Mitä ammattilainen haluaa? (paitsi kaiken) -tuloksia ja johtopäätelmiä Lääkäriliiton tutkimuksesta. Mielipiteillä maustettuna.

Transkriptio

1 Mitä ammattilainen haluaa? (paitsi kaiken) -tuloksia ja johtopäätelmiä Lääkäriliiton tutkimuksesta. Mielipiteillä maustettuna. Tinja Lääveri TAPAS- seminaari

2 CV ja sidonnaisuudet LL, sisätautien erikoislääkäri 2003, erikoistun infektiosairauksiin HUS:ssa, kliinisessä potilastyössä vuodesta 1995, viimeksi viime kesänä HUS Tietotekniikka kehittämispäällikkö 3/2010-> Useissa Uranuksen kehittämisryhmissä, osallistuin Sitran rahoittamaan Sirius-hankkeeseen, jossa arvioitiin ulkomaisten potilaskertomusjärjestelmien soveltuvuutta Suomeen Lääkäriliitto hallituksen jäsen, ehealth- valiokunnan/työryhmän puheenjohtaja 2007-> ehealth-valiokunta arvioi suomalaiset potilaskertomusjärjestelmät Arto Virtasen johdolla tutkimus lääkäreiden käyttäjäkokemuksista potilastietojärjestelmistä lääkärin työvälineinä (julkaistu Suomen Lääkärilehti 50-52/2010) Osallistunut kongresseihin lääkeyritysten tuella (GSK), terveydenhuollon teknologiateollisuudelta ei palkkioita tms, Duodecim-seuran jäsen

3 (Gartner)

4 Tutkijaryhmä Suomen Lääkäriliitto Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Tinja Lääveri LL, sisätautien el, infektiotauteihin erikoistuva, HUS infektioklinikka ja kehittämispäällikkö, HUS Tietotekniikka Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Marko Elovainio VTT, dosentti, tutkimusprofessori Aalto-yliopisto teknillinen korkeakoulu Johanna Viitanen TkL, tutkija Oulun yliopisto -FinnTelemedicum Ilkka Winblad Lääkintöneuvos, LKT, dosentti Jarmo Reponen LT, ylilääkäri Raahen sairaala, röntgenosasto

5 Miksi tutkimus tehtiin? Kattavaa tutkimusta lääkäreiden mielipiteistä heidän käytössään olevista tietojärjestelmistä ei ole Suomessa tehty Kriittiset mielipiteet leimattiin pitkään yksittäisten änkyräkriitikkojen jupinaksi ja suuren massan väitettiin olevan tyytyväisiä; käyttäjäkyselyidemme mukaan järjestelmän käyttö on helppo oppia. Voihan tietysti olla, että tähänkin kyselyyn vastasivat vain ne 4000 kriittisintä lääkäriä Tämä on lähtötaso, johon käytettävyyden kehittymistä voidaan verrata Käytettävyyttä ei voi arvioida ilman käyttäjämielipiteitä, mutta käyttäjämielipiteet ovat vain osa (toki olennainen sellainen) käytettävyyden konseptia

6 Selvitetään myös organisaatioiden välisen tiedonsiirron lähtötilanne ennen kansallisten arkistopalveluiden käyttöönottoa Kyselyssä olennaista, että kysyimme myös havaittujen ongelmien korjausten tärkeysjärjestystä. Se, että jokin ongelma on olemassa, ei vielä tarkoita, että se on merkittävä tai että yleisin ongelma olisi korjattava ensin Keräsimme hyviä ominaisuuksia vinkeiksi muillekin käyttöön Kehityslistaa potilaskertomusjärjestelmätoimittajien käyttöön, jotta he saavat suuntaviivoja lääkäreiden mielipiteistä. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

