Muuttolinnunmäki I. Asemakaava ja asemakaavan muutos 50. kaupunginosa, Lintuvaara 51. kaupunginosa, Karakallio Korttelit ,

Transkriptio

1 1 (19) Asianumero 2490 / / 2016 Aluenumero Muuttolinnunmäki I Asemakaava ja asemakaavan muutos 50. kaupunginosa, Lintuvaara 51. kaupunginosa, Karakallio Korttelit , Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä maaliskuuta 2009 päivättyä, 8. päivänä kesäkuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Lintuvaarassa Vantaan rajalla. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä

2 2 (19) Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa vuonna Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Jukka Anttila Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) puh etunimi.sukunimi@espoo.fi puh etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Sivu

4 4 (19) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Seurantalomake (liitetään selostukseen kaavan hyväksymisvaiheessa) Liikenteen tavoiteverkko Katukartta Ohjeelliset poikkileikkaukset Hämeenkylän tonttiliittymät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen. Muuttolinnunmäen luontoselvitys 2015 Ympäristösuunnittelu Enviro / Esa Lammi Muuttolinnunmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma Ramboll 2010, 2015 Kehä II välillä Turunväylä-Hämeenlinnanväylä, yleissuunnitelma Tiehallinto 2008 K2YKR Yhdyskuntarakennetavoitteiden suunnittelu ja arviointi Kehä II vyöhykkeellä välillä Turuntie Vihdintie WSP, Trafix Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit, Espoon kaupunki Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy

5 5 (19) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Lintuvaaran pohjoisosassa, rajoittuen pohjoisessa Vantaan kaupungin rajaan. Alueen pinta-ala on noin 40 ha. Alueen itäosa on valtaosin jo palstoitettua ja rakennettua pientaloaluetta. Rakentaminen on tapahtunut sotien jälkeen yhtä aikaa Vantaan Hämevaaran kanssa, painottuen viime vuosikymmeniin. Osa Espoon puolen kiinteistöistä on Vantaan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä. Alueella on noin 100 rakennettua kiinteistöä. Suunnittelualueen läntisin osa on alavaa maastoa, jossa on suota, metsittynyttä niittyä ja voimajohtolinja. Vantaalle jatkuvan voimalinjan ja Hämeenkyläntien välinen alue on pääosin rakentamatonta metsämaastoa asutuksen keskittyessä Hämeenkyläntien läheisyyteen. Paljaita kallioalueita on mäen laella. Rinteet ovat metsäisiä ja niiden puustoa on takavuosina monin paikoin harvennettu. Alueen länsiosassa, sen etelärajan tuntumassa on 1,5 hehtaarin kokoinen pähkinäpensaslehto. Noin 80 % lehdosta jää kaava-alueen eteläpuolelle. Lehdon pohjoislaita sisältyy suunnittelualueeseen. Pähkinäpensaslehdon yhteydessä on myös merkittävä liito-orava-alue, joka kuitenkin jää välittömästi kaava-alueen eteläpuolelle. Suurimman osan maasta omistaa Espoon kaupunki. Palstoitetut alueet ovat yksityisomistuksessa. Suunnittelualueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie liittää alueen muuhun liikenneverkkoon. Hämeenkäyläntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on nykyisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on lisäksi useita hiekkapintaisia tonttikatuja. Hameenkyläntien varressa on yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Kuva: Suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoo kaupunki 2013.

6 6 (19) 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on saattaa vanha palstoituksen ja poikkeuslupien nojalla rakennettu omakotivaltainen alue asemakaavoituksen piiriin ja mahdollistaa sen täydennysrakentaminen. Maakunta- ja yleiskaavassa kaava-alueen lävitse kulkeva Kehä II merkitään nyt myös asemakaavaan maantien alueena (LT) ja liikennetunnelina (ma-lt). Osa kaava-alueesta merkitään lähivirkistysalueeksi (VL) ja osa suojaviheralueeksi (EV). Asemakaavan myötä alueelle muodostuu noin 19,7 ha erillispientalojen korttelialuetta (AO) tehokkuudella e = 0,25, jolloin koko alueen rakennusoikeudeksi tulee noin k-m2. Alueen yksityisten kiinteistöjen jo käyttämä rakennusoikeus on yhteensä noin k-m2, joten alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin k-m2. Uudesta rakennusoikeudesta noin k-m2 sijoittuu olemassa oleville yksityisille kiinteistöille ja noin k-m2 kaupungin maalle, jolle voidaan rakentaa noin 60 uutta erillispientaloa. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 40 ha. 1.3 Suunnittelun vaiheet Lintuvaara Pohjoinen, alue asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Lintuvaara Pohjoinen, alue asemakaavasta on laadittu päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaupunkisuunnittelupäällikön nähtäville hyväksymä Muuttolinnunmäki, Lintumetsä I ja Lintumetsä II, alue asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunnan nähtäville hyväksymä Muuttolinnunmäki, Lintumetsä I ja Lintumetsä II, alue asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Kuva: Vuonna 2010 nähtävillä ollut kaavaehdotus

