviin kysymyksiin. Asuinalueiden sosiaalinen erilaistuminen, segregaatio, nousi uutena aiheena lehden otsikoihin jo numerossa 2/1990. Aihetta on sen jälkeen käsitelty runsaasti, välillä kiivastikin. Tämän teeman onnistuneita empirian ja teorian yhdistämisiä on Seppo Monténin ja Boende, levnadsförhållanden, kommunalfövaltning och -ekonomi, näringsstruktur, sysselsättning och befolkning har varit återkommande teman. Man fäster sig vid att ämnet informationsförsörjning, som var starkt framme i Kvartalsöversikten, har fått en minskande andel artiklar (se Figur 1). Detta kan tolkas som en förskjutning från yrkesfrågor inom statistik och forskning mot en bredare överblick av frågor som gäller Helsingfors och helsingforsbornas levnadsförhållanden. Redan i nummer 2/1990 förekommer social differentiering och segregation som nytt tema. Sedan dess har det behandlats ofta, ibland rentav med stor intensitet. Ett exempel på lyckad kombination av empiriska rön och teori är Seppo Monténs och Antti Karistos arti- 28

31 Taulukko 1. Kvartin 1/1990 2/2009 artikkelit aiheen mukaan Tabell 1. Artiklarna i 2/1990 2/2009 enligt ämnesområde N % Asuminen ja elinolot - Boende och levnadsförhållanden 52 12,1 Kunnallishallinto ja talous - Kommunalförvaltning och -ekonomi 43 10,0 Alueellinen eriytyminen, aluerakenne - Lokal differentiering, områdesstruktur 37 8,6 Innovaatiot, kansainvälisyys, tulevaisuudentutkimus Innovation, internationalism, framtidsforskning 35 8,1 Kaupunkihistoria - Stadshistoria 34 7,9 Muut aiheet - Övriga teman 30 7,0 Aluetalous, elinkeinorakenne ja työssäkäynti Regionekonomi, näringsstruktur och sysselsättning 28 6,5 Väestö - Befolkning 28 6,5 Kulttuuri - Kultur 26 6,0 Kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja ympäristö - Stadsplanering, byggande och miljö 22 5,1 Nuoret - Unga 19 4,4 Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto - Socialväsende, hälsovård 17 3,9 Koulutus - Utbildning 16 3,7 Tietohuolto, tieto ja päätöksenteko - Informationsförsörjning, information och beslutsfattande 15 3,5 Maahanmuuttajat - Invandring 14 3,2 Seutuyhteistyö, Helsingin seutu ja pääkaupunkiseutu Samarbete inom Helsingforsregionen och Huvudstadsregionen 11 2,6 Liikenne - Trafik, transport 4 0,9 Yhteensä - Sammanlagt ,0 Antti Kariston artikkeli Lukionkäynti alueittain Helsingissä (Kvartti 3/1993). Uusien aineistojen saaminen ja niiden käsittelyn tekninen helpottuminen näkyivät myös sellaisissa aluetarkasteluissa kuin Hau hau siellä ja hau hau täällä: Helsingin koirat alueittain (Kvartti 2/1997) ja Ravintoloiden kolme Helsinkiä (Kvartti 2/1997). Kaupunkikulttuuri löydettiin 1990-luvun alussa. Antti Lehtosaarnin artikkelit Kulttuuri ja kansainvälisyys (Kvartti 1/1990) sekä Helsingin kulttuurivirtojen maantiedettä 1980-luvun jälkipuolella (Kvartti 3/1992) olivat uraauurtavia. Timo Cantell jatkoi kulttuuriteeman käsittelyä; erityisesti siihen panostettiin Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden 2000 tienoilla. Innovaatiot, kansainvälisyys ja kilpailukyky ovat myös olleet Kvartin vakioaiheita. Eero Holstilan pääkirjoitukset kuvastavat ajan henkeä: Haasteena monikansallinen Helsinki (Kvartti 2/1992), Helsinki tietokaupunkina (Kvartti 4/1995), Helsinki luova tietokaupunki (Kvartti 4/1998) tai Kohti maailmanluokan innovaatioekologiaa (Kvartti 2/2006). kel om gymnasiefrekvens i Helsingfors (Kvartti 3/1993). Tillgången till nya material och att dessa blev allt lättare att hantera tekniskt syns också i sådana lokala beskrivningar som artikeln om hundar i Helsingfors (Kvartti 2/1997) och om restauranger i Helsingfors (Kvartti 2/1997). Stadskulturen upptäcktes i början av 1990-talet. Antti Lehtosaarnis artiklar om kultur och internationalism (Kvartti 1/1990) och kulturströmningarnas lokala geografi i Helsingfors mot slutet av 1980-talet (Kvartti 3/1992) var banbrytande. Timo Cantell fortsatte på temat kultur, som man satsade på i synnerhet inför år 2000, då Helsingfors var europeisk kulturhuvudstad. Innovation, internationalism och konkurrenskraft har också varit standardteman i Kvartti. Eero Holstila avspeglar tidsandan i sina ledare om Helsingfors utmaning som mångnationell stad (Kvartti 2/1992), Helsingfors som kunskapsstad (Kvartti 4/1995), Helsingfors som kreativ kunskapsstad (Kvartti 4/1998), och kurs på en innovationsteknologi i världsklass (Kvartti 2/2006). 29

32 Mitä halutaan lukea? Kvartin vuoden 2004 lukijatutkimuksessa (4/2004) lehdessä toivottiin käsiteltävän enemmän teemoja 1) kansainväliset vertailut, kaupunkikehitys, Helsinki ja EU sekä 2) sosiaalipolitiikka/sosiaaliturva, köyhyys, syrjäytyminen, ikääntyminen. Ensimmäinen näistä toiveista on pystytty toteuttamaan, toista ei riittävästi. Poikkeuksena voidaan kuitenkin mainita Kaija Katteluksen kirjoittama artikkeli Helsingistä ikityöttömyyden kaupunki? (Kvartti 3/1995). Artikkelin kirjoittamisen hetkellä laman kolme vuotta olivat syöneet Helsingistä kolmenkymmenen vuoden työpaikkakasvun. Myös Helsingin Sanomien kaupunkitoimitus on uutisoinut lähinnä niitä artikkeleita, joissa käsitellään Helsingin sosiaalisia ongelmia kuten asunnottomuutta tai pitkäaikaistyöttömyyttä (Sanomien HS-Arkisto ja Esmerkin Arkistopalvelu). Kvartti on ainoita Suomessa ilmestyviä kokonaan suomen- ja ruotsinkielisiä aikakausjulkaisuja. Vuoden 2004 lukijapalautteen mukaan puolet lukijoista piti kaksikielisyyttä tärkeänä ja ainoastaan kuusi prosenttia katsoi, että se haittaa lukemista. Toisaalta kaksikielisyyden voi nähdä avauksena pohjoismaiseen yhteistyöhön. Samankaltaisena panostuksena kansainvälisyyteen voi pitää Kvartin kerran vuodessa ilmestyvää, kokonaan englanninkielistä versiota Quaterlya. Vad vill folk läsa År 2004 utfördes en läsarenkät (Kvartti 4/2004), där det äskades mera stoff kring temana 1) internationella jämförelser, stadsutveckling, Helsingfors och EU, samt 2) socialpolitik/social trygghet, fattigdom, utslagning, åldrande. Det första temaönskemålet har vi lyckas tillmötesgå, men inte det andra i samma mån såvida vi inte nämner en artikel i Kvartti 3/1995 där Kaija Kattelus ställer frågan om Helsingfors är den eviga arbetslöshetens stad. Då hade en ekonomisk depression just nollställt den sammanlagda jobbtillväxt som Helsingfors skapat under tre årtionden. Även rikstidningen Helsingin Sanomats stadsredaktion har främst rubricerat just de artiklar som behandlat de sociala problemen i Helsingfors, såsom bostadslöshet och långtidsarbetslöshet (HS arkiv och Esmerk:s arkivtjänst). Kvartti är en av de få helt finsk- och svenskspråkiga publikationer som ges ut i Finland. Enligt läsarresponsen år 2004 tyckte hälften av läsarna att tvåspråkigheten var viktig medan bara sex procent tyckte den störde läsningen. Man kan också se tvåspråkigheten som en kanal för nordiskt samarbete. Som en liknande satsning på internationalism kan man se Helsinki Quarterly, det årliga engelskspråkiga numret av Kvartti. Kvartin jakelu 2009 Kvarttis distribution 2009 Yhteensä 975 Helsingin kaupungin sisäinen 418 Helsingin yliopisto 37 Muut yliopistot ja korkeakoulut 58 Muu Suomi 391 Ulkomaat 71 Sammanlagt 975 Inom Helsingfors stad 418 Helsingfors universitet 37 Överiga universitet och högskolor 58 Övriga Finland 391 Andra länder 71 30

33 Kvartin esikuvia/sisarlehtiä Kvarttis förebilder/systertidningar Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus alkoi ilmestyä vuonna Tukholman tilastokonttorin USK-Aktuellt on ilmestynyt vuodesta Statistikcentralens välfärdsöversikt började utges år Stockholms Statistik- och utredningskontors USK-Aktuellt har utkommit sedan år Lähteet: Sanomien HS-Arkisto ja Esmerkin Arkisto-palvelu (Helsingin Sanomien, Iltasanomien, Taloussanomien ja Esmerkin oma arkisto). 31

34 Helsingin vanhakaupungin historia ja nykyaika Helsingfors gammelstads historia och nuläge Seppo Aalto Mikä yhdistää 2000-luvun alun ja Vanhakaupungissa eläneitä helsinkiläisiä toisiinsa? Vai oliko maailma vuosisatoja sitten niin nykypäivästä poikkeava, että mitään kosketuspintaa ei aikakuilun ylitse ole olemassa. Kirjoitus pohjautuu tekijän Helsingin kaupungin historiatoimikunnalle kirjoittaman teoksen Sotakaupunki. Vanhan Helsingin historia käsikirjoitukseen. Suomessa lähti liikkeelle 1960-luvulla yhteiskunnallinen, taloudellinen ja tekninen muutosprosessi, jonka alati kiihtynyt vauhti ei vieläkään ole pysähtynyt. Vanha, paikalleen jymähtänyt yhteiskunta väistyi modernin tieltä. Maaseutu oli liikkeessä, kylät autioituivat, kun ihmiset muuttivat toimeentulon perään suurten kaupunkien keskusten ympärille rakennettuihin lähiöihin. Luutuneet tavat, perinteet ja ajatusmallit sekä tiukka moraali joutuivat romukoppaan. Itseensä käpertynyt Suomi kansainvälistyi globalisoituvan kaupan, tiedotusvälineiden, tietotekniikan ja liikenteen kehityksen myötä. Olemme eläneet ja elämme nopean muutoksen aikaa. Muutaman sadan asukkaan nykyään Vanhakaupunkina tunnetussa Vantaanjoen Helsingissä elämä sykki Vad förenar helsingforsarna i början av 2000-talet med de helsingforsare som i tiden bodde i Gammelstaden? Eller var världen så annorlunda för hundratals år sedan att ingenting överbygger tidsklyftan? Skrivelsen bygger på manuskriptet till författarens verk Sotakaupunki. Vanhan Helsingin historia skriven på uppdrag av Helsingfors stads historiekommitté. På 1960-talet inträdde i Finland en samhällelig, ekonomisk och teknisk förändringsprocess vars ständigt ökande fart ännu inte stannat. Ett gammalt stagnerat samhälle gav väg för det moderna. Landsbygden var i rörelse, byarna blev öde, folk flyttade in till förstäderna kring de stora städernas kärnor. Förstelnade vanor, traditioner och tänkesätt och en sträng moral hamnade på soptippen. Ett inkrökt Finland blev internationellare i och med allt globalare handelsförbindelser, massmedia, informationsteknik och trafik. Vi har genomgått och lever fortfarande i en tid av snabba förändringar. I det några hundra invånares Helsingfors som i tiden låg vid Vanda ås mynning pulserade livet åren Stadens livsspann inföll vid en historiskt 32

35 välisenä aikana. Kaupungin elinkaari osui historiallisesti mielenkiintoiseen ajankohtaan. Itämeren alue ja Ruotsin valtakunta olivat jatkuvien poliittisten, uskonnollisten, yhteiskuntarakenteellisten ja kaupallisten myllerrysten kohteena. Muutoksen myllynä toimivat toinen toistaan seuranneet sodat. Ne pyyhkäisivät vanhat rajat tieltään ja sysäsivät pitkät perinteet ja pinttyneet tavat syrjään tehden tilaa uudelle maailmalle. Vanhan Helsingin historian myötä- ja vastamäet olivat kiinteässä yhteydessä aikakauden vaihtumisen suuriin tapahtumiin. Ja aivan kuin nykypäivänä, sopeutuminen ja sopeutumattomuus nopeisiin muutoksiin olivat keskeinen osa kahden maailman rajapinnalla eläneiden helsinkiläisten arkipäivää. Ensimmäinen kytkentä menneisyyden ja nykyisyyden välille on löytynyt. Tyhjästä syntynyt Jo Vanhan Helsingin perustaminen Vantaanjoen suulle oli aikalaisille ennen kokematon tapahtuma. Siitä puuttuivat kaikki aikaisemmin kaupungin synnylle kuuluneet piirteet. Joen suulla, merenlahden poukamassa ei ollut sijainnut perinteistä kauppapaikkaa, joka olisi luonnollisella tavalla kehittynyt ajan myötä kaupungiksi, ei linnaa eikä luostaria, joiden ympärille olisi rakennettu kaupunkimainen tiheä talorykelmä. Helsinki oli nykykielellä ilmaistuna keinotekoinen tuote. Se rakennettiin kuningas Kustaa Vaasan mahtikäskyllä Koskelan kylän talonpoikien maille, joilla asunut rahvas sai pikaisen lähtökäskyn. Asukkaat Helsinkiin tulivat Porvoosta, Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta. Niiden muuttohaluttomat porvarit kruunu sai liikkeelle pakon ja painostuksen voimalla. Kustaa Vaasa yksinkertaisesti lakkautti neljä pikkukaupunkia ja teki niissä asumisesta taloudellisen mahdottomuuden. Viimeiset niskoittelijat pakkasivat muuttokuormansa Raumalla kuitenkin vasta teloitusuhan edessä. Toisaalta kuningas myös suitsutti suosiotaan tahtoonsa alistuville ja tarjosi Helsingille muilta valtakunnan kaupungeilta kiellettyjä taloudellisia erikoisoikeuksia. intressant tidpunkt. Östersjöområdet och Sveriges rike var skådeplats för en ständig politisk, religiös, samhällelig och handelsmässig villervalla. Motor för förändringarna var de på varandra följande krigen. De sopade undan de gamla gränserna och skuffade långtgående anor och inpyrda vanor åt sidan för en ny världs framfart. De stora uppförs- och nedförsbackarna i det gamla Helsingfors historia stod i nära samband med de stora händelserna kring epokskiftet. Och alldeles som i vår tid var anpassning eller brist på anpassning till snabba förändringar en vital del av helsingforsbornas vardag på gränsen mellan två världar. Här har vi den första kopplingen mellan förflutet och nutid. Född ur tomma intet Grundläggandet av det gamla Helsingfors vid Vanda ås mynning var någonting enastående på den tiden. Det saknade allt det man dittills förknippat med uppkomsten av en stad. Vid åminnet i havsviken låg ju ingen gammal handelsplats som med tiden på ett naturligt sätt skulle ha utvecklats till en stad. Inget slott eller kloster som småningom skulle ha blivit omgivet av stadsartad bebyggelse. Uttryckt på vår tids språk var Helsingfors en konstgjord produkt. Det byggdes genom påbud av Gustaf Wasa på Forsbys bönders mark, varifrån allmogen fick order att hastigt flytta undan. Nya invånare skeppades in från Borgå, Ekenäs, Raumo och Ulfsby. Dessa borgare ville inte flytta, men efter påtryckningar och tvång gav de med sig. Gustaf Wasa lade mer eller mindre ner fyra småstäder och gjorde det ekonomiskt omöjligt att bo i dem. De sista uppstudsiga packade sina flyttlass i Raumo först inför hotet att eljest avrättas. Men å andra sidan slösade kungen med sin gunst åt dem som böjde sig för hans vilja och bjöd Helsingfors på sådana ekonomiska fördelar som förbjudits många andra städer i riket. Då de första borgarna anlände till Helsingfors sommaren 1550 fanns det inte en enda färdig byggnad på plats i Helsingfors, endast åkrar och ängar, klippor, 33

36 Ensimmäisten porvareiden saavuttua kesällä 1550 Helsinkiin paikalla ei ollut ainoatakaan valmista rakennusta, vain peltoa, niittyä, kalliota, puita ja hylättyjä talonpoikaistaloja vuosisatoja myöhemmin Itä- Helsingin lähiöt rakennettiin lähes samanlaiseen maalaismaisemaan ja ne myös saivat asukkaansa Vanhan Helsingin tapaan ympäri Suomea. Valtion voima Voitettuaan alkuvaikeutensa tyhjästä syntynyt Helsinki kehittyi muutamassa vuodessa vireäksi kauppakaupungiksi. Miten tämä oli mahdollista? Perusedellytys onnistumiselle oli valtion muuttunut rooli yhteiskunnassa. Kustaa Vaasan johdolla Ruotsi oli nopeasti irtaantumassa keskiajan hajanaisesta ja sekavasta hallintosysteemistä, jonka vallitessa alueelliset mahtimiehet hallitsivat provinssejaan kuin ruhtinaat ja vahvat talonpojat eivät usein piitanneet kruunun määräyksistä. Ruotsiin oli kehittymässä entistä tehokkaampi, keskitetty, moderni byrokraattinen valtiokoneisto, jonka lankoja piti käsissään kuningas. Kruunun paikallishallinto tehostui ja se tehostui vahvistamaan kuninkaan valtaa ja voimaa. Tukholmasta sinkoilevia käskyjä oli paikallisesti vanhaan tapaan jättää toteuttamatta, saatikka asettua avoimesti vastustamaan kuninkaan tahtoa. Vuonna 1550 Kustaa Vaasalla oli yhteiskunnallista valtaa hallussaan enemmän kuin yhdelläkään aiemmalla Ruotsin kuninkaalla. Tämä oli perusehto Helsingin synnylle ja kehitykselle, sillä niin paljon uhkailua ja pakkoa kaupungin perustamisprosessi sisälsi. Valtion aseman muutos on tuttu ilmiö myös 2000-luvun alun suomalaisille. Suunta on vain päinvastainen kuin 460 vuotta sitten, sillä nykypäivänä kansallisvaltion vahvoja rakenteita ollaan purkamassa ja määräysvaltaa yhteiskunnassa vähentämässä. Vanha Helsinki olikin koko historiansa ajan kuninkaan ja kruunun kaupunki. Valtiovalta takasi toimenpiteillään kaupungin olemassa olon ja asukkaiden elämän perusedellytykset. Rikkainpienkin porvareiden oli oman etunsa ja menestymisensä vuoksi toteltava trän och övergivna bondgårdar århundraden senare byggdes förstäderna i östra Helsingfors i nästan likadan landsbygd och fick även de sina invånare från andra håll i Finland. Statens makt Då de första svårigheterna övervunnits utvecklades det ur tomma intet födda Helsingfors på några år till en livfull handelsstad. Hur var detta möjligt? En grundläggande förutsättning för framgången var statens förändrade roll i samhället. Under Gustav Wasas ledning höll Sverige snabbt på att lösgöra sig från medeltidens splittrade och orediga förvaltningssystem, under vilket lokala stormän härskade över sina provinser som furstar, och storbönder ibland struntade i kronans påbud. Nu utvecklades i Sverige ett effektivare, koncentrerat, modernt byråkratiskt statsmaskineri, där konungen höll i trådarna. Kronans lokalförvaltning effektiverades uttryckligen i akt och mening att stärka konungens makt och styrka. Man kunde inte längre i lokalsamhällena slarva med åtlydandet av påbuden från Stockholm, än mindre öppet sätta sig upp mot konungens vilja. År 1550 hade Gustav Wasa mera administrativ makt än någon tidigare konung i Sverige. Detta var en grundförutsättning för Helsingfors uppkomst och utveckling, i och med att så mycket hotelser och tvång måste tillgripas. Statsmaktens förändrade status känns bekant även för finländare i början av 2000-talet. Men riktningen är motsatt den för 460 år sedan: idag håller de starka nationalstatliga institutionernas strukturer på att nedmonteras och deras bestämmanderätt i samhället att minskas. Det gamla Helsingfors var under hela sin historia kungens och kronans stad. Statsmakten garanterade med olika åtgärder stadens existens och grundförutsättningarna för liv i staden. Till och med de rikaste borgarna måste för sin egen fördel och framgång åtlyda kronans påbud eller åtminstone i huvudsak verka i enlighet med dem. Kronan belönade helsingforsbornas trohet genom att utge påbud och bestämmelser som i 34