7 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa potilastyötä tekevien lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia potilastietojärjestelmistä. Tiedot kerättiin sähköisesti hyötyjä ja haittoja. Tutkimuslinkki lähetettiin sähköpostitse kohdejoukkoon kuuluville lääkäreille. Osoitetiedot poimittiin Lääkäriliiton rekisteristä. Sähköpostiosoitteet tiedossa 87 % lääkäreistä. Vajaa kolmannes eli lääkäriä vastasi kyselyyn. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

8 Tutkimuksen sisältö ja rakenne Tutkimuksen teemat: Tietojärjestelmien käytettävyys ja niiden tuomat hyödyt työlle Tiedon käsittely ja laatu Tietojärjestelmien tuki yhteistyölle Parhaiten toimivat ominaisuudet ja keskeisimmät kehityskohteet Työn psykososiaaliset ulottuvuudet Mielipideväittämät (likert-arteikko) ja kouluarvosanat (4-10) Avoimet kysymykset Laaja joukko erilaisia taustatekijöitä, myös pääasiallisesti käytetty potilastietojärjestelmä. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

9 Tulokset edustavia sukupuolen, ikäryhmän, alueen ja sektorin mukaan, myös alueellinen edustavuus. Tulosten perusteella voidaan tehdä koko lääkärikuntaa koskevia johtopäätelmiä. (Lääkäriliitolla on taustatiedot lähes kaikista suomalaisista lääkäreistä) Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

10 Rivilääkäri ei pysty eikä hänen kuulukaan pystyä erottamaan, mikä ongelma liittyy itse potilasjärjestelmään, mikä erillisjärjestelmiin, mikä rautaan, mikä verkkoyhteyksiin. Siksi kaikkia raportoituja ongelmiakaan ei voida aina johtaa suoraan yksittäiseen tuotemerkkiin. Julkisella sektorilla saavutettiin sähköisen potilaskertomuksen 100% kattavuus 2007, joten tutkimuksessa ei pyydetty enää vertailemaan paperikertomukseen -> halutaan suunnata katse tulevaisuuteen eikä rämpiä menneisyydessä. Vastaajat loivat samalla myös visiota tulevaisuuden tietojärjestelmistä Vastaukset ovat mielipiteitä. Jos käyttäjä kokee jonkin toiminnallisuuden puuttuvan, ei ole hedelmällistä kiistellä, puuttuuko jokin toiminnallisuus oikeasti, vaan mistä tämä kokemus johtuu

11 Miksi käyttäjä kokee väärin? Ei osata käyttää Kuinka paljon käyttäjäkoulutusta voidaan vaatia? Millaista käyttäjäkoulutusta? Intuitiivisuus/käytön vaikeus? Toiminnallisuutta ei ole otettu käyttöön/ostettu Ostajat ovat tehneet väärän päätöksen tai toiminnallisuutta ei ole toteutettu ostajan haluamalla/tarkoittamalla tavalla Toiminnallisuus ei toimi käyttäjän toivomalla tavalla, vaikka se periaatteessa onkin olemassa esimerkiksi kuumekurva /yhteenvetonäkymä Ohjelmistoa ei ole edes suunniteltu käyttäjän toimintaympäristöön tai on tilattu väärin eli vaatimusmäärittelyt pielessä

12 Potilastietojärjestelmän käyttöliittymän käytettävyys Yleisarviot kohtalaisia Järjestelmät ovat vakaita (55% samaa mieltä) Palaute, terminologia, käyttöliittymäelementtien sijoittelu yleisin vastaus Jokseenkin samaa mieltä Opittavuus ja käytön intuitiivisuus n. 50% vastaajista samaa mieltä positiivisten väittämien kanssa Huomattavia eroja järjestelmien välillä Medicus sai selkeästi parhaimmat arviot (esim. vakaus 92%, opittavuus n. 90% samaa mieltä) Suuret järjestelmät (Effica, Pegasos ja Miranda), ongelmia: Noin 50% vastaajista eri mieltä posit. väittämien kanssa Järjestelmä ei vaadi pitkää perehdytystä : Pegasos 59% eri mieltä, Miranda 40% ja Effica 36%. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

