Todetun hormonihäiriön syyksi epäilty aivolisäkeadenooma
|
|
- Jari Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Sellan alueen kuvantaminen Eero Ilkko, Eija Pääkkö, Juhani Laitinen ja Juhani Pyhtinen Sellan alueen sairauksien toteaminen ja aivolisäkekasvainten kirurginen hoito edellyttävät kudosmuutosten tarkkaa radiologista paikantamista. Sellan ympäristössä on pieniä rakenteita, joiden kuvantaminen on välttämätöntä arvioitaessa kasvainten vaikutuksia ja valittaessa parasta leikkaustekniikkaa. Kasvainten leikkaus- ja lääkehoidon tehoa on mahdollista seurata radiologisesti. Kuvantamismenetelmien tehokas käyttö edellyttää paitsi tekniikan hallintaa myös sellan alueen anatomian ja sairauksien tuntemusta. Todetun hormonihäiriön syyksi epäilty aivolisäkeadenooma on yleisin syy sellan seutua koskevaan radiologiseen konsultaatioon. Neurologinen oire, tavallisimmin näkökenttäpuutos tai aivohermohalvaus, saattavat myös herättää epäilyn kasvaimesta. Radiologi joutuu selvittämään mahdollisen kasvaimen sijainnin ja koon (mikroadenooma 10 mm tai alle, makroadenooma yli 10 mm) ja sen, onko kasvain levinnyt sellan ympäristöön. Radiologiset tutkimukset ovat keskeisiä leikkauksen suunnittelussa (Valtonen ym. 1995). Muita sellan alueen kasvaimia ovat meningeooma, etäpesäkkeet, kraniofaryngiooma, teratooma, germinooma, epidermoidija dermoidituumori, lipooma ja hamartooma. Näköhermogliooma saattaa kasvaa kiasman alueelle. Aivolisäkkeen etulohkon lymfosyyttinen tulehdus, sellan alueen granulomatoottiset tulehdukset ja absessi ovat harvinaisia sellan alueen sairauksia. Verisuoniperäiset muutokset, joista apopleksia syntyy tavallisimmin makroadenooman aiheuttaman verenkiertohäiriön seurauksena ja Sheehanin oireyhtymä synnytyksen jälkeen, voivat vaurioittaa aivolisäkettä. Rakenteelliset poikkeavuudet ovat myös tärkeä tutkimusaihe. Esimerkiksi aivolisäkkeen varsi saattaa olla»poikki» ja takalohko sijaita tavallista korkeammalla hypotalamuksen alapinnalla, ja nämä muutokset voivat olla kasvuhäiriön syynä. Tutkimusmenetelmät Ennen tietokonetomografiaa (TT) ja magneettikuvausta (MK) sellan alueen radiologinen diagnostiikka tehtiin natiivikuvin ja angiografialla. Natiivikuvaukselle ei ole nykyään aiheita. Kasvainten verisuonitusta joudutaan joskus ennen leikkausta tutkimaan angiografialla, jota tarvitaan myös aneurysman pois sulkemiseen. Kortikotropiinia (ACTH) tuottavat adenoomat ovat tavallisesti pieniä ja voivat näkyä huonosti MK:ssa ja TT:ssä. Tällöin on mahdollista käyttää ACTH:sta riippuvaisen Cushingin oireyhtymän osoittamiseen verinäytteiden ottoa sinus petrosus inferioreista. Tätä varten katetroidaan perifeerinen laskimo ja lisäksi sisemmän kaulalaskimon kautta kumpikin sinus petrosus inferior. ACTH- ja tyreotropiinipitoisuuksien perusteella on mahdollista saada selville, onko aivolisäkkeessä adenooma ja kummalla puolella aivolisäkettä ylimääräisen hormonin syntypaikka sijaitsee. Tietokonetomografia tehdään käyttäen tarpeeksi pientä kuvausalaa (FOV 160 mm) ohuin (1 3 mm) koronaalileikkein ennen varjoainetehostusta ja sen jälkeen. Magneettikuvauksessa olemme käyttäneet 3 mm:n paksuisia T1-painotteisia (TR/TE/AQ 500 ms/15 ms/3, FOV 210 mm) spinkaiku- (SE), sagittaali- ja koronaalikuvia ja ainakin koronaalisuunnassa myös varjoaine- Duodecim 113: 23 30,