7 7 (19) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Vuoden kaavoituskatsauksessa kaava on jaettu kahteen osaan: Muuttolinnunmäki I, alue ja Muuttolinnunmäki II, alue (Muuttolinnunmäki II, alue on myöhemmin korjattu muotoon: Muuttolinnunmäki, alue ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoislaidalle on merkitty moottoriväylän liikennetunneli ja pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Länsilaidalla on virkistysaluetta ja 110 kv voimalinja. Aivan alueen eteläpuolelle on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteystarve ja 110 kv voimalinja. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 2/2015) Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06) Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on pääosin kehitettävää pientaloaluetta (A3), jota ympäröivät virkistysalueet. Kehä II on merkitty kaavaan uutena kaksiajorataisena päätienä, joka kulkee pääosin tunnelissa alueen läpi. Keskellä aluetta kulkeva pohjois-eteläsuuntainen Hämeenkyläntie merkitty kaavaan yksiajorataisena päätienä, jolle on osoitettu heti suunnittelualueen eteläpuolella uusi liikenneverkon yhteys Lintulaaksontielle.

8 8 (19) Alueen itä- ja länsiosien läpi sekä sen eteläpuolella kulkevat sijainniltaan ohjeelliset virkistysyhteydet. Suunnittelualueen itälaidalle on merkitty pohjois-eteläsuuntainen päävoimansiirtolinja ja alueen eteläpuolelle itä-länsisuuntainen päävoimansiirtolinja. Koko alueelle on merkitty lentomelun suojaustarve. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki Asemakaava Pääosin alueella ei ole asemakaavaa. Pienellä alueella aivan kaava-alueen lounaisnurkassa on voimassa Lintumetsä II asemakaava (alue ), joka on vahvistettu Nurkka on kaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi ET. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (2/2014) Espoon kaupunki

9 9 (19) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Kaava-alueelle laaditaan uusi tonttijako kaava vahvistuttua Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Lintuvaaran pohjoisosassa, rajoittuen Vantaan kaupungin rajaan. Alueen pinta-ala on noin 40 ha. Aluetta halkovan Hämeenkyläntien länsipuolinen alue on pääosin rakentamatonta metsämaastoa asutuksen keskittyessä Hämeenkyläntien läheisyyteen alueen itäosaan. Alueella on noin 100 rakennettua kiinteistöä. Suunnittelualueen länsiosassa on Vantaalle jatkuva voimalinja. Kuva: Suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoo kaupunki Maanomistus Suurimman osan maasta omistaa Espoon kaupunki. Palstoitetut korttelialueet ovat yksityisomistuksessa.

