Yksityislääkärien potilastieto - järjestelmät arvioitu

Transkriptio

1 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT TIETEESSÄ TINJA LÄÄVERI LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri HUS, infektioklinikka kehittämispäällikkö HUS, tietotekniikka ILKKA WINBLAD LKT, dosentti, lääkintöneuvos Oulun yliopisto, FinnTelemedicum HANNELE HYPPÖNEN FT, tutkimuspäällikkö THL JARMO REPONEN LT, ylilääkäri Oulun yliopisto, FinnTelemedicum ja Raahen sairaala JOHANNA VIITANEN TkL, tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu KARI J. ANTILA LKT, dosentti, johtava lääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Turku Yksityislääkärien potilastieto - järjestelmät arvioitu kritiikkiä, mutta kiitostakin Lähtökohdat Sähköisistä potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt kritiikkiä. Tutkimuksessa selvitettiin yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien näkemyksiä käyttämiensä tietojärjestelmien hyvin toimivista ominaisuuksista ja keskeisistä ongelmista. Menetelmät Aineisto koottiin sähköisellä kyselytutkimuksella alkuvuodesta Kyselyyn vastasi 8 yksityis - lääkäriä, joista 763 käytti yhteensä neljää eri potilastietojärjestelmää. Havaintoaineiston muodostavat vastaukset asenneväittämiin ja muihin strukturoituihin kysymyksiin, potilaskertomusjärjestelmille annetut kouluarvosanat sekä vastaajien vapaat kommentit. Tulokset Yksityisen sektorin käytössä olevia potilaskertomusjärjestelmiä pidettiin varsin vakaina ja nopeasti käskyihin reagoivina. Myös tutkimustulosten näyttämisen tapa sai myönteisiä arvioita. Eräs keskeisistä ongelmista oli potilastiedon yhteenvetonäkymän laatu, vain yksi järjestelmistä täytti yli 50 :n odotukset. Myöskään lääkitystiedon esitystapaa ei pidetty tyydyttävänä. Yksi järjestelmä sai kiitosta käyttäjiensä enemmistöltä, muita järjestelmiä pidettiin ominaisuuksiltaan tyydyttävinä. Organisaatioiden välisen tiedon vaihdon hankaluudet olivat kaikkien järjestelmien käyttäjien yhteinen ongelma. Päätelmät Yksityisen sektorin käyttämissä potilastietojärjestelmissä on vielä kehittämistä, varsinkin niiden tuottamassa potilastiedon yhteenvetonäkymässä, mutta moniin perusominaisuuksiin alettiin jo olla tyytyväisiä. Sama ongelma nousi yhteiseksi piirteeksi julkisen sektorin käyttämien järjestelmien kanssa: organisaatioiden välinen tiedon vaihto ei ollut sujuvaa. Tiedon esitystavan heikkouden ja käsittelyn hitauden voi katsoa heikentävän työskentelyn tehokkuutta. Potilaskertomusjärjestelmien taso vaihteli tuotemerkeittäin melko paljon ja järjestelmien kehittäjillä olisi opittavaa toisiltaan. VERTAISARVIOITU VV Artikkelisarjan Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2010 kahdessa aikaisemmassa osassa kuvattiin tutkimuksen suoritustapa (1) sekä julkisen sektorin lääkärien näkemykset (2). Tässä esitellään yksityisen sektorin lääkärien näkemykset tietojärjestelmistään, joiden ominaisuudet ja tuotemerkitkin poikkeavat julkisella sektorilla käytetyistä. Yksityissektorin osuus terveydenhuollon palvelujen tuottajana on merkittävä. Yksityislääkärien potilaskäyntien määrä oli hieman alle 7,4 miljoonaa vuonna 2007, eli kaikista lääkärikäynneistä. Yksityislääkärien käynneistä noin 65 oli erikoislääkärikäyntejä (3). Potilaan hoitoon osallistuvaa henkilöstöä työskentelee lääkärin vastaanottopisteessä yksityisellä sektorilla vähemmän kuin julkisella (4). Yksityissektorin potilaat ovat enimmäkseen ajanvarauspotilaita, leikkaustoimintakin voidaan etukäteen suunnitella, kun taas terveyskeskuksilla ja julkisilla sairaaloilla on kiireellisen tutkimuksen ja hoidon järjestämisen velvoite (5,6). Julkisen sektorin tehtäviin kuuluvat myös mm. terveysneuvonta, kouluterveydenhuolto ja pitkäaikaissairaanhoito (5). Yksityislääkäri joutuu huolehtimaan laskutukseen tarvittavista kirjauksista ja hallinnoimaan työterveyssopimuksiin sisältyviä palveluja asiakas- Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk

2 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT KIRJALLISUUTTA 1 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65: Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J, ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Helsinki: THL. nto 4 Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö stotiedotteet/2009/tr23_09.pdf, Yksityiset terveyspalvelut Kansanterveyslaki 66/ koissairaanhoitolaki 1062/ Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P, Kangas M. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna Tilanne ja kehityksen suunta. Stakesin raportteja 37/2008. Helsinki sut/raportit/r VERKKO.pdf 8 Lääkäripalveluyritysten yhdistys. Terveydenhuollon yksityisen sektorin KanTa-valmiudet. Kyselytutkimuksen yhteenvetoraportti. Salivirta&Partners Innolink Reserarch Suomen Lääkäriliitto. Lääkärikysely sely 2009.pdf 10 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 1/ HE 6/2010 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. 0/ Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT-hankkeiden toteuttaminen. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomusluonnos. Dnro 341/54/ kohtaisesti. Yksityisen ja julkisen sektorin toimintaympäristöjen eroavuudet asettavat erilaisia vaatimuksia myös tietojärjestelmille. Sähköisten potilaskertomusten levinneisyyttä ja käyttöastetta koskevan tutkimuksen perusteella sähköisen potilaskertomuksen kattavuus yksityissektorilla olisi 100 (7), mutta se on todennäköisesti pienempi. Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen suppeahkoon otokseen perustuvassa raportissa vuodelta 2009 kattavuus oli 88 (8). Täsmällistä lukua on vaikea saada, sillä yksityisen sektorin toisessa ääripäässä ovat suuret monipuolisia avohoito- ja sairaalapalveluja antavat konsernit, toisessa yhden lääkärin vastaanotto omissa tiloissaan. Artikkelisarjamme tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa järjestelmien kehittämiseksi mahdollisimman hyvin potilaiden hoitoa palvelevaksi. Tässä oleva tutkimuksemme täydentää tavoitettamme yksityisen sektorin järjestelmien osalta. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto koottiin alkuvuodesta 2010 työikäisille lääkäreille osoitetulla sähköisellä kyselytutkimuksella, johon vastasi potilastyötä tekevää lääkäriä. Tästä aineistosta poimittiin ne lääkärit, jotka ilmoittivat työskentelevänsä pääasiallisesti yksityisellä sektorilla. Vastaajia pyydettiin ensin arvioimaan tietojärjestelmiensä käytettävyyttä, työskentelyn tukea ja järjestelmän hyötyä viisiportaisella Likertin asenneväittämäasteikolla, sitten nimeämään annetusta yleisten ongelmien -kohtaisesta listasta viisi tärkeintä kehittämiskohdetta, valitsemaan 15- kohtaisesta listasta järjestelmiensä hyvin toimivia ominaisuuksia ja lopuksi antamaan järjestelmilleen kouluarvosana (4 10). Menetelmä on kuvattu yksityiskohtaisemmin julkista sektoria koskevassa artikkelissa ja kyselylomake on nähtävissä lehden verkkoversiossa (2). Tietojärjestelmiä koskevien avokysymysten vastausten analyysi julkaistaan tuonnempana. Tulokset Vastaajien perustiedot ja käyttämät tietojärjestelmät Yksityisen sektorin päätoimiseksi työskentelysektorikseen ilmoittaneita oli kyselyyn vastaajissa 8. Heistä 23 ei käyttänyt sähköistä potilastietojärjestelmää. Lisäksi oli vastaajaa, joiden työskentely-ympäristönä oli julkinen sektori: terveyskeskus (14 lääkäriä), ulkoistettu terveyskeskus (6 lääkäriä), kunnallinen liikelaitos (2 lääkäriä), julkinen sairaala (9 lääkäriä). Nämä poistettiin tuotemerkkikohtaisesta tarkastelusta. Potilastietojärjestelmien käyttäjiä oli siten 763. Heidän keski-ikänsä oli 51 vuotta, heistä oli naisia 52 ja miehiä 48. Yleisimmät erikoisalat olivat työterveyshuolto ( ), yleislääketiede (19 ), psykiatria (8 ) ja naistentaudit ja synnytykset (7 ). Lääkärikeskus tai -asema oli työpaikkana 76 :lla, työterveysasema vai vastaava 8 :lla, muina mainittiin säätiöitä, kuntoutuslaitoksia, päihdehuollon toimipisteitä ja yksityisvastaanottoja. Pääsääntöisesti avohoidossa työskenteli 94, vuodeosastolla 3, hallinnossa 2 ja päivystyksessä 1. HUS:n alueella toimi 38, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 9, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 8 ja muualla 32 vastaajista. Katoanalyysi tehtiin vertaamalla otoksen ominaisuuksia Lääkäriliiton jäsenrekisterissä oleviin yksityissektorilla toimiviin. Analyysi osoitti kerätyn aineiston edustavaksi. Yksityisen sektorin yleisin potilaskertomusjärjestelmä oli Doctorex, jota käytti 375 (49,2 ), seuraavina SoftMedic 87 (11,4 ), TT2000 (nykynimeltään Acute) 58 (7,6 ) ja Medicus 48 (6,3 ). Lisäksi vastaajissa oli Pegasoksen