2 Kolmanteen aivokammioon liittyvä infundibulaarinen rekessi Kiasma Aivolisäkkeen varsi Diaphragma sellae Etulohko Pars tuberalis Pars distalis Pars intermedia Takalohko K u v a 1. Kaavio sellan alueen anatomiasta. Keskisagittaalileike. tehostusta. Jos kyse on ensitutkimuksesta, ovat T2-painotteiset (turbo)se-kuvat (TR/TE/AQ ms/90 ms/1, FOV 210 mm) suositeltavia. Vaikka useimmat adenoomat näkyvät ilman varjoainetehostusta otetuissa T1-painotteisissa kuvissa, on T2-painotteisilla kuvilla tai varjoainetehostuksella todettu saatavan lisätietoa noin 10 %:ssa tapauksia (Elster 1993a). Dynaamista kuvaustapaa on mahdollista soveltaa sekä TT:ssä että MK:ssa. Tällöin laskimoon annetun varjoaineannoksen jälkeen kuvataan koronaalileikkeet samasta paikasta aivolisäkettä ajan kuluessa. Mikroadenoomat tehostuvat normaalia aivolisäkettä hitaammin. Dynaaminen kuvaustapa MK:ssa parantaa osuvuutta mikroadenooman toteamisessa (Kucharczyk ym. 1994). Kenttäkaikusekvenssiä on suositeltu dynaamisessa kuvauksessa (Elster 1993a), mutta muutoin sille ei liene käyttöä. päänvaltimot ovat sellan vieressä sinus cavernosusten sisällä. Sellan yläpuolella on kiasma. Aivolisäkkeessä on Rathken taskusta kehittynyt etulohko (adenohypofyysi) ja hypotalamuksesta alaspäin kehittynyt takalohko (neurohypofyysi). Etulohkossa on kolme osaa: pars tuberalis, pars distalis ja pars intermedia (kuva 1). Pars tuberalis on hento rakenne aivolisäkkeen varren etupuolella. Pars intermedia on etu- ja takalohkon välinen kudosalue, jossa voi olla myös TT- Anatomia Luisen sellan sisällä olevan aivolisäkkeen erottaa subaraknoidaalitilasta kovakalvon muodostama väliseinä (diaphragma sellae), jonka läpi aivolisäkkeen varsi (infundibulum) tulee hypotalamuksesta. Aivolisäkkeen molemmin puolin sijaitsee sinus cavernosus, joka on kovakalvon ympäröimä laskimoiden muodostama verkosto. Sinus cavernosuksissa kulkevat III, IV ja VI aivohermo sekä V:n aivohermon 2. ja 3. haara. Sisemmät K u v a 2. T1-painotteinen magneettikuva ilman varjoainetehostusta. Sellan oikeassa reunassa on aivolisäkettä niukkasignaalisempi alue (valkoiset nuolet). Kyseessä on prolaktinooma. Aivolisäke ja sen varsi (valkoinen nuolen pää) ovat siirtyneet vasemmalle. 24 E. Ilkko ym.
3 tutkimuksessa näkyviä pieniä kystisiä rakenteita (Hirsch ym. 1991a). Pääasiallisen osan sellansisäisestä etulohkosta muodostaa pars distalis, jossa on ainakin viidenlaisia eri hormoneja erittäviä solutyyppejä: laktotroopit, somatotroopit, tyreotroopit, gonadotroopit ja kortikotroopit (Sane 1988, Pelkonen 1992, Elster 1993a). Immunohistokemiallisin menetelmin on pystytty paikantamaan eri solutyyppien sijainti pars distaliksessa. Prolaktiinia ja kasvuhormonia tuottavat solut ovat rauhasen lateraaliosissa, muut keskialueella. Aivolisäke ja sen yläpuolella sijaitseva hypotalamus muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa on oma hormonien eritystä säätelevä järjestelmä (Pelkonen 1992). Runsaasti verisuonittunut takalohko erittää kahta hormonia: vasopressiinia ja oksitosiinia, jotka syntyvät hypotalamuksen alueella. Aivolisäkkeen koko vaihtelee iän myötä. Lapsuusiässä rauhanen on yläpinnaltaan tasainen tai kovera ja sen korkeus on 2 6 mm (Argyropoulou ym. 1991). Puberteetissa aivolisäke suurenee ja saattaa olla tytöillä jopa 10 mm korkea ja muodoltaan pallomainen (Hayakawa ym. 1989). Pojilla ja miehillä rauhasen korkeus on enimmillään 7 8 mm (Peyster ym. 1986). Aikuisiässä koko säilyy melko vakiona, tosin kuukautiskierron myötä korkeus saattaa vaihdella noin 0.5 mm. Raskauden aikana aivolisäke saattaa suurentua 0.1 mm viikossa ja maksimikorkeus olla 12 mm. Raskauden jälkeen koko palautuu nopeasti entiseksi ensimmäisen viikon aikana (Elster 1993b). Aivolisäkkeen