DIALOGINEN OPETUSKESKUSTELU AKTIVOI OPPIMISTA
|
|
- Katariina Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DIALOGINEN OPETUSKESKUSTELU AKTIVOI OPPIMISTA Helena Rasku-Puttonen, Marja-Kristiina Lerkkanen ja Heli Muhonen
2 Opetuksen uudistamisen haasteita Yhteiskunnan muutokset kuten digitalisaatio, robotisaatio ja globalisaatio haastavat osaamisen Muutokset työssä? Millaisia taitoja ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? Tarvitaan uteliaisuutta, halua oppia uutta, kykyä neuvotella ja toimia vuorovaikutuksessa. Nykyiset käsitykset oppimisesta, oppijasta ja opetuksesta korostavat aktiivisuutta ja osallistumisen merkitystä. Millaiset tavoitteet ja toimintamallit koulutuksessa on?
3 Vuorovaikutus Motivaatio Kompetenssi Sisäisen motivaation ja autonomian tukeminen (cf. Deci & Ryan, 2000) Kokemukset osaamisesta (c.f. Deci & Ryan, 2000) Motivaatio Kompetenssi Opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen (kysytään opiskelijan ajatuksia ja mielipiteitä) Emotionaalinen tuki vertaisten vuorovaikutukselle ja tuki kuulumiselle ryhmään (cf. Deci & Ryan, 2000) Oppilaiden osallisuus (Student engagement) Vuorovaikutus Osallistumis ta dialogin avulla Palaute osaamisesta Student motivation and engagement is facilitated by classroom environments that support the students needs, and provide opportunities for activities that hold intrinsic motivation for an individual (Ryan & Deci, 2000).
4 Toimijuus ja osallistuminen Sisältöjen korostaminen johtaa usein opettajajohtoiseen toimintaan. Sisältötiedon oppiminen ei riitä, vaan tarvitaan myös muunlaista osaamista (Barnett 2009; Trede, Macklin & Bridges 2012). Asiantuntijatyössä tarvitaan toimijuutta, sillä luovuudella, yhteistyöllä ja dynaamisuudella ratkotaan esille nousevia ongelmia (esim. Littleton, Taylor & Eteläpelto 2012; Paloniemi & Collin 2012). Toimijuus varmistaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja antaa mahdollisuuksia selviytyä epävarmuudessa ja työelämän muutoksissa (Su 2011). Miten toimijuutta voidaan tukea? Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus osallistua merkitykselliseen toimintaan (esim. Jääskelä, Poikkeus, Vasalampi, Valleala & Rasku-Puttonen 2016).
5 Oppimisympäristöt: Opiskelijan toimijuus dialogissa
6 Dialogilla osallisuutta Dialogissa erilaiset näkökulmat otetaan huomioon tasavertaisesti (Bakhtin 1986). Dialogi vaatii oppilaita jäsentämään ja pohtimaan omia näkemyksiään ja punnitsemaan perusteluitaan myös muiden näkökulmasta. Dialogissa korostuu oppilaiden aktiivinen rooli ilmaista ajatuksiaan (Alexander 2006). Laadukas luokkahuoneen dialogi edistää oppilaiden syvempää ymmärrystä asiasta (esim. Alexander 2000; Mercer & Littleton 2007). Dialogista vuorovaikutusta on tutkittu enimmäkseen alakoulussa, ja jonkin verran myös yläkoulussa (esim. Mercer, Dawes & Staarman 2009; Mortimer & Scott 2003; Wells 1999).
7 Dialogisen opetuksen periaatteet (Alexander, 2008) Kollektiivisuus: opettaja ja lapset opiskelevat ryhmänä tai koko luokkana. Vastavuoroisuus: opettaja ja lapset kuuntelevat toisiaan, jakavat ideoita ja pohtivat mahdollisia vaihtoehtoja. Kannustavuus: lapset jakavat ideoitaan vapaasti ilman nolostumisen pelkoa. Lapset tukevat toisiaan kohti yhteistä ymmärrystä. Kumulatiivisuus: opettajan ja lasten ajatukset rakentuvat toistensa pohjalle yhtenäiseksi ajatusten ja kysymysten ketjuksi. Tarkoituksellisuus: opettaja suunnittelee ja ohjaa opetuskeskustelua tiettyjen tavoitteiden pohjalta.