10 10 (19) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Olemassa oleva omakotitaloalue on rakennettu sotien jälkeen palstoituksen, poikkeuslupien ja suunnittelutarveratkaisujen nojalla ilman asemakaavaa. Tilakoko on nykystandardin mukaan verrattain suuri (noin m²) ja monia tiloja onkin lohkottu kahtia. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei ole työpaikkoja ja siellä on noin 300 asukasta. Yhdyskuntarakenne Alueen rakennettu osa ja Vantaa Hämevaara ovat osana samaa yhtenäistä kaupunkirakennetta. Kadut ja korttelirakenteet jatkuvat osittain katkeamatta rajan yli. Kaupunki-/taajamakuva Olemassa olevan pientaloalueen rakentuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa yhtä aikaa Vantaan Hämevaaran kanssa painottuen viime vuosikymmeniin. Alueen yleisilme on vaihteleva. Rakennusten kerrosluvut, suuntaukset, kattomuodot, materiaalit ja värit vaihtelevat, yhdistävänä tekijänä toimii vehreiden pihojen runsas kasvillisuus. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie liittää alueen muuhun liikenneverkkoon. Hämeenkäyläntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on nykyisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on lisäksi useita hiekkapintaisia tonttikatuja. Jalankulku ja pyöräily Hameenkyläntien varressa on yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Lisäksi rakentamattomille alueille on muodostunut polkuja. Julkinen liikenne Bussilinja 510 liikennöi Leppävaaran ja Otaniemen kautta Tapiolaan sekä Martinlaaksoon. 231 N liikennöi aamulla ja illalla Elielinaukiolta Leppävaaran ja Hämevaaran kautta Järvenperään. Elokuussa tapahtuvien reittimuutosten jälkeen bussi 555 liikennöi Lauttasaaresta Otaniemen ja Leppävaaran kautta Martinlaaksoon ja 555B Leppävaaran ja Myyrmäen väliä. Palvelut Alueella ei ole mitään palveluita. Lähimmät koulut ja päiväkodit ovat vajaan kilometrin ja kaupalliset palvelut runsaan kilometrin etäisyydellä eteläisemmässä Lintuvaarassa. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on vanhahko vesi- ja viemäriverkko. Osa kiinteistöistä on liitetty Vantaan kunnallistekniikkaan Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen läntisin osa on alavaa maastoa, jossa on suota, metsittynyttä niittyä ja voimajohtolinja. Länsirajalla sijaitseva räme on osa laajempaa, Vantaan puolelle jatkuvaa Gubbmossenin suoaluetta, jonka Vantaan puoleinen osaa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Vantaalle jatkuvan voimalinjan itäpuolinen Muuttolinnunmäki on kallioalue, jonka laki kohoa noin 25 metriä ympäristöään korkeammalle. Hämeenkyläntien länsipuolinen alue on pääosin rakentamatonta metsämaastoa asutuksen keskittyessä tien varteen. Paljaita kallioalueita on vain mäen laella. Rinteet ovat metsäisiä ja niiden puustoa on takavuosina monin paikoin harvennettu.

11 11 (19) Muuttolinnunmäen kallioharjanne jatkuu suunnittelualueen pohjoisosassa Hämeenkyläntien itäpuolelle. Harjanteen lakialue on säilynyt rakentamattomana. Vantaan rajan tuntumassa on harvennettua tuoreen kankaan sekametsää. Koillisosan kallioinen laki on aukkoista, alle kymmenmetristä männikköä. Kallion laella Vantaan puolella on linkkimasto. Mäen etelä- ja itärinteen puustoa on harvennettu 2000-luvun alussa. Alueen länsiosassa, sen etelärajan tuntumassa on 1,5 hehtaarin kokoinen Muuttolinnunmäen pähkinäpensaslehto, jossa kasvaa lähes sata kookasta pähkinäpensasta ja kymmenkunta runkopuuksi varttunutta metsälehmusryhmää. Pähkinäpensaslehto täyttää pähkinäpensaiden määrällä mitaten luonnonsuojelu-lain mukaan suojeltavan luontotyypin kriteerit, mutta puustonsa puolesta se ei ole luonnontilainen. Pähkinäpensas ja metsälehmus eivät ole rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia kasvilajeja. Lehdot ovat luontotyyppeinä uhanalaisia ja rehevät lehtolaikut ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Noin 20 % lehdon pohjoislaidasta sisältyy suunnittelualueeseen lopun lehtoalueen jäädessä kaava-alueen eteläpuolelle. Pähkinäpensaslehdon läheisyydessä on myös merkittävä liito-orava-alue, joka jää välittömästi kaava-alueen eteläpuolelle. Kuva: Kaava-alueiden rajat, liito-oravien ydinalueet ja pähkinäpensaslehto. 2.3 Suojelukohteet Suunnittelualueella ei ole varsinaisia suojelukohteita. Hämeenkyläntien ja Kierolinnuntien välinen vanhojen omakotitalojen ryhmä on yleiskaavan yhteydessä laaditussa inventoinnissa merkitty paikallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (P-282 Hämeenkyläntien tyyppitalot, 2 lk). Inventoinnin mukaan luokkaan 1 kuuluvat alueet ovat kaava-alueen arvokkaimpia kohteita. Luokan 2 kohteet sisältävät luokan 1 ominaisuuksia, kuitenkin säilyneisyytensä ja esteettisen arvonsa suhteen vähäisemmissä määrin.