takalohko näkyy usein T1-painotteisissa magneettikuvissa kirkkaana signaalinvoimistumana, jonka aiheuttajana ovat mahdollisesti antidiureettisen hormonin kantajaproteiinit (neurofysiinit) (Elster 1993b). Tämä»bright spot» on nähtävissä %:lla ihmisistä (Brooks ym. 1989), eikä sitä tule sekoittaa mihinkään kasvaimeen. Aivolisäkkeen kasvaimet TT on todettu hyväksi menetelmäksi aivolisäkeadenooman toteamisessa (Kuuliala 1983, 1984). TT-kuvauksessa teknisenä vaikeutena on koronaalisuunnan leikkeiden saaminen lapsipotilailta ja vanhuksilta, koska päätä täytyy kuvausta varten taivuttaa voimakkaasti taaksepäin. Hammaspaikoista tulevat virhejuosteet myös vaikeuttavat TT-kuvausta. Vaikka vielä nykyäänkin TT:tä on suositeltu ensisijaiseksi tutkimusmenetelmäksi halvempana vaihtoehtona mageettikuvauksen sijaan (Wu ja Thuomas 1995), jälkimmäinen on A B K u v a 3. A) Varjoainetehosteisessa TT-kuvassa sellan seudun makroadenooma yltää korkealle suprasellaarisisternaan. Kasvain painaa päänvaltimoita ja kiasmaa ja ulottuu myös sfenoidaalionteloihin. B) Varjoainetehosteisessa T1-painotteisessa magneettikuvassa päänvaltimot (mustat nuolet) ovat selvästi siirtyneet lateraalisuuntaan. Kasvain ulottuu hypotalamuksen alaosaan ja painaa kiasmaa (musta nuolenpää). Sellan alueen kuvantaminen 25
4 K u v a 4. Varjoainetehosteinen T1-painotteinen sagittaalisuunnan magneettikuva. Sellan etupuolella planum sfenoidalen päällä on sellan etuosaan ulottuva meningeooma (valkoiset nuolet). H = aivolisäke, S = sfenoidaaliontelo. parempi. MK:n herkkyys adenoomadiagnostiikassa on arvioitavissa %:ksi ja vastaavasti ilman varjoainetta tehdyn MK:n ja varjoainetehosteisen TT:n herkkyys %:ksi (Elster 1993a, b). Adenoomaa muistuttava harventuma on todettu TT:ssä 20 %:lla potilaista (Chambers ym. 1982), ja MK:ssa vääriä positiivisia pesäkelöydöksiä on todettu jopa runsaammin (Elster 1993a). Toisaalta ruumiinavauksessa on löydetty %:lta oireettomista ihmisistä adenooma, %:lta pars intermedian kysta, 1 3 %:lta paikallinen infarkti ja 1 5 %:lta piilevä etäpesäke (Elster 1993b). Adenoomista noin 25 % on toimimattomia, ja ne tulevat esille sattumalöydöksinä tai aiheuttaessaan painevaikutuksen oireita, kuten päänsärkyä, näkökenttäpuutoksia, aivohermohalvauksia tai likvorivuotoa nenästä (Elster 1993a). MK:ssa mikroadenooma näkyy %:ssa tapauksista signaalinheikentymänä T1-painotteisissa kuvissa ja kolmasosasta puoleen tapauksista signaalinvoimistumana T2-kuvissa (Kucharczyk ym. 1986) (kuva 2). Dynaamisesta kuvausmenetelmästä on apua sekä TT:ssä että MK:ssa. Heti varjoaineen annon jälkeen adenooma näkyy ympäristöönsä verrattuna harventumana TT:ssä tai signaalinheikentymänä MK:ssa, ja ero tasoittuu nopeasti ajan myötä (kuva 9 A). Löydöstä tulee aina verrata kliiniseen oirekuvaan muistaen, että 25 % adenoomista on toimimattomia ja että toisaalta 10 % niistä erittää kahta tai useampaa hormonia (Elster 1993a). Lisäksi kannattaa huomioida, että aivolisäkkeen solujakauman perus- A B K u v a 5. A) Transaksiaalisessa TT-kuvassa näkyy pääosin kystinen kraniofaryngiooma (k), jonka etuosassa on poikittainen, pitkulainen kalkkivyöhyke. B) T1-painotteinen sagittaalisuunnan magneettikuva ilman varjoainetehostusta. Kraniofaryngiooman kystinen osa painaa selvästi hypotalamusta, ja kolmas aivokammio näkyy kapeana vyöhykkeenä (valkoiset nuolet). Kasvain painaa myös aivorungon yläosaa. Aivolisäke (valkoinen nuolenpää) on tavanomaista pystymmässä ja eteenpäin työntynyt. Sellan luinen takaseinä on syöpynyt. 26 E. Ilkko ym.