37 Charta öfr gambla och nya Helsingfors varande ägor. (Vanhan ja uuden Helsingin tilusten kartta) Laatija - Uppgjord av: Hans Hansson 1645 (Kiinteistövirasto, kaupunkimittausosasto. Alkuperäinen Tukholman valtionarkistossa, jäljennös Fastighetskontoret, stadsmätningsavdelningen. Originalet finns i Statsarkivet i Stockholm, kopia 1909.) kruunun antamia määräyksiä tai toimittava ainakin pääpiirteittäin niiden mukaisesti. Kruunu palkitsi helsinkiläisten uskollisuuden antamalla käskyjä ja määräyksiä, jotka hädän hetkellä pelastivat kaupunkilaiset kaikkein pahimmalta ja auttoivat säilyttämään kaupungin elinvoiman. Kuninkaiden suosio ei kuitenkaan enää 1600-luvulla kyennyt elvyttämään sisällissodan ja Ruotsin valloitussotien köyhdyttämää kaupunkia. Kauppapoliittisista syistä Ruotsin valtaneuvosto perui 1639 Helsingin nödens stund räddade stadsborna undan det allra värsta och hjälpte till att bevara stadens livskraft. Men fram på 1600-talet förmådde konungarnas gunst inte längre blåsa liv i Helsingfors, som utarmats av ett inbördeskrig och de svenska erövringskrigen. Av handelspolitiska skäl drog Sveriges riksråd in Helsingfors rättigheter till utrikeshandel år 1639 och överförde dem på Nya Helsingfors, som byggdes ute på Estnäs. Gamla Helsingfors nedlades inte, man tog bara livskraften av den. Till sist måste t.o.m. de halsstarri- 35

38 ulkomaankauppaoikeudet ja siirsi ne Vironniemelle rakennettavalle Uudelle Helsingille. Vanhaa Helsinkiä ei lakkautettu, siltä vietiin vain elinvoima. Lopulta jääräpäisemmätkin muuttoa vastustaneiden porvareiden oli lähdettävä Vantaanjoen rannalta Vironniemelle. Vanhan Helsingin alku ja loppu muistuttivat toisiaan: sekä kätilönä että hautausurakoitsijana toimi Ruotsin kruunu. Kansainvälinen Helsinki Nykyistä ja Vanhaa Helsinkiä yhdistää myös kansainvälisyys. Helsingin porvariston huippu- ja keskikerros ei 1500-luvulla ollut olkikattoisissa puutaloissa toimeentulorajalla kituuttavaa väkeä, joka kävi vaatimatonta kauppaa vain lähiseudulla ja kotimaassa. Kaupungin harvalukuisen eliitin vauraus oli rikkautta ja ylti Turun ja Viipurin mahtikauppiaiden tasolle; porvariston keskiluokka oli taas hyvin toimeentulevia kauppiaita. Helsingin kauppalaivasto olikin ensiluokkainen. Porvareille, laivojen kippareille ja merimiehille Itämeren rannikon tärkeimmät kaupungit olivat tuttuja paikkoja. Helsinkiläisten suurimmat alukset kykenivät purjehtimaan Tanskan salmien lävitse jopa Espanjaan asti. Helsinkiä eivät asuttaneet ainoastaan Suomesta lähtöisin olleet ihmiset. Kaupunkiin tuli monen kerroksen väkeä Tallinnasta, Ruotsista, Saksasta, Hollannista, Tanskasta ja Englannista. Helsinkiä kansoitti myös kansainvälisen meriväen kirjo. Oman leimansa kaupungille antoivat sinne ja Kuninkaankartanoon koottu ja majoitettu sota- ja meriväki. Helsinki oli Narvan saartoa ylläpitäneen Ruotsin merirosvolaivaston tukikohta ja talvisatama. Kaupunkiin kuljetettiin kaapattuja saksalaisia, hollantilaisia, skotlantilaisia ja ranskalaisia kauppa-aluksia miehistöineen. Sotilaat olivat jokapäiväinen näky Helsingin kaduilla, sillä kaupunki oli tärkeä Liivinmaalla riehuneisiin sotiin lähetettyjen joukkojen majoitus- ja läpikulkukeskus. Kotimaisten miesten lisäksi helsinkiläisten elätettäviksi ja riesaksi tuli myös saksalaisia, ranskalaisia ja skotlantilaisia gaste borgarna mot sin vilja flytta från Vanda åminne till Estnäs. Gamla Helsingfors begynnelse och slut påminde om varandra: svenska kronan var både barnmorska och begravningsentreprenör. Ett internationellt Helsingfors Nuvarande och Gamla Helsingfors förenas också av den internationella prägeln. På 1500-talet var topp- och mellanskiktet i Helsingfors borgerskap inga fattiglappar i trähus med halmtak, som bara bedrev anspråkslös handel i grannskapet och hemlandet. Det välstånd stadens fåtaliga elit levde i var rikedom jämförbar med de stora köpmännens i Åbo och Viborg; borgerskapets medelklass i sin tur var välbärgade köpmän. Helsingfors handelsflotta var förstklassig. För borgarna, fartygens skeppare och sjömännen var de viktigaste städerna längs Östersjöns kuster bekanta ställen. De största skeppen från Helsingfors kunde gå ända ut genom danska sunden så långt som till Spanien. Helsingfors beboddes inte enbart av folk från Finland. Folk av olika skikt kom från Reval, Sverige, Tyskland, Holland, Danmark och England. Helsingfors befolkades också av en brokig skara internationellt sjöfolk. En egen prägel satte militär- och flottförläggningen inne i staden och ute på kungsgården. Helsingfors var stödjepunkt och vinterhamn för den svenska fribytarflotta som belägrade Narva. Kapade handelsfartyg med besättning från Tyskland, Holland, Skottland och Frankrike fördes till staden. Soldater var en vardaglig syn på Helsingfors gator, eftersom staden var en viktig knutpunkt för logi och transport av trupper till krigen som härjade i Livland. Förutom de inhemska mannarna blev uppehället av även tyska, franska och skotska legosoldater en börda för helsingforsborna. Till stadens internationella prägel bidrog dessutom de utländska köpmännen och krämarna. På 1500 rådde det i Helsingfors en villervalla av språk och seder, där den viktigaste förenande faktorn var den västeuropeiska kristendomen, då mitt inne i konfessionella konflikter. 36

39 palkkasotilaita. Kaupungin kansainvälisyyttä lisäsivät vielä ulkomaiset kauppiaat ja kestit. Helsingissä vallitsikin 1500-luvulla kielellinen ja tapakulttuurien sekamelska, jossa tärkein ihmisiä yhdistävä tekijä oli opillisista kiistoista kärsinyt länsieurooppalainen kristinusko. Globalisoituneessa 2000-luvun alun maailmassa tuntuu usein siltä, että olemme Suomessa voimattomia kansainvälisten talouskriisien ja merkittävien poliittisen päätösten sekä tietotekniikan salamannopean kehityksen edessä. Ainoa selviytymiskeino näyttää olevan sopeutuminen maailman suuriin muutoksiin. Nykyinen tilanne on verrannollinen Vanhan Helsingin historian ensimmäisiin vuosikymmeniin. Itämeren ja Suomenlahden alue oli kaupallisten, poliittisten ja uskonnollisten muutosten temmellyskenttä, jolla hallitsijoiden pelaama, äkillisiäkin käänteitä sisältänyt peli määräsi Helsingin kehityksen suuntaviivat ja asukkaiden elämän perusedellytykset. Tulevaisuuden epävarmuus ja ennustamattomuus painoivat yhtä lailla sekä Vanhakaupungin että nykyisen Helsingin asukkaita. Sotakaupunki Eniten Vanhan Helsingin luonnetta muokkasi ja sen asukkaiden elämänmenoon vaikutti Liivinmaalla eli nykyisessä Virossa ja Latviassa vuosikymmenet jatkunut, aikalaisista päättymättömältä tuntunut sota. Ruotsi, Venäjä, Puola ja Tanska taistelivat valtatyhjiöön jääneen alueen herruudesta. Alun perin Kustaa Vaasa oli aikonut tehdä Helsingistä Itämeren piirin mahtavimman Venäjän ja lännen välityskaupan keskuksen. Epärealistinen suunnitelma ei toteutunut eikä Helsinki kehittynyt merkittäväksi kauppakaupungiksi, joka olisi ansainnut sen vuoksi valtaapitävien erikoishuomion. Silti Helsinki oli kruunulle elintärkeä kaupunki. Se sopi maantieteellisen sijaintinsa vuoksi mitä parhaiten Liivinmaalle Suomesta siirrettävien sotilaiden ja sotatarvikkeiden majoitus-, läpikulku- ja varastointipaikaksi. Vanha Helsinki olikin luonteeltaan sotakaupunki, jonka porvareiden kaupankäynnin nousut ja laskut I vår globaliserade värld i början av 2000-talet känns det ofta som om vi i Finland vore kraftlösa inför de internationella ekonomiska kriserna och viktiga politiska besluten samt informationsteknikens blixtsnabba utveckling. Ända utvägen tycks vara att anpassa sig till de stora förändringarna i världen. Läget idag är jämförbart med de första årtiondena i Gamla Helsingfors historia. Östersjön och Finska Viken -området var en tummelplats för kommersiella, politiska och religiösa förändringar, där det spel härskarna spelade ofta med snabba vändningar avgjorde riktlinjerna i Helsingfors utveckling och de grundläggande förutsättningarna för invånarnas leverne. En osäker och oförutsägbar framtid tyngde lika mycket på Gammelstadens som på dagens Helsingfors invånare. Krigsstaden Mest formades Gamla Helsingfors karaktär och påverkades dess invånares liv av det krig som i tiotals år i de samtidas tycke i det oändliga härjade i Livland, alltså nuvarande Estland och Lettland. Sverige, Ryssland, Polen och Danmark kämpade om herraväldet i maktvakuumet efter Tyska Orden. Ursprungligen hade Gustav Wasa tänkt göra Helsingfors till Östersjöns största knutpunkt för förmedlingshandeln mellan Ryssland och väst. Den orealistiska planen blev aldrig verklighet och Helsingfors blev inte den betydande handelsstad som skulle ha förtjänat makthavarnas särskilda uppmärksamhet. Trots det var Helsingfors en livsviktig stad för kronan. Geografiskt passade den utmärkt som härbärgerings-, genomfarts- och upplagsort för de trupper och material som skeppades från Finland till Livland. Gamla Helsingfors var till naturen en krigsstad där upp- och nedgångar i köpenskapen hängde samman med Sveriges krigslycka först i Baltikum, sedan Tyskland. Gamla Helsingfors historia och de svenska krigen gick hand i hand. Just krigets verkningars betydelse skiljer på ett iögonfallande sätt dåtidens Helsingfors från dagens. I 64 år redan har konflikterna mellan rike- 37

40 olivat sidoksissa Ruotsin sotaonneen ensin Baltiassa, sitten Saksassa. Vanhan Helsingin historia ja Ruotsin käymät sodat kulkivat käsi kädessä. Juuri sodan vaikutuksen merkitys Helsinkiin erottaa silmiinpistävästi nykyajan menneestä. Itämeren alueella valtakuntien väliset ristiriidat on ratkottu rauhanomaisesti jo 64 vuoden ajan. Siinä mielessä olemme eläneet onnellista historian aikakautta. Sen sijaan Vanhan Helsingin asukkaat pitivät sotaa normaalina ja rauhaa poikkeuksellisena tilana, sillä kaupungin elinkaareen mahtui vain muutama sodankäynnin hetkelliseksi keskeyttänyt rauhan vuosi. na kring Östersjön lösts fredligt. I det avseendet har vi levt i en lycklig tid. För invånarna i Gamla Helsingfors framstod kriget som ett normalt och freden som ett undantagstillstånd: bara under några år rådde fred under stadens tillvaro. 38

41 Kuntien peruspalveluiden kysyntä eroaa väestörakenteen mukaan Efterfrågan på kommunal basservice varierar med befolkningsstrukturen Heikki A. Loikkanen & Ilkka Susiluoto Sijainti, asutuksen ja palveluverkoston rakenne määräävät sitä miten edullisesti palveluja voidaan tarjota. Se miten palvelutarjonta järjestetään ja johdetaan synnyttää eroja tehokkuuteen. Periaatteessa tehokas tuotanto ja pienet yksikkökustannukset voivat joko lisätä tai vähentää palvelujen käyttöä ja joko kasvattaa tai pienentää kustannuksia. Tulostemme mukaan jälkimmäinen lopputulos toteutuu: korkea kustannustehokkuus pienentää menoja, joten järkevä tehostaminen pienentää kuntien menopaineita. Artikkeli tarkastelee kuntien peruspalvelumenoja, ja se perustuu valmistumassa olevaan, Helsingin kaupungin tietokeskuksessa julkaistavaan tutkimukseen. Peruspalveluilla tarkoitetaan sosiaali-, terveys- sekä sivistyssektorin palveluja. Päähuomio kiinnitettiin kuntien välisten menoerojen tilastolliseen selittämiseen. Selitettävänä ilmiönä olivat kuntien peruspalveluihin käyttämät nettomenot asukasta kohden. Niiden selittäjinä käytettiin sekä palvelujen kysyntään että niiden tarjontaan vaikuttavia tekijöitä. Aluksi esittelemme aineistoamme muutamalla kuvalla. Mukana on kaikkiaan 290 kuntaa, ja tutki- Läget och bebyggelsens och servicenätets struktur avgör hur förmånligt servicen kan erbjudas. Olika organisation och styrning av serviceutbudet ger olika effektivitet. I princip kan effektiv serviceproduktion och små enhetskostnader leda till både större och mindre servicebruk. Enligt våra rön är det det sistnämnda som sker i praktiken: hög kostnadseffektivitet minskar utgifterna, så en vettig effektivering minskar kommunernas utgiftstryck. Artikeln granskar kommunernas utgifter för basservice och bygger på en undersökning som närmar sig publicering vid Helsingfors stads faktacentral. Med basservice avses social-, hälso- och bildningssektorns tjänster. Huvudfokus ligger på statistisk förklaring av skillnaderna i utgifter för basservice kommuner emellan. Vi tog fasta på nettoutgifter per capita (dvs. invånare), och som förklarande faktorer använde vi olika omständigheter som inverkar på dels efterfrågan, dels utbudet av service. Till en början presenterar vi vårt material medelst några bilder. Sammanlagt 290 kommuner ingår i analysen, och den undersökta perioden är Därefter lägger vi fram resultat av vissa regressions- 39

42 musajanjakso kattaa vuodet Sitten esittelemme tuloksia regressiomalleista, joissa peruspalvelutuotannon nettomenoja asukasta kohden on selitetty kysyntää ja tarjontaa kuvaavilla muuttujilla. Tällaisia tilastollisia malleja laadittiin sekä yksittäisille vuosille että koko tarkastelujakson osaperiodeille. Koko tutkimusaineiston lisäksi tarkastelemme erikseen suurimpien kuntien tilannetta. Lopuksi esitetään sellaisten selitysmallien tuloksia, joissa yksittäiset tarjontamuuttujat korvataan kuntakohtaisilla tehokkuusluvuilla. Kysymme, onko tehokas palvelutarjonta yhteydessä pieniin vai suuriin menoihin. Tarkastelemme lyhyesti myös kustannustehokkuuden ja palvelutyytyväisyyden yhteyttä. Menojen yleiskuva Peruspalvelutarjonnan nettomenot asukasta kohden ovat reaalisesti kasvaneet sekä kaikissa tutkimuskunnissa että suurimman kuuden kaupungin tapauksessa vuosina (kuvio 1). Useat taustailmiöt olivat ainakin jonkinasteisessa tilastollisessa yhteydessä menojen kanssa. Esimerkiksi korkean työttömyysasteen kunnissa menot olivat usein modeller, där nettoutgifterna per capita (invånare) för basserviceproduktionen förklaras med efterfråge- och utbudsvariabler. Dylika statistiska modeller uppgjordes för såväl enskilda år som delperioder av perioden Förutom hela forskningsmaterialet analyserar vi skilt situationen i de största kommunerna. Till sist lägger vi fram rön från sådana förklaringsmodeller där de enskilda utbudsvariablerna ersätts med effektivitetstal för enskilda kommuner. Vi ställer frågar om ett effektivt serviceutbud hänger samman med små eller stora utgifter. Vi tar också en kort titt på sambandet mellan kostnadseffektivitet och belåtenhet med servicen. Allmänbild av utgifterna År växte nettoutgifterna per capita för basservicen reellt både i samtliga undersökta kommuner och i de sex största städerna (Figur 1). Många bakgrundsfenomen hade åtminstone något slags statistiskt samband med utgifterna. T.ex. i kommuner med hög arbetslöshet var utgifterna ofta höga, och detsamma gällde i viss mån även för åldringsandelen i befolkningen (Figur 2 och 3). Å andra sidan tyck- Kuvio 1. Terveys-, sosiaali- ja sivistystoimen nettomenot asukasta kohden, kuusi suurinta kaupunkia ja kaikki tutkimuskunnat Figur 1. Nettoutgifterna per capita för hälso-, social- resp. bildningsväsendet i de sex största städerna och i samtliga undersökta kommuner Euroa/asukas - Euro/capita Helsinki - Helsingfors Turku - Åbo Tampere - Tammerfors Vantaa - Vanda Kaikki tutkimuskunnat Samtliga analyserade kommuner Espoo - Esbo Oulu - Uleåborg

43 Kuvio 2. Kunnan työttömyysaste ja nettomenot 2006 Figur 2. Kommunens arbetslöshetsgrad och nettoutgifter 2006 Nettomenot /asukas - Nettoutgifter /capita Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vantaa - Vanda Tampere - Tammmerfors Turku - Åbo Oulu - Uleåborg Työttömyysaste, % - Arbetslöshetsgrad, % Kuvio 3. Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä ja nettomenot 2006 Figur 3. Över 75-åringarnas andel av kommunens befolkning samt nettoutgifterna år 2006 Nettomenot /asukas - Nettoutgifter /capita Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vantaa - Vanda Tampere - Tammmerfors Turku - Åbo Oulu - Uleåborg Yli 75-vuotiaita, % - Över 75-åringar, % korkeat, ja sama päti jossain määrin myös vanhusten väestöosuuteen (kuviot 2 ja 3). Toisaalta esimerkiksi kunnan väkiluvun ja henkeä kohden lasketun menotason välillä ei näyttänyt olevan kovin selvää yhteyttä, joskin keskisuurten kuntien menot olivat hieman muita kuntia alhaisemmat (kuvio 4). Kahden muuttujan tarkastelu ei kuitenkaan paljasta riittävän luotettavasti menojen ja taustarakenteiden välisiä riippuvuuksia, sillä useat tekijät vaikuttavat metes inget klart samband finnas mellan t.ex. kommunens folkmängd och utgiftsnivå per capita, om än utgifterna var något lägre i medelstora kommuner än i de övriga (Figur 4). Men en analys av bara två variabler avslöjar inte tillräckligt pålitligt beroendena mellan utgifterna och bakgrundsstrukturerna, eftersom utgifterna samtidigt påverkas av många faktorer. Då utgifterna förklarades med en regressionsmodell blev bilden tydligare. Enligt 41