8 Alkuportaat-pitkittäisseuranta Alkuportaat-tutkimuksessa on seurattu noin 2000 lapsen koulupolkua esiopetuksesta yläkoulun loppuun neljällä eri paikkakunnalla (Lerkkanen, Niemi, Poikkeus, Poskiparta, Siekkinen & Nurmi ). Tässä esityksessä aineistona ovat luokkahuoneobservoinnit ja oppilasarviot. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
9 SkidiKids-Interventiotutkimus: Osallistavien vuorovaikutusprosessien tukeminen koulussa Academy of Finland, Research Programme on the Health and Welfare of children and young people (SKIDI-KIDS II, ) Tavoitteet 1) Kehittää työssä olevien opettajien ammatillista osaamista dialogisen opetuksen toteuttamisessa ja oppilaiden osallistamisessa 2) Analysoida dialogisen opetuksen vaikutusta oppilaiden osallistumiseen Anna-Maija Poikkeus, Marja-Kristiina Lerkkanen, Helena Rasku-Puttonen, Kati Vasalampi, Riitta-Leena Metsäpelto, Jenni Salminen ja Marja Mäensivu
10 DARLING: DIALOGIC ARGUMENTATION FOR LEARNING Jouni Viiri, Jenna Hiltunen, Markus Hähkiöniemi, Kaisa Jokiranta, Sami Lehesvuori, Pasi Nieminen + 4 master students jouni.viiri@jyu.fi
11 Opetuksen kehittäminen: eeducation Opiskelijoiden toimijuuden ja opettajien pedagogisteknologisen opetuksen edistäminen Ulla Klemola & Päivikki Jääskelä, Mari Ikonen, Helena Rasku-Puttonen
12 Millaisia opetusdialogit ovat ja miten niiden kulkua voi tukea?
13 Opetusdialogit esiopetuksessa sekä luokilla 1 ja 2 Aineistona: 30 video/mp3-nauhoitettua oppituntia. Opettajalähtöisiä dialogeja oli 18 (Mallit 2a ja 2b) Lapsilähtöisiä dialogeja oli 10 (Malli 3a ja 2b). Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M., & Lerkkanen, M.-K. (2016). Scaffolding through dialogic teaching in early school classrooms. Teaching and Teacher Education, 55,
14 Malli 2a: Opettajalähtöinen keskimääräisen laadun dialogi Opettaja kysyy paljon lyhyitä/suljettuja kysymyksiä pitääkseen dialogin käynnissä. Opettaja tukee sisällön ymmärrystä laajennuksilla ja pääkohtien tiivistyksillä. Lapset osallistuvat vain opettajan rohkaisemana. Opetusdialogin mallit (Muhonen ym. 2016) Malli 3a: Lapsilähtöinen keskimääräisen laadun dialogi Lapset aloittavat dialogin ja keskustelun pääpaino on heidän ajatuksissaan. Opettaja kysyy lasten kommentteihin liittyviä jatkokysymyksiä, mutta ei tue monipuolisesti sisällön ymmärrystä esim. laajennuksilla tai tiivistyksillä. Malli 2b: Opettajalähtöinen korkean laadun dialogi Opettaja kysyy pääasiassa avoimia kysymyksiä aktivoidakseen lapsia. Opettaja tukee sisällön ymmärrystä laajennuksilla ja pääkohtien tiivistyksillä. Tuen avulla lapset osallistuvat aktiivisesti ja innostuvat jakamaan tietojaan ja ajatuksiaan oma-aloitteisesti. Malli 3b: Lapsilähtöinen korkean laadun dialogi Lapset aloittavat dialogin ja keskustelun pääpaino on heidän ajatuksissaan. Siitä huolimatta opettaja tukee aktiivisesti lasten osallistumista ja sisällön ymmärrystä erilaisin kysymyksin, laajennuksin ja tiivistyksin. 14
