STHJ5 Potilastietojärjestelmät. Tinja Lääveri LL sisätautien erikoislääkäri kehittämispäällikkö (ESH ja käytettävyys) Apotti-hanke

Transkriptio

1 STHJ5 Potilastietojärjestelmät Tinja Lääveri LL sisätautien erikoislääkäri kehittämispäällikkö (ESH ja käytettävyys) Apotti-hanke

2 Sidonnaisuudet ja sotkeutumiset LL 1995, sisätautien el 2003, oikeita lääkärintöitä vuoteen 2010 julkisessa erikoissairaanhoidossa (Helsingin kaupunginsairaalat, HYKS infektioklinikka), sittemmin kesäapulaisena ja päivystäjänä Työskennellyt kehittämispäällikkönä HUS Tietohallinnossa 3/2010-7/2012, mukana useissa Uranuksen kehittämisprojekteissa ja kouluttanut lääkäreille potilastietojärjestelmän käyttöä. Mukana Sirius-selvityksessä. Palkan näissä projekteissa maksoi HUS. Nykyisin APOTTI-hanketoimistossa kehittämispäällikkönä vastuualueina toiminnan kehittäminen (ESH) ja käytettävyys Ei konsultaatiopalkkioita (tai muitakaan palkkioita) ohjelmistoteollisuudelta. ITkongressimatkat on rahoittanut HUS/Lääkäriliitto/Helsingin kaupunki. Luentopalkkioita: Professio Finland, Talentumevents, Lääkäriliitto, Duodecim Kuopion ja Helsingin Yliopisto Lukuisissa THL:n työryhmissä ottamassa kantaa mm. rakenteiseen potilaskertomukseen ja hoitokertomukseen, mukana suunnittelemassa tiedonhallintapalvelun sisältöä. Lääkäriliiton hallitus ,eHealth-valiokunnan/työryhmän puheenjohtaja , varapuheenjohtaja 2013-> tutkimus lääkäreiden käyttäjäkokemuksista potilastietojärjestelmistä lääkärin työvälineinä 2010 (julkaistu Suomen Lääkärilehti 50-52/2010 ja 19/2011, Int J Med Inform Oct 2011, Feb 2012, Feb 2014, Int J Electron Healthc Sept 2011) Uusi kyselytutkimus 2014

3 vuosi 2003

4 Mikä on potilastietojärjestelmä? 1. Potilastietojen talletuspaikka 2. Laaja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä Päätöksenteon, työnkulkujen sekä hoitoketjujen tuki ja ohjaus Resurssien ohjaus Raportoinnin ja laatutiedon hyödyntäminen (laatumittarit) Toiminnan seuranta 3. Monipuolinen potilasportaali sähköistä asiointia ja palveluja varten

5 Miksi sähköinen potilaskertomusjärjestelmä? tiedon saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta yhtenäiset toimintatavat laadunvaihtelun vähentäminen hoitosuositusten implementointi (hoitoprotokollat, määräyspaketit) huteran muistin tuki (monimutkaiset hoito-ohjeet, tarkistuslistat, harvinaiset taudit jne) hoidon laadun ja tehokkuuden mittaaminen (raportointi) Potilasturvallisuus: inhimillisten virheiden esto (huolimattomuus tai tyhmyys) tehokkuus... potilaan osallistuminen hoitoon -> valitettavasti tulette huomaamaan, että kaikki ei tänä päivänä toteudu

6 Kansallinen tilkkutäkki Lisäksi useita erillisjärjestelmiä mm. kuvantamisessa, tehoilla, leikkaussaleissa, synnytyssaleissa, päivystyksessä, laboratoriossa 6

7 Esimerkki potilastapaus: Potilas, joka tarvitsee diagnostiset tutkimukset, leikkaustoimenpiteen päivystyksenä anestesialla ja toimenpiteen jälkeen tehohoitoa ja potilas kotiutuu vuodeosaston kautta terveyskeskuksen hoitovastuulle jatkohoitoon Lääkitystiedot eivät siirry Terveyskeskus Pegasos Pegasos HUS PäivystysPKL HusLab Uranus WebLab Uranus HUS Röntgen Radu Agfa Pacs Anestesia Leikkaussali Tehohoito GE CA GE Opera GE Clinisoft Vuodeosasto Uranus