44 Kuvio 4. Kuntien terveys,- sosiaali- ja sivistyssektorien nettomenot kunnan väkiluvun mukaan Figur 4. Kommunernas nettoutgifter för hälso-, social- och bildningssektorn, enligt kommunens folkmängd Menot /asukas vuoden 2000 hinnoin Utgifter /capita enl. prisnivån år yli Väkiluku - Folkmängd noihin yhtä aikaa. Kun menoja selitettiin regressiomallien avulla, kuva tarkentui. Tulosten mukaan eri taustatekijät selittivät yli puolet kuntien välisistä menotasojen vaihteluista. Riippuvuudet olivat useissa tapauksissa vähemmän selviä tutkimusperiodin alkupuolella ( ) kuin jälkipuolella. Tämä johtunee vuonna 1997 toteutetusta virallisen tilaston muutoksesta. Kunnan koon vaikutus ei ole suuri, mutta väestönmuutos näkyy menoissa Suoraviivaista yhteyttä kunnan väkiluvun ja asukasta kohden laskettujen menojen välillä ei löytynyt. Tulosten mukaan alle asukkaan kunnissa menotaso olisi kuitenkin ehkä viitisen prosenttia matalampi kuin suuremmissa kunnissa. Tällöin on otettu huomioon myös muiden selittävien tekijöiden vaikutus. Voidaanhan esimerkiksi olettaa, että kunnan tarjoama palvelukirjo vaikuttaa menotasoon. Tämän ilmiön erillistä rönen förklarade olika bakgrundsfaktorer över hälften av skillnaderna i utgifter kommuner emellan. Beroendena var i många f all mindre klara i början av den undersökta perioden ( ) än i slutet. Detta torde bero på en förändring år 1997 i den officiella statistiken. Kommunens storleks inverkan är inte stor, men folkmängdsförändringen syns i utgifterna Något direkt samband mellan kommunens folkmängd och utgifter per invånare kunde inte skönjas. Enligt rönen skulle dock utgiftsnivån kunna tänkas vara ca. 5 procent lägre i kommuner med under invånare än i större kommuner. Då har även andra förklarande faktorer beaktats. Man kan ju t.ex. anta att det serviceutbud kommunen erbjuder kan inverka på utgiftsnivån. Detta fenomens enskilda inverkan på utgifterna granskas skilt längre fram. Några skillnader förelåg inte mellan kommuner med över invånare. Att döma av dessa rön kunde en kommunstorlek som minimerar utgifterna per capita (invånare ) vara sådär invånare. Men skillnaden till övriga storleksgrupper är liten. Dessutom skall vi komma ihåg att alla kommuner som hade mindre än invånare saknades i undersökningen. Förändrad folkmängd tycktes också ha ett samband med utgiftsnivån åtminstone i sådana kommuner vars folkmängd minskar. Ca. tre fjärdedelar av alla de undersökta kommunerna var dylika. Om folkminskningstrenden var mindre stark innebar det minskande utgifter per capita. Men om folkminskningen accelereras i dessa kommuner stiger utgifterna per capita. Vi kunde grovt sett göra bedömningen att ökningen i utgifter per invånare skulle förbruka en knapp tiondedel av den inbesparing minskad folkmängd innebar. I kommuner med växande folkmängd är beroendet av liknande slag, dvs. snabbare folkökning sänker utgifterna per capita. Detta rön tycktes inte bero på om inve- 42

45 vaikutusta menoihin tarkastellaan erikseen edempänä. Yli asukkaan kuntien kesken ei eroja enää löytynyt. Tulosten perusteella menot per asukas minimoiva koko saattaisi olla noin asukasta. Ero muihin kokoryhmiin nähden on kuitenkin pieni. Lisäksi täytyy muistaa, että kaikki alle asukkaan kunnat puuttuivat tutkimuksesta. Väkiluvun muutoksella näytti olevan yhteys menotasoon ainakin sellaisissa kunnissa, joiden väestö on laskusuunnassa. Näitä kuntia oli noin kolme neljäsosaa kaikista tutkimuksen kunnista. Niissä suotuisampi väestönkehitys (vähemmän väkimäärän laskua) merkitsi alhaisempia menoja asukasta kohden. Mutta jos väestökato näissä kunnissa kiihtyy, menot asukasta kohden nousevat. Voitiin karkeasti arvioida, että asukasta kohti laskettujen menojen kasvu kuluttaisi vajaan kymmenesosan väkimäärän laskun tuomista säästöistä. Kasvavan väestön kunnissa riippuvuus on samansuuntainen eli nopeampi väestönkasvu pienentää asukaskohtaisia menoja. Tulos ei näyttänyt riippuvan siitä, ovatko investoinnit mukana selitettävässä menomuuttujassa vai eivät. Mainittakoon, että tutkimuksessa ei selvitetty kunnan sisäisten muuttojen mahdollista vaikutusta menotasoon. Esimerkiksi Helsingissä sisäinen muuttoliike on vilkasta. Väestönrakennekin vaikuttaa menoihin Kuten voitiin odottaa, myös väestön ikärakenne vaikutti peruspalvelumenojen tasoon. Korkea alle 17-vuotiaiden tai yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kohottaa asukasta kohden laskettuja sosiaali-, terveys- ja sivistyssektorin nettomenoja, jos kunnan muut ominaisuudet pysyvät ennallaan. Näiden väestöryhmien osuuksiin liittyisi jopa melko suuria menotason siirtymiä. Vanhusten menovaikutus olisi jonkin verran lapsia ja nuoria suurempi. Myös ruotsin kieltä kuntalaisten äidinkielenä tarkasteltiin. Ruotsin väestöosuuden vaikutusta menoihin arvioitiin sekä ruotsin ollessa enemmistökieli, että silsteringarna var med bland de utgiftsvariabler som skulle förklaras. Vi kan nämna att undersökningen inte såg till vilka eventuella verkningar intern flyttning i kommunen kunde ha på utgiftsnivån. T.ex. i Även befolkningsstrukturen påverkar utgifterna Som väntat inverkade även befolkningens åldersstruktur på utgifterna för basservicen. En växande andel under 17-åringar eller över 75-åringar i befolkningen höjer social-, hälso- och bildningssektorns utgifter per capita, ifall kommunens övriga egenskaper hålls oförändrade. Inverkan är faktiskt ganska stark, och i synnerhet åldringsandelen ger utslag i någon mån mera än barnens och ungdomarnas andel. Andelen svenskspråkiga bland befolkningen granskades också, och vilken verkan den har på basserviceutgifterna. Både kommuner med svenska som majoritetsspråk resp. minoritetsspråk granskades. Resultatet blev tudelat. Huruvida svenska var majoritets- eller minoritetsspråk tycktes inte inverka på kommunens utgiftsnivå. Men om andelen svenskspråkiga växte i kommuner med finskspråkig majoritet tycktes det i någon mån höja utgiftsnivån. Om däremot andelen finskspråkiga växte i kommuner med svenskspråkig majoritet tycktes det inte öka kommunens utgifter för basservice. En tillväxt i en kommuns utlänningsandel ser ut att höja dess nettokostnader per capita för social-, hälsoresp. bildningsväsende. Detta samband är regelbundet statistiskt signifikant i modellerna och rentav betydande till sin verkan. Men vi bör komma ihåg att värdena på de regressionskoefficienter vi fick enbart är riktningsgivande. År 2008 utgjorde de utländska medborgarna ca. 2,7 procent av Finlands befolkning, och nästan hälften av dem bodde i Huvudstadsregionen. 43

46 loin, kun enemmistökieli on suomi. Tulos oli kaksijakoinen. Se, onko ruotsi vai suomi kunnan enemmistökieli, ei näyttänyt vaikuttavan kunnan menotasoon. Sen sijaan ruotsinkielisen väestön osuuden kasvu enemmistöltään suomenkielisissä kunnissa tuntuu jossain määrin kohottavan menotasoa. Vastaava tulos ei kääntäen pätenyt ruotsin ja suomen kielten välillä: suomenkielisen väestön osuuden kasvuun ei liittynyt korkeampia menoja kunnissa, joissa suomen kieli oli vähemmistönä. Ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu näyttää kasvattavan asukasta kohden laskettuja sosiaali-, terveysja sivistystoimen nettomenoja. Tämä yhteys on malleissa säännönmukaisesti tilastollisesti merkitsevä ja vaikutukseltaan jopa huomattava. On kuitenkin muistettava, että saatujen regressiokertoimien arvot ovat vain suuntaa antavia. Vuonna 2008 ulkomaan kansalaisia oli noin 2,7 prosenttia Suomen väestöstä, ja lähes puolet ulkomaan kansalaisista asui pääkaupunkiseudulla. Sosioekonominen tilanne ja alueen saavutettavuus ovat tärkeitä Kunnan sosioekonomisen tilanteen vaikutusta menoihin mitattiin työttömyysasteen avulla. Myös korkea työttömyys näyttää kasvattavan kunnan menotasoa, ja tämä yhteys näyttää vahvistuneen tutkimusajanjakson loppupuolella. Jos työttömyysaste kohoaa yhdellä prosenttiyksiköllä (esimerkiksi viidestä kuuteen prosenttiin työvoimasta), kasvavat kunnan peruspalvelumenot asukasta kohden noin 0,3 0,4 prosenttia. Kunnan sijaintia ja saavutettavuutta kuvattiin aineistossa ensinnäkin etäisyystekijällä, joka mittasi kunnan keskimääräistä maantie-etäisyyttä Manner- Suomen muihin kuntiin, päätekuntien väkiluvuilla painottaen. Mitä suurempi on kilometrietäisyys, sitä syrjäisempi on kunnan sijainti. Toinen sijaintimuuttuja kuvasi sitä, onko kunta saaristolain mukainen saaristokunta. Tulosten mukaan yleisellä saavutettavuudella on selvä yhteys menotasoon. Jos kunnan keskimääräi- Det socioekonomiska läget och områdets tillgänglighet viktiga Kommunernas socioekonomiska läges inverkan på utgifterna mättes med hjälp av arbetslöshetsgraden. Även hög arbetslöshet tycks höja kommunens utgiftsnivå, och detta samband tycks ha stärkts mot slutet av den analyserade perioden. Om arbetslöshetsgraden stiger med en procentenhet (t.ex. från fem till sex procent av arbetskraften), stiger kommunens utgifter för basservice med 0,3 0,4 procent Kommunens läge och tillgänglighet beskrevs i vårt material för det första med avståndsfaktorn, dvs. kommunens genomsnittliga avstånd per landsväg till övriga kommuner på det finländska fastlandet, vägt med ändkommunernas folkmängder. Ju större avstånd, desto mer avsides låg kommunen. Den andra lägesvariabeln beskrev huruvida kommunen enligt Skärgårdslagen är en skärgårdskommun. Våra rön visar att den allmänna tillgängligheten har ett klart samband med utgiftsnivån. Om en kommuns genomsnittliga landsvägsavstånd till övriga kommuner växer med tio procent stiger utgiftsnivån med ca. en procent. Däremot inverkade skärgårdsstatusen inte mycket på utgifterna i denna regression. Något överraskande hade varken kommunens areal, folktäthet eller tätortsgrad nämnvärd inverkan på utgifterna. Brett serviceutbud ökade utgifterna, kommunalpolitiken ej Utgiftsnivån per invånare blev desto högre ju bredare kommunens serviceutbud var. När vi alltså jämför två i övrigt likadana kommuner har den kommun de högre utgifterna som har det största kommunala serviceutbudet. Denna faktor kan i ytterlighetsfall förklara rentav tio procent av skillnaden i utgiftsnivå. I kommuner med stor folkmängd är serviceutbudet i regel mångsidigare än i små kommuner. En annan sak som påverkar utgiftsnivån är vem som producerar servicen. Detta sker om servicens pris, struktur eller produktionsvo- 44

47 nen maantie-etäisyys muihin kuntiin kasvaa kymmenen prosenttia, menotaso asukasta kohden nousee noin prosentin. Sen sijaan saaristoisuuden menoja lisäävä vaikutus jäi regressioissa heikoksi. Hieman yllättävänä voidaan pitää myös sitä, että kunnan pinta-alalla, väestöntiheydellä tai taajama-asteella ei ollut vaikutusta menoihin. Laaja palvelukirjo lisäsi menoja, mutta kunnallispolitiikalla ei ollut vaikutusta Asukasta kohden laskettu menotaso asettui sitä korkeammalle, mitä laajempaa palvelukirjoa kunta tarjosi. Jos siis verrataan kahta muuten samanlaista kuntaa, niin sen kunnan menotaso asettuu korkeammalle, joka tarjoaa laajempaa palvelukirjoa. Tämä tekijä saattaa ääritapauksessa selittää jopa kymmenen prosentin menotasoeron kuntien välillä. Palvelutarjonta on väestöltään suurissa kunnissa yleensä pieniä kuntia monipuolisempaa. Myös se, kuka palvelut tuottaa, voi periaatteessa vaikuttaa menotasoon. Näin käy silloin, jos palvelujen hinta, rakenne tai tuotettu volyymi muuttuu. Tutkimuksessa arvioitiin muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä ostettuja sekä toisaalta yksityiseltä tuottajalta hankittuja palveluja. Tulokset jäivät jossain määrin epäselviksi, mikä voi osaltaan johtua lähtöaineiston puutteista. Edelleen testattiin työntekijöiden ikärakenteen vaikutuksia. Hieman odottamatonta oli se, että nuorten työntekijöiden korkealla osuudella oli taipumus lisätä kuntien menoja. Kunnallispolitiikan ja menotason yhteyksien selvittämiseksi huomion kohteena olivat ensinnäkin kunnanvaltuuston puoluejakauma, jota mitattiin poliittisten ryhmittymien valtuusto-osuuksilla, sekä valtuuston puoluejakauman keskittyneisyyttä mittaava indeksi. Jako oikeisto- ja vasemmistopuolueisiin ei tuottanut selviä tuloksia, mutta jonkin verran viitettä saatiin siitä, että Keskustapuolueen kannatus saattaisi liittyä alhaiseen menotasoon. Valtuuston poliittisella keskittyneisyydellä ei ollut vaikutusta. Myöskään äänestys- lym förändras. Vår undersökning analyserade service som köpts dels av andra kommuner eller samkommuner, dels av privata producenter. Rönen blev i någon mån oklara, vilket delvis kan bero på brister i utgångsmaterialet. Ytterligare testades vilken inverkan arbetstagarnas åldersstruktur hade. Något oväntat var att en stor andel unga arbetstagare tenderade öka kommunernas utgifter. Vid klarläggandet av sambandet mellan kommunalpolitik och utgiftsnivå riktades uppmärksamheten för det första på partifördelningen i kommunfullmäktige, dvs. de politiska grupperingarnas andelar, samt på ett index för hur koncentrerad fullmäktiges partifördelning var. Indelningen i höger- eller vänsterpartier gav inga klara resultat, men vissa saker tydde på att anhängarskap av Centerpartiet kunde hänga samman med låg utgiftsnivå. Politisk koncentration i fullmäktige hade ingen inverkan. Ej heller röstningsprocenten eller kvinnoandelen i fullmäktige hade något statistiskt samband med utgifterna per capita för basservicen. Som väntat ökades utgifterna per capita både av att kommunens invånares inkomstnivå steg och att kommunens statsandelar växte. Till skillnad från de flesta andra rön har detta samband varit klart svagare under innevarande årtionde än under de första åren av den undersökta perioden. Åren och möjligen även lite efter det kunde det gamla utgiftsbaserade statsandelssystemet tänkas ha inverkat på kommunernas utgiftsbeteende. Varierande i de största kommunerna, sjunkande utgiftsnivå i Helsingfors Avvikelsen i kommunens utgifter per capita från utgiftsmedeltalet för samtliga kommuner kan delas upp i två faktorer. För det första finns den del av skillnaden som kan härledas till skillnader i bakgrundsfaktorer, såsom befolkningsstruktur eller läge. För det andra den del av utgiftsavvikelsen som vi inte lyckas förklara med hjälp av bakgrundsfaktorer. Den senare delen 45

48 prosentilla tai naisten osuudella valtuustossa ei ollut yhteyttä asukaskohtaisiin peruspalvelumenoihin. Kuten on luonnollista odottaa, sekä kunnan asukkaiden tulotason nousu että kunnan saamien valtionosuuksien kasvu lisäsivät asukasta kohden laskettuja menoja. Toisin kuin useat muut tulokset, tämä yhteys on kuluvalla vuosikymmenellä ollut selvästi heikompi kuin tutkimusjakson alkuvuosina. Vanha menoperusteinen valtionosuusjärjestelmä saattoi vuosina ja mahdollisesti vielä hieman tämän jälkeen vaikuttaa kuntien menokäyttäytymiseen.. Suurimpien kuntien tulokset vaihtelevat, Helsingin menotaso laskenut Kunnan asukaskohtaisten menojen poikkeama kaikkien kuntien menojen keskiarvosta voidaan jakaa kahteen tekijään. Ensinnäkin on se osa erosta, joka on johdettavissa taustatekijöiden, kuten väestönrakenteen tai sijainnin eroista kuntien välillä. Toiseksi on menopoikkeaman se osa, jota taustatekijöiden avulla ei onnistuta selittämään. Jälkimmäistä osaa voidaan kutsua jäännösmenoksi. Se kertoo, kuinka paljon korkeammat tai matalammat kunnan menot asukasta kohden ovat kuin mitä kunnan taustaominaisuuksien perusteella niiden voitaisiin odottaa olevan. Jäännösmenot voivat olla seurausta monista tekijöistä, kuten siitä, miten kunnan toiminta on organisoitu tai johdettu, toimipaikkojen keskinäisestä sijainnista tai käyttöasteista sekä muista seikoista. Asukaskohtaisten menojen ositus voidaan ilmaista seuraavan asetelman avulla: kaikkien kuntien keskimääräinen menotaso + selittävistä tekijöistä tarkastelukunnalle johtuva poikkeama + tarkastelukunnan jäännösmenot (residuaali) = tarkastelukunnan menotaso Jäännösmenot ovat siis se osa menopoikkeamasta, jota rakenteellisten ja muiden tekijöiden avulla ei voitu kunde kallas överloppssutgifter. Den beskriver hur mycket högre eller lägre kommunens utgifter per capita är än vad man skulle vänta sig på grundval av kommunens bakgrundsegenskaper. Överloppsutgifterna kan vara en följd av många faktorer, t.ex. hur kommunens verksamhet är organiserad eller styrd, serviceställenas inbördes läge, deras nyttjandegrad, eller övriga faktorer. Uppdelningen av utgifterna per capita kan uttryckas genom följande uppställning: samtliga kommuners genomsnittliga utgiftsnivå + respektive kommuns avvikelse p.g.a. förklarande faktorer + respektive kommuns överloppsutgifter (residualen) = respektive kommuns utgiftsnivå Överloppsutgifterna är alltså den del av utgiftsavvikelsen som vi inte kunde förklara med strukturella eller övriga faktorer. Överloppsutgifterna kan också vara mindre än noll: då är kommunens utgifter lägre än väntat. År 2006 var överloppsutgifterna i Nurmijärvi, Tammerfors, Träskända och Björneborg högst bland de stora kommunerna, 5 6 procent på plussidan (Figur 5). I Helsingfors och Vanda låg utgifterna lite ovanför noll. Ett halvdussin kommuner låg vid noll, däribland Åbo, medan Willmanstrand, Karleby och Kotka hade de lägsta överloppsutgifterna, 6 7 procent på minussidan. P.g.a. statistikföringsproblem var Esbo inte med i denna analys. Bland de stora kommunerna sjönk Helsingfors överloppsutgifter klart mest under åren Ungefär fram till år 2001 var nettoutgifterna per capita i Helsingfors för social-, hälso- och bildningsväsendet ca. 15 procent högre än man på grundval av bakgrundsfaktorerna kunde väntat. Därefter sjönk den relativa utgiftsnivån snabbt, och under de senaste åren har utgiftsnivån i Helsingfors hållits nära den nivå bakgrundsfaktorerna skulle ge vid handen, bara ett par 46