15 Opettaja Opettajan tuki opettajalähtöisessä dialogissa (Malli 2) Lapset mielenkiintoa herättäviä sanavalintoja. kuuntelee ja vahvistaa lasten kommentteja pienillä vahvistussanoilla (kyllä, niin, mm). madaltaa osallistumisen kynnystä ehkäpä, mitä luulet, mitä mieltä olet. lapset saavat vapaasti ilmaista mielipiteensä ja perustella ne. autenttisia ja avoimia kysymyksiä, jotka liittyvät lasten maailmaan tai kokemuksiin. vihjeitä, kannustuksia tai uudelleen muotoiltuja kysymyksiä kertaa aiemmin opitun ja aktivoi lapsia osallistumaan IRF-mallin avulla kääntää lapsen esittämän kysymyksen koko luokan yhdessä pohdittavaksi. vastaavat opettajan kysymyksiin. kuuntelevat aktiivisesti. mitä enemmän lapsilla on omakohtaisia kokemuksia keskustelun aiheesta, sitä innokkaammin he osallistuvat keskusteluun. 15
16 Opettajan tuki lapsilähtöisessä dialogissa (Malli 3) Opettaja sallii dialogisen tilan ja kuuntelee aktiivisesti. kysyy joitakin kysymyksiä, pääasiassa selventääkseen oppilaiden kommentteja. yhdistää lasten ideoita ja kokemuksia laajempiin kokonaisuuksiin kuten moraalisiin sääntöihin tai yhteiskunnalliseen tietouteen. laajentaa lasten kommentteja ja tiivistää/nostaa esille keskustelun pääkohdat. hyväksyy lasten vastaukset ilman arviota niiden oikeellisuudesta. Lapset avaavat keskustelun. jakavat ajatuksia ja ideoita tasapainossa toistensa ja opettajan kanssa. kuuntelevat toisiaan. kysyvät kysymyksiä. mitä enemmän oppilailla on omakohtaisia kokemuksia keskustelun aiheesta, sitä innokkaammin he osallistuvat keskusteluun. 16
17 Hannula, M Dialogia etsimässä pienryhmäkeskusteluja luokassa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 446. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Dialoginen tila
18 Tiedon rakentaminen opetusdialogissa 6. luokalla Aineistona: 7 opettajaa, joiden oppitunneilla oli keskimäärin korkein laatu viidessä CLASS-S dimensiossa: dialoginen opetus, palautteen laatu, sisältöjen ymmärtäminen, ohjauksen muodot ja myönteinen ilmapiiri. 20 oppitunnista tunnistettiin 57 dialogiepisodia (Alexanderin (2008) kriteerien mukaan). Opetusdialogiepisodit analysoitiin hyödyntäen funktionaalisen analyysin viitekehystä: Functional Analysis of Children s Classroom Talk (Kumpulainen & Wray 2002). Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M., & Lerkkanen, M.-K. (2017). Knowledge-building patterns in educational dialogue. International Journal of Educational Research, 81,
19 2 episodia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedonrakentaminen opetusdialogissa (Muhonen ym. 2017) 26 episodia 7 episodia 6 episodia 11 episodia 5 episodia
20 Opetusdialogit 6. luokalla (Muhonen ym. 2017) Faktuaaliseen tietoon perustuvaa keskustelua havaittiin eniten, mutta faktuaalista tietoa yhdistettiin usein ja monipuolisesti kokemuksiin ja mielipiteisiin. Oppilaat osallistuivat aktiivisesti dialogiin kysymällä ja jakamalla tietoaan ja ajatuksiaan spontaanisti.
21 Opetusdialogit yläkoulussa
22 Argumentoiva dialogi 8. luokalla Pilotti Yksi oppilasryhmä yläkoulun 8. luokalta, kaksi opettajaa Videot: neljä matematiikan ja fysiikan oppituntia Pääasiassa pienryhmätyöskentelyä Välineistö: Jokaisessa pienryhmässä GoPro-kamera, opettajalla langaton mikrofoni. Viiri, J., Hiltunen, J., Hähkiöniemi, M., Jokiranta, K., Lehesvuori, S., & Nieminen, P. (2016). Dialogic Argumentation for Learning. Esitys.