5 teella prolaktiinia ja kasvuhormonia erittävät adenoomat ovat rauhasen lateraaliosissa ja ACTH:ta erittävää adenoomaa kannattaa etsiä keskiosasta. Makroadenoomat ovat signaali-intensiteetiltään vaihtelevia MK:ssa ja näkyvät usein jo kokonsa perusteella (kuvat 3 A, B). Rathken taskun kystat ovat kehittyneet kraniofaryngeooman tavoin Rathken taskusta mutta ovat tavallisesti pienempiä ja melkein aina sellansisäisiä. Radiologinen löydös riippuu kasvaimen rakenteesta ja siitä, onko kasvaimessa seroosista nestettä, joka näkyy signaalinheikentymänä T1- kuvissa ja signaalinvoimistumana T2-kuvissa, vai mukoidia rakennetta, joka on omiaan vähentämään signaali-intensiteettiä T2-kuvissa. Rathken taskun kystat saattavat näkyä myös signaalinvoimistumina T1-kuvissa. Para- ja suprasellaariset kasvaimet K u v a 6. Varjoainetehosteinen T1-painotteinen koronaalisuunnan magneettikuva. Sellan oikeassa reunassa on sinus cavernosukseen ja sfenoidaalionteloon ulottuva kasvain (M), jonka raja vähän vasemmalle siirtyneeseen aivolisäkkeeseen nähden ei näy tarkasti. Kyseessä on melanooman etäpesäke. Kaikista kallonsisäisistä meningeoomista 10 % on parasellaarisia (Naheedy ym. 1987). Parasellaariset meningeoomat ovat lähtöisin diaphragma sellaesta, tuberculum sellaesta tai planum sphenoidalesta (kuva 4). Meningeooma tehostuu voimakkaasti varjoaineella sekä TT:ssä että MK:ssa. T2-kuvissa signaali-intensiteetti vaihtelee ja meningeooma saattaa olla vaikeasti erotettavissa aivoaineesta. Varjoainetehosteinen MK antaa tavallisesti hyvän kuvan kasvaimesta ja sen lähtökohdasta, ja erotusdiagnoosi aivolisäkekasvaimiin nähden voidaan tavallisesti tehdä sen avulla. TT näyttää luurakenteen syöpymisen ja kalkkiutumat MK:ta paremmin, ja TT:tä on suositeltu jopa ensisijaiseksi tutkimusmenetelmäksi (Naheedy ym. 1987). Myös olfaktoriusseudun ja sfenoidaalisiiven meningeoomat saattavat yltää sellan seutuun. Kraniofaryngioomista 50 % vaurioittaa sellaa ja yksi viidesosa on sellansisäisiä (Petito ym. 1976). Kasvaimen rakenne on epäyhtenäinen; 80 %:ssa on kalkkia ja 85 %:ssa kystia (Young ym. 1987). Puolessa tapauksista T1-kuvissa näkyy signaalinvoimistumaa sisältäviä alueita, jotka ovat methemoglobiinia, proteiinipitoista eritettä tai kolesterolia (Ahmadi ym. 1992). Erityisesti kystiset osat näkyvät MK:ssa hyvin, ja MK on suositeltava ensisijainen tutkimusmenetelmä kraniofaryngioomien diagnostiikassa, vaikka se ei näytä kalkkiutumia niin hyvin kuin TT (Hald ym. 1995) (kuvat 5 A, B). Kiasman alueelle ulottuva näköhermogliooma näkyy parhaiten MK:ssa, tavallisimmin T1-kuvissa. Kasvain voi ainakin osittain tehostua varjoaineella. Sinus cavernosuksen seudussa olevat pienet lipoomat näkyvät usein hyvin TT-kuvissa ja T1-painotteisissa magneettikuvissa. Näillä lipoomilla ei katsota olevan kliinistä merkitystä. Sellan alueella esiintyy myös kasvainten etäpesäkkeitä (kuva 6). Ennenaikaisen puberteetin harvinainen syy saattaa olla hypotalamuksen pohjassa (tuber cinereumissa) oleva synnynnäinen epämuodostuma hamartooma (kuva 7). MK:ssa hamartoomien signaali-intensiteetti on useimmiten sama kuin harmaan aineen sekä T1- että T2-kuvissa, mikä on tärkeä erotusdiagnostinen piirre puuttuvan varjoainetehostuman lisäksi, mutta hamartoomat saattavat näkyä myös signaalinvoimistumina T2- kuvissa (Hirsh ym. 1991b). Muita sellan alueen sairauksia Aivolisäkkeen etulohkon lymfosyyttinen tulehdus (adenohypofysiitti) on harvinainen sairaus, joka esiintyy lähes aina naisilla ja tavallisesti ras- Sellan alueen kuvantaminen 27