8 Tiedon saatavuus kansallisesti: KanTa: Kansallinen terveysarkisto KanTa-palvelut Reseptikeskus + reseptiarkisto Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut Sähköinen lääkemääräys (eresepti) (2014 pakollinen julkisella ja 2016 yksityisellä) Reseptikeskus ja reseptiarkisto Sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto) Arkistopalvelu (2014 alkaen julkisella) Tiedonhallintapalvelu Omien tietojen katselu (OmaKanTA) OmaKanTA Kansalaisen katselutyökalu earkisto Arkistopalvelu Rekisteripitäjäkoh taiset tiedot (n kpl loogisia kokonaisuuksia) Tiedonhallinta palvelu Tahdonhallinta työkalu 8

9 Tiedonhallintapalvelu kokoaa yhteen tietoa

10 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas- ja POTilasTIetojärjestelmä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluiden ja toiminnan kehittämishanke Yhtenä osana hanketta on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Apotti on yhteistyöhanke. Hankintarenkaassa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen sekä HUS. Muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta. Hanketta valmistelee hanketoimisto, jonka henkilökunta koostuu terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ICT-alan asiantuntijoista

11 Potilastietojärjestelmien kouluarvosanat (4-10) julkisissa sektorilla Koko maan kaikkien tietojärj. keskiarvo 6,7, - Sairaaloiden keskiarvo 6,4, tk-keskiarvo 6,7 (yksityissektori 7,0) Kertomusjärjestelmä Maan keskiarvo 95 % lv Effica tk 7,1 6,9-7,2 6,6 Graafinen Finstar 6,9 6,4-7,4 6,9 HUS alueen terveyskeskusten ja HUSin keskiarvot URANUS sairaala 6,1 6,0-6,2 6,4 Pegasos tk 6,2 6,1-6,4 6,2 Pegasos sairaala 6,1 5,8-6,4 5,9 Tinja Lääveri Suomen Lääkäriliitto 2011

12 Apotti- hankkeen tavoitteet 1. Yhtenäiset toimintatavat 2. Kustannustehokas ja laadukas toiminta 3. Tiedolla johtaminen ja tiedon hyödyntäminen 4. Asiakas- ja potilaslähtöinen toiminta 5. Tyytyväiset käyttäjät 6. Uudet innovatiiviset toimintatavat

13 Miksi standardointia ja sähköistä työnkulun tukea? Ennen kaikki tehtiin vaihtelevilla malleilla ellei ollut erityistä syytä standardointiin. Tulevaisuudessa standardoidaan ellei ole erityistä syytä tehdä vaihtelevasti Moving from me to we (erityis)osaamistason säilymisen varmistaminen kaikissa hoitopisteissä ja kaikissa työvuoroissa esim. vuodeosastolla olevan diabeetikon hoidon tai haavanhoidon taso ei romahda viikonloppuisin jne Tietokoneelle voi opettaa hyvinkin monimutkaisia päättelyketjuja Kokemattomampia auttavat oppimaan Kaikkia potilaita ei hoideta samalla tavoin vaan valitaan tietyt tarkistyspisteet, joissa toiminta suhteellisen standardointua ( care bundles ) Individualisation through standardisation eli tietotekniikka mahdollistaa erittäin pitkälle yksilön ominaisuudet (ad. genotyyppifenotyyppi-profilointi) huomioon ottamisen

14 Toiminnan vs. tietojärjestelmän muutos Nykyiset ja suunnitellut toimintatavat ja hoitopolut työnkulut organisaatiorakenteet työnjaot ammattiryhmien välillä työnjaot erikoisalojen välillä tavat osallistuttaa ja vastuuttaa potilasta jne RISTIRIITA ON MUOKATTAVA SEKÄ OHJELMISTOA ETTÄ TOIMINTAA! Tietojärjestelmän ominaisuudet muokkausmahdollisuudet valmiiksi suunnitellut toimintatavat ja hoitopolut potilasturvallisen käytön vaatimat käyttötavat jne Tietotekniikan, toiminnan ja työnkulkujen interaktion ja yhteensopimattomuuden analysoimatta (ja korjaamatta) jättäminen on yksi suurimmista syistä nykyisiin tietojärjestelmäongelmiin!

15 Mitä on käytettävyys? Käytettävyyden määritelmä ISO standardin mukaan Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä, jolla käyttäjät saavat suoritettua käytössään olevien välineiden avulla ne tehtävät, joita halutun tavoitteen saavuttaminen tietyssä ympäristössä edellyttää. (Kansainvälinen ISO standardi) Vaikuttavuudella tarkoitetaan miten tarkoin ja täydellisesti käyttäjä saavuttaa tavoitteensa. Tehokkuus tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna käytettyihin resursseihin. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän tyytyväisyyttä laitteen tai järjestelmän käyttöön, tyytyväisyyttä vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen.

