Opiskelijoiden työmarkkinatutkimus 2006 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Jukka Vänskä

Transkriptio

1 Opiskelijoiden työmarkkinatutkimus 2006 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Jukka Vänskä

2 Sisältö 1 JOHDANTO OPINTOHISTORIA JA OPINTOJEN TILANNE LOKAKUUSSA Suoritettuna keskimäärin 275 opintopistettä Päivittäinen työ ei hidasta päätoimisten opiskelijoiden opintoja Opintoraha pääasiallisin rahoituslähde TYÖNHAKU JA TYÖSKENTELY KESÄLLÄ Työtä haettiin eri keinoin Suora yhteydenotto työnantajaan tehokas työnhakumenetelmä Yleisimmin kesätyöpaikka löytyy yksityissektorilta Palkka kesätyöstä Ylityökorvauksen maksaminen kesätyöstä TYÖSKENTELY LUKUKAUDEN AIKANA Opiskelu on opiskelijan työtä Työssä käymisen syyt ja työnantajien lukumäärä Kokoaikaisesti vai osa-aikaisesti ja millä sektorilla? Palkka lukukauden aikaisesta työstä Kolme kymmenestä tehnyt ylitöitä LOPUKSI LIITETAULUKOT TERVEISET LIITOLLE - AVOIMET VASTAUKSET Taulukot Taulukko 1. Kyselyn vastausprosentit liitoittain... 4 Taulukko 2. Päätoimisten opiskelijoiden opintopisteet työssäkäynnin mukaan... 8 Taulukko 3. Pääasiallinen toiminta kesällä Taulukko 4. Työskentely- tai opiskelupaikkakunta kesällä Taulukko 5. Miten sai työpaikan? Taulukko 6. Kesätyöpaikan työnantajasektori Taulukko 7. Kuukausipalkka kesätyöstä palkan määräytymisperusteen ja liiton mukaan Taulukko 8. Kuukausipalkka kesätyöstä pääaineen mukaan Taulukko 9. Kuukausipalkka kesätyöstä työnantajasektorin mukaan Taulukko 10. Kuukausipalkka kesätyöstä sukupuolen mukaan Taulukko 11. Kuukausipalkka sen mukaan, onko aikaisempaa tutkintoa Taulukko 12. Kuukausipalkka kesätyöstä liiton palkkatilastojen käytön mukaan Taulukko 13. Kuukausipalkka suoritettujen opintopisteiden mukaan Taulukko 14. Ylitöiden tekeminen kesätyössä ja niiden korvaaminen työnantajasektorin mukaan 18 Taulukko 15. Työssäkäyvien opiskelijoiden työnantajasektori lukuvuonna Taulukko 16. Työssäkäyvien opiskelijoiden työnantajasektori lukuvuonna Taulukko 17. Työssäkäyvien opiskelijoiden kuukausiansiot lukuvuonna Taulukko 18. Kuukausipalkka lukukauden aikaisesta työstä pääaineen ja työn kokoaikaisuuden mukaan Taulukko 19. Palkan määräytyminen kaikilla 4L-aloilla työnantajasektoreittain Taulukko 20. Ylitöistä maksaminen lukukauden aikaisesta työstä työnantajasektorin mukaan

3 Kuviot Kuvio 1. Opiskelijat pääaineen mukaan vuonna Kuvio 2. Opiskelijat suoritettavan tutkinnon mukaan vuonna Kuvio 3. Keskimääräiset opintopisteet Kuvio 4. Opintopisteiden jakauma Kuvio 5. Miten elättänyt itsensä, jos ei ole työskennellyt lainkaan kesän 2005 jälkeen?... 9 Kuvio 6. Miten elättänyt itsensä, jos ei ole työskennellyt lainkaan kesän 2005 jälkeen? Kuvio 7. Pääasiallinen toiminta kesällä 2006 pääaineen mukaan Kuvio 8. Miten kesätöitä haettiin? Kuvio 9. Minkälaista työtä haki kesäksi ja mitä teki pääasiallisesti kesällä Kuvio 10. Käyttikö liiton palkkatilastoja kesätyön työehdoista sovittaessa? Kuvio 11. Pääasiallinen toiminta lukuvuonna Kuvio 12. Lukukauden aikana työskentelyn pääasiallisin syy Kuvio 13. Palkan määräytyminen lukukauden aikaisessa työssä Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Aikaisempi palkkaan vaikuttava tutkinto Liitetaulukko 2. Miten henkilö elätti itsensä, jos ei ollut työssä kesän 2005 jälkeen Liitetaulukko 3. Mitä teki päätoimisesti kesällä? Liitetaulukko 4. Työskentely- tai opiskelupaikkakunnat/-maat kesällä 2006 yliopiston mukaan Liitetaulukko 5. Miksi ei oman alan työssä kesällä 2006? Liitetaulukko 6. Miten muuten hait kesätyöpaikkaa? Liitetaulukko 7. Mitä muuta kautta sait kesätyöpaikan? Liitetaulukko 8. Työnantaja kesätyössä Liitetaulukko 9. Työnantajan toimiala kesätyössä Liitetaulukko 10. Vakanssi/ työnimike kesätyössä Liitetaulukko 11. Ulkomailla opiskelleiden opiskelupaikka Liitetaulukko 12. Joku muu syy lukukauden aikaisiin töihin Liitetaulukko 13. Työnantaja lukukauden aikaisessa työssä Liitetaulukko 14. Vakanssi lukukauden aikaisessa työssä

4 1 JOHDANTO Agronomiliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL), Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL) sekä Metsänhoitajaliitto päättivät vuonna 2005 toteuttaa yhdessä opiskelijoiden työmarkkinatutkimuksen. Aiemmin liitot olivat keränneet tiedot kukin tahoillaan. Lähtökohtana oli selvittää opiskelijoiden kesätyötilannetta ja työskentelyä opintojen ohessa lukukauden aikana. Yhteistyötä jatkettiin myös tänä vuonna, mutta perinteisen postikyselyn sijaan tiedonkeruu toteutettiin web-kyselynä Digium Oy:n sähköisen tiedonkeruun työkalulla. Tiedonkeruu toteutettiin lähettämällä kyselylomake sähköpostitse ko. liittojen koulutusaloilla opiskeleville henkilöille. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Agronomiliiton, YKL:n, LAL:n ja Metsänhoitajaliiton edustamilla koulutusaloilla opiskelevat henkilöt, joita oli yhteensä Lopullinen tutkimusaineisto muodostui kyselyyn vastanneesta, jotka edustavat noin 40 prosenttia koko perusjoukosta. Kyselyn vastausaktiivisuudessa oli pieniä eroja: parhaiten vastasivat YKL:n aloilla opiskelevat ja heikoiten Metsänhoitajaliiton pääainealoilla opiskelevat henkilöt (taulukko 1). Ko. liitot antoivat VTM Jukka Vänskälle toimeksiannoksi laatia kyselyn perustuloksista liittokohtaiset tilastoraportit, joissa esitetään kutakin liittoa koskevat tulokset sekä tietoja kaikista kyselyyn vastanneista. Taulukko 1. Kyselyn vastausprosentit liitoittain Perusjoukko Palautetut lomakkeet %:ia perusjoukosta Vastanneista naisia, % Vastaajien keski-ikä Agronomiliito ,0 76,5 27,1 LAL ,6 78,2 25,7 YKL ,2 76,4 26,3 Metsänhoitajaliitto ,6 50,3 25,0 Yhteensä ,2 73,3 26,1 Kaikista kyselyyn vastanneista 73 prosenttia oli naisia. Vastanneiden keski-ikä oli 26 vuotta. Tämä raportti sisältää tietoja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton pääainealoilla (biotieteet, biologia, geologia, maantiede, meteorologia, ympäristötiede ja amk-aineet) vuonna 2004 tai aikaisemmin opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintovaiheesta, kesätyötilanteesta, työn hausta, lukukauden aikana työskentelystä. Näiden alojen opiskelijoita opiskeli lähes kaikissa Suomen yliopistoissa: Helsingin, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Pieni osa vastaajista opiskeli ammattikorkeakoulussa Turussa tai Helsingissä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät ole olleet tutkimuksessa mukana aikaisempina vuosina. YKL:n pääainealoilla opiskelevista 76 prosenttia oli naisia. Keski-ikä vastaajilla oli 26 vuotta. Raportissa tämän ryhmän vastauksia verrataan kaikkien 4L alojen opiskelijoiden vastauksiin 1. Aineiston pieni havaintomäärä asetti rajoituksia käytetyille analyysimenetelmille, ja raportoinnin painopiste on muuttujien suorien jakaumien ja ryhmittäisten keskipalkkojen tarkastelussa. Aineiston pienestä koosta johtuen jouduttiin tekemään kompromisseja myös muuttujien luokittelussa esimerkiksi henkilön pääainetta kuvaavan muuttujan kohdalla. Alhainen vastausaktiivisuus vähentää myös tulosten yleistettävyyttä koskemaan kaikkia ko. opintoalojen opiskelijoita. Tästä huolimatta kyselytutkimuksesta saadaan suuntaa-antavia tietoja opiskelijoiden työmarkkinatilanteesta. 1 Kaikkien neljän liiton edustamista opintoaloista käytetään yksinkertaisuuden vuoksi termiä 4L-alat. 4