49 selittää. Jäännösmenot voivat myös olla nollaa pienemmät: tällöin kunnan menot ovat odotettua alhaisemmat. Vuonna 2006 olivat Nurmijärven, Tampereen, Järvenpään ja Porin jäännösmenot suurten kuntien korkeimmat, 5-6 prosenttia plussan puolella (kuvio 5). Helsingin ja Vantaan menot olivat hiukan nollan yläpuolella. Puolisen tusinaa kuntaa sijoittui nollan tienoille, joukossa myös Turku. Lappeenrannan, Kokkolan ja Kotkan jäännösmenotasot olivat alhaisimmat, 6 7 prosenttia miinuksen puolella. Tilastointiongelmien vuoksi Espoo ei ollut mukana tässä tarkastelussa. Suurista kunnista Helsingin jäännösmenot putosivat selvästi eniten ajanjaksolla Noin vuoteen 2001 asti Helsingin sosiaali-, terveys- ja sivistyssektorin henkeä kohden lasketut nettomenot olivat noin 15 prosenttia korkeammat kuin mitä taustatekijöiden perusteella olisi voitu odottaa. Tämän jälkeen suhteellinen menotaso laski nopeasti, ja muutaman viime vuoden aikana Helsingin menotaso on ollut lähellä taustatekijöiden perusteella odotettavaa tasoa, vain pari prosenttia plussan puolella. Vantaalla ja Porissa näyttää tapahtuneen samansuuntainen, mutta paljon pienempi muutos, joka ajoittui vuoden 2004 tienoille. Kaiken kaikkiaan suurimmat kunnat ovat enimmäkseen lähestyneet ominaisuuksiensa perusteella odotettavissa olevaa menotasoa jakson aikana. Kunnan kustannustehokkuusluku summaa tarjontatekijöitä Mitä tuloksia saatiin, kun yksittäiset tarjontamuuttujat korvattiin yhdellä kuntien kustannustehokkuutta kuvaavalla indeksillä, joka saatiin aiemmasta tutkimuksestamme? Tehokkuusindeksi kuvaa tuotettujen palvelujen hintaa tavallaan käänteisesti: mitä korkeampi kustannustehokkuus on, sitä alhaisemmalla hinnalla palveluja voidaan tarjota. Vaikutus menoihin riippuu siitä, miten palveluiden kysyntä muuttuu silloin, kun hinta nousee tai laskee. Jos tehokas eli hinnaltaan alhainen palvelutuotanto johtaa suureen kysyntään, menot ovat korkeat tehokkaissa kunnissa. Jos taas tehokas Kuvio 5. Jäännösmenot tutkimuksen 20 suurimmassa kunnassa vuonna 2006, % Figur 5. Överloppsutgifter i undersökningens 20 största kommuner år 2006, % Nurmijärvi Tampere - Tammmerfors Järvenpää - Träskända Pori - Björneborg Helsinki - Helsingfors Vantaa - Vanda Rauma Raumo Kerava - Kervo Tuusula - Tusby Turku - Åbo Hyvinkää - Hyvinge Jyväskylän mlk - Jyväskylä lk Kirkkonummi - Kyrkslätt Oulu - Uleåborg Lahti - Lahtis Jyväskylä Hämeenlinna - Tavastehus Kokkola - Karleby Kotka Lappeenranta - Villmanstrand % procent på plussidan. I Vanda och Björneborg tycks en likartad men mycket mindre förändring ha skett, kring år På det hela taget närmade sig de största kommunerna för det mesta åren den utgiftsnivå som man kunde vänta sig att döma av deras egenskaper. Kommunens kostnadseffektivitetstal summerar utbudsfaktorerna Vad kom vi fram till då vi ersatte de enskilda utbudsfaktorerna med ett index som beskriver kommunernas kostnadseffektivitet och som vi tog från vår tidigare forskning? Effektivitetsindexet beskriver på sätt och vis omvänt priset för den producerade servicen: ju högre kostnadseffektivitet, desto billigare kan servicen erbjudas. Inverkan på utgifterna beror på hur efterfrågan på service förändras då priset stiger eller sjunker. Om 47

50 tuotanto jättää kysynnän pieneksi, tehokkaiden kuntien menot ovat pienet. Vuosia koskevissa tilastollisissa malleissa kustannustehokkuusmuuttuja korvasi varsin hyvin kuusi tarjontaa kuvaavaa selittäjää. Tulosten mukaan korkea kustannustehokkuus merkitsee pienempiä peruspalvelumenoja. Jos kunnan tarjoamien sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen kustannustehokkuus paranee yhdellä prosentilla, niin kunnan peruspalvelumenot asukasta kohti laskevat noin 0,3 0,5 prosenttia. Näin ollen toimintoja tehostamalla voidaan pienentää kuntien menopaineita. Tehokkuuden parantaminen tarkoittaa, että samoilla resursseilla saadaan enemmän aikaan, tai että samanlainen suorite saadaan aikaan vähemmillä resursseilla. Tämä ajatus sotketaan käytännössä usein siihen, että kyse olisi vain menojen ja palvelujen määrän tai laadun (tai molempien) heikentämisestä. Mikä siis on kustannustehokkuuden ja palvelutyytyväisyyden välinen yhteys? Kuntaliitto tutki vuonna 2005 asukkaiden palvelutyytyväisyyttä noin 30 kunnassa. Tehtävänä oli sekä arvioida palveluja erikseen että antaa peruspalvelutarjonnasta yleisarvosana. Kuvion 6 kukin piste kuvaa palvelutyytyväisyyden yleisarvosanaa (vaaka-akseli) ja peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuutta (pystyakseli). Jos kustannustehokkuus merkitsisi heikkoa palvelutyytyväisyyttä, pistejoukko sijoittuisi vasemmalta ylhäältä oikealle alas laskevaksi joukoksi ja muuttujien korrelaatio olisi negatiivinen. Kuviossa pistejoukko on verraten hajanainen, mutta korrelaatio on silti positiivinen (noin 0,4) eli tyytyväisyys pikemminkin kasvaa tehokkuuden myötä. Tämän tutkimuksen aineisto ulottui parhaimmillaankin vain vuoteen Lisäksi siitä puuttuivat pienimmät kunnat, Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen aikavälillä tehneet kunnat. Suomen kuntakartta on tutkimusajanjakson jälkeen muuttunut, kun maassa on tehty lukuisia kuntaliitoksia. Lähivuosina voidaanen effektiv alias till priset förmånlig serviceproduktion leder till stor efterfrågan är utgifterna höga i effektiva kommuner. Om i sin tur en effektiv produktion ger en lam efterfrågan är de effektiva kommunernas utgifter små. I de statistiska modellerna för ersatte kostnadseffektivitetsvariabeln mycket bra sex förklarande variabler för efterfrågan. Enligt rönen innebär hög kostnadseffektivitet mindre utgifter för basservicen. Om kostnadseffektiviteten inom kommunens social-, hälso- och bildningsservice ökar med en procent, sjunker kommunens utgifter per capita för basservice med ca. 0,3 0,5 procent. Sålunda kan man genom att effektivera funktioner lätta på kommunernas kostnadstryck. Att förbättra effektiviteten innebär att man med samma resurser får mera till stånd, eller att en liknande Kuvio 6: Tyytyväisyys asuinkuntaan 2005 (Kuntaliitto) ja palvelutarjonnan kustannustehokkuuteen (Loikkanen Susiluoto) Figur 6. Belåtenhet med den egna kommunen år 2005 (Kommunförbundet) och dess services kostnadseffektivitet (Loikkanen Susiluoto) Tyytyväisyys - Belåtenhet Lopuksi ,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 DEA-tehokkuus DEA-effektivitet

51 kin pyrkiä selvittämään, missä määrin kuntaliitokset ja niihin liittyneet muut muutokset ovat vaikuttaneet kuntien peruspalvelu- ja kokonaismenoihin, toiminnan kustannustehokkuuteen ja kuntalaisten palvelutyytyväisyyteen. prestation fås till stånd med mindre resurser. Denna tanke blandas i praktiken ofta ihop med att det skulle handla enbart om en sänkning av utgifterna och servicens mängd och kvalitet. Vilket är alltså sambandet mellan kostnadseffektivitet och belåtenhet med servicen? År 2005 sonderade Kommunförbundet klienternas belåtenhet med servicen i ca. 30 kommuner. Det gällde att både bedöma olika serviceformer skilt och att ge ett allmänvitsord för basserviceutbudet. Punkterna i Figur 6 beskriver allmänvitsordet för belåtenhet med servicen (vågräta axeln) och basserviceutbudets kostnadseffektivitet (lodräta axeln). Om kostnadsaxeln skulle innebära skral belåtenhet med servicen skulle punkterna placera sig som en grupp börjande uppe till vänster och fortsättande ner mot höger, och variablernas korrelation vore negativ. I figuren ligger punkterna rätt utspridda, men korrelationen är ändå positiv (ca. 0,4), dvs. belåtenheten snarare växer med högre effektivitet. Lähde: Källa: Heikki A. Loikkanen Ilkka Susiluoto: Kuntien menotasoon vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus peruspalvelusektorien menojen eroista vuosina Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2009:5. Helsingfors stads faktacentral, Undersökningar 2009:5. Ilmestyy syksyllä Utkommer hösten Slutkläm Materialet i denna undersökning räckte bara fram till högst år Dessutom fanns de minsta kommunerna inte med, ej heller Åland eller de kommuner som fusionerats Under den undersökta perioden har Finlands kommunkarta förändrats i och med de många fusionerna. Under de närmaste åren kan vi försöka klarlägga i vilken mån kommunsammanslagningarna och därtill anknytande övriga förändringar har inverkat på kommunernas basservice- och helhetsutgifter, på kostnadseffektiviteten och på invånarnas belåtenhet med servicen. 49

52 Miten asumisväljyys on kehittynyt? Hur har boendeutrymmet utvecklats? Markku Lankinen Asumisväljyys on Helsingissä kasvanut koko ajan 1950-luvulta aina vuoteen Vuosina asumisväljyys ei enää lisääntynyt. Myös Vantaalla ja Espoossa asumisväljyyden kasvu on taittunut. Ruotsissa vastaava kehitys tapahtui jo vuosina eli väljyyden kasvu muuttui asumisen tiivistymiseksi. Muuttoliike tuo koko ajan uusia asukkaita kaupunkiseuduille vaikka asuntorakentaminen on ollut vähäistä. Näyttää siltä, että olemassa oleva asuntokanta pystyy vastaanottamaan uutta väestöä yllättävän paljon. Asumistaso on tärkeä saavutetun hyvinvoinnin ilmaisin, vaikkakaan ei aina yksiselitteinen. Ominaisuuksista tärkeimpiä on huoneiston koko. Sitä mitataan sekä huoneluvulla sekä pinta-alalla. Asumistasoa on mitattu eri aikoina ja eri maissa usealla eri tavalla. Ahtaasti asumisen mittana oli vielä 1900-luvun alussa kuutiometriä/asukas, koska huoneilman riittävyyden katsottiin olevan tärkeä terveysoloihin liittyvä tekijä. Sittemmin on paljon käytetty mittalukua huonetta/asukas tai sen käänteislukua asukasta/huone. Oma rajankäyntinsä on tässäkin kulkenut siinä, mikä lasketaan asuinhuoneeksi. Keittiö on monessa normituksessa jätetty pois laskuista, toisinaan myös olohuone. Anglosaksisissa maissa on jo pitkään ollut tapana mitata asunnon kokoa pelkästään makuuhuoneiden lukumää- Från 1950-talet ända till år 2005 växte boendeutrymmet per person i Helsingfors. Åren växte det inte längre. Även i Vanda och Esbo har boendeutrymmet per person slutat växa. I Sverige skedde en liknande svänging redan , då trenden vände från rymligare boende till trängre boende. Flyttningsrörelsen hämtar hela tiden in nya invånare i stadsregionerna trots att byggandet varit ganska lamt. Det befintliga bostadsbeståndet tycks kunna absorbera oväntat mycket ny befolkning. Boendestandarden är en viktig indikator på uppnått välstånd, men inte alltid entydig. En av de viktigaste egenskaperna är lägenhetens storlek. Den mäts dels med antal rum, dels golvyta. Boendestandarden har vid olika tider och olika länder mätts på många olika sätt. Ännu i början av 1900-talet mätte trångboddhet i kubikmeter per invånare, eftersom tillräckligt med luft sågs som en viktig hälsofaktor. Sedermera har man ofta använt kvoten rum per invånare eller omvänt invånare per rum. Därvidlag har en gränsdragning för sig gällt vad som räknas som rum. I många normer har köket inte räknats som rum, ibland inte heller vardagsrummet. I anglosaxiska länder har det sedan länge varit sed att mäta bostadens storlek enbart med antalet sovrum. Vad som räknats som trångboddhet har under 50

53 rällä. Ahtaasti asumisen rajapintaa on aikojen kuluessa määritelty erilaisin normein, joissa huoneiden määrittely sekä enimmäishenkilöluku huonetta kohden ovat vaihdelleet aina väljempään suuntaan. Huoneistoala väljyysmittana on käytössä asuntojen myynnissä ja vuokrauksessa sekä nykyisin vakiintuneesti myös asumisen tilastoinnissa. Se on lähellä ihmisten jokapäiväistä elämää. Kerrosalaan perustuva mitta on käytössä kaavoituksessa ja siihen liittyvässä mitoituslaskennassa. Tämä johtuu siitä, että rakennusoikeus ilmaistaan rakennuksen ulkopintojen rajaamana alana. Mitä asumisväljyyden laskennassa tulee ottaa huomioon? Väljyyden laskenta voidaan tehdä huolella tai huolimattomasti. Asuntovarauma eli vailla vakinaisesti asuvia asukkaita olevia asuntoja tai niiden pinta-alaa ei pitäisi ottaa varsinaiseen väljyysanalyysin mukaan. Asuntovaraumaan kuuluva pinta-ala ei ole kyseisen kunnan väestön käytössä. Vailla vakinaisesti asuvia asukkaita on eniten sellaisissa kunnissa kuin Dragsfjärd, Brändö ja Kökar, joista ensimmäiselle on ominaista suuri työpaikkakato ja jälkimmäisille syrjäinen sijainti Ahvenanmaan saaristossa. Vähiten vajaakäytössä olevaa pinta-alaa on Maskussa, Ruskossa ja Kempeleellä. Näitä kuntia yhdistää suuren kaupungin läheisyys. Varauman kasvu on ollut pääsuuntana useimmissa kunnissa, mutta myös alenemaa esiintyy 17 % kunnista. Kunnan väestö jakautuu asuntoväestöön ja muihin, joihin luetaan kunnassa ilman vakituista asuntoa oleskelevat, tilapäisesti poissaolevat sekä laitoksissa asuvat. Helsingissä on tällä hetkellä n tilapäisesti asuvaa. Tarkka väljyyden laskenta käyttää jakajana vain vakinaisesti asuvaa väestöä. Keskiväljyys on noussut heti sodan jälkeisestä 12 m 2 tasosta noin 35 m 2 tasolle, joten voidaan puhua asumisväljyyden kolminkertaistumisesta. Muutoksen tahti oli kiivain vuosien årens lopp definierats genom olika normer, där definitionerna av rummen och maximiantal invånare per rum har varierat alltid åt det rymligare hållet. På bostadsmarknaden och hyresmarknaden används bostadens/lägenhetens yta som rymlighetsmått. Det är lättbegripligt och vardagsnära. Inom planläggning och därtill anknytande dimensioneringskalkyler används begreppet våningsyta. Detta beror på att byggrätten uttrycks i den yta som begränsas av byggnadens ytterväggar. Vad bör man beakta vid beräkning av boutrymmet? Beräkningen av boutrymmet kan göras omsorgsfullt eller slarvigt. Bostadsreserven alias de bostäder som saknar varaktiga invånare borde inte tas med i en egentlig rymlighetsanalys, ej heller deras yta. Den bostadsyta som bostadsreserven utgör står inte till invå- Kuvio 1: Ei -vakinaisesti asutun pinta-alan osuus koko asuntokannasta kunnittain vuonna 1998 ja vuonna 2007 Figur 1. Andelen bostadsyta som inte var i varaktigt bebodd i olika kommuner åren 1998 och 2007 % Kunnat - Kommunerna (415) Lähde:Tilastokeskus/Altika, taulu 1736A Källa:Statistikcentralen/Altika, tabell 1736A 51

54 Kuvio 2. Asumisväljyyden kehitys Helsingissä ja koko maassa Figur 2. Boenderymligheten i Helsingfors och hela landet h-m²/as. kvm per inv Helsinki - Helsingfors Suomi - Finland välillä, minkä jälleen havaitaan kasvun hidastumista erityisesti Helsingissä. Vuosia koskeva tarkastelu on tehty tarkalla periaatteella, eli vakinaisesti asuttu pinta-ala on jaettu vakinaisesti asuvan väestön määrällä (on oma erityinen määritelmä). Tulokseksi saadaan Helsingin osalta ensin väljyyskasvun vuosien välissä tapahtunut selvä hidastuminen ja sitten käänne ahtaampaan asumiseen vuonna 2008 (Tilastokeskus: Altika taulu 1710). Kysymys on tosin vain 0,046 m 2 suuruisesta muutoksesta Nyt on aihetta kysyä, onko syy jaettavan eli asuinpinta-alan vai jakajan eli väestömäärän kehityseroissa. Asuinpinta-alan kehitys ja väestökehitys Tarkastellaan ensin jaettavaa eli asuinpinta-alaa. Prosentuaalisena muutoksena laskettu pinta-alan lisäys oli nopeinta Espoossa ja Oulussa. Vantaa ylsi seuraavalla sijalle. Turku ja Helsinki jäivät tasatahdissa muista jälkeen. Turussa pieni asuntotuotanto ei kuitenkaan johnarnas förfogande. Mest bostäder utan varaktiga invånare finns i sådana kommuner som Dragsfjärd, Brändö och Kökar, varav den första nyligen kännetecknats av stort arbetsplatsbortfall och de senare av ett avskilt läge i Ålands skärgård. Minst oanvänd bostadsyta finns det i Masku, Rusko och Kempele, som alla ligger i närheten av en stor stad. I de flesta kommuner har bostadsreserven tenderat växa, men i 17 procent av kommunerna har den minskat. En kommuns befolkning uppdelas i bostadsbefolkningen och övriga. Till de sistnämnda hör de som bor i kommunen utan varaktig bostad, de som tillfälligt är frånvarande och de som bor på inrättning. I Helsingfors finns det f.n. omkring tillfälligt boende personer. En omsorgsfull uträkning av boenderymligheten utgår enbart från den fast bosatta befolkningen. Genomsnittsboytan per person har vuxit från 12 m 2 strax efter kriget till ca 35 m 2 idag, så man kan tala om en tredubbling av boytan per person. Snabbaste förändringen skedde åren , varefter ökningen blivit långsammare i synnerhet i Helsingfors. Analysen gällande åren har gjorts enligt den omsorgsfulla principen (egen specifik definition), dvs. så att den varaktigt bebodda bostadsytan dividerats med antalet varaktigt boende. För Helsingfors del får vi fram att boytan per person ökade klart långsammare åren , och började minska år Visserligen är minskningen mycket liten, endast 0,046 m 2. Man frågar sig nu om orsaken ligger i dividenden, dvs. bostadsytan, eller i divisorn, dvs. folkmängden. Bostadsytans utveckling och folkökningen Vi tittar först på dividenden, dvs. den varaktigt bebodda bostadsytan. Som procentuell förändring räknad var den sammanlagda bostadsytans ökning störst i Esbo och Uleåborg, följda av Vanda. Däremot blev Åbo och 52