12 12 (19) Kuva: Hämeenkyläntien tyyppitalot Ympäristön häiriötekijät Hämeenkyläntien liikenne aiheuttaa kadun varren kiinteistöille melua. Kaavaalue kuuluu lentomelun lievealueeseen. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoon kaupunki on yleiskaavassaan asettanut tavoitteekseen, että kaavaaluetta kehitetään pientaloalueena, jota ympäröivät virkistysalueet, ja jonka alitse kulkee tunnelissa kaksiajoratainen päätie Kehä II. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Kaavasta saadun virallisen palautteen ja muun vuorovaikutuksen perusteella asukkaiden tärkein tavoite on saada alueelle viimein voimassa oleva asemakaava. Uuden asutuksen toivotaan jatkavan olemassa olevan asutuksen ilmettä ja mittakaavaa. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Maakunta- ja yleiskaavassa kaava-alueen lävitse kulkeva Kehä II merkitään nyt myös asemakaavaan maantien alueena (LT) ja liikennetunnelina (ma-lt). Osa kaava-alueesta merkitään lähivirkistysalueeksi (VL) ja osa suojaviheralueeksi (EV). Yleiskaavan mukaisesti aluetta kehitetään pientaloalueena virallistamalla nykyinen asutus ja osoittamalla uusia pientalokortteleita kiinteästi olemassa olevan rakenteen yhteyteen (AO)

13 13 (19) Kuva: Havainnekuva 4.2 Mitoitus Asemakaavan myötä alueelle muodostuu noin 19,7 ha erillispientalojen korttelialuetta tehokkuudella e = 0,25, jolloin koko alueen rakennusoikeudeksi tulee noin k-m2. Alueen yksityisten kiinteistöjen jo käyttämä rakennusoikeus on yhteensä noin k-m2, joten alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin k-m2. Uudesta rakennusoikeudesta noin k-m2 sijoittuu olemassa oleville yksityisille kiinteistöille ja noin k-m2 kaupungin maalle, jolle voidaan rakentaa noin 60 uutta erillispientaloa. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Alueen kaikki asuinkorttelit, sekä uudet, että vanhat on merkitty erillispientalojen korttelialueiksi (AO) tehokkuudella e=0,25. Suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusalueen raja ulottuu aina kahden metrin etäisyydelle lähivirkistysalueen tai katualueen rajasta. Virkistysalueet Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat aluetta kiertelevän verkoston niin, että ne kytkeytyvät joko välittömästi tai katualueen yli toisiinsa ja ympäröiviin viheralueisiin. Maalämpökaivoja voidaan porata myös viistosti virkistysalueen alle. Muut alueet Kehä II: lle varatun maantien alueen (LT) ympärille on merkitty suojaviheralue (EV). Liikennetunnelin tekniikkaa varten, sen yläpuolelle on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Liikenne Katuverkon rungon muodostaa paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie. Liikenne-ennusteiden mukaan Hämeenkyläntien liikennemäärä tulisi olemaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Alueelle on suunniteltu olemassa olevien tonttikatujen lisäksi muutama uusi tonttikatu. Alueen pohjoisosassa on varauduttu Kehä II:n jatkoon yleissuunnitelman mukaisesti. Kehä II:n