13 Keskeiset tehtävät, tehokkuus Väittämä Tietojärjestelmät edellyttävät tietynlaista etenemistapaa, eikä se ole mielestäni aina luontevin Samaa mieltä: Sairaala 68%, terveyskeskus 59%, yksityinen 54% Potilastietojen käsittelyn sujuvuus Yht. 54% ei sujuvaa Kuumekurva / yhteenvetonäkymä 44% ei ole ominaisuutta, Vain 16% mielestä helppo muodostaa kuva potilaan tilanteesta Järjestelmien tuki lääkitysvirheiden estämiselle Yht. 28% samaa mieltä, 51% vastaan Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

14 Tietojärjestelmien tuki yhteistyölle Miten hyvin tietojärjestelmät ylipäätään tukevat yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Lääkäri lääkäri samassa organisaatiossa 64% = erittäin hyvin + melko hyvin Lääkäri hoitaja 43% = erittäin hyvin + melko hyvin Mutta: noin 50% mielestä hoitokertomukseen kirjattujen tietojen lukeminen vaikeaa Lääkäri potilas 14% = erittäin hyvin + melko hyvin Lisäksi: 64% mielestä järjestelmät vievät huomion potilaasta Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

15 Terveyskeskusten lääkärit Taustatiedot Vastanneita 919 (28 %) Naisia 63 %, miehiä 37 % Keski-ikä 48 (24 64) v Potilaskertomusjärjestelmät Effica 48 %, Pegasos 39 %, Mediatri 5 %, Gr. Finstar 5 %, muut 4 %. Käyttökokemus: 3/4 :lla > 3 v ja <½v vain 3 %:lla Vastaajista 41 % oli käyttänyt vain yhtä potilastietojärjestelmää, kahdesta oli käyttökokemusta 33%:lla ja kolmesta tai enemmästä 24%:lla Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

16 Potilaskertomusjärjestelmien kouluarvosanat Terveyskeskukset N K.a. 95 % lv Kiitettäviä ja heikkoja % Järjestelmä Effica 274 7,1 6,9-7,2 6 8 Gr. Finstar 31 6,9 6,4-7, Mediatri 34 6,9 6,4-7, Pegasos 231 6,2 6,1-6,4 <1 25 Muu 15 6,7 5,9-7, Kaikki 585 6,7 6,6-6, Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

17 Terveyskeskusten lääkärien vastausten jakaumat (%) asenneväittämiin potilaskertomusjärjestelmistään.

18 Sairaaloissa työskentelevät lääkärit Taustatiedot Vastanneita 1950 (27,1 %) naisia 57 %, miehiä 43 %. keski-ikä 46 vuotta (vaihteluväli 24 64). Järjestelmät Miranda (48 %) Effica (24 %), ESKO (11 %), Pegasos (5 %) ja Mediatri (4 %). Loput vastaajista (7 %) jakautuivat monien eri järjestelmien käyttäjiin. Kuusi kymmenestä oli käyttänyt nykyistä järjestelmäänsä yli kolme vuotta, ja alle puoli vuotta käyttäneitä oli vain 7 %. Vastaajista 1/3 oli käyttänyt yhtä, 1/3 kahta ja 1/3 kolmea tai useampaa potilaskertomusjärjestelmää Sairaalajärjestelmäksi kehitetty Mediatri oli otettu käyttöön vasta pari kuukautta ennen tiedonkeruuta, joten sen käyttäjillä oli muita lyhyempi käyttökokemus. Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

19 Kertomusten kouluarvosanat julkisissa sairaaloissa Kertomusjärjestelmä N Keskiarvo 95 % lv Kiitettäviä ja heikkoja % Effica 289 6,7 6,5-6, ESKO 148 7,2 7,0-7, Mediatri 51 5,6 5,2-5, Miranda 580 6,1 6,0-6, Pegasos 60 6,1 5,8-6,4 1,7 28 Muu 90 6,4 6,1-8, Kaikki ,4 6,3-6, Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