käyttäjiä 34 (4,5 ), Effican 32 (4,2 ) ja Mediatrin 28 (3,4 ). Vastaajista 87 ilmoitti käyttävänsä potilastietojen hakuun toiselta rekisterinpitäjältä pääasiallisesti paperia tai faksia, aluetietojärjestelmiä 8, 2 ei käyttänyt noiden tietojen hakemista, loput puhelinta tai sähköpostia, tai kehottivat potilaita hankkimaan tiedot. Vastaukset asenneväittämiin Asenneväittämiin saatujen vastausten määrät vaihtelivat potilastietojärjestelmän tuotemerkin ja väittämän mukaan. Valtaosa kaikkien järjestelmien käyttäjistä piti järjestelmäänsä vakaana, nopeasti käskyihin reagoivana, käyttölogiikaltaan helppona oppia ja laboratoriotulosten esitystapaa loogisena (taulukko 1). Tiedon koettiin kulkevan hyvin oman organisaation sisällä, mutta tiedon saanti toisessa organisaatiossa määrätyistä lääkkeistä ja tiedon kulku eri organisaatioissa olevien lääkärien välillä oli yhteinen pulma. Ongelmatilanteissa koettiin saatavan riittävästi apua vastaajista oli sitä, että järjestelmän virheellinen toiminta oli ai Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ TAULUKKO 1. Yksityisellä sektorilla työskentelevien lääkärien vastausten jakaumat () asenneväittämiin potilaskertomusjärjestelmistään. Väittämä Doctores SoftMedic TT2000 Medicus Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttökatkoksia). Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin. Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti. Järjestelmän käyttölogiikka on helppo oppia Koen saavani riittävästi apua järjestelmän käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa. Radiologiset tutkimustulokset ovat helposti saatavilla. Laboratoriotulokset on esitetty loogisessa muodossa. Tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavissa. Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa. Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmistä. Potilastietojärjestelmä tuottaa yhteenvetonäkymän tai kuumekurvan, (kokonaiskuva potilaan tilanteesta). Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa. Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa. Tiedonkulku toimii hyvin lääkärien välillä omassa organisaatiossa. Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle. Tietojärjestelmien käyttö vie usein huomion pois potilaasta. Järjestelmä edellyttää tietynlaista etenemistapaa, eikä se mielestäni ole aina luontevin Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä Merkittävä osa työajastani menee tietoteknisten ongelmien kanssa painimiseen Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua > 75 vastanneista toi esiin ongelman vastanneista toi esiin ongelman > 75 vastanneista toi esiin hyvin toimivan ominaisuuden vastanneista toi esiin hyvin toimivan ominaisuuden. heuttanut tai oli ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle. Liitetaulukko 1 yksityislääkärien vastauksista potilaskertomusjärjestelmiä koskeviin kaikkiin asenneväittämiin on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 19/2011). Parhaiten näytti menestyvän Medicus, jonka Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk

4 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT TAULUKKO 2. Yksityisen sektorin lääkärien yleisimmin nimeämät potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet. Kunkin järjestelmän kohdalla on esitetty yli 30 maininnoista saaneet tai ainakin kolme yleisimmin mainittua ominaisuutta. Järjestelmä Ominaisuus ja sen esiintyvyys () Doctorex Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (66 ) n = 352 Fraasien ja / tai suosikkireseptien tallennus (48 ) Tulosposti (esim. laboratoriotuloksille) (42 ) SoftMedic Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (64 ) n = 84 Fraasien ja / tai suosikkireseptien tallennus (37 ) Helposti ajan tasalla pidettävä ja luotettava lääketietokanta (25 ) TT2000 Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (62 ) n = 58 Fraasien ja / tai suosikkireseptien tallennus ( ) Kustannusten ja laskutusten helppo seuranta (28 ) Medicus Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (71 ) n = 46 Helposti ajan tasalla pidettävä ja luotettava lääketietokanta (63 ) Fraasien ja / tai suosikkireseptien tallennus (61 ) Laboratoriotulosten vertailu (55 ) Mahdollisuus järjestää eri alojen tekstejä kronologisesti ( ) käyttäjien enemmistö oli tyytyväisiä