23 Argumentoiva dialogi 8. luokalla (Viiri ym. 2016) Suurin osa oppilaista esitti väitteitä ilman sitä tukevia esimerkkejä tai perusteluita. Yksittäisen faktan tai esimerkin antaminen oli yleisempää kuin laajempi perustelu. Vain harvat opiskelijat osasivat muotoilla hyviä argumentteja useammasta näkökulmasta. Useimmat hyvin perustellut argumentit olivat tieteellisesti päteviä. Tieteellisesti väärät tai irrelevantit perustelut heijastivat useimmin oppilaan väärinkäsityksiä. Oppilaat esittivät harvoin omia väitteitään tai päätelmiään toisten oppilaiden esittämiin näkemyksiin liittäen.
24 Opetusdialogit 9. luokalla Aineisto: 25 fysiikan opetusjaksoa (kesto 90 minuuttia/ jakso), joista löydettiin vain kolme dialogisuuden kriteerit täyttävää vuorovaikutustilannetta. Fysiikan tunneilla oli vain vähän avoimia kysymyksiä. Vuorovaikutustilanteet olivat pääosin auktoritatiivisia (opettajan opetusta). Tulosten perusteella opetusdialogi oli erittäin harvinaista. Lehesvuori, S., Viiri, J. & Rasku-Puttonen, H. (2013). Dialoginen vuorovaikutus luonnontieteissä. Kasvatus 44 (4),
25 Kohti tehon määritelmää (Lehesvuori Viiri Rasku-Puttonen, 2013) 1:Opettaja C: no nii (.) lähetääs kattelemaan pistettii virrat päälle 2:Lmoni: joo 3:O: no sitte mikä vaikutti se ku lisättii jännitettä 4:L1: meni nopeempaa se moottori 5:O: aha (.) vaikuttiko muuta. 8:O: okei nyt tuota mitä tapahtuu ku jarrutettiin sitä moottoria, Pekka 9:L3: no siitä valoista tuli kirkkaammat 10:O: okei mitä se tarkottaa sillo jos lamppu palaa virtapiirissä kirkkaammi ku aikasemmi mikä on muuttunu 11:L4: syötetäänks siihe enemmä virtaa sillo 12:O: mut mites se moottori sitte virtaa enemmä pyörikös se sitte enemmä se moottori 13:L4: ei 14:O: tehä jarrutitte sitä 15:L4: no sehä on se se joka menee tänne se energia tai se virta 16:O: m: 17:L5: nii sit se virta se jäiki sinne lamppuun ku se ei päässy menemää täällä näi 18:L4: nii toho tuli tuko:s sit se ei päässy virtaa siit läpi sit se vaa jäi sinne 19:L4&5: ((naurua)). 23:L5: (se meni sinne lamppuun) 24:O: okei teillä on iha hyviä juttuja ei ei ei mitää hätää tuota kierrosluku pudotettiin lamppu palo kirkkaammi virta tuli isommaksi nyt jos ajatellaa tätä soppaa tehon kannalta milloin teidän mielestä se moottori oli tehokkaimmillaan sulla oli aluksi mahdollisuus säätää jännitettä vaikuttiko se sun mielestä tehoon 25:L:6 joo 26:O: miten (.) suuren- suureni vai pieneni teho ku pistit jännitettä lisää 27:L6: suureni 28:O: eli moottori pyöri sillo 29:L6: (kovemmin) 30:O: okei no tuota entäs sitte ku me jarrutettii sitä moottoria lamppu kirkastu 31:L6: m: 32:O: oliko sillon teho suurempi vai pienempi mitä käytettii, lähetääs kattomaan hommaa, lähetääs kattomaan hommaa
26 Johtopäätökset Opetuskeskustelut, joissa opettajan ja oppilaiden kesken syntyy dialogeja, ovat esiopetuksessa, alakoulussa ja yläkoulussa varsin harvinaisia. Dialogin luonne ja tiedon tyyppi saattavat vaihdella riippuen oppilaiden iästä. Tiedostamalla ja hyödyntämällä erilaista tiedon rakentamista opettajat voivat tukea laajempaa opetuskeskustelun kirjoa luokassa. Dialogisen vuorovaikutuksen ohjaaminen vaatii aineen sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen lisäksi myös pedagogista tietämystä esim. oppilaiden virheellisistä käsityksistä ja keinoista tarttua niihin (Lehesvuori, Viiri & Rasku-Puttonen 2011).