20 Sairaaloiden lääkärien vastausten jakaumat (%) asenneväittämiin potilaskertomusjärjestelmistään.

21 Johtopäätökset Myönteistä oli tiedon saatavuus oman organisaation sisällä lääkärin sijainnista riippumatta = yleinen sähköisten järjestelmien etu Sairaalajärjestelmien nopeudessa ja vakaudessa on puutteita, samoin ohjelmissa on selkeitä virheitä. Yhteenvetonäkymän puute haittaa erityisesti sairaalatyössä, samoin tuen puuttuminen moniammatilliselle työlle. Käyttö on epäintuitiivista ja koulutus resursseja syövää erityisesti vanhoihin käyttöliittymiin perustuvissa järjestelmissä. Järjestelmien kesken on merkittäviä eroja. Sama järjestelmä ei nykyisellään toimi hyvin tk:ssa ja sairaalassa. Mikään järjestelmistä ei ole prosessiorientoitunut. Mikään ei saumattomasti tue alueellista potilastyötä ajankohdan lainsäädäntö! Suomen Lääkärilehti 50-52/2010

22 Miten potilaskertomusjärjestelmä/ tietotekniikka voi olla mukana haittatapahtuman synnyssä? Ohjelmisto toimii virheellisesti Ohjelmisto altistaa käyttäjän tekemään virheen (taustakohina) Ohjelmisto ei estä käyttäjää tekemästä virhettä Käyttäjä ei osaa käyttää ohjelmistoa Rauta mättää (muistikapasiteetti, näytöt, langattomat verkot, päätteiden lukumäärä) Tietotekniikka aiheuttaa haitallisia toimintakulttuurin muutoksia tai sitä käytetään lyömäaseena ammattiryhmien/ henkilöiden välisissä ristiriidoissa, mikä vaikuttaa toimintaprosesseihin.

23 CRP 148, mikä potilasta vaivaa? -Tämän kaavakkeen saaminen tietokoneelle on edelleen ns. työn alla vaikka koko vuodeosastotoiminta pyörii näiden tietojen ympärillä! -Tieto on vieläkin kätkettynä luukkuihin. -Kuumekurva on vuodeosastolääkärin työkalu siinä missä veitsi kirurgille...

24 Nilkkaturvotus mihin kirjataan sähköiseen hoitokertomukseen? munuaisten toiminnan pettämisestä johtuva turvotus? munuaisten toiminnan pettämisestä johtuva turvotus? annettu diureettia turvotukseen tai diureettiannosta laskettu ja nyt tullut turvotusta? keuhkosairaudesta johtuva sydämen oikean puolen vajaatoiminta? ruusu? Imusuonituksen vaurio? alaraajalaskimotukos, laskimopaluun tukkiva kasvain, sepelvaltimotaudista johtuva sydämen vajaatoiminta hypotyreoosi? angioödeema

25 Nilkkaturvotus mihin kirjataan? JA MIHIN KIRJATAAN SYDÄMEN VAJAATOIMINNASTA JOHTUVA NILKKATURVOTUS? munuaisten toiminnan pettämisestä johtuva turvotus? munuaisten toiminnan pettämisestä johtuva turvotus? annettu diureettia turvotukseen tai diureettiannosta laskettu ja nyt tullut turvotusta? keuhkosairaudesta johtuva sydämen oikean puolen vajaatoiminta? ruusu? imusuonituksen vaurio? alaraajalaskimotukos, laskimopaluun tukkiva kasvain, sepelvaltimotaudista johtuva sydämen vajaatoiminta hypotyreoosi? angioödeema

26 Päivystysalue -erityiskysymyksiä Tietoa saatava heti koko alueen kaikista terveydenhuollon yksiköistä -> mikä on alueellisen tiedonsiirron ratkaisu? Potilaiden kunto vaihtelee haavanompelusta tehoosastotasoista hoitoa vaativiin. Miten tietojärjestelmä selviää näiden ääripäiden hoidosta niin, etteivät huonokuntoiset potilaat menehdy tietojärjestelmän tappamina, mutta ettei toisaalta henkilökunta uuvu työlääseen kirjaamiseen, mitä teho-osastotasoisten tietojärjestelmien käyttö vaatii? Jos käytössä erillisjärjestelmä, miten tieto esim. mikrobilääkkeistä ja kortisonista siirtyy perusjärjestelmään? Miten tieto jatkohoidon tarpeesta siirtyy eteenpäin?