kaikkien, pääasiassa potilaskertomusjärjestelmään liittyvien, väittämien kohdalla. Sen vakauteen, reagointinopeuteen, näkymien sijoitteluun ja käyttölogiikan opittavuuteen oli tyytyväisiä yli 85 vastaajista. Se oli myös julkinen sektori mukaan lukien ainoa järjestelmä, jonka käyttäjistä valtaosa katsoi tietojärjestelmän auttavan hoidon laadun parantamisessa. Kaksi kolmasosaa Doctorexin vastaajista ei pitänyt ajankohtaisen lääkityksen esitystapaa selkeänä, eikä yhteenvetonäkymää löytynyt. Puolet koki tietojärjestelmän käytön vievän huomion pois potilaasta ja neljäsosan (24 ) mielestä merkittävä osa työajasta kuluu tietoteknisten ongelmien kanssa painimiseen. SoftMedicin vastaajista 72 piti näkymien sijoittelua loogisena, mutta puolet ei ollut tyytyväinen lääkelistan esitystapaan eikä siihen, että järjestelmä ei auttanut estämään lääkitykseen liittyviä virheitä. TT2000:n käyttäjistä vajaa puolet ei pitänyt järjestelmäänsä loogisena ja helposti opittavana. Radiologisten tutkimustulosten löydettävyyteen oli tyytyväisiä, hoitokertomusta piti helppolukuisena 29 ja yhteenvetonäkymää riittävän hyvänä 18. Yli kolmasosa katsoi tietoteknisten ongelmien vievän merkittävän osan työajasta. Järjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet ja kehityskohteet Potilastiedon saavutettavuus oli kaikkien järjestelmien käyttäjien yleisimmin mainitsema hyvä ominaisuus, sen toi esiin kaksi kolmesta vastaajasta. Fraasien ja suosikkireseptien tallennus oli kaikkien järjestelmien hyvien ominaisuuksien kärkitiloilla (taulukko 2). Kustannusten ja laskutusten helpon seurannan toi esiin 19 kaikista vastaajista. Keskeinen kehittämiskohde oli potilastietojen yhteenvetonäkymä. Lääkitystietojen esitystapaa pidettiin puutteellisena kuten myös hoitajille annettujen määräysten perillemenon seurantaa. Aluetietojärjestelmän käytettävyys eli tapa hakea tietoa toisessa organisaatiossa hoidetusta potilaasta oli kaikkien järjestelmien käyttäjien nimeämä yleinen kehittämiskohde. Lääkitysvirheen estämisessä auttavia ominaisuuksia toivottiin samoin yleisesti ja kirjoitettuun tekstiin kaivattiin oikolukua (taulukko 3). Tuotemerkkikohtaiset kouluarvosanat Vastaajista 476 (62,4 ) antoi potilaskertomusjärjestelmälleen arvosanan (taulukko 4). Medicus sai parhaan arvosanan, kiitettävien osuus oli lähes kaksi kolmannesta. Yleisistä järjestelmistä menestyi heikoimmin TT2000, jonka arvosanoissa ei ollut kiitettäviä, mutta heikkoja oli 22. Pohdinta Kyselyyn vastasi 8 yksityisvastaanoton päätoimekseen ilmoittanutta lääkäriä. Lääkäriliiton rekisteritietojen mukaan vuonna 2009 oli päätoimisia yksityislääkäreitä 1 843, joten kyselyn kattavuus oli 44,3. Lääkäriliiton rekisterissä olevien keski-ikä oli 51 vuotta, heistä naisia 50,9 ja miehiä 49,1. Heistä toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 43,8, Pirkanmaan 11,3, Varsinais-Suomen 10,9, Pohjois-Pohjanmaan 6,7 ja muualla 27,3 ). Kun näitä lukuja verrataan tässä tutkimuksessa saatuihin, voidaan tutkimuksen vastaajajoukkoa pitää edustavana. Tutkimuksemme käsittelee yksityisen sektorin lääkärien näkemyksiä tietojärjestelmistään ensimmäistä kertaa maassamme. Asioita lähestyttiin kliinisen työn näkökulmasta. Tulosten esitystapa painottuu kuvailevaksi. Asenneväittämiin saatujen vastausten määrän vaihtelun takia tietojärjestelmien keskinäistä vertailua on tehty varovaisesti. Asiakkuuden hallintaa, mikä myös 1568 Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tinja Lääveri on hallituksen jäsen (Suomen Lääkäriliitto), työsuhteessa (HUS-tietotekniikka), toiminut luennoitsijana (Lääkäripäivät, Nuorilääkäripäivät, Helsingin NLY:n hallinnon päivä) ja osallistunut lääkeyrityksen (GSK) kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. Ilkka Winblad ja Jarmo Reponen ovat saaneet tutkimuksen julkaisemiseen liittyvän matka - kulukorvauksen (Suomen Lääkäriliitto). Hannele Hyppönen on työ suhteessa (THL) ja hallituksen jäsen (Sosiaalija terveyden huollon tietojen - käsittely-yhdistys). Johanna Viitanen, Kari J. Antila: Ei sidonnaisuuksia TAULUKKO 3. Yksityisen sektorin lääkärien nimeämät tietojärjestelmien viisi yleisintä kehittämiskohdetta. Järjestelmä Ominaisuus ja sen esiintyvyys () Doctorex Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisessa organisaatiossa n = 352 hoidetusta