6 K u v a 7. T1-painotteinen sagittaalisuunnan magneettikuva. Kyseessä on seitsemän vuoden yhdeksän kuukauden ikäinen tyttö, joka oli tutkimuksissa ennanaikaisen puberteetin takia. Recessus infundibulariksen takaseinässä on pieni alaspäin suuntautuva pullistuma, joka sopii hamartoomaksi (valkoinen nuoli). Aivolisäkkeen takalohko (musta nuoli) näkyy normaalina signaalinvoimistumana. kauden aikana tai synnytyksen jälkeen (kuvat 8 A, B). Kyseessä on ilmeisesti autoimmuunitapahtuma. Siinä kertyy lymfosyyttejä aivolisäkkeeseen, joka laajenee ja saattaa muistuttaa makroadenoomaa tai meningeoomaa (McGrail ym. 1987, Meichner ym. 1987, Stelmach ja O Day 1991). Sarkoidoosi ja tuberkuloosi saattavat joskus vioittaa keskushermostoa ja aivokalvoja. Tyyppipaikka leptomeningien muutoksille on suprasellaarisisternan alue. Löydökset ovat hyvin nähtävissä varjoainetehosteisessa MK:ssa, jossa todetaan aivokalvojen epänormaali tehostuminen ja paksuntuminen. Tyhjä sella johtuu diaphragma sellaen pitämättömyydestä, jolloin likvoria pulsoituu sellaan. Sella saattaa ajan mittaan laajentua ilman luun tuhoutumista. Tyhjä sella voi olla myös leikkauksenjälkeinen muutos. TT on tavallisesti luotettava osoittamaan tyhjän sellan, joka näkyy tasaisena harventuma-alueena. Myös TT-sisternografiaa on käytetty lähinnä erillisen kystan pois sulkemiseksi (Hoffman ja Tindall 1980). Kun kyseessä on tyhjä sella, kiasmaan tai muihin sellan lähellä oleviin rakenteisiin ei kohdistu painetta ja aivolisäkkeen varsi on keskiviivassa (Naheedy ym. 1987). MK on paras menetelmä tyhjän sellan toteamiseen. Sellansisäinen likvori näkyy signaalinheikentymänä T1-painotteisissa kuvissa ja signaalinvoimistumana T2-kuvissa; signaali-intensiteetti on siis sama kuin likvorilla. Vaikka sella näyttää TT:ssä tyhjältä, on MK:ssa usein todettavissa rauhaskudosta kapeana vyöhykkeenä jossain kohtaa sellan seinämän myötäisesti. A B K u v a 8. A) T1-painotteinen varjoainetehosteinen koronaalisuunnan magneettikuva. Sellan seudun muutos näkyy pääosin signaalinheikentymänä ja tehostuu reunoiltaan voimakkaasti ja painaa kiasmaa (mustat nuolet). Aivolisäkkeen etulohkon lymfosyyttiseen tulehdukseen sopiva löydös aiheutti 42-vuotiaalle naispotilaalle synnytyksen jälkeen silmän liikehermon halvauksen ja päänsärkyä. B) Tilanne hydrokortisonihoidon jälkeen. Sellan seudussa ollut pehmytkudosmuutos on painunut kokoon. Kiasma (mustat nuolet) on vetäytynyt mukana, ja ilmeisesti se on kiinnittynyt sellan sisällön yläpintaan. 28 E. Ilkko ym.
7 Tyhjä sella on tavallisesti oireeton, mutta joskus harvoin pitkäaikaiseen oireyhtymään saattaa liittyä kiasman painuminen sellaan päin, ja siitä voi seurata näkökenttädefektejä (Bursztym ym. 1983). Tyhjä sella -oireyhtymässä on todettu myös hormonihoitoa vaativia aivolisäkkeen toimintahäiriöitä (Niskanen ym. 1988). Diabetes insipiduksessa aivolisäkkeen takalohko ei näy signaalinvoimistumana, mutta koska se voi puuttua myös terveiltä, löydös on epäspesifinen. Siitä huolimatta MK auttaa tutkittaessa diabetes insipidusta, jonka syynä on 50 %:ssa trauma tai leikkaus, ja rakenteelliset poikkeavuudet näkyvät hyvin T1-painotteisissa kuvissa. Muita syitä ovat kasvaimet, erityisesti germinooma. Taudin syy on 25 %:lla tuntematon. (Elster 1993b). Synnynnäisesti normaalia pienemmän aivolisäkkeen lisäksi hypoplasian syynä voi olla lapsuusiässä saatu sädehoito. Leukemian johdosta keskushermoston sädehoitoa saaneilla on todettu MK:ssa selvästi normaalia pienempiä aivolisäkkeitä (Pääkkö ym. 1994). Pieni aivolisäke korreloi näillä potilailla lyhytkasvuisuuteen. Lopuksi Vaikka perusmenetelmät ovat vakiintuneet, kannattaa TT:lle ja MK:lle etsiä uusia sovelluksia. Kolmiulotteisen (3D) TT:n on todettu antavan lisätietoa varsinkin sellatuumoreiden diagnostiikassa (Gillespie ym. 1987). Itse olemme käyttäneet 3D-TT:tä ennen transsfenoidaalista leikkausta. Kuvien perusteella leikkaava lääkäri voi tutustua leikkausreittiin ennalta ja tietää leikkaustilanteessa, minkä luupoimun takana ovat sisemmät päänvaltimot ja mistä kohtaa on paras pääsy adenoomaan (kuvat 9 A, B). Havainnollisuutta parantaa, jos kaksi 3D-kuvaa tulostetaan 6 asteen kääntökulmaa käyttäen ja kuvia katsotaan stereoskooppisesti. Leikkauksen huolellinen suunnittelu on tärkeää, sillä mahdollisen leikkauksessa aiheutetun panhypopituitarismin lääkehoito on huomattavan kallista. Radiologian merkitys korostuu myös tässä suhteessa, ja todennäköistä on, että panostamalla voimavaroja mahdollisimman korkeatasoiseen radiologiseen diagnostiikkaan säästetään kustannuksissa