27 Onko dialogilla merkitystä oppimisen kannalta?
28 Opetusdialogin laatu on yhteydessä oppimistuloksiin Aineistona: 46 luokanopettajaa ja 6. lk oppilaat (n = 608). 158 videonauhoitettua oppituntia (CLASS-S; Pianta ym. 2012). Oppilaiden arvosanat akateemisissa aineissa: äidinkieli, fysiikka-kemia, uskonto, historia, ympäristö-luonnontieto. Kontrolloitiin: lukutaito (luetun ymmärtäminen), laskutaito, sukupuoli, vanhempien koulutustaso, luokan koko, opettajan työkokemus. Muhonen, H., Pakarinen, E., Rasku-Puttonen, H., Poikkeus, A.-M. & Lerkkanen, M.-K. (käsikirjoitus). The quality of educational dialogue and association to academic performance.
29 Dialogisen opetuskeskustelun laatu ja oppilaiden osallistuminen (Vasalampi ym. 2016) CLASS-S Dimension M(SD) t(df) P Dialoginen opetuskeskustelu T1 Baseline lesson 2.90(0.74) T2 Lesson during the program 3.90(1.10) -2.20(6)*.070 Oppilaiden osallistuminen -2.64(6)**.039 T1 Baseline lesson 4.76(0.25) T2 Lesson during the program 5.38(0.62) Note. Wilcoxon signed-rank test: *(Z= -1.78, p=.074); **(Z= -2,047, p=.041). Oppitunneilla, joissa käytettiin dialogista opetuskeskustelua opiskelijat osallistuivat (student engagement) aktiivisemmin ulkopuolisten observoijien arvioimana.
30 Vertailu kahden kurssin kesken: Opiskelijoiden toimijuus Interest and motivation Self-efficacy Competence beliefs Participation activity Interactive course A (n=64) Comparison course B (n=28) Note. * p<.05; *** p<.001 Equal treatment Teacher support Peer support Trust Opportunities to make choices Opportunities to influence Low *** *** High Jääskelä, P., Malin, V., Riivari, E., Poikkeus, A.-M. & Rasku-Puttonen, H Promotion of students agency experiences through interactive pedagogy. Paper presentation. EARLI Sig 1, München.
31 Päätelmät Opetusdialogi vahvistaa oppimista ja osallisuutta. Toimintaympäristön piirteet ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat motivaatioon ja edelleen oppimiseen. Opettajan tulee luoda haasteellisia ja kiinnostavia oppimistehtäviä ja -ympäristöjä opiskelijoille. Opiskelijat hyötyvät siitä, että saavat tilaa omien kokemusten pohdintaan (reflektointiin), erilaisten ideoiden esittämiseen sekä kiinnostuksen kohteiden hyödyntämiseen valintatilanteissa. Opettajat tarvitsevat malleja opetusdialogien syntymisen, ylläpitämisen ja opiskelijoiden aktivoimisen keinoista tiedon rakentamisessa.