14 14 (19) liikenne-ennuste vuodelle 2030 on noin ajon/vrk. Asuinkortteleiden kohdalla Kehä II on tunnelissa. Hämeenkyläntiellä on jatkossakin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi kadun toiseen reunaan on mahdollista toteuttaa jalkakäytävä. Osalle tonttikaduista on mahdollisuus toteuttaa toispuoleinen jalkakäytävä. Alueen eteläpuolelle on suunniteltu itä-länsisuuntainen ja alueen länsiosaan pohjois-eteläsuuntainen seudullinen ulkoilureitti. Latureittien on suunniteltu kulkevan seudullisten ulkoilureittien suuntaisesti. Joukkoliikenne käyttää tulevaisuudessakin Hämeenkyläntietä. Bussipysäkit on suunniteltu ajoratapysäkeiksi. Joukkoliikenne käyttää myös alueen itäpuolella olevaa Lintulaaksontietä, jonka katualueen tilanvarauksessa on varauduttu myös raitiotiehen. Kortteiden pysäköinti tapahtuu tonteille. Pysäköintipaikkoja on rakennettava AO-kortteleissa 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Yleiselle pysäköinnille on varattu LP-alue Talvilinnuntien varteen. Myös Talvilinnunkujan kääntöpaikan yhteyteen on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi yleistä pysäköintiä voidaan sallia tarvittaessa tonttikaduilla. Kuva: Kaavakartta Palvelut Alue tukeutuu ympäristön palveluihin Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan vahvistamisen myötä koko alueelle rakennetaan uusi kunnallistekniikka Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen itä- ja keskiosan maaperä on hyvin rakennettavaa. kallio on lähellä maanpintaa. Liikennetunnelin yläpuolisella alueella ei saa tehdä tunnelin kalliokattoon kajoavia toimenpiteitä ilman tienpitäjän suostumusta. Tienpitäjä saa ulottaa maanalaisia ankkureita tai vastaavia lujitusrakenteita vyöhykkeelle, joka ulottuu 15 metriä liikennetunnelin alueen rajan ulkopuolelle. Tällä vyöhykkeellä ei saa tehdä kallion louhintaa eikä mittavaa maankaivua ilman tienpitäjän suostumusta. Alueella ei ole saastunutta maata.

15 15 (19) Kaavan mukainen luonnonympäristö Tehdyn luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ja sen välittömässä lähiympäristössä, Muuttolinnunmäen alueella on kaksi luonnonoloiltaan merkittävää kasvillisuuskohdetta, Gubbmossenin räme ja lounaisosan pähkinälehto. Alueelle on lisäksi kaksi liito-oravan elinaluetta ja yksi lepakoiden käyttämä ruokailualue. Alueen karuimmat kallionlaet ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, mutta kasvistoltaan ne ovat tavanomaisia karuja kallioita. Niiden säilyttäminen lähivirkistysalueen osana on suotavaa. Suurin osa alueen arvokkaimmista luonnonympäristöistä säilyy kaavan toteutuessa. Gubbmossenin räme sijoittuu suojaviheralueelle (EV). Pähkinälehto jää suurimmaksi osaksi (noin 80 %) kaava-alueen ulkopuolelle. Liito-orava-alueet jäävät kokonaan kaava-alueen ulkopuolelle. Maantien alue (LT) haukkaa osan lepakkojen ruokailualuetta sen keskeltä. Suurin osa kallionlakialueista sijoittuu lähivirkistysalueille (VL). 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Kehä II:n jatkeen liikenne aiheuttaa tunnelien suuaukkojen läheisyyteen liikenteen melua ja päästöjä, jos Kehä II:n jatke toteutetaan. Kehä II:n suuaukkojen läheisyyteen on sijoitettu EV-alueet. Myös Hämeenkyläntien liikenne aiheuttaa kadun varren kiinteistöille liikennemelua. Hämeenkyläntien varren kortteleissa on oleskelupihat sijoitettava siten, että ulko-oleskelualueiden melutasojen ohjearvot täyttyvät. Hämeenkyläntien pohjoisosassa rakennusten ääneneristävyyden tulee olla 32 db. Alla on esitetty Muuttolinnunmäen asemakaavan meluselvityksen melukuvat vuoden 2030 ennustetilanteessa, jossa Kehä II:n jatke on toteutunut.