potilaasta) (50 ) Oikeinkirjoituksien tarkastuksen puuttuminen (itse kirjoitettu) (38 ) Järjestelmä ei auta estämään lääkitysvirheitä (36 ) Kuumekurvan tai yhteeenvetonäkymän puuttuminen tai huono laatu ( ) Järjestelmien hitaus tai yllättävät käyttökatkot (30 ) SoftMedic Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen (42 ) n = 84 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisessa organisaatiossa hoidetusta potilaasta (38 ) Ohjelman virheiden tai haitallisten ominaisuuksien korjaamisen hitaus (38 ) Järjestelmä ei auta estämään lääkitysvirheitä (38 ) Oikeinkirjoituksien tarkastuksen puuttuminen (itse kirjoitettu) (33 ) TT2000 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisessa organisaatiossa n = 58 hoidetusta potilaasta) (47 ) Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (45 ) Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (43 ) Ohjelman virheiden tai haitallisten ominaisuuksien korjaamisen hitaus (38 ) Järjestelmien hitaus tai yllättävät käyttökatkot (35 ) Kuumekurvan puuttuminen tai huono laatu (35 ) Medicus Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisessa organisaatiossa n = 46 hoidetusta potilaasta) (56 ) Oikeinkirjoituksien tarkastuksen puuttuminen (itse kirjoitettu) (50 ) Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen (41 ) Järjestelmä ei auta estämään lääkitysvirheitä (41 ) Digisanelun puuttuminen (23 ) TAULUKKO 4. Yksityisen sektorin lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arvosanat. Potilaskertomus- Arvosanan Arvosanat Kiitettävä Heikko järjestelmä antaneita/vastaajia ka 95 :n LV Doctorex 249/375 66,4 7,2 7,1 7,3 8,8 6,0 SoftMedic 60/87 69,0 7,3 7,1 7,6 11,7 1,7 TT /58 55,2 6,4 6,0 6,8 0,9 Medicus 35/48 72,9 8,3 7,9 8,8 60,0 5,7 Pegasos 23/34 67,7 5,8 5,3 6,3 0 47,8 Effica /32 53,1 7,3 6,5 8,0 0 12,0 Mediatri /28 60,7 6,7 6,0 7,4 5,9,7 Muu 62/101 62,0 6,8 6,5 7,2 8,0 16,0 Kaikki 495/763 64,9 7,1 7,0 7,2 12,5 11,5 on tärkeä yksityiselle sektorille, ei juurikaan käsitelty. Yksityisen sektorin järjestelmien ongelmiksi nousivat samat keskeiset lääkärin työhön vaikuttavat toiminnallisuudet kuin julkisellakin sektorilla. Yleiskuvan saaminen vastaanotolla olevasta potilaasta tapahtuu edelleen muistinvaraisesti eri näkymiä avaamalla. Myöskään lääkitystiedon seurantaan ei ole riittävän hyviä tapoja. Tiedon käsittelyn hitaus ja tiedon epäselvä Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk

6 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT Potilastietojärjestelmissä on ongelmia tiedon vaihdossa yli organisaatiorajojen. LIITETAULUKKO Sisällysluettelot SLL 19/2011 esitystapa heikentävät työskentelyn tehokkuutta. Vain joka viides yksityislääkäri nosti esiin hyvänä ominaisuutena laskutuksen helpon seurannan. On merkillepantavaa, että vaikka yksityisellä puolella on korostettu tehokkuusajattelua, sielläkään tietojärjestelmät eivät pysty riittävästi tukemaan prosessin sujuvaa kulkua eivätkä turvallisuutta. Kirjaamisen sijasta tulisi keskittyä potilaan hoidon prosessin hallintaan. Yksityissektorin lääkärit kokivat käyttämänsä järjestelmät vakaammiksi ja käskyihin nopeammin reagoiviksi kuin julkisen sektorin käyttäjät omansa. Tämän merkitystä korostaa se, että yksityisillä asemilla ja pienillä vastaanotoilla ei ole aina saatavilla ATK-tukea. Yksityissektorilla potilaskertomuskohtaiset tietomassat ovat yleensä pienempiä ja liitännäisjärjestelmiä on vähemmän kuin julkisella sektorilla. Toisaalta valtakunnallisen yksityisen palveluntarjoajan tietojärjestelmää voi käyttää suuri määrä työasemia, esimerkiksi Mehiläinen-konsernissa niitä on 2 100, ja Doctorex-järjestelmän samanaikaisia käyttäjiä on Aivan samoin kuin terveyskeskusten ja julkisten sairaaloiden, myös yksityisen sektorin potilastietojärjestelmien yleiset ongelmat ovat organisaatiorajat ylittävän tiedon vaihdossa. Aluetietojärjestelmää ja sen kautta julkisen puolen kertomustekstejä ei ole tietääksemme yksityissektorin toimintayksiköissä laajamittaisessa käytössä. Toisaalta suurten valtakunnallisten konsernien tietojärjestelmät kattavat alueellisesti koko Suomen, joten potilastieto siirtyy saman konsernin sisällä, vaikka potilas vaihtaisi lääkäriasemaa tai paikkakuntaa toiselle puolelle maata. Potilas voi myös halutessaan estää tiedon siirtymisen omalta lääkäriltä