27 Keski-Suomen keskussairaalan terveyskeskusyöpäivystäjän käyttäjätunnukset v verkkotunnukset/intranet 2. Effica Shp 3. Effica Jyväskylä 4. Effica Palokka 5. Effica Laukaa 6. Effica Muurame 7. Effica Hankasalmi 8. Effica Joutsa 9. Pegasos 10.Mediatri 11.Pacs 12.WebLab 13.puhelinneuvonta

28

29 kuva navitaksesta OLISIKO TÄMÄ MUKA KANSALLINEN RATKAISU???

30 Ratkaisu on monessa yhteispäivystyspisteessä valitettavasti myös tämä:

31

32 Ratkaisu on monessa yhteispäivystyspisteessä myös tämä: Onhan sitä ennenkin päivystetty ilman esitietoja!

33 Sähköinen päätöksenteon tuki (Computerised desicion support systems CDSS) Ohjelmalla oltava käytössään tarvittava potilasta koskeva tieto rakenteisessa muodossa (diagnoosit, lääkitys, labrat ) Neuvova potilaskertomus ei tee diagnoosia eikä päätöksiä lääkärin puolesta vaan neuvoo oikean tiedon ja oikean hoidon luo ja yrittää estää tyhmät virheet. Hoidon minimistandardi, joka saa alittaa vain perustelluista syistä, mutta ylittää toki jokin peruste tähänkin tietysti oltava edes lääkärin päässä. Jääkö jatkohoito toteutumatta? Kuinka moni kuolee ehkäistävissä oleviin sairauksiin, kun tietojärjestelmä ei varoita riskeistä ja lääkäri syystä tai toisesta ei niitä huomaa? Kolesterolilääkityksen, verenpainelääkityksen, diabeteksen hoidon aloittamisen viivästyminen riskipotilailla? Potilas saa tietenkin kieltäytyä hoidosta, mutta sen tulee tapahtua niin, että hänelle on riskeistä kerrottu ammattilaisen suulla ja perusteltu hoidon tai elämäntapamuutosten tarve.

34 Tiedonhallintapalvelu? Uusi lainsäädäntö mahdollistaa kansalliseen arkistoon yhteenvetonäkymän eli ns. tiedonhallintapalvelun, jossa on lääkitys diagnoosit riskitiedot hoitosuunnitelma toimenpiteet ja toimenpidekoodistolla kirjatut kuvantamistutkimukset rokotukset laboratoriotulokset keskeiset fysiologiset mittaustulokset Näitä tietoja käyttää niin ammattilainen, potilaskertomusjärjestelmä (ja sähköinen päätöksenteon tuki) kuin kansalainenkin sairaushistorian navigointialustana

35 Sähköisten lääkemääräysten ongelmat eiatrogeneesi Sähköinen lääkemääräys tai resepti ei ole sama kuin ajantasainen lääkelista mut mä luulin ku se on tietokoneella Sähköinen lääkemääräys lisää turvallisuutta oikeastaan vasta, kun ohjelmisto estää virheitä (mm. Ammenworth 2008) Riskit: Uudet virhelähteet (valitaan listalta väärä lääke, väärä annos, annostus mg/kg eikä mg, väärä annostelureitti) Lisää työtä kliinikoille: (Tiernay 1993)erikoistuvilla lääkäreillä meni 5,5min kauemmin aikaa. Lääkemääräyksiin kulunut aika kaksinkertaistui (Walton 1999). Interaktiovaroitukset hidastavat työtä ja ärsyttävät Alert fatigue huomautepuutuminen Epäsuotuisat vaikutukset toimintaan (workflow) sairaalakuolleisuus kasvoi 3,9-6,6% lastensairaalassa (OR:3.28;95% CI: ) sähköisen lääkitysosion käyttöönoton jälkeen. Syynä toimintojen muutokset eli lääkemääräyksiä ei voinut kirjata ennen kuin potilas oli kirjattu sisään(jota ei voinut tehdä ennen potilaan fyysistä saapumista sairaalaan) ja lääkitysten alkaminen viivästyi (Han 2006). Selittyykö kaikki edes tällä? Asenteet... ennen kaikkea aikaisemmat negatiiviset kokemukset. Valtasuhteiden muutokset? Autonomian muutokset?