16 Käytettävyyden osa-alueet Nielsenin määrittelemänä Opittavuus = Käyttäjät voivat aloittaa nopeasti järjestelmän käytön ja saada sen avulla suoritettua tehtäviä Tehokkuus = Kun käyttäjä on oppinut käyttämään järjestelmää, hän voi suorittaa tehtävät mahdollisimman tehokkaasti järjestelmän avulla Muistettavuus = Satunnaisesti järjestelmää käyttävien käyttäjien ei tarvitse opetella uudelleen järjestelmän käyttöä vaan he muistavat periaatteet edellisiltä käyttökerroilta Virheettömyys = Käyttäjät eivät saa aikaan katastrofaalisia virheitä järjestelmää käyttäessään, he tekevät vain vähän virheitä ja voivat helposti korjata tekemänsä virheet Miellyttävyys = Käyttäjien on miellyttävä käyttää järjestelmää, he ovat tyytyväisiä ja voivat jopa pitää järjestelmän käytöstä Jakob Nielsen (1993)

17 Hyvä käytettävyys on välttämätön väline tietojärjestelmien hyödyntämiseksi! työn tehokkuus (sekä subjektiivinen että mitattu) ja sujuvuus tiedolla johtaminen (työnkulkujen tuki, raporttitieto, ennustaminen) rakenteisen kirjaamisen on oltava helppoa, jotta se tehdään oikein ja jotta ammattilaiset suostuvat syöttämään rakenteista tietoa! ja jos tieto on kirjattu väärin, ovat kaikki sen perusteella tehdyt johtopäätöksetkin todennäköisesti vääriä! opittavuus: henkilökunta vaihtuu, vaihtaa toimipistettä, opiskelijoita... muistikuorman minimointi (eikä virheansoja) ammattilaisten tekemien virheiden esto/vähentäminen (potilasturvallisuus)

18 Onko käytettävyydellä sitten väliä tai vaikutusta? Koopman ym. tutkivat diabetespotilaan yhteenvetonäkymän vaikutusta diabeteslääkärin ajankäyttöön (10 erilaisella kokemuksella varustettua lääkäriä): tutkittiin, miten hän löytää seuraavat tiedot: Viimeisin HbA1c (pitkäaikaisverensokeri) ja koska se on otettu? Viimeisin LDL-kolesteroli ja koska se on otettu? Viimeisin verenpaine? Viimeisin mikroalbuminuriatestin arvo (tässä alb/kreasuhde)? (ennustaa ja mittaa munuaisvauriota) Koska viimeisin diabeetikon jalkatutkimus? (diabeettinen jalkahaava voi johtaa amputaatioon) Koska viimeisin silmänpohjatutkimus? Tupakoiko potilas? Käyttääkö potilas ASAa? ( aspiriinia ) Koopman RJ ym. Ann Fam Med. 2011: A diabetes dashboard and physician efficiency and accuracy in accessing data needed for high-quality diabetes care

19

20 Uudistetun yhteenvetonäkymän avulla näiden tietojen etsimiseen kulunut aika lyheni 5,5min -> 1,3min (p<0,001) etsimiseen kuluvat klikkaukset vähenivät 60 -> 3 (p<0,001) oikeellisuus parani 94% vs. 100%. (p<0,01) -> Suomessa on puolisen miljoonaa diabeetikkoa, joilla on terveydenhuollon vastaanottokontakteja (hoitaja tai lääkäri eikä aina diabeteksen takia eikä aina perusterveydenhuollossa) kuulemma 9 kertaa vuodessa! ->Onko kaikki tarvittavat tutkimukset tehty? Tehdäänkö jokin tutkimus uudelleen, vaikka se on jo tehty? Onko tutkimustulos sellainen, että hälytyskellojen pitää soida? Kuka tuottaa nämä tiedot lääkäriä varten vai tulevatko automaattisesti esim. ajanvarauksien perusteella ->Näitä näkymiä ja hälytyksiä pitää voida rakentaa tauti- ja ammattilaiskohtaisesti! Koopman RJ ym. Ann Fam Med. 2011: A diabetes dashboard and physician efficiency and accuracy in accessing data needed for high-quality diabetes care

21 BI= Business intelligence ( raha ) - Clinical Intelligence ( laatu )