valtakunnalliseen tiedonvälitykseen, koska itsenäinen ammatinharjoittaja toimii rekisterinpitäjänä. Vaikka arvosanoja ei voidakaan käyttää erilaisten toimintaympäristöjen takia suoraan vertailuun julkisen ja yksityisen sektorin välillä, on kuitenkin todettava, että Medicus sai käyttäjiltään paremmat arviot kuin yksikään julkisen sektorin käyttämä järjestelmä. Kahden seuraavaksi parhaaksi arvioidun tuotemerkin saamat arvosanat eivät juuri poikenneet julkisella sektorilla parhaiksi arvioitujen järjestelmien arvosanoista. Pääosin julkisella puolella käytössä olevien tuotemerkkien yksityislääkäreiltä saamat arviot eivät olleet määrältään suppeahkon vastaajakunnan mukaan ainakaan positiivisempia kuin julkisen terveydenhuollon niille antamat (2). Miksi koko maasta löytyi vain yksi potilastietojärjestelmä, jonka käyttäjiltä saama arvio edes läheni kiitettävää? Tietojemme mukaan suurin osa tämän järjestelmän eli Medicuksen käyttäjistä työskentelee Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä (YTHS), jossa potilassuhteet kestävät yleensä varsin rajoitetun ajan ja potilaskunnan iästä johtuen hyvin moniongelmaiset potilaat lienevät harvinaisia. YTHS:n palveluksessa on 103 lääkäriä, jotka kaikki käyttävät Medicusta, ja tietokanta on valtakunnallinen. Hoito on avohoitoa, mikä myös keventää tietojärjestelmävaatimuksia. Tietojemme mukaan ohjelmisto on lääkärin kehittämä juuri kyseiseen toimintaympäristöön ja kehitystyö on edelleen hyvin vuorovaikutteista (Markku Kanerva, henkilökohtainen tiedonanto). Ei tietenkään voida väittää, että sama järjestelmä toimisi vaativassa erikoissairaanhoidossa, mutta käyttäjätyytyväisyyttä ei myöskään voida leimata pelkästään helpohkosti hallittavan käyttöympäristön aikaansaamaksi, vaan ilmeisesti käyttöympäristön onnistunut analyysi ja nopea reagointi käyttäjäkokemuksiin ovat tuottaneet tyytyväiset käyttäjät. Kun tarkastellaan tietojärjestelmien nimettyjä kehittämiskohteita, voidaan todeta, että hyvin toimivaksi koetun järjestelmän käyttäjät esittävät lisäarvoa tuovia toimintoja, kuten oikolukua ja päätöksenteon tukea, kun taas muiden järjestelmien käyttäjät joutuvat tyytymään esittämään kohennuksia perustoimintoihin. Aineistomme ongelma ennen kaikkea yksityissektorin osalta oli se, että vastaukset pyydettiin antamaan vain yhdessä työtehtävässä käytetystä järjestelmästä. Lääkärikyselyn 2009 mukaan noin 32 julkisen sektorin sairaaloissa työskentelevistä lääkäreistä ja terveyskeskuslääkäreistä pitää yksityisvastaanottoa (8). Sivutoimista yksityisvastaanottoa pitävien julkisen sektorin lääkärien näkemykset yksityisellä sektorilla käyttämistään tietojärjestelmistä jäivät näin ollen puuttumaan. Tämä tuli esiin esimerkiksi Mediatrin osalta, jota ilmoitti käyttävänsä 28 vastaajaa, mutta joka on Mediconsult Oy:ltä samamme tiedon mukaan käytössä yksityisvastaanotolla. Osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä julkiselle puolelle ominaisia potilaskertomusjärjestelmiä, kuten Pegasos, Effica ja Mediatri. Heistä osa on todennäköisesti sellaisia ostopalvelulääkäreitä, jotka työskentelevät julkisen sektorin tiloissa ja 1570 Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk 66

7 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Potilastietojärjestelmät ovat lääkärin tärkein työkalu niin yksityisessä kuin julkisessakin terveydenhuollossa. Tulevat kansallisen arkiston palvelut edellyttävät tietojärjestelmien käyttöä. Julkisen sektorin lääkärien arviot tietojärjestelmistään ovat kriittisiä. Tämä tutkimus opetti Organisaatioiden välinen tiedonvaihto vaatii kehittämistä niin yksityisessä kuin julkisessakin terveydenhuollossa. Yksityisen sektorin tietojärjestelmiä pidettiin yleisesti ottaen vakaina, mutta monissa muissa perustoiminnoissa on vielä kehitettävää. Tietojärjestelmiin tulisi kehittää älykkäitä toimintoja ohjaavia ja itseoppivia ominaisuuksia. sen tietojärjestelmiä käyttäen, mutta aineistosta ei ole saatavissa tästä tarkempia tietoja. Näkemykset näistä järjestelmistä esitettiin vastaajajoukon pienuuden takia vain yleisarvosanoina. Tuleva kansallinen arkisto luo nykyistä paremmat puitteet tiedonvaihdolle julkisen ja yksityisen sektorin välillä (9). Sitä, kuinka sujuvaksi tiedonvaihto käytännössä muodostuu, ei vielä voida arvioida. Yksityinen sektori tuottaa korvaamattoman suuren osuuden terveyspalveluista, joten hallinnollisia esteitä sujuvalle tiedonvaihdolle julkisen sektorin kanssa ei tulisi ylläpitää. Tässä kertynyttä tutkimustietoa on tärkeä hyödyntää paitsi kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittämisessä, myös yksittäisten tietojärjestelmien keskeisten kehityskohteiden tunnistamisessa ja priorisoimisessa. Tutkimusaineiston analyysia tulisi syventää esimerkiksi vertailemalla yksityissektorin ja julkisen sektorin järjestelmien erojen merkitsevyyttä ja eri taustamuuttujien selitysosuuksia. Vaikka yksityisen sektorin tietojärjestelmien käyttöympäristö on erilainen kuin julkisen sektorin, niiden parhaiden ominaisuuksien soveltuvuutta tulisi tutkia terveyskeskusten ja julkisten sairaaloiden lääkärien tietojärjestelmien kehittämiseksi. Yksityislääkäreillä huonosti toimiva tietojärjestelmä heikentää tehokkuutta ja vaikuttaa näin suoraan ansiotasoon. Yksityisen sektorin lääkärit kritisoivatkin erityisesti potilaskertomusjärjestelmien käytännön toimivuuteen liittyviä asioita. Käyttämisen nopeus ja toimintojen selkeys ja luotettavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä nopearytmisessä vastaanottotoiminnassa, jota valtaosa yksityislääkäritoiminnasta käytännössä on. Artikkelisarjassamme Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä olemme nyt kuvanneet julkisen ja yksityisen sektorin lääkärien näkemyksiä tärkeimmästä työkalustaan. Sen teknisissä perusominaisuuksissa ja käytön vakaudessa on vielä paljon kehitettävää. Vertailukohtana ei voida enää pitää paperimaailmaa eikä havaittujen epäkohtien korjaamiseenkaan ei pitäisi vielä tyytyä, vaan tavoite tulisi asettaa korkeammalle. Miksi siis ei voitaisi kehittää ohjelmistoja, jotka olisivat prosessiohjautuvia ja mahdollisuuksien mukaan itseoppivia? Ne näyttäisivät lääkäreille kerrallaan vain kussakin prosessivaiheessa tarvittavat toiminnot, mutta lisätoiminnot vasta sitten, kun niitä halutaan. Miksi ohjelmien suorituskyvyssä ei ole otettu huomioon, että yleisimmin tarvitut toiminnot ovat myös niitä yleisimmin käytettäviä? Kansallisesti on alettu enenevästi kiinnittää huomiota tietojärjestelmähankkeista saataviin hyötyihin ja niiden kustannuksiin (10). Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut antaa suuntaviivoja tietojärjestelmien kehittämistyölle. Olemme myös kuvanneet lähtötason organisaatioiden välisen tiedonvaihdon nykytilaa ennen kansallisten arkistopalveluiden käyttöönottoa. Seurantatutkimukset ovat tärkeitä, sillä niiden avulla pystytään seuraamaan tietojärjestelmien ja tiedonvaihtoratkaisujen kehittämistyön onnistumista. Kiitokset: Esitämme parhaat kiitoksemme vastaajillemme, joiden asioihin paneutumisen ansiosta olemme kyenneet toteuttamaan tämän tutkimuksen heidän potilastietojärjestelmiensä kehittämiseksi arkityötä paremmin palvelevaksi. English summary > in english EPR systems in private sector assessed, receiving criticism but also praise Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk

8 Liitetaulukko 1. Yksityisellä sektorilla työskentelevien lääkärien vastausten jakaumat () asenneväittämiin potilaskertomusjärjestelmistään. Väittämä Doctores SoftMedic TT2000 Medicus Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttökatkoksia). Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin. Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti. Järjestelmä kertoo minulle selkeästi mitä kulloinkin tapahtuu (esimerkiksi tietojen tallentuminen). Terminologia (esimerkiksi toimintojen nimet ja otsikointi) on selkeää ja ymmärrettävää. Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja. Järjestelmän käyttölogiikka on helppo oppia. Koen saavani riittävästi apua järjestelmän käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa. Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä Kirjautumistoimenpiteet eri järjetelmiin vievät liikaa aikaa. Radiologiset tutkimustulokset ovat helposti saatavilla. Laboratoriotulokset on esitetty loogisessa muodossa. Tietojärjestelmien tarjoamat potilastiedot (myös muista organisaatioista) ovat sisällöltään kattavia, ajantasaisia ja luotettavia. Tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavissa. Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa. Potilastietojen haku, kirjaaminen, tarkastaminen ja muokkaaminen on sujuvaa. Järjestelmät tarjoavat riittävästi muistutteita, huomautuksia ja varoituksia (päätöksenteon tuki) Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmistä LIITETAULUKKO 1. Yksityisellä sektorilla työskentelevien lääkärien vastausten jakaumat () asenneväittämiin potilaskertomus - järjestelmistään. Potilastietojärjestelmä tuottaa yhteenvetonäkymän tai kuumekurvan, (kokonaiskuva potilaan tilanteesta) Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa Tiedonkulku toimii hyvin lääkärien välillä omassa organisaatiossa Tiedonkulku toimii hyvin eri organisaatioissa toimivien lääkärien kanssa Tiedonkulku toimii hyvin lääkärin ja hoitajien välillä Tiedonkulku toimii hyvin lääkärin ja potilaiden välillä Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai olllut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä Merkittävä osa työajastani menee tietoteknisten ongelmien kanssa painimiseen Tietojärjestelmien käyttö vie usein huomion pois potilaasta Järjestelmä edellyttää tietynlaista etenemistapaa, eikä se mielestäni ole aina luontevin a Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden Tietojärjestemät auttavat parantamaan hoidon

9 ILKKA WINBLAD M.D., Ph.D., Docent University of Oulu, FinnTelemedicum TINJA LÄÄVERI, HANNELE HYPPÖNEN, JARMO REPONEN, JOHANNA VIITANEN, KARI J. ANTILA ENGLISH SUMMARY EPR systems in private sector assessed, receiving criticism but also praise Background We recently presented the opinions of public health care physicians on both the main problems and the functionality of their routinely used electronic patient record (EPR) systems (1). Now is the turn of the private sector physicians. In Finland visits to private physicians account for of outpatient visits to physicians, and about two thirds of them are visits to a specialist. The size of the service providers varies from single practices to nationwide consolidated corporations with versatile outpatient and bed ward services. The rapid implementation of EPR systems in Finnish public health care with the present coverage of 100 has also taken place in the private sector. The users of paperbased records are mainly single practitioners. Methods The data were collected in 2010 by an electronic inquiry, which covered 3029 practicing physicians in Finland. The present study included all 763 responders who worked in the private sector and used EPR systems. Their opinions on the usability and functionality of the EPR systems are presented categorized by the trademarks of the EPR systems being used. The data include responses to Likert scale items and other structured questions and school grades. Results Among the responders (N=763) the most common EPR trademark accounted for almost 50, and the four most common, all peculiar to the private sector, for almost three-quarters of all. In addition, there were several minor trademarks in use. In the opinion of most of the responders their EPR system was fairly stable and reacted to the user s commands without long delays. The users were in general satisfied with the way data were displayed on the screen. Key missing features were similar to those of the EPR systems used in the public sector: a proper patient overview chart (daily treatment chart) and an updated and informative list of current patient medication. Among the most common problems here, too, was difficulty accessing patient information from other organizations. The EPR systems differed in terms of usability and functionality, and the average grades given to the patient record systems varied from 6,7 to 8,3 on a scale from 4 (= fail) to 10 (= excellent). One of the systems gained excellent marks from two thirds of its users. Conclusions In EPR systems there is still a need for development, especially for the overview chart and medication list, although many of the responders were fairly satisfied with basic functioning. Difficulty accessing patient information from other organizations, whether private or public, gives rise to delays, and compromises efficiency and even patient safety. The drawbacks should be resolved at the earliest convenience. We are still waiting for systems with intelligent user guidance and workflow features. 1571b Suomen Lääkärilehti 19/2011 vsk 66