36 Lääketurvallisuus mitä päätöksentuki voi(isi)tehdä? Annostarkistus (vanhukset, lapset, munuaisten vajaatoiminta, näppäilyvirheet, metotreksaatin annostelu kerran viikossa -ei päivässä) Interaktiotarkistus Allergiavaroitukset (allergiat kirjattava ATC-koodeilla, nykyisin kirjattuna tekstinä!).. Laboratoriokoetarkistukset (turvakokeet, pitoisuusmittaukset) Kontraindikaatiotarkistukset (käytössä olevaa lääkettä ei sovi käyttää) Indikaatiotarkistukset (suositeltava lääkitys puuttuu lääkelistalta, yhdessä lääkkeen kanssa kuuluu käyttää toista lääkettä) Haittavaikutusmuistutteet (esim. ACE-estäjän käyttäjällä kirjataan yskä-diagnoosi, laboratorioarvopoikkeavuus voisi olla lääkkeen haittavaikutus) Annostusalgoritmit (varfariini) ja turvallinen annostelutaulukko

37 Prosessiohjausta vai toimintatapojen tukea? Lääkärin vuodeosastokierto on jokapäiväinen prosessi, jota tietojärjestelmien on tuettava Saatava tietoa potilaan voinnista ja ennen kaikkea sen muutoksista Tiedon kuljettava lääkärin aivoihin moniammatillisen tiimin muiden jäsenten arvioista ja havainnoista. Lääkäri tekee kuitenkin päätökset ja määräykset! Muiden ammattilaisten saatava tieto lääkärin määräyksistä sellaisessa muodossa, etteivät ne sekoitu muihin kirjauksiin. Kuumekurva eli yhteenvetonäkymä on yksi vuodeosastolla työskentelevän lääkärin tärkeimmistä työkaluista -> kokonaiskuvan saaminen potilaan tilanteesta. tiedot kuvantamistutkimuksista, toimenpiteistä, laboratoriotuloksista, suunnitelmista jne...

38 Prosessiohjausta vai toimintatapojen tukea? Toimintatapojen tuki (hoitosuositusten seurannalle, osastorutiineille esim. postoperatiivisen hoidon ja seurannan suhteen, laboratoriotutkimusten yhdistäminen tiettyihin lääkityksiin, sovittujen hoitolinjojen ohjeistus) Hallinnolle tietoa hoitotuloksista, sairaalainfektioista, mittareista jne Myös yksittäiselle lääkärille tietoa omien potilaiden /oman väestön tuloksista ja myös verrattuna muihin Rakenteinen jatkohoidon suunnitelma (tulossa Kantavaatimuksiin)

39 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma? tavoitteet kirjataan potilaan kanssa ja potilaan näkökulmasta mitä palveluita käytetään? kuka vastaa? koska tarkistuspiste? testikäytössä Hämeenlinnan tk:ssa, ensin paperilla, sitten Duodecimin päätöksentukeen rakennetaan skripti

