Hoitoa tietokoneille vai potilaille? KanTabaselineselvitys

Transkriptio

1 Hoitoa tietokoneille vai potilaille? KanTabaselineselvitys Hannele Hyppönen THL, Tinja Lääveri Lääkäriliitto Esityksen nimi / Tekijä 1

2 KanTatavoitteet Kehittämisen laatu Kehitetyn järjestelmän laatu Ulottuvuus 1 epalvelun suunnittelu (avainsanat: nykytilan ongelmat, palvelun kehittäminen 2 epalvelun vaatimustenmukaisuus ja tekninen toimivuus (yhteensopiv., tietoturva, käytettävyys, toimintavarmuus) 3 epalvelun käyttöönotto (koulut., hankint., muutosjoht, käyttööno) 4 Toiminnalliset vaikutukset (toiminta, prosessit, toimintamallit, käytäntö) Mainintoja ereseptilaki Mainintoja asiakastietolaki Kehitetyn järjestelmän vaikutukset palvelun tuottavuuteen ja laatutuun 5 Vaikutukset palvelun laatuun (tiedon laatu -> palvelun laatu) epalvelun terveysvaiku-tukset epalvelun taloudelliset vaikutukset (kustannukset, tuottavuus, säästö) 8 epalvelun vaikutukset viranomaistoimintaan (valvonta ja tilastointi) ja tutkimukseen Sosiaalihuollon epalvelujen kehittäminen Tulevaisuuden epalvelumallit 4 3 H. Hyppönen, P. Doupi, H. Hämäläinen and P. Ruotsalainen. "Planning for National Health Information System evaluation" [Finnish with English summary]. THL Report 33/2009, Yliopistopaino, Helsinki, Finland Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Baseline tiedonkeruu pohjana muutoksen arvioinnille System Modified from: Lau, Francis, Medinfo /05/2011 ehealth in Finland / Hannele Hyppönen, PhD, Information Department 3

4 KanTa-baseline: mitä tietoja tulisi ensisijaisesti kerätä ja miten? Mikrotaso (Lääkäriliiton kysely): 1) Työntekijöiden osallistuminen tietojärjestelmien kehitystyöhön 2) Ammattilaisten tiedonkäsittelyn työvälineiden laatu 5) Työvälineillä tuotetun palvelun laatu Mesotaso (eterveys- esoskartoitus): 3)käyttöön ottavien organisaatioiden järjestelmät, alueellisen tiedonvaihdon määrä, 7) organisaatioiden kehittämis- ja käyttökustannukset 4)Hoitokäytäntöjen muutokset 6) Potilasvaikutukset Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Valtakunnallinen lääkäreille suunnattu kyselytutkimus 2010 Tuloksia julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 50-52/2010 ja 19/2011 Suomen Lääkäriliitto Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Tinja Lääveri LL, HUS infektioklinikka ja kehittämispäällikkö, HUS Tietotekniikka Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Marko Elovainio VTT, dosentti, tutkimusprofessori Aalto-yliopisto teknillinen korkeakoulu Johanna Viitanen TkL, tutkija Oulun yliopisto -FinnTelemedicum Ilkka Winblad Lääkintöneuvos, LKT, dosentti Jarmo Reponen LL, ylilääkäri Raahen sairaala, röntgenosasto

6 Pääasiallinen potilastietojärjestelmä - järjestelmä, jonka käyttäjän näkökulmasta vastaaja vastasi, ja jonka välityksellä KanTa-palveluita tullaan käyttämään (N=3929) Effica 26 % Miranda-Oberon 25 % Pegasos 14 % Doctorex 10 % ESKO 6 % Mediatri 4 % Softmedic 3 % TT % Graafinen Finstar 1 % Medicus 1 % Merlot-Medi 0 % Prowelness 0 % Jokin muu, mikä 7 % Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Kriteeri 1 (käyttäjäkeskeinen kehitystyö): Lääkärien kokemuksia tietojärjestelmiin liittyvän palautteen antamisesta ja kehittämistyöstä (N 3800) Tiedän kenelle ja miten voin lähettää halutessani järjestelmäpalautetta Esimiehet huomioivat mielipiteeni ja kokemukseni tietojärjestelmien käyttäjänä Järjestelmätoimittaja on kiinnostunut käyttäjien antamasta palautteesta. Järjestelmätoimittaja huomioi mielipiteeni ja kokemukseni tietojärjestelmien käyttäjänä Samaa Eri Järjestelmätoimittaja toteuttaa korjaus- ja muutosehdotukset toivotulla tavalla Korjaus- ja muutosehdotukset toteutetaan riittävän ripeästi (Johanna Viitanen 2010) %

8 Kriteeri 2: sähköisten työvälineiden laatu: 2a) Käyttäjätyytyväisyys kouluarvosanalla mitattuna Potilaskertomusjärjestelmä N Keskiarvo 95 % lv Kiitettävien ja heikkojen arvosanojen % osuudet Terveyskeskusten järjestelmä Effica 274 7,1 6,9-7,2 6 8 Graafinen Finstar 31 6,9 6,4-7, Mediatri 34 6,9 6,4-7, Pegasos 231 6,2 6,1-6,4 <1 25 Muu 15 6,7 5,9-7, Kaikki 585 6,7 6,6-6, Sairaaloiden järjestelmä Effica 289 6,7 6,5-6, ESKO 148 7,2 7,0-7, Mediatri 51 5,6 5,2-5, Miranda-Oberon 580 6,1 6,0-6, Pegasos 60 6,1 5,8-6,4 1,7 28 Muu 90 6,4 6,1-8, Kaikki ,4 6,3-6,5 3 25

9 2b) Järjestelmien tekninen ja toiminnallinen laatu Väittämä: Järjestelmät Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Ovat vakaita 8,0% 25,0% 12,2% 44,1% 10,8% Reagoivat nopeasti 10,0% 27,0% 16,4% 37,9% 8,6% Ovat loogisia 12,4% 26,1% 18,4% 35,4% 7,7% Ovat opittavia 9,9% 20,3% 16,4% 39,9% 13,5% Ovat sujuvakäyttöisiä Toimivat virheettömästi 17,9% 35,8% 18,2% 23,4% 4,7% 9,2% 21,4% 23,5% 31,6% 14,3% Toimivat yhteen 45,9% 28,5% 11,8% 7,8% 6,1% Sisältävät päätöksiä tukevia toiminnallisuuksia 21,1% 29,4% 27,1% 18,2% 4,2% Punainen: Täysin eri + eri >50% vastaajista Sininen: Täysin samaa + samaa >50% vastaajista

10 2c) Tiedon laatu, järjestelmätuen laatu Väittämät: tieto Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa On kattavaa, ymmärrettävää,ajantas aista, luotettavaa 15,1% 31,5% 26,5% 23,2% 3,6% -Hoitokert. Ymmärr. 21,9% 28,9% 14,6% 29,4% 5,3% On helposti saatavilla 45,9% 28,5% 11,8% 7,8% 6,1% -Radiol. Tulokset helposti saatavilla 11,5% 23,3% 15,9% 38,2% 11,2% -Lääkitystieto helposti saatavilla 60,5% 24,8% 9,4% 3,9% 1,4% Väittämä: Riittävä tuki ongelmatilanteissa Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa 7,3% 20,6% 21,8% 38,8% 11,4%

11 Kriteeri 4: vaikutukset palvelun laatuun Tietojärjestelmien koettu hyöty Väittämä: järjestelmät edistävät Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Hoidon laatua 11,6% 23,5% 30,5% 28,8% 5,6% Hoidon jatkuvuutta 8,7% 22,1% 27,1% 36,4% 5,8% Lääk-hoit.yht.työtä 8,9% 24,9% 23,0% 36,9% 6,3% Tuottavuutta (päällekkäisten tutkimusten vähent) 16,9% 26,6% 16,8% 33,9% 5,7% Potilasturvallisuutta 14,4% 17,5% 26,6% 26,1% 15,4% Oman työn kehittämistä 19,1% 36,2% 24,2% 17,6% 2,9% Potilaan huomioimista 23,6% 40,0% 14,3% 17,9% 4,2%

12 Yhteenvetoa valtakunnallisen kyselyn tuloksista Perusjärjestelmän toimivuus välittää KanTa-palveluiden toiminnallisuuksia jos perusjärjestelmä ei toimi, vaikea saada aikaan toimivia KanTa-palveluita Terveyskeskuslääkärit perusjärjestelmiinsä jkv tyytyväisempiä kuin sairaalalääkärit, yksityissektorin lääkärit tyytyväisimpiä Järjestelmien välillä oli selkeitä eroja, mutta yleisesti ongelmina Käytössä olevat potilastietojärjestelmät eivät tue lääkärin työtä tavoitellulla tavalla Yleisimmät ongelmat tiedon heikko kulku ja saatavuus eri organisaatioiden välillä KanTa-tavoitteena parantaa tätä Tiedon käsittelyn hitaus Lääkitystietojen esitystavan epäselvyydet Yhteenvetonäkymän / kuumekurvan puutteellisuus Tietojen katoaminen, Potilasturvallisuuden vaarantuminen Ammattilaiset eivät koe saavansa ääntään kuuluviin potilastietojärjestelmien kehittämistyössä

13 Mitkä tekijät voivat selittää tuloksia? Mikä selittää, että käyttäjät vastaavat väärin? Ei osata käyttää? Olemassa olevaa toiminnallisuutta ei ole otettu käyttöön/ostettu. Toiminnallisuus ei toimi käyttäjän toivomalla tavalla, vaikka se periaatteessa onkin olemassa. Ohjelmistoa ei ole edes suunniteltu käyttäjän toimintaympäristöön tai on tilattu väärin eli vaatimusmäärittelyt pielessä Regressioanalyysit kesken, selittävinä muuttujina mm tiedonhaun tapa (paperi/ ATJ) ikä, sukupuoli, käyttökokemus, perusjärjestelmä Perusjärjestelmä voimakkaasti tuloksia selittävä tekijä Sairaala-aineistossa ainut muuttuja, jossa tiedonhaun tapa selitti vaihtelua, oli kokemus eri organisaatioiden lääkärien välisen tiedonkulun toimivuudesta. Yllättävää oli se, että paperia käyttävien lääkärien vastaukset olivat merkitsevästi positiivisempia kuin ATJ:ta käyttävien Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Johtopäätöksiä, pohdintaa Muualla saatu vastaavia tuloksia (mm. Jiwa ym 2006, Ventres ym 2006, Barber ym 2007, Johnson 2005, Christensen ym. 2009, Jeffrey ym. 2006, Shachak ym 2009) Tulokset otettu vakavasti, ja vaikuttaneet järjestelmien kehittämiseen Järjestelmien laatua mitattu nyt lääkärien kokemana ennen KanTa-palveluiden käyttöönottoa, tarkoitus toistaa kysely KanTa-palveluiden levitessä. Hoitajien kokemuksia kartoitettu TEHY:n kyselyllä, ei yhteneväisellä mittarilla pitäisikö? Järjestelmien laatu vaikuttaa järjestelmillä tuotetun palvelun laatuun ja tuottavuuteen Palvelun laadun ja tuottavuuden muutosten arviointiin otettaessa käyttöön tietojärjestelmiä tarvitaan lisäksi kokeellista asetelmaa, empiiristä (havainto-) ja rekisteritietoa. Joitain tällaisia tutkimuksia on tehty erillisjärjestelmistä (kuten PACS) Edellyttää, että järjestelmän vaikutusmekanismit tunnistetaan riittävän tarkasti Järjestelmien käytön yhteys palvelun laatuun ja tuottavuuteen ei silti helppo osoittaa (monia samanaikaisesti ilmiöön vaikuttavia tekijöitä, osin pitkä seurantaaika)

15 KanTa: Hoitoa potilaille, ei tietokoneille millä ehdoin? 1) Käyttäjäpalautteen keruun ja käytön mekanismi KanTahankkeessa kehitettävä? 2) Tavoiteltavat KanTa-vaikutukset hoitokäytäntöihin ja potilaisiin konkretisoitava ja muutoksia seurattava? 3) Kyselyt eri käyttäjätahojen näkökulmasta harmonisoitava ja toteutettava? 4) Riittävä käyttöönottokoulutus järjestettävä 5) Muu, mikä? Esityksen nimi / Tekijä 15

16 TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä arvosanan antaisit käyttämällesi asiakas- tai potilastietojärjestelmälle? A) Erinomainen B) Hyvä C) Tyydyttävä D) Huono ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

17 Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Lähteitä 1. H. Hyppönen, P. Doupi, H. Hämäläinen and P. Ruotsalainen. "Planning for National Health Information System evaluation" [Finnish with English summary]. THL Report 33/2009, Yliopistopaino, Helsinki, Finland. 2. Peute LWP, Spithoven R, Bakker PJM, Jaspers MWM. Usability Studies on Interactive Health Information Systems: Where Do We Stand? ehealth Beyond the Horizon: Get It There: Proc. of MIE 2008, Andersen SK et al. (Eds), IOS Press, Shah SGS, Robinson I. User Involvement in Healthcare Technology Development and Assessment: Structured Literature Review. International Journal of Health Care Quality Assurance 2006; 19: Viitanen J. A User-centred Approach to Healthcare ICT Development. Licentiate's Thesis. Department of Computer Science and Engineering, Helsinki University of Technology Saatavilla: 5. Edwards PJ, Moloney KP, Jacko JA, Sainfort F. Evaluating Usability of a Commercial Electronic Health Record: A Case Study. International Journal of Human-Computer Studies 2008; 66: Kjeldskov J, Skov MB, Stage JA. Longitudinal Study of Usability in Health Care: Does Time Heal? Studies in Health Technology and Informatics 2007; 130: Peute LWP, Jaspers MWM. The Significance of a Usability Evaluation of an Emerging Laboratory Order Entry System. International Journal of Medical Informatics 2007; 76: Nykänen P, Viitanen J, Kuusisto, A. Hoitotyön kansallisen kirjaamismallin ja hoitokertomusten käytettävyys. Loppuraportti. Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, julkaisusarja D verkkojulkaisut D , ISBN Saatavilla: 9. Walldén S, Peltomäki S, Martikainen S. Tampereen kaupungin Pegasos-järjestelmän käytettävyystutkimus murtumapotilaan hoitoketjussa. Tampereen yliopiston julkaisuja, 2007 (publication B ). Saatavilla: Walldén S, Peltomäki S, Martikainen S. Pirkanmaan Fiale-aluetietojärjestelän heuristinen läpikäynti. Tampereen yliopiston julkaisuja, 2007 (publication B ). Saatavilla: ISO International Standard: Ergonomics of Human System Interaction Part 210: Human-centred Design for Interactive Systems. First edition Reference number ISO :2010(E). 12. Viitanen J, Nieminen, M. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys. Finnish Journal of ehealth and ewelfare 2009; 1(3), Viitanen J, Hyppönen H, Lääveri T, Vänskä J, Reponen J, Winblad I. Physicians Diagnosis on Healthcare ICT Usability: Results of a National Questionnaire Study. International Journal of Medical Informatics. (submitted) 14. Hyppönen H, Viitanen J, Reponen J, Doupi P, Jormanainen V, Lääveri T, Vänskä J, Winblad I, Hämäläinen P. Large-scale ehealth systems: Providing information to support Evidence-based management. etelemed 2011: The Third International Conference on ehealth, Telemedicine, and Social Medicine. February 23-28, Gosier, Guadeloupe, France 15. Wu JH, Wang YM. Measuring KMS success: A respecification of the DeLone and McLean s model. Information & Management 43 (2006)