5 2 OPINTOHISTORIA JA OPINTOJEN TILANNE LOKAKUUSSA 2006 Ympäristöasiantuntijoiden asiantuntijoiden keskusliiton pääainealoilla opiskelevista valtaosa (94 %) suoritti opintojaan yliopistossa ja kuusi prosenttia ilmoitti opiskelevansa ammattikorkeakoulussa. Yliopisto-opiskelijoista Helsingin yliopistossa opintojaan suoritti 40 prosenttia vastaajista, 15 prosenttia opiskeli Kuopion yliopistossa ja 13 prosenttia Jyväskylässä. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat, jotka olivat vastanneet kyselyyn, opiskelivat joko Turun ammattikorkeakoulussa tai Laurea -ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Lähes neljä kymmenestä (38 %) luki pääaineenaan ympäristötiedettä, biologian pääaineryhmään kuuluvia oli vajaa neljäsosa (23 %) ja joka viides (21 %) opiskeli geologiaa. Maantieteen pääaineopintoja suoritti seitsemän prosenttia vastaajista. Ammattikorkeakoulussa opiskelevista lähes kaikki opiskelivat kestävää kehitystä ja yksi vastaaja ympäristönsuunnittelua. Meteorologiaa luki neljä prosenttia vastaajista (Kuvio 1). Kolme neljästä vastaajasta (76 %) suoritti filosofian maisterin tutkintoa ja noin joka kymmenes (11 %) maa- ja metsätaloustieteen maisterin tutkintoa (Kuvio 2). Opintojen aloittamisesta oli kulunut keskimäärin noin viisi vuotta. Vuoden 2005 aikana YKL:n aloilta valmistuneille henkilöille tehty tutkimus osoitti, että opinnot kestävät keskimäärin hieman alle seitsemän vuotta. Näin ollen kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat saaneet runsaat kaksi kolmasosaa opintourakastaan ajassa mitaten valmiiksi. Lisäksi 14 prosentilla oli jokin aiempi tutkinto, jonka vastaaja koki vaikuttavan oman työn palkkaukseen. Tällaisia tutkintoja olivat muun muassa filosofian maisterin ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot (liitetaulukko 1). Kaikkien 4L-alojen opiskelijoista noin 16 prosentilla oli muu omaan palkkaan vaikuttava tutkinto. Kuvio 1. Opiskelijat pääaineen mukaan vuonna 2006 Meteorologia 4 % AMK-aineet 5 % Maantiede 7 % Biotieteet 2 % Ympäristötiede 38 % Geologia 21 % Biologia 23 % 5

6 Kuvio 2. Opiskelijat suoritettavan tutkinnon mukaan vuonna 2006 AMK-tutkinto 6 % LuK HM 3 % 2 % Muu 2 % MMM 11 % FM MMM AMK-tutkinto LuK HM Muu FM 76 % 2.1 Suoritettuna keskimäärin 275 opintopistettä Kyselylomakkeella tiedusteltiin opintojen vaihetta myös kysymällä syyskuun alkuun mennessä suoritettujen opintopisteiden lukumäärää. Opintosuoritusten mittaaminen opintopisteillä on ollut käytössä vasta syksystä 2005 lukien, ja osa vastaajista ilmoitti opintopisteet vielä vanhan järjestelmän mukaisesti, eli opintoviikkoina. Opintopisteiden ilmoittamista on saattanut vaikeuttaa myös se, että jotkut kyselyyn vastanneet opiskelevat edelleen vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti, jolloin myös tiedekunnat käyttävät opintosuoritteissaan edelleen opintoviikkoja. Opintovaiheen analyysissa ilmoitetut opintoviikot muunnettiin opintopisteiksi kertomalla ne kahdella. YKL:n pääainealoilla opiskelevilla oli suoritettuna syyskuun alussa 2006 keskimäärin 275 opintopistettä eli 24 opintopistettä enemmän kuin kaikilla 4L-alojen aineita opiskelevilla keskimäärin. Kuviossa 3 on tarkasteltu opintopisteiden lukumääriä eri taustamuuttujien mukaan. Naisopiskelijat olivat hieman pidemmällä opinnoissaan kuin miehet. Tampereen yliopistossa opiskelevat olivat ehtineet pisimmälle opinnoissaan (309 op), jos ei oteta huomioon kahta opiskelijaa Joensuun yliopistosta, joille opintoja oli karttunut keskimäärin 360 opintopisteen edestä. Pääaineryhmittäinen tarkasteltuna eniten opintopisteitä oli kertynyt biologian opiskelijoille ja seuraavaksi eniten maantiedettä pääaineenaan lukeville. Kuviossa 4 on lisäksi tarkasteltu opintopisteiden jakaumaa. Lähes kaksi kolmesta (65 %) oli suorittanut vähintään 252 opintopistettä. 6

7 Kuvio 3. Keskimääräiset opintopisteet Kaikki 4L-alat 251 YKL:n edust amat alat 275 Tampere 309 Åbo Akademi 290 Helsinki 289 Turku 284 Jyväskylä 267 Kuopio 266 Oulu 233 LAUREA amk 173 TUAMK Turku 164 Biologia 299 Maant iede 294 Biot iet eet 283 Geologia 282 Ympärist öt iede 279 Met eorologia 201 AMK-aineet 161 Naiset 279 Miehet Opintopisteiden lkm Kuvio 4. Opintopisteiden jakauma ,0 64,9 60,0 Opintopisteiden lkm 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 6,6 3,7 6,3 10,3 8,1 0,0 alle ja yli Lukuvuoden aikana kyselyyn vastanneet opiskelijat ilmoittivat suorittaneensa keskimäärin 49 opintopisteitä. Miesopiskelijat olivat olleet hieman naisia ahkerampia: miehet suorittivat vuodessa keskimäärin 50 ja naiset 48 opintopistettä. 7

8 2.2 Päivittäinen työ ei hidasta päätoimisten opiskelijoiden opintoja Tutkimusaineiston perusteella on mahdollista selvittää opintojen ohessa työskentelyn yhteyttä opintosuorituksiin. Noin 77 prosenttia Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton edustamien alojen opiskelijoista ilmoitti opiskelleensa Suomessa päätoimisesti lukukauden aikana (n=211). Viisi prosenttia opiskeli ulkomailla. Päätoimisesti kotimaassa työskenteli vajaa viidesosa (18 %) tutkimukseen vastanneista. Kuusi kymmenestä (62 %) päätoimisesta YKL:n edustamien alojen opiskelijasta oli työskennellyt opintojensa ohessa lukukauden aikana. Osuus oli sama kuin kaikilla 4L-aloilla keskimäärin. Yleisintä oli käydä työssä 1 2 kertaa viikossa (47 %). Noin joka kymmenes (11 %) ilmoitti työskentelevänsä päivittäin. Loput olivat tehneet ansiotyötä joitakin kertoja kuukaudessa tai harvemmin. Kaikista YKL:n pääainealojen opiskelijoista noin 74 prosenttia (n=203) teki töitä lukuvuoden aikana. Työskentely opintojen ohessa ei vaikuttaisi pidentävän YKL:n edustamilla aloilla opiskelevien opiskeluaikaa, vaikka työnteko olisi päivittäistä. Opintojen ohessa päivittäin työskentelevät suorittivat lukuvuoden aikana 52 opintopistettä, enintään 1 2 kertaa viikossa työskennelleet 54 opintopistettä kuten myös ne, jotka eivät työskennelleet (Taulukko 2). Kaikkien 4L-alojen päätoimisten opiskelijoiden keskuudessa päivittäinen työ näyttäisi hidastavan opintoja jonkin verran, sillä päivittäin opintojen ohessa työssä käyvät kirjasivat opintosuorituksia yhteensä 51 opintopistettä, kun vähemmän työskennelleet opiskelivat 58 opintopisteen edestä samoin kuin ne, jotka eivät käyneet työssä. Myös ne, jotka ilmoittivat työskentelevänsä päätoimisesti kotimaassa, opiskelivat jonkin verran työn ohessa. Päätoimisesti työssä käyvät YKL:n alojen opiskelijat suorittivat keskimäärin 26 opintopistettä lukuvuoden aikana (kaikki 4L-alat: 21 opintopistettä). Taulukko 2. Päätoimisten opiskelijoiden opintopisteet työssäkäynnin mukaan Opintopisteet YKL Kaikki 4Lalat Työssä lv aikana Keskiarvo n Keskiarvo n Päivittäin Enintään 1-2 krt viikossa Ei lainkaan Opintoraha pääasiallisin rahoituslähde Vajaa viidesosa (17 %) ei ollut työskennellyt lainkaan kesän 2005 jälkeen (n=47). Heitä pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä tekijää (opintoraha, vanhempien tuki, muun perheen jäsenen tuki, opintolaina, toimeentulotuki, vanhempainraha ja jotenkin muuten), joilla he ovat elättäneet itsensä tuona aikana. Kuviosta 5 nähdään kuinka suuri osuus työelämän ulkopuolella olleista valitsi kunkin toimeentulon muodon. Tärkein toimeentulon lähde oli opintoraha (70 % kysymykseen vastanneista). Vajaa puolet vastaajista (45 %) sai rahallista tukea vanhemmiltaan merkittävästi ja 38 prosenttia ilmoitti tulleen ainakin osin taloudellisesti toimeen säästöillään. Opintolainaa oli nostanut kolme kymmenestä (30 %) vastaajasta, joka oli ollut työelämän ulkopuolella kesän 2005 jälkeen. Noin joka neljäs (23 %) tukeutui jonkun muun perheen jäsenen tukeen. 8

9 Kuvio 5. Miten elättänyt itsensä, jos ei ole työskennellyt lainkaan kesän 2005 jälkeen? Opintoraha 70 Vanhempien tuki 45 Säästöt 38 Opintolaina 30 Jotenkin muuten 23 Muun perheenjäsenen tuki 23 Vanhempainraha 17 Toimeentulotuki % Toimeentuloa voidaan myös tarkastella laskemalla miten suuri osuus ilmoitti kunkin rahoitustavan kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon. Tämän tarkastelutavan tuloksia on esitetty kuviossa 6. Lähes 30 prosenttia kokonaan poissa työelämästä kesän 2005 jälkeen ollut opiskelija valitsi opintorahan kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon. Vastaavasti lähes joka viides (18 %) vastanneesta ilmoitti vanhempiensa tukeneen heitä taloudellisesti merkittävällä panoksella. Säästöt kuuluivat kolmen tärkeimmän toimeentulolähteen joukkoon 15 prosentilla. Opintolainaan tukeutui hiukan useampi kuin joka kymmenes (12 %). Yhdeksän prosenttia sai rahallista tukea joltain muulta perheenjäseneltä kuin vanhemmilta. Jotain muuta rahallista tukea saaneiden osuus oli kahdeksan prosenttia työelämän ulkopuolella kesän 2005 jälkeen olleista. Liitetaulukossa 2 on listattu heidän toimeentulonlähteet. Muutamat olivat rankanneet vanhempainrahan (7 %) keskeiseksi keinoksi tulla toimeen, mutta toimeentulotuen varassa oli vain yksi vastaajista. 9

10 Kuvio 6. Miten elättänyt itsensä, jos ei ole työskennellyt lainkaan kesän 2005 jälkeen? (Kolmen tärkeimmän tekijän joukossa) Jotenkin muuten 9 % Muun perheenjäsenen tuki 9 % Vanhempainraha 7 % Toimeentulotuki 1 % Opintoraha 29 % Opintolaina 12 % Säästöt 15 % Vanhempien tuki 18 % 3 TYÖNHAKU JA TYÖSKENTELY KESÄLLÄ 2006 Kyselyssä tiedusteltiin henkilön pääasiallista toimintaa kesällä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton aloilla opiskelevista 71 prosenttia kävi töissä kesällä Vajaa puolet YKL:n alojen opiskelijoista (46 %) oli omaan koulutusalaan liittyvissä kesätöissä ja joka neljäs (25 %) oli muissa kuin omaan koulutusalaan liittyvissä töissä. Meteorologiaa opiskelevista 90 prosenttia oli omaan koulutusalaan liittyvässä kesätyössä. Tosin heitä oli aineistossa vain kymmenen. Geologiaa opiskelevilla omaan opiskelualaan liittyvissä työtehtävissä toimiminen oli toiseksi yleisintä (53 %). Samaan ylsivät myös biologian opiskelijat (52 %). Hiukan useampi kuin neljä kymmenestä (42 %) maantieteen opiskelijasta oli oman alan töissä kesällä Muilla pääainealoilla vastaava osuus oli näitä alhaisempi (kuvio 7). Jos lasketaan yhteen sekä oman alan töissä että muissa kesätöissä olleet, niin yleisintä työssä käynti oli suuremmista pääaineista maantieteen pääaineryhmään kuuluvien keskuudessa (84 %). Vastaajilta kysyttiin myös, miksi he eivät olleet omaa koulutusalaa vastaavissa tehtävissä. Kysymykseen oli vastannut vain noin 45 prosenttia YKL:n alojen opiskelijoista (n=123). Heistä vajaa puolet (47 %) ilmoitti, ettei ollut edes hakenut oman alan työtehtäviä. Hiukan useampi kuin joka kolmas (36 %) sanoi, että ei ollut hakemisesta huolimatta saanut oman alan töitä. Kaikista YKL:n edustamien alojen opiskelijoista tämä edustaa noin 16 prosenttia. Jonkin muun syyn ilmoitti 16 prosenttia niistä, jotka eivät olleet omaa koulutusalaa vastaavassa kesätyössä. Heidän vastauksensa on listattu liitetaulukkoon 5. Viidesosa (20 %) kaikista kyselyyn vastanneista YKL:n edustamien alojen opiskelijoista edisti jollain tapaa opintojaan kesän aikana (gradu, pakollinen harjoittelu, muu opiskelu). Kesällä opiskeluun liittyviä asioita tekevien osuus oli sama kuin kaikilla 4L-aloilla opiskelevilla (21 %). Alaa vastaavissa töissä olemisen yleisyys oli YKL:n edustamien alojen opiskelijoilla samaa luokkaa kuin kaikilla 4L-alojen aineiden opiskelijoilla keskimäärin. 10

11 Taulukko 3. Pääasiallinen toiminta kesällä 2006 YKL:n alat Kaikki 4L -alat n % n % Alaa vastaavissa töissä , ,4 Alaa vastaamattomissa töissä 69 25, ,7 Teki gradua 29 10, ,2 Suoritti pakollista harjoittelua 17 6,2 85 6,9 Suoritti muita opintoja 10 3,6 41 3,3 Lomaili 8 2,9 35 2,8 Teki jotain muuta 17 6,2 82 6,7 Yhteensä Kuvio 7. Pääasiallinen toiminta kesällä 2006 pääaineen mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Teki jotain muuta Lomaili Suoritti muita opintoja Teki pakollista harjoittelua Teki gradua Muussa kuin oman opiskelualan työssä Opiskelualaan liittyvässä työssä 0 % Meteorologia Geologia Biologia Maantiede Ympäristötiede AMK-aineet Yhteensä Noin 28 prosenttia kaikista YKL:n edustamien alojen opiskelijoista työskenteli tai opiskeli kesällä Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Osuus on hieman alempi kuin muilla luonnontieteellisten alojen opiskelijoilla. Lähes joka neljäs (23 %) toimi jollain muulla kuin kyselyssä vaihtoehtona olleella 4L-alojen opiskelupaikkakunnilla. Taulukosta nähdään, että Helsingissä tai Jyväskylässä kesänsä viettäneistä yli puolet myös opiskeli samalla paikkakunnalla. Tosin Jyväskylän kohdalla vastaajien määrä on melko pieni. Liitetaulukossa 4 on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin, millä paikkakunnilla kyselyyn vastanneet työskentelivät tai opiskelivat kesällä Myös ulkomailla opiskelleiden tai työskennelleiden vastaukset ovat tässä mukana. Kyselyyn vastanneista YKL:n edustamien alojen opiskelijoista kaksi henkilöä työskenteli tai opiskeli kesän ulkomailla. 11

12 Taulukko 4. Työskentely- tai opiskelupaikkakunta kesällä 2006 YKL:n alat Helsinki Jyväskylä Kaikki Kaikki 4L-alat % % % Helsinki Joensuu Kuopio Rovaniemi Turku Jyväskylä Oulu Vaasa Tampere Muu pks-seutu Vaihteleva (kenttätyö yms) Muu paikkakunta Ulkomailla Yhteensä n Työtä haettiin eri keinoin Yli puolet (52 %) YKL:n aloilla opiskelevista oli hakenut töitä kesäksi 2006 (n=143). Näin ollen vajaa puolet (48 %) vastanneista ei hakenut lainkaan kesätöitä. Työn hakuun ei ryhdytty, koska haluttiin keskittyä ensisijaisesti opiskeluun myös kesällä. Tämän ilmoitti syyksi 17 prosenttia niistä, jotka eivät töitä hakeneet. Useammalla kuin kuudella kymmenestä (63 %) oli jo kesätyöpaikka katsottuna valmiiksi tai he olivat olleet aikaisemmin samassa työpaikassa, joten varsinaiseen työnhakuun ei tarvinnut ryhtyä. Viidesosa (20 %) ilmoitti jonkin muun syyn. Kuvio 8. Miten kesätöitä haettiin? YKL:n alat Kaikki 4L-alat Suora yhteys työnantajaan Työnantajan ilmoituksen perusteella Sosiaalisten verkostojen kautta Työvoimatoimiston kautta Yliopiston rekrytointipalvelut Haku jotenkin muuten % 12

13 Työnhaussa käytettiin hyväksi samanaikaisesti eri kanavia. Ylivoimaisesti eniten työpaikkaa haettiin joko ottamalla itse suoraan yhteyttä työnantajaan tai vastaamalla työnantajan lehdessä tai internetissä julkaistuun ilmoitukseen. Suora yhteydenotto oli harvinaisempaa YKL:n alojen opiskelijoiden keskuudessa kuin kaikilla 4L-aloilla keskimäärin, mutta työnantajan ilmoituksen perusteella hakeminen vastaavasti hieman yleisempää. Työvoimatoimistojen palveluita ilmoitti käyttäneensä 17 prosenttia vastanneista osuuden ollessa sama kaikilla 4L-alojen opiskelijoilla. Yliopiston rekrytointipalvelua oli käyttänyt 18 prosenttia YKL:n edustamien alojen opiskelijoista ja kaikista 4L-alojen opiskelijoista 13 prosenttia (kuvio 8). Sosiaaliset verkostot olivat myös tärkeä kanava työnhaussa. YKL:n alojen opiskelijoista joka neljäs (26 %) ja kaikista 4L-alojen opiskelijoista joka viides (21 %) hyödynsi sosiaalisia suhteita työtä hakiessaan. Kahdeksan prosenttia oli hakenut työtä jotain muuta kautta (ks. liitetaulukko 6) Kuvio 9. Minkälaista työtä haki kesäksi ja mitä teki pääasiallisesti kesällä % 80 % Teki jotain muuta Suoritti muita opintoja 60 % Teki pakollista harjoittelua % 57 Teki gradua 40 % Muussa kuin oman opiskelualan työssä 20 % Opiskelualaan liittyvässä työssä 20 0 % Opiskelualaa vastaavaa Muuta kuin alaa vastaavaa Haki molempia Minkälaista työtä haki kesäksi 2006 Suurin osa (70 %) niistä opiskelijoista, jotka olivat hakeneet oman koulutusalan töitä, myös viettivät valtaosan kesästään niitä tehden. Joka kymmenes (11 %) oman alan töitä etsineistä päätyi suorittamaan pakollista harjoittelua kesällä. Yhdeksän prosenttia päätyi muuhun kuin oman alan työhön. Vastaavasti muita kuin oman alan töitä etsineistä valtaosa (67 %) päätyi niitä myös tekemään. Sekä omaa alaa että alaa vastaamatonta työtä hakeneista yli puolet päätyi muuhun kuin oman opiskelualan kesätyöhön (kuvio 9). 3.2 Suora yhteydenotto työnantajaan tehokas työnhakumenetelmä Tavallisin tapa saada kesätyöpaikka oli ottaa yhteyttä suoraan työnantajaan (taulukko 5). Näin työpaikan oli saanut neljä kymmenestä (41 %) YKL:n alojen opiskelijasta, joka oli hakenut työtä kesäksi Kaikki 4L-alat huomioiden näin työllistyneiden osuus oli 51 prosenttia. Joka neljäs (26 %) YKL:n edustamien alojen opiskelija ilmoitti saaneensa työpaikan vastaamalla työnantajan lehdessä tai internetissä julkaistuun työpaikkailmoitukseen. Sen sijaan työvoimatoimiston tai yliopiston rekrytointipalveluista ei tuntunut juuri olleen apua työpaikan saannissa, kun taas sosiaalisten verkostojen kautta työllistyneiden osuus oli 17 prosenttia. Jotenkin muuten työtä oli saanut 10 prosenttia työnhakijoista. Vastaukset on listattu liitetaulukkoon 7. 13

14 Taulukko 5. Miten sai työpaikan? YKL:n alat Kaikki 4L-alat % % Suora yhteydenotto työnantajaan Työvoimatoimiston kautta 3 2 Työnantajan ilmoituksen perusteella Yliopiston rekryn kautta 4 2 Sosiaalisten verkostojen kautta' Jotenkin muuten Yhteensä n Yleisimmin kesätyöpaikka löytyy yksityissektorilta Työnantajaa ja henkilön työsuhdetta koskevat tiedot kysyttiin vain niiltä vastaajilta, jotka olivat tehneet töitä kesän 2006 aikana. Heitä oli YKL:n edustamien alojen opiskelijoista noin 70 prosenttia. Noin 17 prosentilla heistä oli useampi kuin yksi työnantaja kesän aikana. Tällaisessa tapauksessa työnantajia oli useimmiten kaksi, mutta kahdeksalla vastaajista oli ollut kolme eri työnantajaa ja yhdellä neljä. Useampi kuin yksi työnantaja oli 15 prosentilla kaikista kesätyössä olleista 4L-alojen opiskelijoista, ja enimmillään eri työnantajia oli ollut neljä. Pääsääntöisesti kesätöitä tehtiin kokoaikaisesti, sillä vajaa viidennes (17 %) YKL:n edustamien alojen opiskelijoista työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikatyötä tekevien osuus oli sama koko vastaajajoukossa (17 %). Keskimäärin osa-aikatyöntekijät tekivät 24 tuntia viikossa. Yleisimmin luonnontieteellisiä aloja opiskelevien kesätyöpaikat löytyvät yksityiseltä sektorilta, sillä puolet (51 %) kaikista 4L-alojen opiskelijoista työllistyi yksityiselle sektorille. YKL:n edustamien alojen opiskelijat työllistyivät keskimääräistä harvemmin (37 %) yksityissektorille. Valtiosektori oli toiseksi suurin työllistäjä: noin 27 prosenttia YKL-alojen opiskelijoiden työpaikoista löytyy valtion virastoista tai laitoksista. Tämä oli selvästi yleisempää kuin koko luonnontieteellisiä aineita opiskelevien aineistossa keskimäärin. Yliopistolle työllistyneiden YKLalojen opiskelijoiden osuus oli 22 prosenttia (kaikki 4L-alat: 21 %) (taulukko 6). Kaikkiaan 188 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton edustamien alojen opiskelijaa ilmoitti kesätyönsä työnantajasektorin. Kysymykseen olivat siis vastanneet kaikki ne opiskelijat, jotka olivat tehneet töitä edes jonkin verran kesällä Taulukko 6. Kesätyöpaikan työnantajasektori YKL:n alat Kaikki 4L-alat n % n % Yksityinen 70 37, ,9 Valtio 50 26, ,3 Neuvonta ,8 Yliopisto 42 22, ,9 Kunta/kuntayhtymä 19 10,1 59 7,6 Opetus ,8 Muu julkinen 7 3,7 22 2,8 Yhteensä Toimialoittainen tarkastelu tarkentaa kuvaa YKL:n aloja opiskelevien kesätyöpaikoista. Yksityisen sektorilla suurin työllistäjä on kaupan ala (liitetaulukko 9). Liitetaulukkoon 8 on listattu kaikki kyselyyn vastanneiden työnantajat. Liitetaulukosta 10 löytyy puolestaan yksityiskohtaiset tehtävänimikkeet. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat tutkimusapulainen, -avustaja tai -assistentti myyjä ja harjoittelija. 14

15 Yli puolet (52 %) YKL-alojen opiskelijoista ilmoitti työsuhteen jatkuneen kesän jälkeen saman työnantajan leivissä. Osuus oli jotakuinkin sama kaikkien 4L-alojen opiskelijoiden keskuudessa (53 %). 3.4 Palkka kesätyöstä Tutkimuksessa tiedusteltiin sekä palkan määräytymisperusteita sekä kesätyöstä maksettua palkkaa kuukausitasolla. Niistä henkilöistä, joille palkka maksettiin tuntien mukaan, oli vain neljä henkilöä arvioinut palkkansa kuukausitasolla. Kesätyön tuntipalkan oli ilmoittanut 58 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton alojen opiskelijaa ja keskimääräinen tuntipalkka heillä oli 9,3 euroa. Seuraavissa palkkatarkasteluissa ovat mukana ainoastaan ne henkilöt, jotka työskentelivät kesätyössään kokoaikaisesti, ja jotka olivat ilmoittaneet palkkansa kuukausitasolla. Koko aineistossa heitä oli yhteensä 498 henkilöä, joista YKL:n aloilla opiskeli 120 henkilöä. Taulukossa 7 esitetään kaikkien 4L-alojen opiskelijoiden kesätöistä saadut keskimääräiset kuukausiansiot, palkan mediaani sekä kuukausipalkan minimi- ja maksimiarvot. Aiemmin jaottelu tehtiin palkan määräytymisperusteen mukaan, mutta koska nyt vain neljä tuntipalkkaa saanutta arvioi omat kuukausitulonsa, ovat he erittelemättöminä mukana tarkastelussa. Kaikkien kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden keskiansiot kesätöissä olivat euroa kuukaudessa. Mediaanipalkka asettui euron tasolle. Taulukko 7. Kuukausipalkka kesätyöstä palkan määräytymisperusteen ja liiton mukaan Kuukausipalkka (brutto), /kk Liitto n Keskipalkka Mediaani Min Max Agronomiliito LAL YKL Metsänhoitajaliitto Kaikki Palkan hajonta oli suuri, sillä vähimmillään kuukausiansiot olivat vain noin 350 euroa (omaishoitaja). Toisaalta parhaiten ansaitseva tienasi kesätöistään jopa euroa kuukaudessa. Korkea palkkataso selittynee sillä, että osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli ollut vakituisesti työelämässä mukana jo pidempään. Eri liittojen edustamien alojen vertailussa korkeimpiin keskiansioihin ylsivät Agronomiliiton edustamien opintoalojen opiskelijat. Heidän keskipalkka oli noin euroa kuukaudessa. Taulukoissa 8 10 on kuvattu YKL:n aloja opiskelevien kesätöistä saatuja keskipalkkoja ja palkkojen jakaumaa pääaineen, työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan. Korkeimpiin, keskimäärin euron kuukausiansioihin, ylsivät meteorologiaa pääaineenaan opiskelevat. Tulkinnassa tulee huomioida heidän pieni määrä aineistossa, joka saattaa vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Muista pääaineista geologiaa opiskelevat ylsivät seuraavaksi korkeimpiin kesäansioihin euron kuukausituloilla. Ympäristötiedettä opiskelevat ansaitsivat tässä vertailussa vähiten. He jäivät geologian opiskelijoiden keskiansioista noin 180 euroa ja mediaanipalkalla mitattuna 150 euroa. 15

16 Taulukko 8. Kuukausipalkka kesätyöstä pääaineen mukaan. n Keskipalkka F10 Mediaani F90 Biologia Geologia Meteorologia Ympäristötiede Muut aineet Yhteensä Yksityissektorin palkkataso oli keskipalkalla mitattuna korkeampi kuin muilla sektoreilla (taulukko 9). Tulokset osoittavat, että noin 3 prosenttia oli käyttänyt liiton palkkatilastoja neuvotellessaan kesätyösuhteen ehdoista niin, että se oli vaikuttanut palkkaan (kuvio 10). Keskipalkalla mitattuna näyttää siltä, että liiton palkkatilastojen hyödyntämisestä on ollut apua, sillä korkeimmat keskiansiot olivat niitä käyttäneillä tai niistä tietävillä henkilöillä. On kuitenkin huomattava, että eri ryhmien henkilömäärät ovat varsin pieniä, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tulosten perusteella tehdä (taulukko 12). Koska tilaston käytön mukaista palkkatarkastelua ei vastaajien pienen määrän vuoksi voitu rajoittaa vain yksityisellä sektorilla työssä olleisiin, on tarkasteluun sisällytetty myös muilla sektoreilla työssä olleet. Taulukko 9. Kuukausipalkka kesätyöstä työnantajasektorin mukaan. n Keskipalkka F10 Mediaani F90 Yksityinen Valtio Yliopisto Kunta/kuntayhtymä Muu julkinen Yhteensä Kuvio 10. Käyttikö liiton palkkatilastoja kesätyön työehdoista sovittaessa? 100 % En, koska en tiennyt niistä 80 % Ei, vaikka tiesin niistä Ei, palkka valmiiksi määrätty % 60 % Kyllä, eivät vaikuttaneet palkkaan 40 % Kyllä, vaikuttivat palkkaan 20 % 0 % YKL:n alat Kaikki 4L-alat Miesopiskelijat ansaitsivat selvästi naisia paremmin (taulukko 10). Palkkaeroa oli kuukausitasolla lähes 200 euroa. Ero selittynee ainakin osittain eroilla työmarkkinoille ja työtehtäviin sijoittumisessa. 16

17 Osalla opiskelijoista oli jo suoritettuna jokin aikaisempi tutkinto. Heidän keskipalkkatasonsa oli jonkin verran korkeampi kuin niillä, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoa. Keskipalkalla mitattuna ryhmien välistä palkkaeroa oli vajaa 230 euroa (taulukko 11). Suoritettujen opintopisteiden mukaan tarkasteltuna korkeimmat keskiansiot olivat pisimpään opiskelleilla (luokka 300 tai yli -opintopistettä). Aineiston pienuuden vuoksi keskiansioiden perusteella ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä opintovaiheen vaikutuksesta palkkatasoon. Voi olla kuitenkin, että opintojen loppuvaiheessa olevat ansaitsevat keskimäärin hieman enemmän kuin vähemmän opiskelleet. Todennäköisesti ryhmien väliset erot ovat pääasiassa sattuman aiheuttamia (taulukko 13). Taulukko 10. Kuukausipalkka kesätyöstä sukupuolen mukaan n Keskipalkka F10 Mediaani F90 Nainen Mies Yhteensä Taulukko 11. Kuukausipalkka sen mukaan, onko aikaisempaa tutkintoa n Keskipalkka F10 Mediaani F90 Ei Kyllä Yhteensä Taulukko 12. Kuukausipalkka kesätyöstä liiton palkkatilastojen käytön mukaan n Keskipalkka F10 Mediaani F90 Kyllä, vaikuttivat palkkaan Kyllä, eivät vaikuttaneet palkkaan Ei, palkka valmiiksi määrätty Ei, vaikka tiesin niistä En, koska en tiennyt niistä Yhteensä Taulukko 13. Kuukausipalkka suoritettujen opintopisteiden mukaan. n Keskipalkka F10 Mediaani F90 alle ja yli Yhteensä

18 3.5 Ylityökorvauksen maksaminen kesätyöstä Vajaa puolet kesätyössä olleista YKL:n alojen (48 %) sekä kaikista 4L-alojen opiskelijoista hieman yli puolet (52 %) oli tehnyt kesätyössään ylitöitä (taulukko 14). YKL:n alojen opiskelijoista useampi kuin joka kymmenes (14 %) ylitöitä tehnyt jäi ilman korvausta tehdystä ylityöstä. Yksityisellä sektorilla ylitöiden korvaaminen rahana oli yleisintä. Valtiosektorilla työssä olleet saivat korvauksen ylitöistä lähinnä vapaana. Taulukko 14. Ylitöiden tekeminen kesätyössä ja niiden korvaaminen työnantajasektorin mukaan Tekikö kesätöissä ylitöitä? Maksettiinko ylityökorvauksia? YKL:n alat Kyllä Ei Yht n Kyllä Ei, mutta sai Ylitöitä Yht n tunnit vapaana ei korvattu Yksityinen Valtio Yliopisto Muu Yhteensä Tekikö kesätöissä ylitöitä? Maksettiinko ylityökorvauksia? Kaikki 4L-alat Kyllä Ei Yht n Kyllä Ei, mutta sai tunnit vapaana Ylitöitä ei korvattu Yksityinen Valtio Yliopisto Kunta/kuntayhtymä Neuvonta, opetus, muu Yht n 18

19 4 TYÖSKENTELY LUKUKAUDEN AIKANA 4.1 Opiskelu on opiskelijan työtä Opiskelijatutkimuksen kolmas osio koostuu lukukauden aikaisia töitä koskevista kysymyksistä. Osion alussa opiskelijoilta tiedusteltiin pääasiallista toimintaa lukuvuoden aikana. Suurin osa vastaajista ilmoitti opiskelun pääasialliseksi toimekseen. YKL:n alojen opiskelijoiden keskuudessa kotimaassa opiskelu oli lähes samansuuruista (77 %) kuin kaikkien 4L-alojen opiskelijoilla (79 %) (kuvio 11). Pieni osa ilmoitti opiskelleensa ulkomailla, muun muassa Norjassa, Italiassa ja Itävallassa (liitetaulukko 11). Työssäkäynti oli YKL:n alojen opiskelijoilla (18 %) yhtä yleistä kuin kaikilla 4L-alojen opiskelijoilla. Vastaajista ei kukaan ilmoittanut työskentelevänsä päätoimisesti ulkomailla. Kuvio 11. Pääasiallinen toiminta lukuvuonna % % Opiskeli ulkomailla Työskenteli Suomessa 60 % Opiskeli Suomessa 40 % % 0 % YKL:n alat Kaikki 4L-alat 4.2 Työssä käymisen syyt ja työnantajien lukumäärä Työskentely lukukauden aikana oli YKL:n aloja opiskelevilla yleisempää kuin kaikilla 4L-alojen opiskelijoilla. Heistä noin 74 prosenttia ilmoitti työskennelleensä joko päätoimisesti tai opintojensa ohessa lukuvuoden aikana (n=203) kun vastaavasti kaikilla 4L-alojen opiskelijoilla työssäkäyvien osuus oli 67 prosenttia. Päätoimisesti opiskelevista YKL:n alojen opiskelijoista yli 60 prosenttia (62 %) kävi työssä lukukauden aikana, joka oli sama osuus kuin kaikilla 4L-aloilla keskimäärin. Päivittäin lukukauden aikana työskenteli useampi kuin lähes joka neljäs (23 %) YKL:n alojen opiskelija. Noin neljännes kävi työssä 1 2 kertaa viikossa (26 %). Loput olivat tehneet ansiotyötä lukukauden aikana joitakin kertoja kuukaudessa tai harvemmin (taulukko 15). 19

20 Taulukko 15. Työssäkäyvien opiskelijoiden työnantajasektori lukuvuonna YKL:n alat Kaikki 4L-alat % % Kävi työssä Päivittäin krt viikossa Joitakin kertoja kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuussa Ei työskennellyt lainkaan Yhteensä n Tutkimuksessa selvitettiin myös pääasiallista syytä lukuvuoden aikaiselle työskentelylle. Toimeentulo nousi keskeisimmäksi työnteon syyksi, sillä lähes kaksi kolmesta (64 %) työssä käyvästä ilmoitti tekevänsä töitä pääasiassa toimeentulon vuoksi (kuvio 12). Osuus oli hieman alempi kaikilla 4L-alojen opiskelijoilla (60 %). Oman alan kokemuksen saamisen halu oli syynä 14 prosentilla vastaajista osuuden ollessa sama myös kaikilla 4L-alojen opiskelijoilla. Työn liittyminen gradun tekoon oli syynä kahdeksalla prosentilla (kaikki 4L-alat: 10 prosenttia). Pakollinen harjoittelu tai väitöskirjaprojekti oli vain harvoilla lukukauden aikana työskentelyn pääasiallisin syy. Joku muu kuin edellä mainituista oli työnteon motiivina noin joka kymmenennellä (10 %) YKL:n alojen opiskelijoista. Syiden kirjo vaihteli lisäansioista auttamisen haluun (ks. liitetaulukko 12). Vajaalla 40 prosentilla (39 %) työssä käyvistä YKL:n edustamien alojen opiskelijoista oli lukukauden aikana ollut useampi kuin yksi työnantaja. Valtaosalla heistä oli ollut kaksi työnantajaa. Kuvio 12. Lukukauden aikana työskentelyn pääasiallisin syy 100 % 80 % Muu syy Pakollinen harjoittelu Työ liittyi väitöskirjaan 60 % Työ liittyi gradun tekoon 40 % Työ välttämätön toimeentulon vuoksi 20 % Halusi oman alan työkokemusta 0 % YKL:n alat Kaikki 4L-alat 20

21 4.3 Kokoaikaisesti vai osa-aikaisesti ja millä sektorilla? Työssä käyvistä opiskelijoista kaksi kolmasosaa (67 %) työskenteli osa-aikaisessa työsuhteessa osuuden ollessa hieman alempi kaikkien 4L-alojen opiskelijoilla (62 %). Päätoimisesti opiskelleilla työsuhteen osa-aikaisuus oli luonnollisesti yleisempää (79 %). Osa-aikaisessa työsuhteessa olleet työskentelivät keskimäärin noin 13 tuntia viikossa. Vajaa puolet (49 %) YKL:n alojen opiskelijoista työskenteli lukukauden aikana yksityissektorilla (taulukko 16). Osuus oli pienempi kuin kaikkien 4L-alojen opiskelijoiden keskuudessa (57 %). Valtiosektorilla lukukauden aikana työskennelleiden osuus oli 16 prosenttia ja joka viides (20 %) ansaitsi opiskelurahoja lukukauden aikana yliopiston leivissä. Tämä vastasi yliopistolla työskennelleiden osuutta kaikista 4L-alojen opiskelijoista (18 %). Kuntasektorilla työssä olevia oli vain seitsemän prosenttia. Yleisiä YKL:n alojen opiskelijoiden vakansseja lukukauden aikaisissa töissä olivat esimerkiksi myyjä (6 % nimikkeistä) tai tutkimusapulainen (6 % nimikkeistä) (liitetaulukko 14). Liitetaulukkoon 13 on listattu opiskelijoiden lukukauden aikaisten työnantajien nimet. Taulukko 16. Työssäkäyvien opiskelijoiden työnantajasektori lukuvuonna YKL:n alat Kaikki 4L-alat % % Yksityinen Valtio Neuvonta - 1 Yliopisto Kunta/kuntayhtymä 7 5 Opetus 2 3 Muu julkinen 6 4 Yhteensä n Palkka lukukauden aikaisesta työstä Käytettävissä olevan tutkimusaineiston pienen koon lisäksi opiskelijoiden palkkatarkasteluja hankaloittaa se, että opiskelijoista niin suuri osa työskentelee osa-aikaisesti. Yleensä kun selvityksen kohteena on jonkin ryhmän palkkataso tai eri ryhmien väliset palkkaerot, tarkastelujoukoksi valitaan vain kokoaikaisesti työskentelevät. Opiskelijoiden ryhmässä tämä jättäisi suuren osan kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näin ollen opiskelijoiden osalta on relevanttia selvittää myös osa-aikaisesti työskentelevien ansiotaso. Koska tuntipalkkaa saavista vain osa oli ilmoittanut arvioidut kuukausitulonsa, kuukausitulot on estimoitu heille kyselyssä ilmoitettujen viikkotyötuntien ja tuntipalkan perusteella. YKL:n opiskelijoista palkkatarkasteluissa on mukana 128 opiskelijaa. Taulukossa 17 verrataan eri liittojen opintoaloilla opiskelevien kuukausiansioita työn kokoaikaisuuden mukaan. Kaikilla 4L-aloilla osa-aikatyötä tekevät ansaitsivat keskimäärin 735 euroa kuukaudessa, kun taas kokoaikaisten ryhmässä keskiansiot olivat noin euroa kuukaudessa. YKL-alojen opiskelijoista kokoaikaisesti työskennelleiden opiskelijoiden ansiot jäivät kaikkien 4L-alojen opiskelijoiden palkkatason alapuolelle. Samoin osa-aikaisten ryhmässä YKL-alojen opiskelijat jäivät keskipalkkatason alapuolelle. 21

22 Taulukko 17. Työssäkäyvien opiskelijoiden kuukausiansiot lukuvuonna Kuukausipalkka (brutto) n Keskipalkka F10 Mediaani F90 Agronomiliitto Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä LAL Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä YKL Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Metsänhoitajaliitto Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Kaikki Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Pääaineen mukaan tehdyssä palkkavertailussa parhaiten ansaitsivat geologiaa opiskelleet. Heidän keskiansionsa lukukauden aikaisessa työssä olivat noin euroa (taulukko 18). Kokoaikaisesti työskennelleiden maantieteen opiskelijoiden keskiansiot jäivät sen sijaan euroon. Tulee kuitenkin huomata ryhmien pieni koko, jolloin sattumalla on vaikutusta saatuun tulokseen. Taulukko 18. Kuukausipalkka lukukauden aikaisesta työstä pääaineen ja työn kokoaikaisuuden mukaan Kuukausipalkka (brutto) n Keskipalkka F10 Mediaani F90 Biologia Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Geologia Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Maantiede Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Meteorologia Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Ympäristötiede Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Muut aineet Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Yhteensä Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Kuudelle kymmenestä (60 %) YKL -aloilla opiskelevista maksettiin lukukauden aikaisesta työstä tuntipalkkaa. Keskituntipalkka opiskelijoilla oli noin 11 euroa tunnilta. Kuukaudessa opiskelijat arvioivat tästä kertyvän kukkaroon keskimäärin 475 euroa (n=62). Tuntiperusteinen palkkaus oli yleisintä etenkin yksityissektorilla työskentelevien opiskelijoiden keskuudessa, joista 88 prosentilla palkka määräytyi tehtyjen tuntien perusteella. Kuukausipalkkalaisia työssä käyvistä YKL:n alojen 22

23 opiskelijoista oli 39 prosenttia. Keskimääräisen kuukausipalkan suuruus oli euroa (n=65). Kuukausipalkka oli erityisen yleinen yliopistolla (80 %) ja valtiosektorilla (72 %). YKL-alojen opiskelijoiden palkan määräytyminen oli samassa linjassa kaikkien 4L-alojen opiskelijoiden kanssa (kuvio 13 ja taulukko 19). Kaikista 4-alojen opiskelijoista tuntipalkkalaisia oli 53 prosenttia (keskimäärin 10 eur/tunti) ja kuukausipalkkaa nautti 38 prosenttia lukukauden aikana työskennelleistä (taulukko 19). Yksityissektorilla työskentelevillä 4L-alojen opiskelijoilla (69 %) tuntipalkka oli yleisin palkan määräytymisen peruste. Vastaavasti kuukausipalkkaa nauttivia oli eniten valtiolla (63 %) ja yliopistolla (61 %). Kuvio 13. Palkan määräytyminen lukukauden aikaisessa työssä Urakkapalkka 3 % Apuraha 4 % Muu palkka 2 % Kuukausipalkka 36 % Tuntipalkka 55 % Taulukko 19. Palkan määräytyminen kaikilla 4L-aloilla työnantajasektoreittain Yksityinen Valtio Yliopisto Kunta/ Opetus Muu julkinen Yhteensä kuntayhtymä Kuukausipalkka Tuntipalkka Apuraha Urakkapalkka Muu palkka n Kolme kymmenestä tehnyt ylitöitä Ylitöitä oli tehnyt 29 prosenttia lukukauden aikana työskennelleistä YKL -alojen opiskelijoista (taulukko 20). Ylitöitä tehneitä oli kaikilla 4L-aloilla hieman enemmän, jossa ylitöitä oli paiskinut useampi kuin joka kolmas (36 %) työssä olleesta. Yksityissektorilla korvauksen rahassa saaminen oli yleisempää kuin muilla sektoreilla sekä YKL:n alojen opiskelijoilla että kaikkien 4L-alojen opiskelijoilla. Valtiolla ylityöt korvattiin mieluummin vapaana kuin rahana. Kaikista lukukauden aikana työssä olevista 4L-alojen opiskelijoista, jotka olivat tehneet ylitöitä, korvauksetta jäi lähes joka viides (18 %). 23

24 Taulukko 20. Ylitöistä maksaminen lukukauden aikaisesta työstä työnantajasektorin mukaan YKL -alat Tekikö ylitöitä? Maksettiinko ylityökorvauksia? Kyllä Ei Yht n Kyllä Ei, mutta sai vapaana Ylitöitä ei korvattu Yht n Yksityinen Valtio Yliopisto Muut Yhteensä Kaikki 4L-alat Tekikö ylitöitä? Maksettiinko ylityökorvauksia? Kyllä Ei Yht n Kyllä Ei, mutta sai vapaana Ylitöitä ei korvattu Yht n Yksityinen Valtio Yliopisto Kunta/kuntayhtymä Opetus, neuvonta, muu Yhteensä LOPUKSI Raportissa käsitellään Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton edustamilla koulutusaloilla opiskelevien opintohistoriaa, työskentelyä kesällä 2006 ja lukuvuoden aikana. Tulokset perustuvat web-kyselyyn, johon vastasi yhteensä 275 opiskelijaa. Tiedonkeruun toteuttaminen sähköisesti paransi myös vastausaktiivisuutta. Tämänvuotisessa tutkimuksessa lähes puolet (48 %) vastasi kysekyyn, kun vuotta aikaisemmin vastausprosentti jäi vaatimattomammalle tasolle, 33 prosenttiin. Tulevina vuosina olisi edelleen syytä pohtia keinoja vastaajien motivoimiseksi. Vastausaktiivisuudella on luonnollisesti vaikutusta tulosten luotettavuuteen ja niiden yleistettävyyteen koskemaan kaikkia YKL:n edustamien alojen opiskelijoita. Huolimatta vastausaktiivisuuden paranemisesta, tutkimusaineisto on edelleen havaintomäärältään varsin pieni, joten tulosten perusteella tehtävien johtopäätösten kanssa tulee noudattaa varovaisuutta. Esimerkiksi palkkatarkasteluissa yhden tai kahden henkilön selvästi keskiarvosta poikkeavat palkat saattavat heilauttaa merkittävästi ryhmän keskipalkkatasoa. 24

25 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 1. Aikaisempi palkkaan vaikuttava tutkinto. Valid agrologi (amk) amk amk tradenomi AMK, insinööri N % ,5 AMK, tradenomi, ympäristöjohtaminen ammatti-instituutin perustutkinto ammattikoulu en kerro FM iktyonomi insinööri (amk) kuntohoitaja Luk LuK LuK, tietojenkäsittelyoppi 4 1,5 Maa- ja metsätalouden AMKtutkinto matkailun perustutkinto metsätalousinsinööri (amk) Miljöösuunnittelija, AMK MMk (maisterintutkinto), ammattikoulunopettajan pedagoginen pätevyys optikko Pieneläinhoitaja puutarhataouden perustutkinto puutarhuri rakennusmestari sihteerin ammattitutkinto tietojenkäsittelyn tradenomi toisen asteen ammattitutkinto tradenomi VTM Ympäristönhoitajan ammattitutkinto yo-merkonomi Total ,0 25

26 Liitetaulukko 2. Miten henkilö elätti itsensä, jos ei ollut työssä kesän 2005 jälkeen. N % 37 78,7 graduprojektista saamallani rahoituksella 1 2,1 gradustipendillä iltatyöllä kotihoidontuki lapsen tuilla stipendeillä tekemällä pikkuhommia toisen alan lyhyitä keikkoja Yleinen asumistuki äitiysrahalla Total 1 2,1 1 2,1 1 2,1 1 2,1 1 2,1 1 2,1 1 2,1 1 2,1 1 2, ,0 Liitetaulukko 3. Mitä teki päätoimisesti kesällä? harjoittelu, palkalla hoidin lasta kotona Hoidin vauvaani hoitovapaalla itsehoitoa kuukausi alani töitä yliopistolla ja kuukausi oman graduni tekoa N % ,1 lapsenhoitoa Olin hoitovapaalla olin opiskelemaani alaan liittyvässä työssä, mutta tämä työ liittyi toiseen pääaineeseeni eli yhteisöviestintään Olin työssä, joka ei liittynyt opiskelemaani alaan, tein gradua ja suoritin muita opintoja Olin töissä yo:n projektissa, jolle teen myös gradua - eli tein oman alan töitä ja gradua samanaikaisesti. Palkaton tutkimusharjoittelu pääasiassa lomailin, tein myös pikkuisen oman alan töitä. Suoritin pääaineeni opintoja tein opinnäytetyötä tein väitöskirjaa 26

27 väitöskirjaan liittyvää maastotyötä palkalla Yhdistelmä lomailua, työtä ja ulkomaan opiskeluvaihtoa Yrittäjänä toisella alalla Total ,0 Liitetaulukko 4. Työskentely- tai opiskelupaikkakunnat/-maat kesällä 2006 yliopiston mukaan. N % ,3 Ahvenanmaalla 4 1,5 Asikkalassa Espoo Eurajoella Eurassa Forssassa Halikossa Hyvinkää Hämeenlinnassa Jokioinen Kajaani, maastotyöt ympäri Kainuuta Kajaanissa Kangasala Kaskisissa Kiuruvesi Kokkolassa Konnevesi kotikunnassa, Muhoksella Kouvolassa Kuhmossa Kymenlaaksossa Lahdessa 3 1,1 Laitilassa Lammilla 3 1,1 Lapinlahti Lapua Leppävirralla Mikkeli Paraisilla Parikkalassa Pielavesi Pohjois-Lappi Pyhäsalmella Raumalla Ruotsi Saksa Sievi Sotkamo 27