40 Entä sitten potilas? Potilastietojärjestelmät tukevat yhteistyötä potilaan kanssa 16% lääkäreistä mielestä Käyttöliittymän tulee tukea omahoitoa ja ohjata terveyskäyttäytymistä. Potilas tarvitsee tulkinnan kylmän lääketieteellisen tiedon ja oman tietämyksensä väliin, pelkkä termien suomentaminen ei riitä Pelkkä diagnoosien, niiden perusteiden, laboratoriotulosten jne. katselu tuskin muuttaa mitään ellei potilasta ohjeisteta, mitä kaikki tämä tarkoittaa juuri minun tapauksessani. 87-vuotiaalle hieman koholla oleva verensokeri ja kolesterolitaso sekä ylipaino eivät tarkoita tiukkaan painoa laskevaan ruokavalioon siirtymistä. 27- vuotiaalle taas kyllä. Hänelle 2-tyypin diabetekseen sairastuminen tarkoittaa huonompaa ennustetta kuin tuore HIV-infektio.

41 Kansalaisen käyttöliittymä Potilaskertomuksen ydintiedot käännetään koodeja hyödyntäen selkokielelle Tiedoista linkit termien selityksiin, Terveyskirjastoon Diagnoosit Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin imeytymishäiriö) Laktoosi-intoleranssi Ruokavalio-ohje Laboratoriotulokset Hemoglobiini 124 Viitearvot Mitä hemoglobiini kertoo Kolesteroli 5.9 Viitearvot LDL-kolesteroli 3.8 Viitearvot Rasva-arvot ( paha kolesteroli ) Kokonaisriski (10 v.) Hoitosuunnitelma Päätöksentukea suoraan kansalaiselle Kolesteroliarvosi ei ole tavoitetasolla. Ota yhteyttä lääkäriisi lääkityksen tehostamiseksi 3.2 % Miten vaikutan riskitekijöihini Kotimittaukset Ilkka Kunnamo/EBMeDS/Duodecim

42 Sähköisen terveydenhuollon vaikutus potilas-lääkärisuhteeseen: kauhuskenaario ekatselu on toteutettu ilman potilaan päätöksenteon tukea niin, että potilas soittelee joka pilkun paikasta kun ei ymmärrä sekavia potilaskertomusmerkintöjä Ammattilaiset eivät uskalla turvallisuutensa pelossa kirjata asioita totuudenmukaisesti Potilas soittaa/sähköpostittaa hoitajille jokaisesta kysymyksestään ja nämä konsultoivat lääkäriä vastuunpelossaan. Luodaan uusia kontaktitarpeita terveydenhuoltoon, kun potilas ei enää (!) uskalla tai viitsi luottaa omaan arvioonsa

43 Ideaalitilanne: epotilas-lääkärisuhde Potilas pystyy hoitamaan itse paljon sellaista, mihin aikaisemmin tarvittiin hoitohenkilökunnan opastusta -> potilaan ja lääkärin suhde muuttuu suoremmaksi ja parhaimmillaan lisää lääkärin ammatillista autonomiaa, kun tiedon väliportaat jäävät pois Potilas syöttää etukäteen esim. lääkityslistansa rakenteisessa muodossa ja minä lääkärinä tarkistan sen ennen siirtoa potilaskertomusjärjestelmään Potilas pystyy varmistamaan, mitä vastaanotolla oli puhuttu ja sovittu ilman varsinaista yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Hänellä on myös selkeä käsitys jatkohoitosuunnitelmasta, hän osallistuu sen toteuttamiseen ja hän voi varmistaa, missä mennään

44 Ideaalitilanne: epotilas-lääkärisuhde Potilas pystyy arvioimaan, onko hänen saamansa hoito hoitosuositusten mukaista Lääkäri pystyy varmistamaan tiedon perille menon ja potilas pysyy ajan tasalla hoidostaan Yksinkertaisempien tutkimustulosten välitys tapahtuu automaattisesti Lääkärin vastaanotolle tulee etukäteisinformoitu potilas, jonka kanssa lääkärin asiantuntijarooli korostuu kuitenkaan unohtamatta lääkärin vastuuta diagnostiikasta ja hoidon suunnittelusta.

45 Kiitos mielenkiinnosta