55 Kuvio 3. Keskimääräisen asumisväljyyden kehitys Helsingissä ja koko maassa sekä Helsingin seudulla (oma erityinen määritelmä, ks. s. 52) Figur 3. Den genomsnittliga boenderymligheten i Helsingfors och hela landet samt i Helsingforsregionen (egen specifik definition se s. 52) h-m²/as. - kvm per inv Koko maa Finland Muu Helsingin seutu Övriga Helsingforsregionen Espoo Esbo Vantaa Vanda Helsinki Helsingfors tanut väljyyskehityksen pysähtymiseen. Syyn siis täytyy olla myös jakajassa väestönkehityksessä. Espoon, Oulun, Vantaan ja myös Tampereen väkiluku on kasvanut tasaisesti asuntotuotannon myötä. Kaupungeista Kuopiossa suurin osa asuntotuotannosta on mennyt väljyyden kasvuun. Niin on tapahtunut pääosin myös muualla Suomessa. Tätä indikoi se, että asuinpinta-ala kasvoi koko maassa tarkastellulla jaksolla 15 %, mutta väkiluvun kasvu jäi 2,7 %:n tasolle. Väljyyskasvun ollessa suurissa kaupungeissa muuta maasta hitaampaa, jää muun maan osaksi tätäkin suurempi väljyyskasvu. Helsingin poikkeuksellinen väljyyskehitys Palataan vielä pääkaupunkiseudun ja siellä erityisesti Helsingin poikkeukselliseen väljyyskehitykseen. Äskeisestä kävi jo selville, että väestö kasvoi nopeammin kuin asuinpinta-ala. Väljyyden kasvun vaihteluita voidaan selittää taloudellisilla ehdoilla. Laman aikana vuokra-asuntoa ei vaihdeta niin helposti suurempaan kuin aikaisemmin ja asuntokauppa on hidasta. Talous- Helsingfors efter de övriga, i ungefär lika mån. Men i Åbo ledde den ringa bostadsproduktionen inte till avstannad rymlighetsökning. Orsaken måste alltså även sökas i divisorn, dvs. folkmängden. I Esbo, Uleåborg, Vanda och även Tammerfors har folkmängden vuxit jämt i takt med bostadsproduktionen. Bland städerna är det i Kuopio som bostadsproduktion i största utsträckning lett till ökat boenderymlighet, och en liknande trend har rått i kategorin övriga Finland. Detta indikeras av att den sammanlagda bostadsytan i hela landet växte med 15 % under analysperioden, medan folk ökningen var bara 2,7 %. Eftersom boenderymligheten ökat långsammare i de stora städerna än i hela landet får övriga Finland en desto större rymlighetsökning. Exceptionell rymlighetsutveckling i Helsingfors Vi återgår ännu till den ovanliga rymlighetsutvecklingen i Huvudstadsregionen och i synnerhet Helsingfors. Av ovan stående framgick redan att befolkningen 53

56 Kuvio 4. Asuinpinta-alan kehitys koko maassa ja suurimmissa kaupungeissa Figur 4. Bostadsytans utveckling i hela landet och de största städerna Kuvio 5. Väestökehitys koko maassa ja suurimmissa kaupungeissa Figur 5. Folkökningen i hela Finland och i de största städerna Indeksi - Index Lähde: Tilastokeskus/Altika, taulu 1763 Källa: Statistikcentralen/Altika, tabell 1763 Espoo Esbo Oulu Uleåborg Vantaa Vanda Tampere Tammerfors Kuopio Suomi Finland Helsinki Helsingfors Turku - Åbo Indeksi - Index Lähde: Tilastokeskus/Altika, taulu 0201 Källa: Statistikcentralen/Altika, tabell 0201 Espoo Esbo Oulu Uleåborg Vantaa Vanda Tampere Tammerfors Helsinki Helsingfors Kuopio Suomi Finland Turku - Åbo kasvun ollessa kiivasta pyrkivät asuntojen hinnat kasvukeskuksissa nousemaan. Myös tämän voisi ajatella jarruttavan siirtymistä suurempiin asuntoihin. Suomeen iski maailmalta lähtenyt finanssi- ja talouskriisi syyskuussa Muuttoliiketilastot eivät vielä näytä sen vaikutuksia pääkaupunkiseudulla. Tilastot osoittavat, että vajaa puolet kasvusta aiheutui syntyneiden enemmyydestä. Muuttovoittoa tuli kotimaasta, mutta vielä enemmän ulkomailta. Ulkomailta tulevia on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2007 ja myös kotimainen muuttovoitto on vuonna 2008 vahvistunut. Väljyyden kasvun hetkellinen taittuminen Helsingissä ja taipuminen muulla pääkaupunkiseudulla saa parhaan selityksensä siitä, että olemassa oleva asuntokanta pystyy vastaanottamaan myös normaalioloissa uutta väestöä yllättävän paljon. Tämä on jo nähty mm. Ruotsissa, jossa asumiselle suunnattua tukea on vähenväxte snabbare än den sammanlagda bostadsytan. Växlingarna i rymlighetsökningen kan förklaras med ekonomiska omständigheter. Under en recession byter man inte gärna från mindre hyresbostad till större dito, och bostadshandeln är trög. Under högkonjunktur tenderar bostadspriserna stiga i tillväxtcentra, och stigande priser kan också bromsa flyttandet till större bostad. I september 2008 drabbade den internationella finans- och ekonomikrisen Finland. Statistiken om flyttningsrörelse visar ännu inte dess verkningar i Huvudstadsregionen. Siffrorna visar att knappt hälften av tillväxten skulle bero på ett födelseöverskott. Flyttöverskottet kom från Finland, men ännu mer från utlandet. Invandringen är nu på samma nivå som år 2007, och även flyttöverskottet gentemot övriga Finland växte år Bästa förklaringen får denna tillfälliga rymlighetutveckling i Helsingfors och dito i Huvudstadsregio- 54

57 Kuvio 6. Muuttoliikkeen nettotulos muuttosuunnan mukaan 2007 ja 2008 Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla Figur 6. Flyttningsrörelsens nettoresultat enligt flyttriktning i Helsingfors och övriga Huvudstadsregionen 2007 och 2008 Helsinki Helsingfors Indeksi - Index Kuukausi - Månad Muu Pääkaupunkiseutu Övriga Huvudstadsregionen Indeksi - Index 1000 Ulkomaat - Utlandet Kotimaa - Finland Kuukausi - Månad Lähde:Helsingin kaupungin tietokeskus/aluesarjat, Muuttoliike Källa: Helsingfors stads faktacentral/områdesdatabasen, Migration netty. Väljyyden kasvu on muuttunut tiivistymiseksi. Tukholmassa väestö kasvoi vuosien välillä noin hengen verran, kun samaan aikaan uusia asuntoja valmistui noin vain noin kpl. Myös Göteborg kasvaa ilman mainittavaa asuntotuotantoa. (Nordic Major City Statistics 2007). Mille kehitysuralle Suomen pääkaupunkiseutu asettuu? Lähde: - Källa: NORDIC MAJOR CITIES STATISTICS. Data on 16 major cities and their regions From the NORDSTAT database (nordstat.org) Tilastokeskus, Altika-tietokanta. Helsingin kaupungin tietokeskus, Aluesarjat-tietokanta. nen av att det befintliga bostadsbeståndet även under normala förhållanden förmår absorbera förvånansvärt mycket ny befolkning. Det har man redan konstaterat i Sverige, där stödet till boendet har minskats. Rymlighetsökningen har förbytts i fortsättning. Åren ökade Stockholms folkmängd med ca , medan bara ca nya bostäder färdigställdes. Även Göteborgs folkmängd växer trots att ingen nämnvärd bostadsproduktion sker (Nordic Major City Statistics 2007). I vilken utvecklingsbana kommer den finländska huvudsstadsnejden att gå? 55

58 UUTISIA JA AJANKOHTAISTA NYHETER OCH AKTUELLT KatuMetro Metropolin kehitystä tukeva kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelma valmisteilla Kaupunkitutkimusyhteistyön lyhyt historia Helsingin metropolialueella on tehty vuodesta 1998 määrätietoista työtä kaupunkitutkimuksen vahvistamiseksi. Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit sekä opetusministeriö ovat yhdessä investoineet kaupunkitutkimuksen kehittämishankkeeseen 6,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa on rahoitettu yhteensä 15 kaupunkitutkimuksen viisivuotista professuurijaksoa ja yhteistyön koordinointi. Nyt professoreita on yhdeksän, joista seitsemän toimii Helsingin yliopistossa ja kaksi Teknillisessä korkeakoulussa. Tavoitteena on ollut metropolialueen kehittämistä tukevan kaupunkitutkimuksen vakiinnuttaminen yliopistollisena tutkimus- ja koulutusalana ja sitä kautta Helsingin metropolialueen ja sen kaupunkien innovaatiojärjestelmän vahvistaminen. Hankevaiheesta pitkäjänteiseen yhteistyöhön Yhteinen tavoite kaupunkitutkimuksen vakiinnuttamisesta yliopistollisena tutkimus- ja koulutusalana on toteutunut. Kaupungit voivat tukeutua tutkimus- ja koulutusalaan, joka on aidosti akateemista, kansainvälistä ja myös kykenevä yhä paremmin yhteistyöhön yliopiston ulkopuolisen toimintaympäristön, erityisesti juuri kaupunkien kanssa. Jo tähän mennessä on koulutettu iso joukko opiskelijoita asiantuntijoiksi kansainvälisiin tutkimustehtäviin sekä kaupunkien ja muiden organisaatioiden tarpeisiin. Metropolialueen kaupungit ja yliopistot pitävät tärkeänä, että toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää. Tavoitteista on keskusteltu mm. kaupunkitutkimuksen professuureja koordinoivassa verkostossa, seudun kor- Under beredning: forsknings- och samarbetsprogrammet KatuMetro till stöd för metropolutvecklingen Stadsforskningssamarbetets bakgrund Sedan år 1998 har målmedvetna insatser gjorts i Helsingfors metropolområde för attt stärka stadsforskningen. Helsingfors universitet och Tekniska Högskolan samt Helsingfors, Esbo, Vanda och Lahtis städer jämte Undervisningsministeriet har samfällt investerat 6,5 miljoner euro på ett utvecklinlgsprojekt för stadsforskning. Därmed har sammanlagt 15 femåriga professurer finansierats samt koordineringen av samarbetet. Just nu finns det nio professorer, varav sju vid Helsingfors universitet och två vid Tekniska Högskolan. Målet har varit att göra stadsforskningen kring stärkandet av metropolområdet till en etablerad forskningsoch utbildningsgren och att därmed stärka innovationssystemet i Helsingfors metropolområde och dess städer. Från projektstadiet till långvarigt samarbete Den gemensamma målsättningen att etablera stadsforskningen som akademisk forsknings- och utbildningsgren har nåtts. Städerna kan stöda sig på en forsknings- och utbildningsgren som är genuint akademisk, internationell och allt bereddare till samarbetet med instanser utanför universitetsvärlden, i synnerhet just städerna. Redan nu har en stor skara studenter utbildats till sakkunniga vid internationella forskningsuppdrag och för städernas och övriga organisationers behov. Städerna och högskolorna i metropolområdet ser det som viktigt att verksamheten kan fortsätta och utvecklas. Målsättningarna har diskuterats bl.a. i det nätverk som koordinerar stadsforskningsprofessurerna, vid Rektorsforum för regionens högskolors, vid mötet mellan Rektorsforum och Huvudstadsregionens stads- 56

59 keakoulujen rehtorifoorumissa, rehtorifoorumin ja pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksissa sekä Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnassa. Alueen ammattikorkeakoulut ovat liittyneet mukaan yhteistyöhön ja vahvistavat osaltaan kaupunkitutkimuksen soveltamisnäkökulmaa. Kaupunkitutkimuksen ajankohtaiset kehittämistarpeet Tutkimuksen kansainvälisesti korkea laatu halutaan säilyttää, mutta samalla pyritään luomaan edellytyksiä aidosti monitieteisille tutkimus- ja kehittämishankkeille, joissa yhdistellään erilaisia näkökulmia luovasti ja uudella tavalla. Tutkimus- ja kehittämistyössä pyritään myös entistä enemmän metropolialueen erityispiirteet huomioivaan tutkimusotteeseen sekä kaupunkiseutujen vertailuun, myös kansainvälisesti. Lisäksi kaupunkitutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta halutaan vahvistaa lisäämällä vuorovaikutusta tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien (kaupungit, julkishallinto ja yksityinen sektori) välillä. Samalla halutaan sovittaa yhteen tutkimuslähtöisyys, sovellettavuudesta syntyvä vaikuttavuus ja toimin-taulottuvuus. Kansallinen metropolipolitiikka antaa vauhtia kaupunkitutkimukselle Tällä hallituskaudella ( ) on käynnistetty metropolialueen erityiskysymyksiin keskittyvä politiikkakokonaisuus, joka kohdistuu metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen, elinkeinopolitiikan ja kansainvälisen kilpailukyvyn, monikulttuurisuuden, maahanmuuton ja kaksikielisyyden sekä sosiaalisen eheyden kysymyksiin. Metropolipolitiikan kokonaisuus on tarjonnut temaattisen perustan, johon kaupunkitutkimuksen vahvistamiseen liittyvä keskustelu on voitu kiinnittää. Kaupunkitutkimusyhteistyössä mukana olevien kumppaneiden yhteinen näkemys on, että monitieteistä ja horisontaaliseen yhteistyöhön perustuvaa kaupunkitutkimusta tarvitaan tukemaan metropolipolitiikan tavoitteita ja konkretisoimaan sisältöä. direktörer samt i Samarbetskommissionen för Helsingfors stad och Helsingfors universitet. Yrkeshögskolorna i regionen har gått med i samarbetet och bidrar till att stärka tillämpningsaspekten inom stadsforskningen. Aktuella utvecklingsbehov inom stadsforskningen Den internationellt sett höga nivån på forskningen vill man bevara, och samtidigt vill man skapa förutsättningar för äkta mångdisciplinära forsknings- och utvecklingsprojekt som kombinerar olika synvinklar på ett kreativt och nytänkande sätt. Inom forsknings- och utvecklingsarbetet eftersträvar man också mera än tidigare en approach som beaktar metropolområdets särdrag samt jämförelse av stadsregioner, även internationellt. Ytterligare vill man stärka stadsforskningens samhälleliga verkningsfullhet genom att öka växelverkan mellan dem som tar fram forskningsrönen och dem som använder dem (städer, offentlig förvaltning och den privata sektorn). Man vill också sammanjämka forskningsförankringen, tillämpligheten och den konkreta verksamheten. Nationell metropolpolitik ger fart åt stadsforskningen Under innevarande regeringsperiod ( ) har en politikhelhet kring metropolområdets särfrågor körts igång, med sikte på frågor kring markanvändning, boende och trafik, näringspolitik och internationell konkurrenskraft, mångkulturalism, invandring och tvåspråkighet samt social kohesion. Den metropolpolitiska helheten har givit en tematisk grund som debatten kring stärkandet av stadsforskningen kunnat förankras vid. Den gemensamma uppfattningen bland de partners som är med i stadsforskningssamarbetet är att det behövs stadsforskning baserad på mångdisciplinärt och horisontellt samarbete för att stöda metropolpolitikens målsättningar och konkretisera dess innehåll. 57

60 KatuMetro -ohjelman kehittely työpajoissa Elokuussa 2008 metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Rehtorifoorumi päätti laatia ehdotuksen kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelmaksi sekä sitä toteuttavaksi aiesopimukseksi. Valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimi Asta Manninen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta ja jäseninä edustajat Helsingin ylipistosta ja Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungeista sekä ammattikorkeakoulujen edustaja. Syksyllä 2008 järjestettiin kolmivaiheinen työpajaprosessi, johon osallistui noin 130 kaupunkitutkimuksen asiantuntijaa ja/tai hyödyntäjää metropolialueen kunnista, yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja valtionhallinnon yksiköistä. Työpajoissa kartoitettiin metropolialueen kannalta keskeisiä tutkimustarpeita ja kehittämiskohteita sekä määriteltiin toimia kaupunkitutkimuksen tulosten ja kaupunkitutkijoiden asiantuntijuuden käyttöön saamiseksi. Tärkeänä pidettiin myös metropolialueen kehittämistyössä mukana olevien tahojen saamista yhteen pohtimaan tutkimustiedon hyödyntämistä metropolialuetta kehitettäessä. Tavoitteena oli löytää vahva perusta Helsingin metropolialueen erityispiirteistä lähtevälle ja sen kehittämistä tukevalle tutkimus- ja yhteistyöohjelmalle sekä kaupunkitutkimuksen toteuttamiseksi tarvittaville verkostoille ja kumppanuuksille. Työpajojen tulokset Työpajaprosessin tuloksena oli kuusi tutkimusteemaa, joihin tutkimus- ja yhteistyöohjelman jatkovalmistelussa päätettiin nojata. Teemat olivat elinympäristö, kulttuuri, maahanmuutto ja siihen liittyvä monikulttuurisuus, metropolialueen hallinta, metropolialueen hyvinvointipolitiikat sekä talous ja kilpailukyky. Jatkovalmistelussa tutkimus- ja kehittämistyö jaettiin neljään painopistealueeseen: elinympäristö ja kaupunkirakenne, monikulttuurisuus ja maahanmuutto, hyvinvointipolitiikat ja -palvelut sekä talous ja kilpailukyky. Lisäksi määriteltiin kaksi kaikkia teemoja läpäisevää näkökulmaa: hallinta ja kansainvälisyys. Utvecklande av programmet KatuMetro vid workshops I augusti 2008 beslöt Rektorsforumet för metropolområdets högskolor och yrkeshögskolor göra ett förslag jämte anknytande avsiktsavtal om ett forsknings- och samarbetsprogram för stadsforskningen. Som ordförande för den beredande arbetsgruppen satt Asta Manninen från Helsingfors stads faktacentral och som medlemmar företrädare för Helsingfors universitet och för Tekniska Högskolan, för städerna Helsingfors, Esbo, Vanda och Lahtis samt för yrkeshögskolorna. Hösten 2008 hölls en workshopprocess i tre faser, där ca. 130 sakkunniga i eller nyttjare av stadsforskning deltog från metropolområdets kommuner, högskolor, yrkeshögskolor och statliga förvaltningsorgan. Vid workshoparna kartlades forskningsbehov och utvecklingsobjekt av stor vikt för metropolområdet samt dryftades vad som skulle göras för att få stadsforskningens rön och stadsforskarnas expertis i användning. Man upplevde också att det var viktigt att bringa samman de instanser som är med och utvecklar metropolområdet för att diskutera hur forskningsrönen kunde utnyttjas vid utvecklandet av metropolområdet. Målet var att hitta en stark grund för ett forsknings- och samarbetsprogram baserat på metropolområdets särdrag till stöd för dess utveckling samt för de nätverk och partnerskap som behövs för att omsätta stadsforskningens rön i praktiken. Resultat av workshoparna Workshopprocessen utkristalliserade sex forskningsteman, som man beslöt stöda sig på vid det fortsatta beredandet av forsknings- och samarbetsprogrammet. Dessa var livsmiljö, kultur, invandring och mångkulturalism, styrning av metropolområdet, metropolområdets välfärdspolitik samt ekonomi och konkurrenskraft. Under det fortsatta beredandet indelades forskningen och utvecklingen i fyra fokusområden: livsmiljö och stadsstruktur, mångkultur och invandring, välfärdspolitik och -service samt ekonomi och konkur- 58