32 Miten opetusdialogia voidaan lisätä?
33 2 Tekeminen: Opetustilanteiden videointi omassa luokassa 1 Tieto: Workshopit, materiaalit, videotallenteet 3 Opettajan / Mentorin Yhdessä valitsemat videoklipsit jattavaksi 4 Opettajat reflektoivat opetusta yhdessä Kollegoiden/mentorin kanssa Knowing, seeing, doing and reflecting cycle (also Hamre et al., 2012; Vasalampi ym. 2016)
34 Esimerkki vuorovaikutteisen opetuksen edistämisen toimenpiteistä Cycle 1 Cycle 2 Cycle 3 September 2014 October November/ December January 2015 February March/ April April/ May 1. Workshop: Motivation, participation, engagement Baseline video 1 Motivation and participation 2. Workshop: Motivation 2 discussing Video 1 3. Workshop: Dialogical teaching 1 Video 2 Dialogical teaching 4. Workshop: Dialogical teaching 2 & Feedback - orientation discussing Video 2 5. Workshop: Feedback discussing Video 2 Video 3 Dialogical teaching & Feedback 6. Workshop: Dialogical teaching and feedback discussing Video 3 Teachers interviews + feedback questionnaire Grades 4-9: InSitu mobile-ratings by students and teachers Grades 4-9: InSitu mobile-ratings by students and teachers Grades 4-9: InSitu mobile-ratings by students and teachers
35 Mikä parhaiten toimii? (meta-analyysi 72 tutkimusta; Timperley et al., 2007) 1. Riittävän pitkäkestoinen ajanjakso, jolloin voi kehittää opetusta ja oppia siitä. 2. Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen. 3. Opettajien mahdollisuus syventää tietämystään ja osaamistaan niillä alueilla, jotka edistävät opiskelijoiden oppimista. Usein opetuksen kehittämisestä hyötyvät eniten heikosti menestyvät opiskelijat. 4. Opettajien käsitysten ja oppimista, opettajaa ja opiskelijaa koskevien uskomusten haastaminen. 5. Yhdessä oppiminen: opettajat oppivat toistensa kokemuksista. 6. Johdon tuki.
36 Muutoksen aikaansaaminen pedagogisessa toiminnassa Neljä keskeistä muutokseen vaikuttavaa tekijää (Ertmer & Ottenbreit-Leftwich 2010) 1. Tieto ja tietoisuus 2. Itseluottamus 3. Pedagogisten uskomusten haastaminen 4. Kouluyhteisön kulttuuriin vaikuttaminen Opettajan uskomukset oppimisesta ja opettamisesta ovat keskeisiä, kun opettaja valmistelee opetustilanteen ja valitsee keinot tukea oppimista (esim. Ertmer 2005; Kagan 1992). Opettajakeskeiset uskomukset: korostuu tiedon siirto. Oppilaskeskeiset uskomukset: oppijan vastuu omasta oppimisesta, tiedon rakentaminen yhdessä (Meirink, Meijer, Verloop & Bergan 2009).
37 Kirjallisuutta Alexander, R. (2000). Culture and pedagogy: international comparisons in primary education. Oxford: Blackwell Publishers. Alexander, R. (2008). Towards Dialogic Teaching: rethinking classroom talk (4th edition). York: Dialogos. Ertmer, P. & Ottenbreit-Leftwich, A. (2010). Teacher Technology Change: How Knowledge, Confidence, Beliefs, and Culture Intersect. Journal of Research on Technology in Education 42, Hannula, M. (2012). Dialogia etsimässä pienryhmäkeskusteluja luokassa. Jyväskylä Studies in education, Psychology and Social research, 446. Jääskelä, P., Poikkeus, A-M., Vasalampi, K., Valleala, U-M., and Rasku-Puttonen, H Assessing agency of university students: validation of the AUS Scale. Studies in Higher Education. DOI: / Lehesvuori, S., Viiri, J. & Rasku-Puttonen, H. (2013). Dialoginen vuorovaikutus luonnontieteissä. Kasvatus 44, Lerkkanen, M.-K., Niemi, P., Poikkeus, A.-M., Poskiparta, M., Siekkinen, M., & Nurmi, J-E. (2006). [The First Steps Study (Alkuportaat)]. Unpublished data, University of Jyväskylä. Finland. Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A-M., & Lerkkanen, M-K. (2016). Scaffolding through dialogic teaching in early school classrooms. Teaching and Teacher Education, 55, Muhonen, H., Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M. & Lerkkanen, M.-K. (2017). Knowledge-building patterns in educational dialogue. International Journal of Educational Research 81, Muhonen, H., Pakarinen, E., Rasku-Puttonen, H., Poikkeus, A.-M. & Lerkkanen, M.-K. (käsikirjoitus). The quality of educational dialogue and association to academic performance. Rasku-Puttonen, H., Lerkkanen, M., Poikkeus, A., & Siekkinen, M. (2012). Dialogical patterns of interaction in pre-school classrooms. International Journal of Education Research. 53, Vasalampi, K., Metsäpelto, R.-L., Salminen, J., Lerkkanen, M.-K., & Poikkeus, A.-M. (2016). Enhance student engagement through teacher intervention. Paper in process. Viiri, J., Hiltunen, J., Hähkiöniemi, M. Jokiranta, K., Lehesvuori, S. & Nieminen, P. (2016). Dialogic argumentation for learning. Esitelmä. Tutkimusseuran päivät
38 Kiitos! Yhteystiedot:
Tutkimusperusteinen opettajankoulutus: esimerkkejä perus- ja täydennyskoulutuksesta Jyväskylässä
Tutkimusperusteinen opettajankoulutus: esimerkkejä perus- ja täydennyskoulutuksesta Jyväskylässä Marja-Kristiina Lerkkanen Prof., Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Multidisciplinary Research
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotPED Assistentti oppimisen ohjaajana
PED-131.9000 Assistentti oppimisen ohjaajana Lähipäivä 1:, K1, h. 201 Maire Syrjäkari, KT, yliopistopedagoginen asiantuntija ja Jukka Välimäki, TM, suunnittelija, digitaalinen opetus Aikataulu 14:15-14:30
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotArvo- ja terveyskasvatus
Opettajien perehdytyksen merkitys Arvo- ja terveyskasvatus v15.2.2018 Toimintamallin perusta Sosiaalipedagogiikka Seikkailupedagogiikka Kokemusoppiminen Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS) 1 Opettajien
LisätiedotVuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä
Vuorovaikutusprosessit ja osallisuuden tukeminen alakoulusta yläkouluun siirtymässä TUTKIMUS- RYHMÄ: hakijat Anna-Maija Poikkeus, Prof., Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto Helena Rasku-Puttonen,
LisätiedotTeknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna
Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotToimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
LisätiedotJyväskylän yliopisto. Helena Rasku-Puttonen vararehtori
Jyväskylän yliopisto Helena Rasku-Puttonen vararehtori JYU. Since 1863. 26.9.2017 1 Profiili Monialainen tiedeyliopisto Maamme johtava opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä Faculty of
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotUNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ. HANKETUTKIMUKSEN SATOA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN e:llä JA ILMAN. KT, tutkijatohtori Päivikki Jääskelä 15.12.
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HANKETUTKIMUKSEN SATOA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN e:llä JA ILMAN KT, tutkijatohtori Päivikki Jääskelä 15.12.2015 TUTKIMUSALUEET Opetuksen kehittämisen arviointi First-order barriers
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotTIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT. Digitalisaatio opettajankoulutuksessa Paasitorni
TIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT Digitalisaatio opettajankoulutuksessa 11.9.2018 Paasitorni Oppilaiden sitoutuminen opiskeluun ja oppimisen arviointi digitaalisesti intensiivisessä
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotFlipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi
Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi Ari Myllyviita MSc (Chem.Ed.), BSc (Chem.), BEd (soc.pedag.) Lecturer (Chemistry and Mathematics), Project Coordinator
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
Lisätiedot1. Kuluneen lukuvuoden aikana olen opiskellut enimmäkseen pääainetta sivuainetta 2. Jos olet opiskellut enimmäkseen sivuainetta, niin kerro mitä.
HowULearn 2016 Helsingin yliopisto HowULearn -kyselyn avulla on tarkoitus saada tietoa opiskelijoiden opiskelusta ja opetuksesta eri tieteenaloilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman tarkka kuva kokemuksistasi
LisätiedotEtäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto
Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto Slide 1 9 Eli ajoitus voisi olla: - aloitus 2 min - mallin esittely 6 min - arviointi
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI
OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on
LisätiedotYksin työskentelystä ryhmäblogiksi
Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi PedaForum 2016 päivät Mari Laine & Heli Tyrväinen Jyväskylän yliopisto Avoin yliopisto Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen Ke 17.8. klo 14.00-14.10 Mikä blogi?
LisätiedotSummatiivinen vai formatiivinen?
Summatiivinen vai formatiivinen? Assessment of learning (AoL): oppimisen tuloksien arviointi summatiivinen arviointi Assessment for learning (AfL): oppimista edistävä arviointi formatiivinen arviointi
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotVaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto
Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto 2012-2015 KARTOITUS 2017 KEHITTÄMISEHDOTUKSET VETURI OKM/ Kehittämisryhmä VIP 2012-15 2016-17 2018-2018-
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotKoulutuksen globaali kriisi Agenda UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana
Koulutuksen globaali kriisi Agenda 20130 UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana Hannele Niemi, Professor UNESCO Chair on Educational Ecosystems for Equity and Quality of Learning
LisätiedotMikä innostaa oppimaan yhdessä?
Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Pirkko Siklander, 11.5.2017 TAVOITTEENA 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan? 2. Miten voit hyödyntää viriketutkimusta omassa työssäsi? LÄHTÖRUUTU 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan?
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotYmpäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio
Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio ja robotisaatio Hyvinvoinnin ongelmat eli niin sanottu
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
LisätiedotCenter of Learning and Teaching
Multidisciplinary Research on Learning and Teaching MultiLeTe profiling action Center of Learning and Teaching Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta 6.9.2016 JYU strategy: Learning, teaching, and
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotPEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
LisätiedotHeilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma
Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotOpettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi
Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotAktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotInnovative teaching practices
Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotKorkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotAikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi
Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Leena Isosomppi & Minna Maunula Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus
LisätiedotPasi Mattila Jukka Miettunen
Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotKunnallisjohdon seminaari / Koulutus ja osaaminen Mitä data tarjoaa koulutuksen johtamiseen ja oppimisen edistämiseen?
16.5.2019 Kunnallisjohdon seminaari / Koulutus ja osaaminen Mitä data tarjoaa koulutuksen johtamiseen ja oppimisen edistämiseen? JOONAS PESONEN, EDUCATIONAL DATA SCIENTIST & CO-FOUNDER JOHDANTO DATA
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotMinkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään?
Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotTVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri
19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotDIGITAALISUUS KORKEAKOULUOPETUKSESSA VERKKO-OPETUKSEN VAHVUUDET JA HAASTEET
DIGITAALISUUS KORKEAKOULUOPETUKSESSA VERKKO-OPETUKSEN VAHVUUDET JA HAASTEET MIKSI VERKKO-OPETUSTA? Verkkokursseja toivotaan yhä enemmän ja tarve joustaville suoritustavoille Verkkokursseille osallistuneet
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
Lisätiedoteeducation - millaista tukea opetuksen kehittämiseen?
eeducation - millaista tukea opetuksen kehittämiseen? Päivikki Jääskelä, Mikko Vesisenaho, Merja Juntunen, Helena Rasku-Puttonen, Anna-Maija Poikkeus, Ulla Klemola ja Päivi Häkkinen HANKETAPAAMISET KESKUSTELUFORUMINA
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotOpetuksen interaktiivisuus sisältökeskeisen yliopisto-opetuksen rikastaja ja haastaja
Opetuksen interaktiivisuus sisältökeskeisen yliopisto-opetuksen rikastaja ja haastaja Päivikki Jääskelä, Ulla Klemola ja Ulla Maija Valleala Jyväskylän yliopisto Peda Forum 20.8.2013 Yliopisto-opetuksen
LisätiedotOhjauksellinen pedagogiikka tieteellisen viestinnän perusvalmiuksien oppimisessa
Ohjauksellinen pedagogiikka tieteellisen viestinnän perusvalmiuksien oppimisessa Peda Forum 17.8.2016 Teija Lukkari, yliopistonopettaja teija.lukkari@jyu.fi Päivi Torvelainen, lehtori paivi.torvelainen@jyu.fi
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotOpiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa
Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotKorkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen
Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Koordinaatio Turun yliopisto Johtaja vararehtori Riitta Pyykkö Mukana 14 partneriyliopistoa https://sites.utu.fi/okmdigipeda/
Lisätiedot