muualla. Ennen kaikkea kuitenkin tarkempi kuvantaminen mahdollistaa entistä paremman sellan alueen sairauksien hoidon, mikä on kustannussäästöjäkin tärkeämpi asia. Tutkimusmenetelmien kehittyminen on tarkentanut sellan seudun sairauksien toteamista. A B K u v a 9. A) Varjoainetehosteinen T1-painotteinen magneettikuva. Aivolisäkkeen vasemmassa reunassa on hentona signaalinheikentymänä näkyvä mikroadenooma (mustat nuolet). B) Kolmiulotteinen koronaalisuunnan varjoainetehosteinen TT-kuva, jossa näkyvät sfenoidaaliontelot, päänvaltimot ja aivolisäkkeen varsi (musta nuolenpää). Valtimon kulku (mustat nuolet) luuseinämän takana voidaan paikantaa vertailemalla eri suuntien reformaatiokuvia 3D-kuvaan. Sfenoidaaliontelon väliseinät näkyvät kuten magneettikuvissa. Edullisin avauskohta sellan etuseinämässä adenoomaa ajatellen on merkitty tähdellä. Sellan alueen kuvantaminen 29
8 Kirjallisuutta Argyropoulou M, Perignon F, Brunelle F, ym.: Height of normal pituitary gland as a function of age evaluated by magnetic resonance imaging. Pediatr Radiol 21: , 1991 Ahmadi J, Destian S, Apuzzo M L J, ym.: Cystic fluid in craniopharyngeomas: MR imaging and quantitative analysis. Radiology 182: , 1992 Bursztym E M, Lavyne M H, Aisen M: Empty sella syndrome with intrasellar herniation of the optic chiasm. Am J Neuroradiol 4: , 1983 Brooks B S, El Gammal T, Allison J D, ym.: Frequency and variation of the posterior pituitary bright signal on MR images. Am J Neuroradiol 10: , 1989 Chambers E F, Turski P A, LaMasters D, ym.: Regions of low density in the contrast-enhanced pituitary gland: Normal and pathologic processes. Radiology 144: , 1982 Elster A D: Imaging of the sella: anatomy and pathology. Semin Ultrasound CT MRI 14: , 1993(a) Elster A D: Modern imaging of the pituitary. Radiology 187: 1 14, 1993(b) Gillespie J E, Adams J E, Isherwood I: Three dimensional computed tomographic reformations of sellar and para-sellar lesions. Neuroradiology 29: 30 35, 1987 Hald J K, Eldevik O P, Skalpe I O: Craniopharyngeoma identification by CT and MR imaging. Acta Radiol 36: , 1995 Hayakawa K, Konishsi Y, Matsuda T, ym.: Development and aging of brain midline structures: Assessment with MR imaging. Radiology 172: , 1989 Hirsch W L, Poppolo H N N, Hayman L A, ym.: Sella and parasellar regions: normal anatomy. Kirjassa: MR and CT imaging of the head, neck, and spine. 2. painos, s Toim. R E Latchaw. Mosby Year Book, St Louis 1991(a) Hirsch W L, Poppolo H N N, Hayman L A, ym.: Sella and parasellar regions: Pathology. Kirjassa: MR and CT imaging of the head, neck, and spine. 2. painos, s Toim. R E Latchaw. Mosby Year Book, St Louis 1991(b) Hoffman J C, Tindall G T: Diagnosis of empty sella syndrome using Amipaque cisternography with computerized tomography. J Neurosurg 52: , 1980 Kucharczyk W, Davis D O, Kelly V M, ym.: Pituitary adenomas: high-resolution MR imaging at 1.5 T. Radiology 161: , 1986 Kucharzyrk W, Bishop J E, Plewes D B, ym.: Detection of pituitary microadenomas: Comparison of dynamic keyhole fast spinecho, unenhanced, and conventional contrast-enhanched MR imaging. Am J Roentgenol 163: , 1994 Kuuliala I: Computed tomography of pituitary adenomas. Clinical studies in radiologic methodology. Väitöskirja, Turun yliopisto 1983 Kuuliala I: Tietokonetomografia hypofyysiadenoomien diagnostiikassa. Suom Lääkäril 39: , 1984 McGrail K M, Beyerl B D, Black P M, ym.: Lymphocytic adenohypofysitis of pregnancy with complete recovery. Neurosurgery 20: , 1987 Meichner R H, Riggio S, Manz H J, ym.: Lymphocytic adenohypophysitis causing pituitary mass. Neurology 37: , 1987 Naheedy M H, Haag J R, Azar-Kia B, ym.: MRI and CT of sellar and parasellar disorders. Radiol Clin North Am 25: , 1987 Niskanen L, Korhonen T, Puranen M, ym.: Aivolisäkkeen toiminta ja tyhjä sella. Duodecim 104: , 1988 Peyster R G, Adler L P, Viscarello R R, ym.: CT of the normal pituitary gland. Neuroradiology 28: , 1986 Pelkonen R: Hypothalamus, aivolisäke ja käpylisäke. Kirjassa: Kliininen endokrinologia, s Toim. B-A Lamberg, V Koivisto, R Pelkonen. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1992 Petito C K, DeGirolami U, Earle K M: Craniopharyngeomas: a clinical and pathological review. Cancer 37: , 1976 Pääkkö E, Talvensaari K, Pyhtinen J, ym.: Decreased pituitary gland height after radiation treatment to the hypothalamic-pituitary axis evaluated by MR. Am J Neuroradiol 15: , 1994 Valtonen S, Viikari J, Nordman E: Aivolisäkkeen kasvainten hoito. Duodecim 111: , 1995 Wu W, Thuomas K.-Å: Pituitary microadenoma. MR appearance and correlation with CT. Acta Radiol 36: , 1995 Young S C, Zimmerman R A, Nowell M A, ym.: Giant cystic craniopharyngeomas. Neuroradiology 29: , 1987 Sane T: Aivolisäkekasvainten biologia, diagnostiikka ja hoito. Duodecim 104: , 1988 Stelmach M, O Day J: Rapid change in visual fields associated with supracellar lymphocytic hypophysitis. J Clin Neuro-ophtal 11: 19 24, 1991 EERO ILKKO, LKT, erikoislääkäri EIJA PÄÄKKÖ, LT, erikoislääkäri JUHANI LAITINEN, LL, erikoislääkäri JUHANI PYHTINEN, apulaisprofessori OYS:n radiologian klinikka, Oulu Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Aivolisäke eli hypofyysi sijaitsee silmien
KATSAUS Saara Metso, Joonas Haapasalo, Frank Sievers, Hannu Haapasalo ja Pia Jaatinen Aivolisäkekasvainten diagnostiikka Yleisimpiä aivolisäkkeen alueen kasvaimia ovat adenoomat eli hyvänlaatuiset rauhaskasvaimet.
LisätiedotAivolisäkekasvaimet endokrinologin näkökulmasta. Vesa Ilvesmäki 24.3.2012
Aivolisäkekasvaimet endokrinologin näkökulmasta Vesa Ilvesmäki 24.3.2012 Umpieritysrauhaset Aivolisäkkeen sijainti Aivolisäkkeen seudun anatomiaa Aivolisäke sijaitsee kallon pohjan sella turcicassa luiden
LisätiedotAivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista
SELLASIA ME OLEMME Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista jo vuodesta 1997 lähtien. Yhdistyksemme tarjoaa vertaistukea yhteyden samaa sairautta sairastavaan!
LisätiedotVatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto
Näin tutkin Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteiden ripeä kehitys viime vuosina on luonut
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotAivolisäkekasvainten hoito
KATSAUS Paula Lindholm, Niina Matikainen, Minna Soinio, Leena Kivipelto, Atte Karppinen ja Melissa Rahi Aivolisäkekasvainten hoito Aivolisäkekasvainten hoitopäätökseen (seuranta, leikkaus, lääke- tai sädehoito)
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotEila Lantto HUS-Kuvantaminen
Eila Lantto HUS-Kuvantaminen } Mitä sattumalöydöksellä tarkoitetaan? } Sattumalöydösten esiintyminen ja merkitys } Miten sattumalöydökseen tulisi suhtautua, jos se löytyy Maksasta Sappirakosta Pernasta
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotRintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen
Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotSpondylartropatioiden moderni kuvantaminen
Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotSattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP
Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP 2.11.2017 Taustaa ja määritelmiä Tavallisimpia sattumalöydöksiä Sattumalöydöksien merkityksestä Voidaanko
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
Lisätiedot9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotKorva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen
Katsaus Eero Ilkko, Heikki Löppönen, Osmo Tervonen, Juhani Pyhtinen ja Virpi Karhula Kuulon heikkenemisen syyn selvittäminen ja nykyaikainen korvakirurgia asettavat kuvantamisdiagnostiikalle uusia vaatimuksia.
LisätiedotHORMONITOIMINTAAN VAIKUTTAVAT AIVOLISÄKKEEN KASVAIMET LAPSILLA JA NUORILLA OYS:n Lasten ja nuorten endokrinologian klinikka
HORMONITOIMINTAAN VAIKUTTAVAT AIVOLISÄKKEEN KASVAIMET LAPSILLA JA NUORILLA OYS:n Lasten ja nuorten endokrinologian klinikka Aura, Lotta Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen tutkinto-ohjelma Lääketieteellinen
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotTavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.
Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka
TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotKeuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010
Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotSelkävaivat ovat niin yleisiä ja suurin osa itsestään
Selkävaivat Minna Erkintalo, Hannu Suoranta ja Hannu Manninen Kaikkia selkävaivaisia ei ole tarkoituksenmukaista tutkia kuvantamalla. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia, jos vaivat jatkuvat yli kuusi
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotMitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS
Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotNenän sivuonteloiden kuvantaminen
Katsaus Eero Ilkko, Antti Raappana, Aila Kristo, Jaakko Niinimäki ja Tapio Pirilä Nenän sivuonteloiden kuvantaminen Toistuva tai krooninen nenän sivuonteloiden tulehdus vaatii usein tarkempia selvittelyjä,
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotLiite III. Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin
Liite III Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin Huomaa: Kyseessä olevat valmistetietojen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päivittävät tämän
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotOireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen?
Katsaus tieteessä Eija Pääkkö dosentti, osastonylilääkäri OYS, kuvantaminen eija.paakko@ppshp.fi Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen? Kaikukuvaus on hyvä ensilinjan
LisätiedotZomacton 10mg/ml injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten Versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Zomacton 10mg/ml injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 10.9.2015 Versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotRintojen kuvantaminen. 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen
Rintojen kuvantaminen 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen Rintasyöpä Yleisin naisten syöpä teollisuusmaissa, Suomessa n. 5000 uutta joka vuosi. Mammografiaseulonta 50-69 v. oireettomille naisille
LisätiedotSykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto
Katsaus Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka Tapani Tikkakoski, Michaela K. ode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Sykkivän tinnituksen yleisimmät kuvantamismenetelmin todettavat syyt ovat verisuonivariaatiot,
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotDGN KUVANTAMISMENETELMÄT, NIIDEN FYSIKAALISET PERUSTEET, TEKNIIKAT JA KÄYTTÖ DIAGNOSTIIKASSA JA KLIINISTEN ONGELMIEN SELVITTELYSSÄ
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Radiologian opetus 2016-2017 Keskeisyys Taso Toteutuminen RyhmäOpetus Johdanto (J=pakollinen
LisätiedotKATSAUS. Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa. Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala
KATSAUS Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Magneettikuvaus vahvakenttälaitteilla ja nykyaikaisilla pintakeloilla antaa tarkan käsityksen ylävatsan
LisätiedotRetinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS
Retinan periferiaa Liisa Marttila Silmät el, KYS Ei ole Sidonnaisuudet Verkkokalvorepeämät ja niiden yhteys verkkokalvoirtaumiin Takalasiaiskalvon irtauma (PVD) ja sen yhteys vek-irtaumiin Laserin/kryon
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotPERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola
PERIPROTEETTISET MURTUMAT 19.4.2007 Maija Pesola oyl, K-SKS Määritelmästä Klassisesti: vähäisen trauman aiheuttama tekoniveleen liittyvä murtuma (oma M- alkuinen dg-numero) Käytännössä: Mistä tahansa syystä
LisätiedotPeräsuolisyövän kuvantaminen hoitopäätösten avain
TEEMA SUOLISTOSYÖPÄ NÄIN TUTKIN Ritja Savolainen Peräsuolisyövän kuvantaminen hoitopäätösten avain Peräsuolen laadukas magneettikuvaus ja tutkimustulosten ilmoittaminen strukturoidun lausunnon muodossa
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotAlkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot
Katsaus Michaela K. Bode, Ari Karttunen, Vesa Karttunen ja Pekka Jartti Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
Lisätiedot9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
SÄDETURVAPÄIVÄT 10. - 11.11.2016 Torstai 10.11.2016 9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.45 10.35 Mitä radiologiassa on tapahtunut 40 vuoden aikana professori
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotSubaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella
Subaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella Lasse Uotila HUSLAB Meilahden sairaalan laboratorio 16.11.2012 1 Subaraknoidaalivuodon (SAV) syitä Ei-traumaattiset vuotava aivovaltimon
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVastasyntyneen/keskosen aivojen ultraäänitutkimus
Vastasyntyneen/keskosen aivojen ultraäänitutkimus Suomen perinatologisen seuran ja Suomen lastenradiologikerhon suositus vastasyntyneen tai keskosen pään uä-tutkimuksen suorittamisesta ja dokumentoinnista.
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSelkäytimen kureutuminen kovan aivokalvon repeämään
Tapausselostus Selkäytimen kureutuminen kovan aivokalvon repeämään Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Pekka Jartti, Ari Karttunen, Matti Heiskari ja Juha Hernesniemi Selkäytimen kureutuminen
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotMUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO
MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä
LisätiedotIsotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy
Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotS Magneettikuvauksen sovellukset Viikkoharjoitukset
S-66.3326 Magneettikuvauksen sovellukset Viikkoharjoitukset Tehtävät 8.16, 8.17 ja 9.33 Ryhmä 11: Jukka Remes, Tuomas Svärd ja Tuomo Starck Radiologian klinikka, 26.5.2010 OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotNuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS
Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotMustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti Kirsti Villikka, Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu
LisätiedotMilloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa?
Näin tutkin Ritva Järvenpää, Kirsi Laasonen, Seppo Saarelainen ja Seppo Soimakallio Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa? Rintakehä on yleisin ihmiskehon kuvantamiskohde, ja
Lisätiedot