61 Työpajoista KatuMetron kotipesiin Työryhmä ehdotti, että tutkimus- ja kehittämishankkeet organisoidaan temaattisten painopistealueiden ympärille muodostettavissa kotipesissä. Niiden toiminta organisoidaan kumppanuuksien pohjalta, mutta toiminnasta vastaavat kotipesäkorkeakoulut. Kotipesät kokoavat yhteen teema-alueen asiantuntemuksen ja organisoivat teemaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tehtäviin kuuluvat myös tutkimus- ja kehittämishankkeiden seuranta sekä tutkimustiedon välittäminen käytäntöön. Kotipesien toimintaa tukee rahoitukseen osallistuvia kumppaneita edustava ohjausryhmä. Rehtorien ja kaupunginjohtajien vihreää valoa jatkolle Työryhmän ehdotus Metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelmaksi vuosille sekä ehdotus toteuttamis- ja rahoitusmallista hyväksyttiin Rehtorifoorumin ja kaupunginjohtajien kokouksessa Kokous totesi, että ohjelmaehdotus liittyy hyvin kansallisen metropolipolitiikan kärkihankkeeseen (kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen). Vastaavasti kaupunkitutkimukseen pohjaavan tutkimus- ja yhteistyöohjelman todettiin olevan osa toimenpidekokonaisuutta, jossa tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamista edistävä yhteistyö toteuttaa myös metropolialueen tuoreen kilpailukykystrategian tavoitteita. Kokous totesi lisäksi, että rahoituksen kolmikantamalli korkeakoulut kaupungit valtio on olennainen edellytys ohjelman toteuttamiselle. Miten eteenpäin? Tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteutus- ja rahoitusmallia on tarkennettu kotipesävetoisesti kesästä 2009 lähtien. Ohjausryhmässä on Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun, Hankenin, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun, Diakonia ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun edustus sekä Helrenskraft. Dessutom fastslogs två synpunkter som går igen i alla teman: styrning och internationalism. Från workshops till KatuMetros hemvist Arbetsgruppen föreslog att forsknings- och utvecklingsprojekten organiseras i hemvist uppbyggda kring tematiska fokusområden. Deras verksamhet organiseras utgående från partnerskap, men för verksamheten svarar vissa hemvisthögskolor. Hemvistena samlar expertisen inom respektive temaområde och organiserar relevanta forsknings- och utvecklingsprojekt. Till deras åligganden hör också att följa upp forsknings- och utvecklingsprojekten och att förmedla rönen till praktiken. Hemvistens verksamhet stöds av en styrgrupp som företräder de partners som är finansiärer. Grönt ljus från rektorer och stadsdirektörer Arbetsgruppens förslag till forsknings- och utvecklingsprogram för åren samt till genomförnings- och finansieringsmodell godkändes vid Rektorsforums och stadsdirektörernas möte den Mötet konstaterade att programförslaget går väl ihop med den nationella metropolpolitikens spetsprojekt (att stärka konkurrenskraften internationellt). På motsvarande sätt konstaterades det på stadsforskning grundade forsknings- och samarbetsprogrammet vara en del av en åtgärdshelhet där samarbetet för att stärka forskning och utbildning även förverkligar målen i metropolområdets färska konkurrenskraftsstrategi. Mötet konstaterade också att trefotsmodellen högskolor-städer-stat för finansieringen är en väsentlig förutsättning för programmet. Hur gå vidare? Genomförandet och finansieringen av forsknings- och samarbetsprogrammet skall fr.o.m. sommaren 2009 styras av hemvistena. Styrgruppen innehåller företrädare för Helsingfors universitet, Tekniska Högskolan, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska Handelshögskolan, Bildkonstakademin, Sibelius-Akademin, 59

62 singin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupunkien edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii professori, dekaani Hannu Niemi Helsingin yliopistosta sekä sihteereinä yhteyspäällikkö Hellevi Majander Helsingin yliopistosta ja tutkija Ari Jaakola Helsingin kaupungin tietokeskuksesta. Ohjausryhmä tarkentaa ohjelman toteuttamiseksi tarvittavaa toimintamallia ja siihen liittyviä toimintaperiaatteita ja pelisääntöjä. Tavoitteena on saada aikaan riittävän konkreettinen metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelma sekä sitä toteuttava aiesopimus siten, että ohjelma voisi käynnistyä vuoden 2010 alusta. Ari Jaakola tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus Hellevi Majander Helsingin yliopisto yrkeshögskolorna Haaga-Helia, Metropolia, Diakonia och Laurea samt för städerna Helsingfors, Esbo, Vanda och Lahtis. Som styrgruppens ordförande verkar professor, dekanus Hannu Niemi från Helsingfors universitet, samt som sekreterare kontaktchef Hellevi Majander från Helsingfors universitet och forskare Ari Jaakola från Helsingfors stads faktacentral. Styrgruppen preciserar den verksamhetsmodell och de verksamhetsprinciper och spelregler som behövs för att genomföra programmet. Syftet är att få till stånd ett tillräckligt konkret forsknings- och samarbetsprogram för metropolområdet samt ett avsiktsavtal för programmets genomförande, på det att programmet kunde köra igång i början av år Ari Jaakola forskare Helsingfors stads faktacentral fornamn.efternamn@hel.fi Hellevi Majander Helsingfors universitet 60

63 Kilpailukykystrategia vahvistaa metropolialueen vetovoimaa Strategian lähtökohdat Metropolialueen kilpailukykystrategiassa määritellään alueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen painopisteet ja tarvittavat toimenpiteet. Strategialla halutaan vastata kaupunkiseutujen kiihtyvään kilpailuun osaavista ihmisistä, yrityksistä ja investoinneista. Metropolialue on pärjännyt tähän mennessä hyvin kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Kärjessä pysyminen vaatii kuitenkin jatkuvaa pitkäjänteistä kehittämistä ja toimenpiteitä. Kilpailukykystrategia keskittyy kaupunkien rooliin metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Siten se eroaa esim. vuonna 2005 valmistuneesta Helsingin seudun innovaatiostrategiasta. Kilpailukykystrategia täydentää innovaatiostrategian lisäksi esim. kaupunkien omia kilpailukykyohjelmia. Strategian neljän painopisteen teemoja ovat osaaminen, elämänlaatu, innovaatioympäristöt ja kansainvälistyminen. Alueen kilpailukyky on näin ymmärretty laajasti korostaen mm. asukkaiden hyvinvoinnin merkitystä elinvoimaisen yritys- ja innovaatiotoiminnan lisäksi. Strategialla on tärkeä yhteys pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa määriteltyyn metropolipolitiikkaan. Hallitusohjelmassa linjataan, että pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään metropolipolitiikka, jolla ratkaistaan alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, edistetään elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen toteutusta sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kilpailukykystrategia on yksi hallituksen metropolipolitiikan kärkihankkeista. Lisäksi strategia tukee kansallisen innovaatiostrategian tavoitteita. Metropolialueella tarkoitetaan pääsääntöisesti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa pääkaupunkiseutua. Konkurrenskraftsstrategi stärker metropolområdets dragningskraft Strategins utgångspunkter I Konkurrenskraftsstrategin för metropolområdet definieras betoningar och erforderliga åtgärder för utvecklandet av regionens internationella konkurrenskraft. Strategin vill svara på den stegrade konkurrensen stadsregioner emellan om kunnig arbetskraft, företag och investeringar. Hittills har Helsingfors metropolområde klarat sig bra i internationella jämförelser av konkurrenskraft. Men att hållas i täten kräver utvecklande och åtgärder på lång sikt. Konkurrenskraftsstrategin fokuserar på städernas roll i stärkandet av metropolområdets konkurrenskraft. Därvidlag avviker den från den innovationsstrategi för Helsingforsregionen som blev färdig Konkurrenskraftsstrategin kompletterar innovationsstrategin och bl.a. städernas egna konkurrenskraftsprogram. De fyra betoningsområdena är kunnande, livskvalitet, innovationsmiljö och internationalisering. Sålunda har regionens konkurrenskraft tolkats i vid bemärkelse. det handlar inte bara om företags- och innovationsverksamhet utan även om invånarnas välmåga. Strategin har en viktig koppling till den metropolpolitik som slagits fast i statsminister Vanhanens regeringsprogram, vilket bl.a. slår fast att metropolpolitiken körs igång med tanke på Huvudstadsregionens särfrågor. Det gäller att lösa problem kring markanvändning, boende och trafik, att främja näringspolitik och internationalisering samt förebygga utslagning. Konkurrenskraftsstrategin är ett av de främsta projekten i regeringens metropolpolitik. Dessutom stöder strategin den Internationella innovationsstrategins målsättningar. Med metropolområdet avses i regel Huvudstadsregionen, som består av städerna Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla. 61

64 Kaupungit vahvistavat osaamista Kaupungeilla on merkittävä rooli koulutuksen ja osaamisen vahvistamisessa. Niiden on mahdollista vaikuttaa suoraan perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä omien ammattikorkeakoulujensa linjauksiin ja resursseihin. Kilpailukykystrategiassa kaupungit haluavat toimenpiteillään varmistaa mm. kansainvälisten koulujen riittävyyden ja vaikuttaa peruskoulujen ja lukioiden kielivalikoimaan. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarpeen ennakointia halutaan edistää. Kaupungit voivat myös luoda edellytyksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnalle. Kilpailukykynäkökulmasta tarvittavina toimenpiteinä pidetään mm. kampusten välisten joukkoliikenneyhteyksien nopeuttamista ja uusien asumismahdollisuuksien ja -muotojen tarjoamista opiskelijoille sekä vieraileville tutkijoille. Uuden Aalto-yliopiston toiminnalle kaupungit haluavat rakentaa parhaat mahdolliset lähtökohdat. Kaupungit edistävät hyvää elämänlaatua Hyvän elämänlaadun edistämisessä kaupungeilla on mm. hyvinvointipalvelujen järjestäjänä keskeinen tehtävä. Hyvä elämänlaatu houkuttelee alueelle uusia asukkaita sekä sitouttaa siellä jo asuvia. Kaupungit haluavat toimenpiteillään vaikuttaa korkealaatuisten ja turvallisten asuinympäristöjen syntymiseen ja panostaa mm. rantarakentamiseen, ekologiseen rakentamiseen ja vetovoimaisen ydinkeskustan kehittämiseen. Kilpailukykynäkökulmasta erityisen tärkeitä tämänhetkisiä kehittämisen kohteita ovat Helsingissä Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Östersundom, Espoossa Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi kokonaisuus ja Vantaalla merkittävä kehittämishanke on uusi Marja-Vantaan asuin- ja työpaikka-alue. Kulttuurija vapaa-ajan palvelut on huomioitu tärkeinä viihtyisyystekijöinä. Elinvoimainen ja monipuolinen kaupunkiympäristö on otollinen tieteelliselle ja taiteelliselle toiminnalle. Kaupungit haluavat myös yhdistää voimiaan ja koordinoida entistä yhtenäisemmin seudun tapahtumien järjestämistä sekä matkailun kehittämistä. Städerna stärker kunnandet Städerna spelar en framträdande roll för stärkandet av utbildning och kunnande. De har möjlighet att inverka direkt på utbildningen på grundskole- och sekundärstadiet samt på sina egna yrkeshögskolors linjedragningar och resurser. I konkurrenskraftsstrategin vill städerna med sina åtgärder säkra bl.a. ett tillräckligt antal internationella skolor och inverka på språkundervisningsutbudet i grundskolorna och gymnasierna. Man vill också stärka förutseendet av behovet av yrkesutbildning på sekundärstadiet. Städerna kan också skapa förutsättningar för högskolornas och yrkeshögskolornas verksamhet. Viktiga åtgärder ur konkurrenssynvinkel anses vara bl.a. att göra kollektivtrafiken snabbare mellan olika campusområden och att erbjuda nya boendealternativ åt studenter och gästande forskare. Städerna vill bygga upp de bästa tänkbara förutsättningarna för det nya Aaltouniversitetet. Städerna främjer god livskvalitet Också för livskvaliteten spelar städerna en viktig roll i och med att de bl.a. ordnar olika slags välståndsservice. God livskvalitet lockar till sig nya invånare och motiverar dem som redan bor i området. Städerna vill med sina åtgärder verka för högklassiga och trygga boendemiljöer, och satsar därför på bl.a. strandbyggen, ekologiskt byggande och en attraktiv stadskärna. Ur konkurrenssynvinkel finns särskilt viktiga utvecklingsobjekt i Busholmen, Fiskhamnen, Kronobergsstranden och Östersundom i Helsingfors, samt helheten Hagalund-Otnäs-Kägeludden i Esbo. I Vanda är den nya bostads- och arbetsplatszonen Marja-Vanda ett viktigt utvecklingsprojekt. Kultur- och fritidsservice har beaktats som en viktig trivselfaktor. En livskraftig och mångsidig stadsmiljö är gynnsam för vetenskaplig och konstnärlig verksamhet. Städerna vill också förena sina krafter och enhetligare än tidigare koordinera ordnandet av evenemang och utvecklandet av turismen i regionen. 62

65 Kaupungit vaikuttavat innovaatioympäristöjen kehittymiseen Kaupungit voivat vaikuttaa uudenlaisten entistä paremmin seudun asukkaiden tarpeita huomioivien innovaatioympäristöjen kehittymiseen. Palvelujen käyttäjien rooli on viime aikoina korostunut innovaatio- ja kehitystoiminnassa mm. yritysten ottaessa tuotteiden käyttäjiä entistä tiiviimmin mukaan tuotekehitykseen. Kaupungit haluavat kehittää käyttäjien tarpeista lähtevää innovaatiotoimintaa varten innovaatioympäristöjä, joissa kaupunkien on mahdollista kehittää omia palveluja sekä tukea myös muiden tahojen innovaatiotoimintaa. Kaupungit ovat kilpailukykynäkökulmasta valinneet tiettyyn alueeseen tai kaupunginosaan keskittyviä sekä tiettyyn teemaan keskittyviä innovaatioympäristöjä, joita kehitetään ja vahvistetaan vetovoimaisuuden parantamiseksi. Erityisiksi teemoiksi innovaatioympäristöissä on valittu digitaaliset palvelut, hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä logistiikka. Digitaalisia palveluja kehittää Helsingissä sijaitseva alan toimijoiden keskittymä Forum Virium Helsinki. Espoossa hyvinvointi- ja terveyspalveluja vahvistaa hyvinvointiosaamisen keskus Active Life Village. Vantaan Innovaatioinstituuttiin kuuluvat RFID Lab ja Anturikeskus kehittävät puolestaan mm. logistiikkaan liittyvää osaamista. Näissä ympäristöissä ovat läsnä kaupunkien lisäksi yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä erilaiset kehitysorganisaatiot. Lisäksi innovaatioympäristöjen välistä yhteistyötä halutaan edistää yli kuntarajojen. Innovaatioympäristöjen yhteistyön tiivistämisessä keskeisessä roolissa on Culminatum Innovationin toteuttaman Uudenmaan osaamiskeskusohjelman ja muiden kehitysohjelmien asiantuntemus. Kaupungeilla on palvelukehityksessä käytettävissään vahvana instrumenttina julkiset hankinnat. Julkisten hankintojen avulla kaupungit voivat tukea systemaattisesti innovaatioiden käyttöönottoa ja kehittämistä. Innovatiivisten julkisten hankintojen näkökulma ja siihen kannustaminen halutaan ohjaavaksi elementiksi kaupunkien palvelutuotannon linjauksiin. Städerna inverkar på innovationsmiljöernas utveckling Städerna kan inverka på utvecklandet av nya slags innovationsmiljöer som bättre än förr beaktar invånarnas behov. Servicenyttjarnas, dvs. kundernas roll har på sistone betonats inom innovations- och utvecklingsverksamheten bl.a. genom att företagen allt mera integrerat kunderna i produktutvecklingen. Städerna vill utveckla sådan innovationsverksamhet som utgår från kundernas behov och skapa miljöer där städerna kan utveckla sin egen service och stöda andra instansers innovationsverksamhet. Städerna har med tanke på konkurrenskraften valt ut innovationsmiljöer som fokuserar på ett visst område eller distrikt och ett visst tema, och börjat utveckla och stärka dem för att öka deras dragningskraft. Som särskilda teman för innovationsmiljöer har man tagit fram digital service, välståndsoch hälsotjänster samt logistik. Digitala tjänster utvecklas i Helsingfors av Forum Virium Helsinki, ett klustercentrum för företag inom branschen. I Esbo stärks välfärds- och hälsotjänsterna av Active Life Village, ett centrum för välfärdskunnande. RFID Lab och Anturikeskus, som hör till Vanda Innovationsinstitut, utvecklar för sin del bl.a. logistikrelaterat kunnande. Med i dessa miljöer finns förutom städerna även företag, forsknings- och utbildningsorganisationer samt olika utvecklingsorganisationer. Dessutom vill man främja samarbetet innovationsmiljöer emellan över kommungränserna. En central roll i stärkandet av detta samarbete spelar sakkunskapen i det program för kompetenscentra som Culminatum Innovations tagit fram och i övriga utvecklingsprogram. Ett starkt verktyg för serviceutvecklande som städerna har är de offentliga upphandlingarna. Genom dem kan städerna systematiskt stöda införandet och utvecklandet av innovationer. Man vill därför som ett styrande element i stadens serviceproduktion ha med begreppet innovativ offentlig upphandling och uppmuntra till sådana. 63

66 Kaupungit kansainvälistyvät ja kytkeytyvät globaaleihin verkostoihin Kaupungit voivat omilla toimillaan edistää alueen kansainvälistymistä markkinoimalla aluetta ja järjestämällä ulkomaalaisten palveluita. Metropolialueen kytkeytyminen kansainvälisiin verkostoihin on alueen kilpailukyvyn tärkeä edellytys. Alueen kansainvälisessä markkinoinnissa kaupunkien ja Uudenmaan liiton omistamalla markkinointiyhtiöllä Greater Helsinki Promotionilla on tärkeä rooli. Metropolialuetta halutaan markkinoida systemaattisesti hyödyntäen mm. kehitys- ja innovaatioympäristöjä, tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisesti vahvoja aloja sekä alueellisia osaamisklustereita ja -keskuksia. Ulkomaalaisten osaajien ja opiskelijoiden ohjauspalveluiden järjestämistä halutaan vahvistaa ja yhtenäistää seudullisesti. Lisäksi metropolialueelle sijoittuville ulkomaalaisille yrityksille ja niiden avainhenkilöille tarvitaan nykyistä kattavammat ja seudullisesti koordinoidut ohjaus- ja neuvontapalvelut. Strategisia valintoja pidetään myös tarpeellisina sen suhteen, missä kansainvälisissä verkostoissa halutaan olla mukana ja mitä halutaan ohjata. Yhteisten valintojen kautta yhteistyössä voidaan päästä konkreettisiin ja aluetta parhaiten hyödyttäviin tuloksiin. Strategiatyön eteneminen Tärkeänä ja haasteellisena tavoitteena strategiatyössä on ollut sitouttaa keskeiset tahot strategian toteuttamiseen. Strategian toteuttamisesta vastaavat erityisesti pääkaupunkiseudun kaupungit, Culminatum Innovation ja Greater Helsinki Promotion. Lisäksi tärkeitä osatoteuttajia ja kumppaneita strategian toteutuksessa ovat valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä. Strategiatyön tärkeänä osana halutaan varmistaa, että strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan. Kilpailukykystrategian toteutuksen rahoittamiseen halutaan mukaan sekä kaupungit että valtio. Tavoitteena on myös olemassa olevien kehittämisohjelmien hyödyntäminen. Yksi keskeinen toteutuskanava on Städerna blir internationellare och kopplas till globala nätverk Städerna kan aktivt främja regionens internationalisering genom att marknadsföra regionen och föranstalta service för utlänningar. Att metropolområdet anknyts till internationella nätverk är en viktig förutsättning för regionens konkurrenskraft. För den internationella marknadsföringen spelas en viktig roll av Greater Helsinki Promotion, ett gemensamt marketingbolag ägt av städerna och Nylands förbund. Man vill marknadsföra metropolområdet systematiskt och därvid utnyttja bl.a. utvecklings- och innovationsmiljöerna, de grenar inom forskning och utbildning som är internationellt starka samt regionala kompetenskluster och -centra. Man vill stärka och regionalt förenhetliga ordnandet av vägledningen för utländska experter och studenter. Dessutom behövs det för de utländska företag som etablerar sig i regionen och deras nyckelpersoner mera omfattande och regionalt koordinerad vägledning och rådgivning. Strategiska val upplevs också som påkallade med tanke på vilka internationella nätverk man vill vara med i och vad man vill styra. Genom gemensamma val och samarbete kan man nå de konkreta resultat som bäst gagnar regionen. Strategiarbetets framskridande Ett viktigt och utmanande mål för strategiarbetet är att engagera centrala instanser i strategins efterlevnad. Det handlar främst om Huvudstadsregionens städer, Culminatum Innovations och Greater Helsinki Promotion. Dessutom är staten, högskolorna, yrkeshögskolorna, forskningsinstituten och näringslivet viktiga i sammanhanget. Som ett viktigt led i strategiarbetet vill man säkra att efterlevnaden följs och utvärderas. I finansieringen av konkurrenskraftsstrategins efterlevnad vill man ha med både städerna och staten. Meningen är också att dra nytta av befintliga utvecklingsprogram. En viktig kanal för efterlevnaden är det kohesions- och konkurrensprogram för Huvudstadsregionen (PKS-KOKO) som kör igång år Vid uppgörandet av Konkurrenskraftsstrategin för metropo- 64

67 vuonna 2010 alkava pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (PKS-KOKO). Metropolialueen kilpailukykystrategian valmistuessa valtio ja metropolialueen kunnat ovat aloittaneet aiesopimusneuvottelut valtion osallistumisesta strategian kansallisesti tärkeiden toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Aiesopimusneuvotteluissa ovat pääkaupunkiseudun kaupunkien lisäksi mukana KUUMA-kunnat ja kuntaryhmä Neloset. Metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelu aloitettiin pääkaupunkien yhteistyösopimuksen pohjalta vuonna Metropolialueen kilpailukykystrategia valmistui keväällä Strategian linjaukset saivat kaupunginhallitusten ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksynnän jo vuoden 2008 lopulla. Toimenpide-ehdotukset työstettiin pääosin keväällä Metropolialueen kilpailukykystrategia on laadittu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Riikka Ikonen Culminatum Innovation Oy Ltd lområdet har staten och områdets kommuner inlett förhandlingar om statligt deltagande i genomförandet av en del nationellt viktiga åtgärdsförslag. I avsiktsavtalsförhandlingarna deltar förutom Huvudstadsregionens städer även kommunerna i gruppen KUUMA och gruppen Neloset. Beredandet av Konkurrenskraftsstrategin för metropolområdet inleddes på basis av ett samarbetsavtal mellan huvudstäder år Konkurrenskraftsstrategin för metropolområdet blev färdig våren Strategins linjedragningar fick Stadsstyrelsens och Delegationens för Huvudstadsregionen godkännande redan i slutet av år Åtgärdsförslagen bearbetades i huvudsak våren Metropolområdets konkurrenskraftsstrategi har gjorts med stöd av Europeiska regionalutvecklingsfonden. Riikka Ikonen Culminatum Innovation Oy Ltd 65

68 Työntekijöiden ääni kuuluviin toiminnan kehittämisessä Helsingin kaupungin henkilöstölle tehtiin kysely, jossa haluttiin selvittää, millaisia kokemuksia työntekijöillä on työpaikan toiminnasta ja sen kehittämisestä. Kohderyhmänä oli koko Helsingin kaupungin henkilöstö ja kyselyn vastaukset kerättiin kesäkuun aikana intranetin kautta. Kyselyllä kerättiin myös vapaamuotoisia avovastauksia. Vastaavaa kyselyä ei ole aikaisemmin toteutettu Helsingin kaupungilla. Alustavien tulosten mukaan esimiesten kokemukset poikkeavat monessa asiassa merkittävästi muun henkilöstön vastaavista. Henkilöstön mielipiteen kuuleminen on siis tärkeää! Kysely on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, henkilöstökeskuksen, Oiva Akatemian sekä Helsingin kauppakorkeakoulun (Aalto-yliopisto) yhteistyöhanke. Tulosten analysoinnista vastaavat tietokeskus ja kauppakorkeakoulu. Tutkimus tuottaa tietoa sekä henkilöstöstrategian että valtuustostrategian henkilöstöpoliittisten linjausten toteuttamiseksi Kyselyyn saatiin 1857 vastausta, mikä on viitisen prosenttia kaupungin henkilöstöstä. Iän, sukupuolen ja erilaisten työsuhdemuotojen suhteen kyselyyn saatiin vastauksia varsin kattavasti kaikista ryhmistä. Pieniä eroja edustavuudessa näiden ryhmien kohdalla kuitenkin oli: naiset vastasivat hieman miehiä useammin ja vakinaiset sekä kokoaikaiset työntekijät määräaikaisia ja osa-aikaisia useammin. Myös palvelusaika Helsingin kaupungilla vaikutti vastausmääriin: mitä pidempään henkilö oli työskennellyt kaupungin palveluksessa, sitä todennäköisemmin hän vastasi kyselyyn. Koulutuksen suhteen vastaajat jakautuivat siten, että perusja toisen asteen suorittaneet olivat aliedustettuina ja korkeammin koulutetut yliedustettuina. Kaikkein innokkaimmin kyselyyn vastasivat opistoasteen suorittaneet. Kysely tavoitti lähes kaikki kaupungin virastot, mutta virastokohtaisiin vastaajamääriin lienee vaikuttanut paljolti se, kuinka suuri osa henkilöstöstä työskentelee toimistotyyppisissä töissä ja täten intranetin ääressä. Huonoimmat vastausprosentit olivat virastois- De anställdas röst skall höras då verksamheten utvecklas En enkät har utförts bland Helsingfors stads anställda beträffande deras åsikter om hur det arbetas på deras respektive arbetsplatser och vad som kunde utvecklas. Målgruppen var Helsingfors stads hela personal, och svaren insamlades i juni 2009 via stadens intranet. Möjlighet fanns att uttrycka fritt formulerade åsikter. Någon motsvarande enkät har inte tidigare utförts bland Helsingfors stads anställda. Enligt förhandsrön avviker förmännens erfarenheter och åsikter i många stycken från de övriga anställdas. Det är alltså viktigt att också de senare blir hörda! Enkäten är ett samprojekt mellan Helsingfors stads faktacentral och personalcentral samt affärsverket Helsingfors stads personalutvecklingstjänster (kallat Oiva Akatemia) jämte Helsingin kauppakorkeakoulu (finskspråkiga handelshögskolan) (Aalto-universitetet). Rönen analyseras av Faktacentralen och handelshögskolan. Enkäten ger kunskap för genomförande av stadens personalstrategi och de personalpolitiska linjedragningarna i stadens fullmäktigstrategi svar inkom, vilket utgör kring fem procent av stadens anställda. Beträffande ålder, kön och olika former av anställningsförhållanden erhölls täckande svar från samtliga grupper. Men det fanns smärre skillnader i representativitet grupperna emellan: kvinnorna svarade lite flitigare än männen, och de som hade fast anställning och heltidsanställning lite flitigare än de som hade visstids- eller deltidsanställning. Även tjänsteåldern inverkade: ju längre man jobbat för staden, desto sannolikare besvarade man enkäten. Beträffande utbildning fördelade sig svararna så, att de som hade utbildning på grundskole- eller sekundärnivå var mindre benägna att svara än de som hade högre utbildning. Enkäten nådde nästan alla stadens ämbetsverk, men svarsbenägenheten torde ha berott på hur stor del av personalen som arbetar med dator och därmed är förtrogna med stadens intranet. Lägst var svarsprocenten i de ämbetsverk där en stor del av de anställda arbetar 66

69 sa, joissa suuri osa henkilöstössä työskentelee muualla kuin toimistossa. Lukumääräisesti eniten vastauksia saatiin kahdesta suurimmasta virastosta eli terveyskeskuksesta sekä sosiaalivirastosta. Yhdessä ne muodostavat suunnilleen puolet kyselyn vastauksista. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset ovat valmiina vuoden 2009 lopussa ja lopullinen tutkimusraportti ilmestyy talvella Pia Bäcklund erikoistutkija annanstans än på kontoret. Kvantitativt mest svar kom det från de två största ämbetsverken, nämligen Hälsocentralen och Socialverket, med sammanlagt nästan hälften av svaren. De första rönen från enkäten blir färdiga mot slutet av år 2009, och den slutliga forskningsrapporten utkommer vintern Pia Bäcklund specialforskare 67

70 Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseutu on perinteisesti ollut Suomen kansainvälisintä aluetta, ja alueen väestön kulttuurinen monimuotoisuus on moninkertaistunut ja luvulla. Maahanmuuton kasvu asettaa uusia haasteita myös alueen kulttuurilaitoksille ja muille vapaa-ajan palveluille. Toisaalta muuttoliike tuo uudenlaisia toimijoita myös kulttuuritarjonnan puolelle. Tietokeskuksen lokakuussa 2009 ilmestyvässä kirjassa tutkitaan pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien suhdetta vapaa-aikaan, vapaa-ajan palveluiden käyttöä ja tyytyväisyyttä niihin sekä maahanmuuttajien omaehtoista toimintaa vapaa-ajan palveluiden tuottajina. Kirjoittajat Tuula Joronen, Elina Stenvall, Hanna Niemi, Marko Juntunen, Mika Raunio, Miikka Pyykkönen, Percy Mashaire ja Giocomo Bottà tarkastelevat artikkeleissaan eri maista tulleita, eriikäisiä ja erilaisissa työmarkkina-asemissa olevia maahanmuuttajia. Artikkeleissa pohditaan myös vapaaajanvieton merkitystä maahanmuuttajien integraation kannalta. Tuula Joronen tutkija Fritids- och kulturservicen för invandrare i huvudstadsnejden Huvudstadsnejden har av hävd varit Finlands mest internationella område, och på och 2000-talet har befolkningens kulturella pluralism mångdubblats. Den växande invandringen ställer nya krav även på kulturinrättningar och övrig fritidsservice. Men samtidigt hämtar flyttningsrörelsen också in nya slags aktörer till kultursektorn. I en bok utgiven av Faktacentralen i oktober 2009 synas hur invandrare i huvudstadsnejden ställer sig till sin fritid, deras nyttjande av och belåtenhet med fritidsservicen, samt deras egen verksamhet som producenter av fritidsservice. Artikelförfattarna Tuula Joronen, Elina Stenvall, Hanna Niemi, Marko Juntunen, Mika Raunio, Miikka Pyykkönen, Percy Mashaire och Giocomo Bottà skriver om invandrare från olika länder, av olika åldrar och med olika ställning på arbetsmarknaden. Artiklarna dryftar också vilken betydelse fritidssysslorna har för invandrarnas integration. Tuula Joronen forskare fornamn.efternamn@he.fi Lähde: - Källa: Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. Tuula Joronen (toim.) Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2009:4 68

71 Helsingin kaupungin arkistotoimen suunta vuoteen 2015 Arkistotoimen kehittämisohjelmat Helsingin kaupungin arkistotoimen neljäs kehittämisohjelma Arkistotoimen suunta vuoteen 2015 julkaistiin huhtikuussa. Se ohjaa kaupungin arkistotointa ja kaupunginarkiston toimintaa vuosina sekä suuntaa toimintaa aina vuoteen 2015 saakka. Valtaosa kehittämistyöstä tapahtuu hankkeissa, joita uudella kaudella on 35. Kolmeksi tai viideksi vuodeksi laaditut kehittämisohjelmat ovat ohjanneet kaupungin arkistotointa yli 15 vuoden ajan. Kehittämisohjelmat on laadittu projektityönä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden lisäksi koko henkilöstö on osallistunut työhön. Ne ovat antaneet toiminnalle suunnan, luoneet hyvän pohjan vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimiselle ja ohjanneet monivuotisten hankkeiden toteuttamista. Arkistotoimen suunta -ohjelman ohella laaditaan kaupunginarkiston mikrokuvausta, konservointia ja digitointia varten erilliset pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat. Arkistotoimen tulevaisuuden haasteina on ollut ensimmäisestä ohjelmasta lähtien arkistotoimen vaatimusten huomioon ottaminen tietotekniikassa, erityisesti hallinnon asiakirjatuotannon ja asiankäsittelyjärjestelmien automatisoinnissa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä omassa toiminnassa. Arkistotoimen suunta vuoteen kehittämisohjelma perustuu syksyllä 2007 teetettyyn kaupunginarkiston toiminnan ulkoiseen auditointiin, asiakaskyselyihin, edellisen kehittämisohjelman toteutumisen arviointiin sekä ohjelman laatimista käynnistettäessä pidettyyn seminaariin. Lisäksi on otettu huomioon kaupungin hallinnossa tapahtuvien muutosten vaikutus arkistotoimeen, kaupungin ja tietokeskuksen tietotekniikkastrategioiden asettamat haasteet sekä arkistotoimen yleiset lähiajan linjaukset. Helsingfors stads arkivväsendes kurs fram till år 2015 Utvecklingsprogram för arkivväsendet I april 2009 publicerades Helsingfors stads arkivväsendes fjärde utvecklingsprogram under namnet Arkivväsendets kurs fram till år Det styr stadens arkivering och Stadsarkivets verksamhet genom åren och ända fram till år Största delen av utvecklingsarbetet sker inom olika projekt, sammanlagt 35 under denna period. Utvecklingsprogrammen, som uppgjorts för tre eller fem år, har styrt stadens arkivväsende i över 15 år redan. De har uppgjorts i projektform, och hela personalen jämte utomstående experter har varit med i något skede. Programmen har givit arkivväsendets verksamhet en inriktning, utgjort en god grund för uppgörandet av de årliga verksamhetsplanerna och styrt genomförandet av fleråriga projekt. Förutom programmet Arkivväsendets kurs uppgörs skilda långsiktsprogram för Stadsarkivets mikrofilmning, konservering och digitalisering. Allt sedan det första programmet har framtidsutmaningarna för arkivväsendet varit att kunna ta hänsyn till arkivväsendets krav då det gällt datateknik, i synnerhet förvaltningens dokumentproduktion och automatisering av ärendehanteringssystemen och att kunna dra nytta av datatekniken inom den egna verksamheten. Utvecklingsprogrammet Arkivväsendets kurs fram till år 2015 bygger på en extern analys (s.k. auditering) beställd våren 2007, på kundenkäter, en bedömning av hur det föregående utvecklingsprogrammet fallit ut, samt på ett seminarium som hölls då uppgörandet inleddes. Ytterligare har beaktats hur förändringar i stadsförvaltningen inverkat på arkivväsendet; de utmaningar som stadens och Faktacentralens datateknikstrategier innebär; samt de allmänna linjedragningarna för arkivväsendet i nära framtid. 69

72 Kaupunginarkiston toiminta Helsingin kaupunginarkisto kuuluu hallinnollisesti Helsingin kaupungin tietokeskukseen. Tietokeskus toimii välittömästi kaupunginhallituksen alaisena tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaationa. Kaupunginarkisto johtaa Helsingin kaupungin arkistotointa sekä toimii kaupungin keskusarkistona. Se on Suomen suurin kunnallinen arkisto ja yksi suurimmista julkisista arkistoista. Kaupunginarkiston toiminta käsittää asiakirjahallinnon, ohjaus- ja neuvontatoiminnan ja keskusarkistopalvelut. Keskusarkistopalveluihin kuuluu tieto- ja tutkijapalvelu, konservointi, yksityisarkistotoiminta sekä näyttely- ja projektitoiminta. Kaupunginarkiston kirjallisia ohjeita on julkaistu tietokeskuksen Arkisto- ja Verkkojulkaisuja -sarjoissa. Ajankohtaisia tiedotteita ja koulutustilaisuuksien aineistoa on julkaistu kaupungin Heli-intrassa. Keskusarkistona kaupunginarkisto ottaa vastaan kaupungin organisaatioiden 20 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat ja kaikkien toimintansa lopettaneiden virastojen, laitosten ja muiden toimielinten asiakirjat. Lisäksi se vastaanottaa Helsinkiä koskevaa yksityistä arkistoaineistoa. Kaupunginarkiston yksityisarkistot muodostuvat pääasiassa helsinkiläisten järjestöjen, taloyhtiöiden ja muiden yhteisöjen sekä yksityishenkilöiden arkistoista. Asiakirjojen säilyvyydestä ja käytettävyydestä huolehditaan konservoimalla, mikrokuvaamalla ja digitoimalla. Kaupunginarkistossa oli vuoden 2008 päättyessä 13 hyllykilometriä asiakirjoja Tieto- ja tutkijapalvelussa ylläpidetään SINETTI-arkistotietokantaa, jota asiakkaat voivat käyttää kaupunginarkistossa säilytettävien asiakirjojen tiedonhakuun. Tietokannasta löytyvät viitetiedot Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten, toimikuntien ja komiteoiden tuottamista asiakirjoista sekä yksityisarkistojen viitetietoja. Luettelotietojen lisäksi SINETTIin on viety arkistonmuodostajien kuvailutietoja ja erilaisia lisähakemistoja. SINETTI avattiin internetissä keväällä Stadsarkivets verksamhet Administrativt hör Helsingfors stadsarkiv till Helsingfors stads faktacentral. Sistnämnda är direkt underställd Stadsstyrelsen som sakkunnig- och ansvarsorganisation för statistik, forskning och arkivering. Stadsarkivet leder Helsingfors stads arkivväsende. Stadsarkivet leder Helsingfors stads arkivväsende och verkar som stadens centralarkiv. Det är Finlands största kommunala arkiv och ett av landets största offentliga arkiv. Stadsarkivets verksamhet omfattar dokumentförvaltning, vägledning och rådgivning samt funktionen som centralarkiv. Centralarkivservicen omfattar informationstjänst och forskarassistens, konservering, privatarkivverksamhet samt utställnings- och projektverksamhet. Skriftliga direktiv från Stadsarkivet har utgivits i Faktacentralens serier Arkivpublikationer och Webbpublikationer. Aktuella notiser och material för skolningsträffar har utgivits på stadens webbsidor för intern information Heli-intra. Som centralarkiv tar Stadsarkivet emot de över 20 år gamla handlingar från stadens organisationer som skall förvaras varaktigt och handlingarna från alla verk, inrättningar och övriga organ vars verksamhet lagts ner. Dessutom mottar det privat arkivmaterial med helsingforsmotiv. De privata arkiven på Stadsarkivet härrör främst från föreningar, husbolag och övriga sammanslutningar samt privatpersoner i Helsingfors. Stadsarkivet ser genom konservering, mikrofilmning och digitalisering till att handlingarna är användbara och inte förfars. Vid slutet av år 2008 omfattade Stadsarkivets samlingar 13 hyllkilometer handlingar Informations- och forskartjänsten upprätthåller arkivdatabasen SINETTI (finska för sigill), som kunderna kan använda för att leta fakta bland de handlingar som finns på Stadsarkivet. Databasen innehåller referenser till handlingar härrörande från Helsingfors stads verk och inrättningar, kommissioner och kommittéer, samt till de privata arkiven. Förutom förteckningsdata inne- 70

73 Toiminnan painopisteet vuosina Kaupunginarkiston toiminnan painopisteet kehittämisohjelmakauden aikana ovat sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen, SINETTI-arkistotietokannan toimintojen monipuolistaminen, digitointi, hallintokuntien tukeminen kouluttamalla ja ohjaamalla, arkistotilatarpeen ratkaiseminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Kaupunginarkisto osallistuu kaupungin asianhallinnan ja sähköisen arkistonmuodostuksen kehittämiseen asianhallinnan kehittämisprojektin eri työryhmien jäsenenä tai asiantuntijana. Arkistotoimen kannalta tärkeimpiä ovat kirjaaminen, asianhallinta sekä kaupunkitasoisen tiedonohjaussuunnitelman (TOS) laatiminen. Arkistonmuodostussuunnitelmien laajentaminen tiedonohjaussuunnitelmiksi edellyttää myös ARKKI-arkistonhallintajärjestelmän korvaamista uuteen asianhallintajärjestelmään liittyvällä tiedonohjausjärjestelmällä (RM). Kaupunginarkisto vastaa ARKKI-järjestelmän tietojen hyödyntämisestä uuteen järjestelmään siirryttäessä. Kaupungin asianhallinnan ja sähköisen arkistonmuodostuksen suunnittelun kehittämisen yhteydessä tulee selvittää arkistolakiin perustuvat arkistonmuodostaja vastuut yhdessä kaupunginjohtajan asettaman Asianhallinnan kehittämisen johtoryhmän kanssa. Kehittämistyössä otetaan huomioon valtakunnallisen tavoitteet, arkistolaitoksen kehittämishankkeet ja SÄHKE-määritykset, kuntien yhteinen kehittämistyö sekä tuetaan tavoitteita julkishallinnon yhteisen sähköisen arkistopalvelun toteuttamiseksi. SINETTI-arkistotietokannan toimintoja monipuolistetaan liittämällä siihen kartta- ja piirustusrekisterit, ohjaus- ja neuvontarekisteri sekä asiakirjojen tilauspalvelu. Kaupunginarkiston tietopalvelun kehittämisessä hyödynnetään ensi sijassa SINETTI-arkistotietokantaa. Kaupunginarkisto käynnistää hankkeen, jossa digitoidaan sen keskeisimmät asiakirjat, piirustukset ja kartat. Hankkeen tavoitteena on tarjota helpommin verkon välityksellä tietoa Helsingin historiasta, lisätä håller SINETTI beskrivningar uppgjorda av arkivproducenterna och olika tilläggsregister. SINETTI öppnades på Internet våren Verksamhetens betoningar åren Stadsarkivets betoningsområden under programperioden är att utveckla den elektroniska dokumentförvaltningen och arkiveringen; att göra databasen SINETTI:s funktioner mångsidigare; digitalisering; stöd åt förvaltningarna genom skolning och vägledning; lösande av behovet av arkivutrymme; och att utveckla personalens kunnande. Stadsarkivet deltar i projektet för utvecklande av stadens ärendehantering och elektroniska arkivbildning genom att sitta med i eller vara expert i olika arbetsgrupper för utvecklande av ärendehanteringen. Viktigast för arkivväsendets del är registrering, dokumentförvaltning samt uppgörandet av en informationsvägledningsplan på stadsnivå (TOS). Utvidgandet av arkivbildningsplanerna till informationsvägledningsplaner förutsätter också att arkivhanteringssystemet ersätts med ett nytt till ärendehanteringssystemet kopplat informationsvägledningssystem (RM). Stadsarkivet svarar för att uppgifterna i ARKKI utnyttjas vid övergången till det nya systemet. I samband med utvecklandet av stadens ärendehantering och planerandet av den elektroniska arkivbildningen bör de arkivproducentåligganden som nämns i arkivlagstiftningen klarläggas tillsammans med en av stadsdirektören tillsatt styrgrupp för utvecklande av ärendehantering. Vid utvecklandet beaktas de nationella målsättningarna, arkivinrättningens utvecklingsprojekt och SÄHKE bestämmelserna och kommunernas gemensamma utvecklingsarbete. Stöd ges åt målsättningarna för genomförande av en gemensam elektronisk arkivservice för den offentliga förvaltningen. Funktionerna i arkivdatabasen SINETTI görs mångsidigare genom att man lägger till även kart- och ritningsregistren, väglednings- och rådgivningsregistret samt betjäningen för beställning av handlingar. Vid utvecklandet av Stadsarkivets informationstjänst 71

74 kaupunginarkiston näkyvyyttä sekä turvata aineistojen käytettävyys ja säilyvyys. Digitoitavat aineistot tarjotaan asiakkaiden käytettäväksi SINETTI-arkistotietokannan kautta. Kaupungin asianhallinnan kehittämiseen liittyy myös kysymys pysyvästi säilytettävien asiakirjojen sähköisestä pitkäaikaisarkistoinnista. Sähköisen pitkäaikaisarkistoinnin tarpeet ja toteuttamistavat tulee selvittää yhteistyössä hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston, suurten kuntien, arkistolaitoksen ja muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään määräajan säilytettävien asiakirjojen sähköistä arkistointia Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen menetelmien ja käytäntöjen jatkuvasti muuttuessa on virastoille ja laitoksille tarjottavan arkistokoulutuksen, ohjauksen ja neuvonnan tarve kasvanut. Ajankohtaisen asiakaskoulutuksen määrää lisätään ja virastojen ja laitosten ohjausta kehitetään. Kaupunginarkisto selvittää verkkotoimintojen, -palveluiden, portaalien ja työryhmäohjelmistojen käytön yhteydessä kertyvien asiakirjallisten tietojen arkistointitarpeita. Pääosin sähköisiin asiointipalveluihin liittyvien asiakirjallisten tietojen käsittely- ja säilytystiedot otetaan huomioon tiedonohjaussuunnitelmissa. Muilta osin palveluille laaditaan erilliset ohjeet yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston tai ao. viraston tai laitoksen tietotekniikkaasiantuntijoiden kanssa. Kaupunginarkiston syksyllä 2008 virastoille ja laitoksille tekemän kyselyn mukaan niillä on pysyvästi säilytettävää, kaupunginarkistoon siirrettävää arkistoaineistoa yhteensä noin kuusi hyllykilometriä. Virastot ja laitokset tulevat tehostamaan arkistoaineistojen siirtoa kaupunginarkistoon lähivuosina sähköiseen asianhallintaan ja säilyttämiseen siirtymisen, tilajärjestelyjen sekä organisaatiomuutosten vuoksi. Kehittämiskauden alussa käytettävissä olevat arkistotilat riittävät vain muutamaksi vuodeksi. Siirtojen ja uudelleenorgautnyttjas i främsta rummet just arkivdatabasen SINETTI. Stadsarkivet håller på och kör igång ett projekt där dess viktigaste handlingar, ritningar och kartor digitaliseras. Syftet är att på ett lättillgängligare sätt, dvs. via Internet, kunna ge ut kunskap om Helsingfors historia. Idén är också att därmed göra Stadsarkivet kändare och att trygga materialets användbarhet och förvaring. Det material som digitaliseras görs tillgängligt för kunderna via arkivdatabasen SINETTI. Till utvecklandet av stadens ärendehantering anknyter också frågan om elektronisk långtidsförvaring av varaktigt förvarade handlingar. Den elektroniska långtidsförvaringens behov och utföringssätt bör klarläggas i samarbete med Helsingfors stads förvaltningscentral, dess ekonomi- och planeringscentrals datateknikavdelning, de stora kommunerna, arkivväsendet och övriga vitala samarbetspartners. I ett första skede utvecklas den elektroniska arkiveringen av handlingar som förvaras på viss tid. I och med att dokumentförvaltningens och arkivväsendets metoder och praxis ständigt förändras har behovet av arkivskolning, vägledning och rådgivning åt verk och inrättningar vuxit. Mängden aktuell kundskolning utökas och vägledningen för verk och inrättningar utvecklas. Stadsarkivet klarlägger behovet av arkivering av den dokumentärinformation som samlas vid användning av webbfunktioner och -tjänster, portaler och arbetsgruppsprogram. De uppgifter om hantering och förvaring av dokumentärinformation som i huvudsak anknyter till elektronisk kundtjänst beaktas i planerna för informationsstyrning. Till övriga delar förses tjänsterna med skilda instruktioner, som uppgörs i samarbete med stadens ekonomi- och planeringscentrals datateknikavdelning eller vederbörande verks eller inrättnings datateknikexperter. På grundval av en enkät som Stadsarkivet utförde hösten 2008 bland stadens verk och inrättningar har dessa sammanlagt omkring sex hyllkilometer arkivmaterial som borde flyttas över till Stadsarkivet för varak- 72

75 nisoinnin yhteydessä kartoitetaan aineistojen konservointitarpeet. Kaupungin arkistotoimen tavoitetila vuonna 2015 Vuonna 2015 Helsingin kaupungin arkistotointa hoidetaan ammattitaitoisesti; sekä paperiaineistojen että sähköisten asiakirjojen saatavuudesta ja käytettävyydestä on huolehdittu. Kaupunginarkisto on pystynyt ennakoimaan toimintatapojen ja organisaatioiden muutokset sekä erityisesti pienten virastojen tarpeet. Kaupunginarkiston asiantunteva, ystävällinen ja nopea asiakaspalvelu on tunnettua. Henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta. Eeva Miettinen arkistotoimen päällikkö tig förvaring. Verken och inrättningarna kommer de närmaste åren att effektivera överflyttningen av arkivmaterial till Stadsarkivet. Detta föranleds av övergången till elektronisk ärendehantering och förvaring, av utrymmesdisponering och av organisatoriska förändringar. I början av utvecklingsperioden räcker de disponibla arkivutrymmena till bara för några år. I samband med överföringen och omorganiseringen kartläggs behovet av att konservera materialet. Så här borde stadens arkivväsende se ut år 2015 Helsingfors stads arkivväsende sköts med yrkeskunnighet; man har skött om att både pappers- och elektroniska versioner av arkivmaterialet finns tillgängliga och kan nyttjas. Stadsarkivet har förmått förutse förändringar i förfaringssätt och organisation och i synnerhet de små ämbetsverkens behov. Stadsarkivets sakkunniga, vänliga och snabba kundbetjäning är välkänd. Personalen är yrkeskunnig och motiverad. Eeva Miettinen stadsarkivarie fornamn.efternamn@hel.fi 73

76 Summary in English by translator Magnus Gräsbeck [quatations are translations from Finnish, except World Bank quotation] Ms. Asta Manninen, Managing Director of Helsinki City Urban Facts Centre, notes in her editorial: The Helsinki Region is one of Europe s fastest-growing major city regions today. The World Bank s World Development Report 2009: Reshaping Economic Geography puts urban development into a larger perspective: Growing cities, ever more mobile people, and increasingly specialized products are integral to development. These changes have been most noticeable in North America, Western Europe, and Northeast Asia. But countries in East and South Asia and Eastern Europe are now experiencing changes that are similar in their scope and speed. World Development Report 2009: Reshaping Economic Geography argues that some places are doing well because they have promoted transformations along the three dimensions of economic geography: Higher densities, as seen in the growth of cities. Shorter distances, as workers and businesses migrate closer to density. Fewer divisions, as countries thin their economic borders and enter world markets to take advantage of scale and specialization. The report clearly suggests that there is no point in limiting higher densities and that accessibility should be promoted, which often requires investments. Interaction should be promoted by removing possible obstacles. In the previous issue of Kvartti, Vesa Keskinen and Ilkka Niemi presented the first 10 years of Kvartti s existence, while it was still called just a Quarterly. This time, they continue their overview with the remainder up to the present day, i.e. the period when this bilingual Quarterly has been called Kvartti: Housing, living conditions, municipal administration and economy, industrial structure, employment and population have been recurrent themes. The topic information management, which was much to the fore in the Quarterly, has had a smaller proportion of articles. This can be interpreted as a shift from professional issues in statistics and research towards a broader perspective of issues concerning Helsinki and the living conditions of its residents.. Kvartti is one of the rare totally Finnish-Swedish publications issued in Finland. Judging from reader feedback in 2004, half of readers thought the bilingual profile was important, while only six per cent thought it was disturbing. The Swedish-language dimension can also be seen as a channel for Scandinavian cooperation. And the Helsinki Quarterly, too, i.e. the annual 74

77 English-language number of Kvartti, can be seen as a similar investment in internationalism. We may also note a shift towards more articles on comparative urban statistics, indicators and research. Historian Seppo Aalto PhD contributes with an article on Helsinki s early history [since 1550]: The foundation of Old Helsinki [then Helsingfors] at the mouth of river Vantaa was something unique in those days. It lacked all that had thitherto been linked with the birth of a town. There was no old trading place nor castle or monastery that would have gradually been surrounded by urban-like settlement. In our globalised world of today, it often feels as though we in Finland could do nothing against the international economic crises and important political decisions or the swift-as-lightning development of the information technology. The only way out seems to be to adapt to the big changes out there. Yet, our situation today compares well with the first decades of Old Helsinki s history An uncertain and unpredictable future preyed as much on the minds of the inhabitants in Old Helsinki as in today s Helsinki.... For 64 years now, conflicts between states around the Baltic Sea have been solved peacefully. In this respect, we have lived in fortunate times. To the inhabitants of Old Helsinki, war was a normal condition and peace an exception: there were only a few years of peace during the 90 years the town existed. In his article on new trends in migration within the Helsinki Metropolitan Area, Hannu Kytö, Research Manager of the National Consumer Research Centre, notes that A large proportion of urban residents in Finland are still first-generation townspeople. On the whole, urban residents have relatively weak ties to their environment, and resident turnover in cities is lively, which contributes to a slower birth of traditions. The 1960s saw the spread of a glorification of American life style and suburban housing per se a compromise between urban and rural living. But today, values are changing: it seems migrants analyse the pros and cons of their possible new domicile from their own angle and more and more often and permanently become townspeople. Senior Researcher Markku Lankinen of Helsinki City Urban Facts Centre: The best explanation why housing space per capita has stagnated for the moment in Helsinki and increased only slowly in its urban region is that the existing housing stock has the capacity to absorb, even in normal conditions, surprisingly much new population. This has already been seen in Sweden.... In , the population of Stockholm grew by around 40,000, whilst only 12,000 new dwellings were completed. In Gothenburg, too, the population is growing, although at present there is no significant housing production in the city (Nordic Major City Statistics 2007). The City of Helsinki will see more construction in the upcoming years than ever before in its history. Vast new building projects are under way, creating totally new city sections. These sections will accommodate housing, offices, commercial space, daycare centres, streets, parks, and bicycle and pedestrian ways. The City of Helsinki seeks to develop urban spaces that offer high-quality living and working environments. Heikki A. Loikkanen, a Helsinki University Professor of Urban Economics, and Ilkka Susiluoto, a Helsinki City Urban Facts Senior Researcher, have studied correlations of various factors to costs per capita for public service in municipalities. The material of this study reached covered The smallest municipalities were not included, nor the Åland Islands or those municipalities having merged in During the period studied, the map of Finland s municipalities has changed with all the mergers. In the next few years, we can try to find out to what extent municipality mergers and relating change have influenced the costs for basic public servi- 75

78 ces and the overall costs in municipalities as also cost efficiency and residents satisfaction with services. A finding of Loikkanen's and Susiluoto's noted by Ms. Manninen in her editorial is that "a broad service provision also increases the costs incurred for public services. In large cities, the public service palette is often larger than in smaller municipalities. The figures for the large municipallities varied during the period studied ( ), but on the whole, large municipalities have approached a level of costs to be expected in view of their qualities. Among large muicipalities Helsinki was the one where the cost level had fallen most. The study also shows that residents' satisfaction with public servcies seemed to increase with increasing efficiency in the service provision." Our news bulletin this time includes short articles on the Development Programme for Helsinki City Archives outlining the orientation of the archives up until 2015 (Eeva Miettinen), on a Staff Programme for the City of Helsinki aiming at better integration of city staff into development of activities and outputs (Pia Bäcklund), on a Competitiveness Strategy for Helsinki s metropolitan region (Riikka Ikonen), on municipal leisure and cultural services for immigrants (Tuula Joronen), and a programme for integrating the findings of urban research into development of the Helsinki s metropolitan region (Ari Jaakola & Hellevi Majander). 76

79 KIRJOITTAJAT SKRIBENTER SEPPO AALTO. Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Kirjoittaa parhaillaan Helsingin historiaa Ruotsin jalta ( ). Ensimmäisen osan "Sotakaupunki. Vanhan Helsingin historia " käsikirjoitus on juuri valmistunut. SEPPO AALTO, Docent i skandinavisk historia vid Helsingfors universitet. Skriver som bäst på ett verk om Helsingfors historia under svenska tiden ( ). Dess första del "Sotakaupunki. Vanhan Helsingin historia " om örlogsstaden Helsingfors har just blivit färdig. HEIKKI A. LOIKKANEN. Kaupunkitalouden professori, Helsingin yliopisto. HEIKKI A. LOIKKANEN. professor i stadsekonomi vid Helsingfors universitet. ILKKA SUSILUOTO, aluetalouden erikoistutkija, FT, Helsingin kaupungin tietokeskus. ILKKA SUSILUOTO, specialforskare, fil.dr., i regionekonomi vid Helsingfors stads faktacentral. HANNU KYTÖ Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö, FT. Tutkinut maan sisäistä muuttoliikettä useissa tutkimushankkeissa. Uusin valmistunut tutkimus (Kytö ja Väliniemi 2009)" Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa". HANNU KYTÖ, fil.dr., forskningsschef vid Konsumentforskningscentralen. Forskat i migration inom Finland vid flera forskningsprojekt, senast utkommit med "Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa" (Huvudstadsregionens flyttningsströmmar förändras) (Kytö & Väliniemi 2009). SEPPO LAAKSO on Kaupunkitutkimus TA Oy:n toimitusjohtaja ja tutkija. SEPPO LAAKSO, verkställande direktör och forskare vid stadsforskningsfirman Kaupunkitutkimus TA Oy. PEKKA VUORI, yliaktuaari, Helsingin kaupungin tietokeskus, väestötilastot ja väestöennusteet. PEKKA VUORI, överaktuarie, Helsingfors stads faktacentral, befolkningsstatistik och befolkningsprognoser. MARKKU LANKINEN, asumisen erikoistutkija tietokeskuksessa. MARKKU LANKINEN, specialforskare i boende vid Helsingfors stads faktacentral. ILKKA NIEMI toimii tietopalvelusihteerinä Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjastossa. ILKKA NIEMI verkar som informationstjänstsekreterare vid Faktacentralens bibliotek. VESA KESKINEN on tietokeskuksen tutkija ja Kvartti-lehden toimittaja vuodesta VESA KESKINEN är forskare vid Faktacentralen, och har varit redaktör för Kvartti sedan år

80 78

81 TILASTOJA HELSINGIN SEUDUSTA ½ STATISTIK OM HELSINGFORSREGIONEN Koonnut ½ Sammanstäld av: Sini Askelo & Sirkka Koski Lisätietoja ½ Ytterligare information Tietokeskuksen kirjasto - Faktacentralens bibliotek Väestö - Befolkning: Eeva-Kaisa Peuranen Kokonaistuotanto - Total produktion: Leena Hietaniemi Työllisyys - Sysselsättning: Minna Salorinne Asuminen ja rakentaminen Boende och byggnadsverksamhet: Maija Vihavainen Koulutus - Utbildning: Sanna Ranto Väestö ja väestönmuutokset Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2009* Befolkningen och befolkningsförändringar i Helsingforsregionen januari juni 2009* Syntyneiden enemmyys Födelseöverskott Pääkaupunkiseutu Huvudstadsregionen Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Vantaa - Vanda Kauniainen - Grankulla Muu Helsingin seutu Övriga Helsingforsregionen Hyvinkää - Hyvinge Järvenpää - Träskända Kerava - Kervo Kirkkonummi - Kyrkslätt Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen - Borgnäs Sipoo - Sibbo Tuusula - Tusby Vihti - Vichts Helsingin seutu yhteensä Helsingforsregionen totalt Nettomuutto - Flyttningsnetto Nettomuutto yhteensä Suomi Ulkomaat FlyttningsFinland Utlandet netto totalt ,5 0,4 0,6 0,7 0, ,7 0,3 0,6 0,6 0,8 1,0 0,9 0,6 0,8 0,8 0, , *Ennakkotieto - Förhandsuppgift Lähde: Tilastokeskus. - Källa: Statistikcentralen. 79 KVARTTI 3ç09 Väestönmuutos Väkiluku Befolkningsförändring Befolkningen Lkm. - Antal % *