19 Tiedonkeruun toteutus Tietojärjestelmien laadun kriteerit määriteltiin aiemman tutkimuksen avulla 1. Järjestelmien tekninen ja toiminnallinen laatu (ml. Tietoturva) 2. Järjestelmien välittämän tiedon laatu 3. Järjestelmätuen laatu 4. Käyttäjätyytyväisyys 5. Koettu hyöty asiakastyössä (ml. Tuki yhteistyölle, vaikutus potilasturvallisuuteen, hoitotuloksiin, työn tehokkuuteen, tuottavuuteen) 6. Osallistuva suunnittelu (ml. palautteen huomioiminen) 7. Yhteys työhyvinvointiin Lääkärin avaintehtävät määriteltiin, joissa hän käyttää välineenä potilastietojärjestelmiä ja tarvitsee alueellista tietoa, kriteerit purettiin auki väittämiksi avaintehtävien avulla Laaja joukko erilaisia taustamuuttujia: Henkilöön liittyvät muuttujat (esim. koulutustausta) Työhön liittyvät muuttujat (esim. työskentelysektori, sairaanhoitopiiri, ammattinimike) Tietojärjestelmien käyttöön liittyvät muuttujat, myös pääasiallisesti käytetty potilastietojärjestelmä Tiedot kerättiin sähköisesti - linkki tutkimukseen lähetettiin sähköpostitse kohdejoukkoon kuuluville lääkäreille Osoitetiedot poimittiin Lääkäriliiton rekisteristä. Sähköpostiosoitteet tiedossa 87 % lääkäreistä. Vajaa kolmannes eli lääkäriä vastasi kyselyyn.

20 Apudioja, ei esitykseen Esityksen nimi / Tekijä 20

21 KanTa-palvelut käyttäjän prosesseissa Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Tutkimus sai vastaajilta poikkeuksellisen paljon kiitosta Avovastausten analyysi vielä kesken, otteita runsaasta palautteesta Vihdoinkin tätä tutkitaan! Tämä on erittäin tärkeä tutkimus! Tämä oli raskas tutkimus, mutta niin on aihekin. Tutkimus on erittäin tärkeä ja toivon että se vaikuttaa. Tutkimus oli mielenkiintoinen ja siihen oli ilo saada osallistua, kiitos siitä! Toivottavasti tämä johtaa johonkin eikä vain tutkita. Toivottavasti jotain hyvää tulee tästä kyselystä! (Vänskä 2010)

23 Tulokset edustavia sukupuolen, ikäryhmän, alueen ja sektorin mukaan, myös alueellinen edustavuus. Muu Terveyskeskus Sairaala Vastannneet Perusjoukko Naisia Miehiä % Tulosten perusteella voidaan tehdä koko lääkärikuntaa koskevia johtopäätelmiä. (Vänskä 2010)

24 Parhaat ominaisuudet Hyvin toimivat ominaisuudet % Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta 73 Digitaalinen sanelu 35 Laboratoriotulosten vertailu 32 Fraasien ja/tai suosikkireseptien tallennus 21 Mahdollisuus kerätä eri erikoisalojen tekstejä kronologiseks 20 Tulosposti (esim. laboratoriotuloksille) 19 Helposti ajan tasalla pidettävä ja luotettava lääketietokant 15 Itsetäydentyvät ja loogiset lomakkeet 8 Loogiset näppäimistöoikotiet (esim. Ctrl+P=printtaustoiminto 5 Mahdollisuus muokata näkymää omien tarpeiden mukaan 5 Kattava yhteenvetonäkymä 5 Kustannusten ja laskutusten helppo seuranta 5 Yksikkökohtainen (esim.vuodeosasto) tulosposti, josta saapun 3 Muistutteet esim. tarvittavista laboratoriokokeista 2 Oikeinkirjoituksien tarkastus itse kirjoitetussa tekstissä ( Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Heikoimmin toimivat ominaisuudet Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys 48 % Järjestelmien hitaus ja käyttökatkot 43 % Kuumekurvan puuttuminen 41 % Epäloogisuus 34 % Ohjelman virheiden korjaamisen hitaus 33 % Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan 31 % Potilastiedon haun hankaluus ja hitaus 31 % Kokonaiskuvan saamisen vaikeus potilaan tilasta rakenteisesta hoitokertomuksesta 27 % Järjestelmä ei estä lääkitysvirheitä 27 % Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen 24 % Järjestelmät eivät estä virheitä 21 % Lääkärin hoitajille tekemän määräyksen hukkuminen tietoon 18 % Oikeinkirjoituksien tarkistuksen puuttuminen 17 % Tulospostiin tulleeseen tietoon reagoinnin työläys 14 % Tulospostin puuttuminen 13 % Digisanelun puuttuminen 12 % Käyttöliittymänäkymä on sama kaikille tehtävistä riippumatta 11 % Esityksen nimi / Tekijä 25