16 16 (19) Kaava-alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, minkä johdosta rakennusten ääneneristävyyden on lentomelua vastaan oltava vähintään 30 db. Kehä II:n jatkeen liikenne-ennuste vuodelle 2030 on ajon/vrk. Ilmanlaadun minimietäisyys on tällöin 28 m ja suositusetäisyys 80 m. Uusi AO-kortteli (50332) sijaitsee noin 85 m päässä Kehä II:n tunnelin suuaukosta, joten ilmanlaadun suositusetäisyys täyttyy. Olemassa olevat AO-korttelit (50361 ja 50362) sijaitsevat yli 55 m päässä Kehä II:n tunnelin suuaukosta, joten ilmanlaadun minimietäisyys täyttyy hyvin. 4.6 Nimistö Alueen olemassa oleva nimistö säilyy pääosin. Uusi nimistö on johdettu vanhasta nimistöstä tai sen aihepiiristä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Uudet asuinkorttelit ja vanhojen kortteleiden lisääntynyt rakennusoikeus tiivistävät ja täydentävät olemassa olevaa Muuttolinnunmäki-Hämevaara yhdyskuntarakennetta. Lisääntyneen rakennusoikeuden ja uusien pientalokortteleiden myötä alueen asukasluku vähintään kaksinkertaistuu vaikuttaen merkittävästi lähialueen palveluiden tarpeeseen ja säilymiseen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutosalueen uuden maankäytön tuottama liikenteen lisäys on katuverkon kannalta vähäinen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Osa alueen luonnonympäristöstä häviää sen jäädessä uuden asutuksen ja Kehä II: alle. Suurin osa alueen arvokkaimmista luonnonympäristöistä säilyy kuitenkin ennallaan. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)

17 17 (19) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Uuden asuinalueen rakentuminen jo osittain olemassa olevan infrastruktuurin varaan on kestävän kehityksen mukaista tehtyjen investointien hyödyntämistä. 5.6 Muut merkittävät vaikutukset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alueen rakentuminen voi alkaa kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaava-alueella on tarkoitus sallia vaihteleva ja moni-ilmeinen yleisilme, eikä sille laadita erillistä kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmaa. 6.3 Toteutuksen seuranta 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Lintuvaara Pohjoinen, alue asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lintuvaara Pohjoinen, alue asemakaavasta on laadittu päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet arkkitehdit Jukka Anttila ja Laura Tuokko sekä liikennesuunnitteluyksikössä suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen. MRA 32 :n mukainen uudelleen nähtäville asettaminen Muuttolinnunmäki, Lintumetsä I ja Lintumetsä II, alue asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävillä ollut kaavaehdotus perustui kaava-alueen keskellä sijaitsevan 110 Kv voimalinjan kaapelointiin ja Kehä II:n tunnelilinjaukseen alueen pohjoislaidalla. Kehä II:n jatkeen rahoitus on osoittautunut epävarmaksi ja kaupunki on teettänyt kesällä 2016 valmistuvan selvityksen jossa tutkitaan Kehä II jatkeen korvaamista muilla yhdyskunta- ja liikenneratkaisuilla. Uudet ratkaisut mahdollisesti vaikuttavat nähtävillä olleen kaavan eteläosan järjestelyihin.

18 18 (19) Voimalinjan kaapelointi sai lausunnoissa kielteistä palautetta, eikä sen neuvotteluissa ole edetty. Kaava on nyt jaettu kahtia, pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Pohjoisessa Muuttolinnunmäki I kaavassa esitetään yleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen Kehä II tunneliratkaisu sekä voimalinjan pohjoispuoliset pientaloalueet. Voimalinjan mahdollinen kaapelointi, mahdolliset Kehä II:n korvaavat järjestelyt, sekä voimalinjan eteläpuoliset pientaloalueet esitetään myöhemmin nähtäville asetettavassa eteläisessä Muuttolinnunmäki kaavassa. Kuva: Vuonna 2010 nähtävillä ollut kaavaehdotus 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 2005 Asemakaavan muutos tuli vireille kaavoituskatsauksessa Kaupunkisuunnittelupäällikön hyväksyi nähtäville Muuttolinnunmäki, Lintumetsä I ja Lintumetsä II, alue asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston Muuttolinnunmäki, Lintumetsä I ja Lintumetsä II, alue asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi nähtäville Muuttolinnunmäki, Lintumetsä I ja Lintumetsä II, alue asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen Muuttolinnunmäki, Lintumetsä I ja Lintumetsä II, alue asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Kaavoituskatsauksessa kaava jaettiin kahteen osaan: Muuttolinnunmäki I, alue ja Muuttolinnunmäki II, alue Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi nähtäville MRA 32 :n mukaisesti Muuttolinnunmäki I, alue , asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen Muuttolinnunmäki I, alue , asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti.

19 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Jukka Anttila arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö