LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus AIKA klo 17:30-20:52 PAIKKA Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia puheenjohtaja Heikkilä Pekka I varapuheenjohtaja Grönberg Merja II varapuheenjohtaja Karlsson Mikael jäsen Björklöf Johan jäsen Lindfors Leena jäsen Ekström Veikko jäsen Malmivaara Jouni jäsen Lång Saara jäsen Träskelin Jerry jäsen MUUT Liljestrand Tom kv:n 1. varapuheenjohtaja Lepola Janne kv:n 2. varapuheenjohtaja klo Kaleva Olavi kaupunginjohtaja Lönnfors Kristina hallintojohtaja,sihteeri Kettunen Kirsi talousjohtaja Andergård-Stenstrand Lilian viestintäpäällikkö klo Tenhunen Timo koulutuspäällikkö 41 POISSA Alm Agneta jäsen Isotalo Arja kv:n puh.johtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mia Heijnsbroek-Wirén KÄSITELLYT ASIAT Kristina Lönnfors PÖYTÄKIRJAN Loviisassa helmikuuta TARKASTUS Merja Grönberg Mikael Karlsson PÖYTÄKIRJA YLEI- Loviisassa, kaupunginkansliassa 24. helmikuuta SESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa

2 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 39 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Perusopetuksen tuntijako alkaen Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Maapoliittisen ohjelman valmistelun käynnistäminen Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Tontin myynti, Liljendalin Kala ja Palvi Satamaliiton jäsenyyden siirtäminen Loviisan Satama Oy:lle Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Oy Semilax Ab:n ympäristölupaa koskevasta valituksesta 48 Vastaus apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntöön kantelun johdosta (Loviisan kaupunki ja Loviisan seudun palvelutalosäätiö) Eroanomus luottamustehtävästä, Kalleinen Pernajan eläkeläistalosäätiö, hallituksen jäsenten, varajäsenen ja tilintarkastajien valitseminen 51 Pöytäkirjojen sähköinen tarkastaminen, valtuustoaloite Lautakuntien ja jaostojen päätökset Ilmoitusasioita kaupunginhallitukselle tiedoksi Muut asiat

3 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 39 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätettiin ottaa käsiteltäväksi lisälistan asia Perusopetuksen tuntijako alkaen. Kokouksen aluksi viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand kertoi kaupunginhallitukselle asiakaspalvelutoimiston nykytilasta.

4 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajat KH 40 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin jäsenet Merja Grönberg ja Mikael Karlsson.

5 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta suomenkielinen jaosto Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Perusopetuksen tuntijako alkaen 423/ /2015 SL 78 Valmistelija: koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Loviisassa opetussuunnitelmatyötä on valmisteltu lukuvuodesta lähtien. Tällä hetkellä rehtoritiimi toimii koulutuspäällikön johdolla opetussuunnitelmatyön ohjausryhmänä. Ohjausryhmän lisäksi koulutuspäällikkö on valinnut ops-työryhmän joka vetää opetussuunnitelmatyötä koulutasolla. Keväällä 2015 tuntijakoehdotusta valmisteli erillinen työryhmä. Työryhmän esityksestä on pyydetty kommentteja kouluilta toukokuussa 2015 sekä kahteen otteeseen syyslukukaudella Tuntijaosta on myös keskusteltu sivistyslautakunnassa , 33 sekä otettu tiedoksi , 74. Tuntijakoa on tämän lisäksi käsitelty muun muassa seuraavasti: -Avoin keskustelu arvopohjasta: Suuri koulukeskustelu Avoin keskustelu arvopohjasta: Den stora skoldiskussionen Opettajien koulutuspäivä (veso) Vanhempainilloissa OPS2016-työstä

6 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Opettajien koulutuspäivä (veso) Useissa rehtori- ja rehtoritiimikokouksissa Tuntijakoa valmisteltaessa keskustelu on keskittynyt seuraaviin seikkoihin: 1. Onko molemmilla kieliryhmillä samanlainen opetussuunnitelma äidinkieltä lukuunottamatta? 2. Onko molemmilla kieliryhmillä sama tuntijakopohja? 3. Mitkä ovat A1- ja A2-kielten vaihtoehdot? 4. Miten A-kielen valinta merkitsee ryhmäkoolle ja tarjonnan mahdollisuuksille kaikissa kouluissa. 1. Opetussuunnitelmatyötä tehdään parhaillaan kaksikielisesti ja päämääränä on luoda yhtenäiset opetussuunnitelmat molemmille kieliryhmille lukuunottamatta äidinkielen oppimäärää sekä mahdollisia A1- ja A2-kieliä. 2. Lähtökohtana on että molemmilla kieliryhmillä on sama tuntijakopohja. 3. Ruotsinkielisellä puolella A1-kieleksi valitaan suomi ja vapaaehtoiseksi A2-kieleksi englanti kuten nykyisessä tuntijaossa. Lähes kaikki oppilaat valitsevat A2-englannin. Suomenkielisellä puolella on kaksi vaihtoehtoa: a) A1-kieleksi valitaan englanti. Tämä tarkoittaa että vapaaehtoiseksi A2-kielivalinnaksi tulisi ruotsi. Tällä hetkellä noin puolet oppilaista valitsevat A2-ruotsin. Muille ruotsi olisi kuitenkin pakollinen B1-kieli kuudennelta luokalta alkaen. Tässä vaihtoehdossa A2- ja B1-kieliryhmistä tulisi niin pieniä että on mahdollista että emme voi tarjota A2-ruotsia kaikissa kouluissa vastaisuudessa. b) A1-kieleksi valitaan ruotsi. Tämä tarkoittaa että lähes kaikki oppilaat A2-valinnaksi tulisi englanti. Mitä todennäköisimmin suurin osa oppilaista valitsisivat A2-englannin ja ryhmäkoot pysyisivät kohtuullisina. 4. A1-englannin valinnan kohdalla on otettava kantaa minimiryhmäkoon suuruudesta jotta kieliryhmä voidaan käynnistää. Vaihtoehdot ovat: 1. Suomenkielisen opetuksen tuntijako liitteenä olevan A1-englanti-vaihtoehdon mukaan 2. Suomenkielisen opetuksen tuntijako liitteenä olevan A1-ruotsi-vaihtoehdon mukaan 3. Ruotsinkielisellä puolella opetuksen tuntijako on A1-suomi 1-6-luokilla tuntijako otetaan käyttöön , mutta yläkouluissa se otetaan askeleittain käyttöön seuraavasti: , 7 luokka , 8 luokka

7 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ , 9 luokka Kustannuksista on vaikea arvioida. Kokonaistuntimäärät eivät nouse, mutta pienten alakoulujen yhdistettyjen luokkien lukujärjestysten laatiminen voi olla osittain haastavaa. Liitteet : Suomenkielisen opetuksen A1-englanti (1) ja A1-ruotsi (2) sekä ruotsinkielisen opetuksen vaihtoehto A1-suomi (3) Esittelijä: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh Ehdotus: Sivistyslautakunta päättää että ruotsinkielinen tuntijako hyväksytään A1-suomi-ehdotuksen mukaisesti ja että suomenkielinen tuntijako hyväksytään A1-englanti-ehdotuksen mukaisesti. Käsittely Esittelijä muutti pohjaehdotustaan. Uusi muutettu pohjaehdotus kuuluu: Sivistyslautakunta esittää kannanottonaan asian jatkovalmistelua varten, että: - suomenkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on ruotsi (A1) ja ruotsinkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on suomi (A1) - molempien kieliryhmien valinnainen kieli (A2) on englanti Sivistyslautakunta päättää, että se tekee lopullisen päätöksen käyttöönotettavasta tuntijaosta ylimääräisessä kokouksessaan Mia Heijnsbroek-Wirén saapui klo Päivi Uotinen pyysi taukoa. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen. Tauko pidettiin Päivi Uotinen ehdotti Jari Kekkosen kannattamana että esittelijän muutetun pohjaehdotuksen kaksi ranskalaista viivaa muutetaan kuulumaan: - suomenkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on englanti (A1) ja ruotsinkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on suomi (A1) - ruotsinkielisen opetuksen valinnainen kieli (A2) on englanti ja suomenkielisen opetuksen valinnainen kieli (A2) on ruotsi

8 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Puheenjohtajan ehdotuksesta suoritettiin nimenhuutoäänestys siten, että esittelijän muutetun pohjaehdotuksen kaksi ranskalaista viivaa kannattavat äänestävät "jaa" ja Päivi Uotisen ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä muutettu pohjaehdotus sai 7 ääntä (Otto Andersson, Annu Jokela-Ylipiha, Päivi Melamies, Cosmo Mether, Thomas Rosenberg, Li-Lo Söderholm ja Maria Grundström) ja Päivi Uotisen ehdotus sai 2 ääntä (Jari Kekkonen ja Päivi Uotinen). Kaksi jäsentä oli poissa. Lautakunta hyväksyi teknisenä korjauksena liitteiden 1-3 korvaamista uusilla. Sivistyslautakunta päätti äänestyksen jälkeen esittelijän muutetun pohjaehdotuksen mukaan esittää kannanottonaan asian jatkovalmistelua varten, että: - suomenkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on ruotsi (A1) ja ruotsinkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on suomi (A1) - molempien kieliryhmien valinnainen kieli (A2) on englanti Sivistyslautakunta päätti, että se tekee lopullisen päätöksen käyttöönotettavasta tuntijaosta ylimääräisessä kokouksessaan SLSO 6 Valmistelijat: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh Kaupunginhallitus keskusteli sivistyslautakunnan kokouksessa tehdystä päätöksestä perusopetuksen tuntijaosta alkaen. Kaupunginhallitus katsoo, että kysymys opetuksen ensimmäisestä vieraasta kielestä on käsiteltävä sivistyslautakunnan jaostoissa ennen kuin sivistyslautakunta tekee päätöksen asiassa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että kaupunginhallitus käyttää asiassa otto-oikeuttaan sivistyslautakunnan tehdessä päätöksensä asiassa. Koska perusopetuksen tuntijako on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä kaikki asiasta kiinnostuneet ovat voineet ajalla lähettää mielipiteensä ja kysymyksensä sivistysjohtaja Thomas Grönholmille. Kaikki kysymykset ja

9 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ vastaukset on julkaistu kaupungin kotisivulla viikon 51 lopussa. Vastaukset löytyvät osoitteesta: Kaupunginhallituksen, sivistyslautakunnan ja sen jaostojen jäsenille on järjestetty iltakoulu tuntijaosta ja kieliohjelmasta Sivistysjohtajan ja koulutuspäällikön kokouksessa antaman selvityksen, julkaistujen kysymysten sekä iltakoulussa pidetyn keskustelun perusteella sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto ottaa kantaa suomenkielisen opetuksen A-kielistä. Vaihtoehtoina ovat: A1-kieli on ruotsi joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti 4.-luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. tai A1-kieli on englanti joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi 4.-luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. Esittelijä: koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh Ehdotus: Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää kannanottonaan, että A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. Käsittely Esittelijä muutti ehdotusta lisäämällä: Kannanotto lähetetaan edelleen sivistyslautakunnalle tiedoksi. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti kannanottonaan, että A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. Kannanotto lähetetaan edelleen sivistyslautakunnalle tiedoksi. BNSV 6 Valmistelijat: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh Kaupunginhallitus keskusteli kokouksessaan , 302, sivistyslautakunnan kokouksessaan tekemästä päätöksestä perusopetuksen tuntijaosta alkaen.

10 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus katsoo, että kysymys opetuksen ensimmäisestä vieraasta kielestä on käsiteltävä sivistyslautakunnan jaostoissa ennen kuin sivistyslautakunta tekee päätöksen asiassa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että kaupunginhallitus käyttää asiassa otto-oikeuttaan sivistyslautakunnan tehdessä päätöksensä asiassa. Koska perusopetuksen tuntijako on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä, kaikki asiasta kiinnostuneet ovat voineet lähettää mielipiteensä ja kysymyksensä sivistysjohtaja Thomas Grönholmille. Kaikki kysymykset ja vastaukset on julkaistu kaupungin verkkosivulla viikon 51 lopussa. Suomenkieliset vastaukset ovat osoitteessa Kaupunginhallituksen, sivistyslautakunnan ja sen jaostojen jäsenille on järjestetty iltakoulu tuntijaosta ja kieliohjelmasta Sivistysjohtajan ja koulutuspäällikön kokouksessa antaman selvityksen ja kaupungin verkkosivuilla julkaistujen kysymysten sekä iltakoulussa käytyjen keskustelun perusteella sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ottaa kantaa ruotsinkielisen opetuksen A-kielistä. Vaihtoehtoina ovat: A1-kieli on suomi, joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti 4. luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä, hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. tai A1-kieli on englanti, joka alkaa 2. luokalta ja vapaaehtoinen A2-kieli on suomi 4. luokalta. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä, hän opiskelee suomea B1-kielenä 6. luokalta. Sivistyslautakunta päättää tuntijaosta ja kielivalinnoista kokouksessaan Esittelijä: koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh Ehdotus: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää kannanottonaan Loviisan kaupungin ruotsinkielisten oppilaiden kielivalinnasta, että A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Kannanotto lähetään sivistylautakunnalle tiedoksi. Ehdotuksen mukaan. Thomas Rosenberg poistui klo 19:02.

11 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ SL 9 Valmistelijat: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh Tuntijakoehdotusta on tarkennettu sivistyslautakunnan edellisen kokouksen jälkeen koulutuspäällikön, rehtoritiimin ja opetussuunnitelmatyöryhmän toimesta. Uudesta esityksestä on myös pyydetty kommentteja kaikilta opettajilta. Sivistyslautakunnan ja sen jaostojen sekä kaupunginhallituksen jäsenille on pidetty iltakoulu A-kielistä sekä tuntijaosta. Kannanotto A-kielistä Sivistyslautakunna jaostot ovat kokouksissaan ja antaneet kannanottonsa Loviisan kaupungin perusopetuksen A-kielistä lähtien. Kannanottojen perusteella suomenkielisessä perusopetuksessa opetetaan englantia A1-kielenä ja vapaa-ehtoista ruotsia A2-kielenä. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa opetetaan suomea A1-kielenä ja englantia A2-kielenä. Tuntijakoehdotuksen mukaan A1-kieli alkaa toisella vuosiluokalla ja A2-kieli neljännellä vuosiluokalla molemmissa kieliryhmissä. Tuntijako Tämän jälkeen Opetushallitukselta on pyydetty ohjeistusta tuntijaon ja kieliohjelman toteuttamisesta. Opetushallituksen selvityksen johdosta tuntijakoehdotukseen on tehty korjauksia. Nämä korjaukset on käsitelty rehtoritiimissä Tuntijakoesityksen mukaan valtioneuvoston vahvistaman minimituntimäärä ylittyy seuraavissa aineissa: -Äidinkieli ja kirjallisuus 1 vuosiviikkotuntia (vvt) -B1-kieli 2 vvt -Matematiikka 1 vvt -Taito- ja taideaineiden valinnaiset aineet 1vvt A2-kieltä opiskelevien oppilaiden tunnit ovat yhteensä 231 vvt, joka on 3 vvt vähemmän kuin nykyisessä. Ehdotuksen mukaan vuosiluokkien 4-6 taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit osoitetaan tuntijaossa suoraan taide- ja taitoaineiden yhteisiin oppimääriin ilman oppilaan valintaa. Vuosiluokilla 4-6 valinnaista A2-kieltä opiskellaan kokonaan tuntijaon ylittävänä aineena. Valinnaisaineita vuosiluokilla 4-6 on 1 vvt per vuosiluokka. Vuosiluokalla 8 on 4 vvt ja vuosiluokalla 9 on 2 vvt valinnaisia aineita, josta muun muassa B2-kieli on

12 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ valinnainen aine. Valinnaisaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt kuvataan kunnan opetussuunnitelmassa. Missä tarjotaan A2-kieltä? Jos kaikki vuosiluokan oppilaat eivät valitse A2-kieltä sivistyslautakunnan on otettava kantaa missä koulussa A2-kieltä voidaan tarjota. Jos A2-kielen tarjontaa rajoitetaan tiettyihiin Loviisan perusopetuksen alakouluihin sivistyslautakunnan on myös otettava kantaa voiko koulutuspäällikkö osoittaa toisen lähikoulun jos oppilas haluaa opiskella A2-kieltä. B1-kieltä kouluissa tarjottaisiin joka tapauksessa kuudennelta vuosiluokalta. Oppilastilastojen ja nykyisen A2-kielivalinnan mukaan Teutjärven koulussa, Kirkonkylän koulussa ja Isnäsin koulussa ryhmäkoot ovat alle 10 oppilasta vaikka opetus toteutettaisiin yhdysluokkaopetuksena. Ruotsinkielisissä kouluissa perinteisesti kaikki oppilaat ovat lukeneet A2-englantia. Esittelijä: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh Liite 4: Tuntijako Ehdotus: Sivistyslautakunta hyväksyy Loviisan kaupungin perusopetuksen tuntijaon lähtien esityksen mukaisesti. Sivistyslautakunta päättää että: -Loviisan suomenkielisen perusopetuksen A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta. -Loviisan ruotsinkielisen perusopetuksen A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. -A2-ruotsia tarjotaan Tesjoen koulussa, Valkon koulussa, Harjurinteen koulussa ja Koskenkylän koulussa. -Loviisan kaupungin lähikouluperiaatteista ei poiketa kielivalinnan perusteella. Käsittely Jari Kekkonen ehdotti Thomas Rosenbergin ja Vesa Peltoluhdan kannattamana, että ehdotuksen kaksi viimeistä ranskalaista viivaa poistetaan. Otto Andersson teki ponsiesityksen: Sivistyslautakunta pitää välttämättömänä, että ruotsinkielen opetusta vahvistetaan ja, että sen vapaaehtoisen opiskelun houkuttelevuutta lisätään. Sivistyslautakunta edellyttää, että kielikylpytoiminta Loviisassa käynnistetään mahdollisimman pian

13 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ ja, että sivistyskeskus selvittää myös muita keinoja ruotsinkielen opiskelun vahvistamiseksi, kuten esim. ruotsinkielisen kerhotoiminnan aloittaminen suomenkielisille lapsille. Sivistyslautakunta kehottaa kaupunkia varaamaan tähän tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Lautakunnan jäsenet kannattivat esitystä yksimielisesti. Sivistysjohtaja muutti pohjaehdotuksensa poistamalla ehdotuksen kaksi viimeistä ranskalaista viivaa. Adressi ja kannanotto suomenkielisten lasten A1 kielestä, englanti ja A2 kielestä, ruotsi on toimitettu sivistysjohtajalle Asia merkitään tiedoksi. Liite 5: Adressi Sivistyslautakunta hyväksyi Loviisan kaupungin perusopetuksen tuntijaon lähtien esityksen mukaisesti. Sivistyslautakunta päätti esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan, - että Loviisan suomenkielisen perusopetuksen A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta - että Loviisan ruotsinkielisen perusopetuksen A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. Lisäksi lautakunta päätti - hyväksyä Otto Anderssonin ponsiehdotuksen - merkitä tiedoksi sivistysjohtajalle toimitettu adressi ja kannanotto suomenkielisten lasten A1 kielestä, englanti ja A2 kielestä, ruotsi. KH 41 Liite nro 16. Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käyttää otto-oikeuttaan sivistyslautakunnan käsittelemään asiaan "perusopetuksen tuntijako alkaen".

14 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti hyväksyä perusopetuksen tuntijaon alkaen että Loviisan suomenkielisen perusopetuksen A1-kieli on englanti ja vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee ruotsia B1-kielenä 6. luokalta että Loviisan ruotsinkielisen perusopetuksen A1-kieli on suomi ja vapaaehtoinen A2-kieli on englanti. Jos oppilas ei valitse vapaaehtoista A2-kieltä hän opiskelee englantia B1-kielenä 6. luokalta. Koulutuspäällikkö Timo Tenhunen esitteli tuntijakoa koskevan suunnitelman. Päätös ehdotuksen mukainen.

15 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano KH 42 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta valtuuston kokouksen päätöksistä, että 1. ne eivät mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi, 2. eivätkä muutoin ole lainvastaisia, 3. sekä merkitä päätökset tiedoksi ja panna ne täytäntöön seuraavasti: 12 Jäsenen nimeäminen jätelautakuntaan: Lähetetään asianosaisille. 13 Kunnallisten ilmoitusten saattaminen kuntalaisten tietoon: Lähetetään keskuksille. 14 Loviisan kaupungin hyvinvointikatsaus: Lähetetään perusturvakeskukseen. 15 Maahanmuuttajapalveluiden talousarviomuutos vuodelle 2016: Lähetetään perusturvakeskukseen ja taloustoimistoon. 16 Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa: Lähetetään tekniseen keskukseen. 17 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä 18 Tilapäisen valiokunnan asettaminen: Lähetetään asianosaisille ja tarkastuslautakunnalle. 19 Vammaispoliittinen ohjelma, valtuustoaloite: Lähetetään perusturvakeskukseen. Ehdotuksen mukainen.

16 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Maapoliittisen ohjelman valmistelun käynnistäminen 759/ /2015 TL 5 Valmistelija: kaupungingeodeetti Mia Kajan, puh Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on astunut voimaan (204/2015). Lain 20 :n mukaan kunnan on huolehdittava maapolitiikan harjoittamisesta alueellaan. Loviisan kaupungilla ei ole voimassa olevaa maapoliittista ohjelmaa. Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa kaupunginvaltuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Maapoliittinen ohjelma ohjaa maankäyttöön liittyvien asioiden valmistelua ja on tukena maapoliittisten keinojen käyttämiselle. Samalla se antaa tietoa kaupungin maankäyttöön liittyvistä toimintatavoista kaupunkilaisille, maanomistajille, tontin hakijoille, rakennusliikkeille ja päättäjille. Maapoliittisen ohjelman laatimista varten tulisi nimetä ohjausryhmä, joka valmistelee esityksen maapoliittisesta ohjelmasta kaupunginvaltuustolle. Tavoitteena on, että maapoliittinen ohjelma hyväksyttäisiin kaupunginvaltuustossa vuoden 2016 loppuun mennessä. Loviisan kaupungin hallintosäännön 26 :n mukaan kaupungingeodeetti vastaa maankäyttöohjelmien ja maapoliittisten ohjelmien ajantasaistamisesta ja toteuttamisesta yhteistyössä kehittämisjohtajan ja teknisen johtajan kanssa. Lisäksi ohjausryhmään tulisi nimetä edustajat teknisestä lautakunnasta ja kaupunginhallituksesta. Valtuustoryhmiltä pyydetään lausuntoa maapoliittisesta ohjelmasta valmistelun edettyä luonnosvaiheeseen. Esittelijä: tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta nimeää maapoliittiseen ohjausryhmään kaksi jäsentään. Lisäksi lautakunta pyytää kaupunginhallitusta nimeämään ohjausryhmään kaksi edustajaa ja kutsuu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ohjausryhmään. Lautakunta nimesi jäsenet Päivi Melamies ja Karl Jalkanen maapoliittiseen ohjausryhmään. Lisäksi lautakunta pyytää kaupunginhallitusta nimeämään

17 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ ohjausryhmään kaksi edustajaa ja kutsuu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ohjausryhmään. Jatkokäsittely: kaupunginhallitus KH 43 Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus nimeää ohjausryhmään kaksi edustajaa ja kutsuu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ohjausryhmään. Jäsen Merja Grönberg esitti, että kaupunginhallitus nimeää Veikko Ekströmin edustajaksi maapoliittiseen ohjausryhmään. Jäsen Mikael Karlsson esitti, että kaupunginhallitus nimeää Johan Björklöfin edustajaksi maapoliittiseen ohjausryhmään. Jäsen Leena Lindfors ehdotti, että jotta koko Loviisa olisi alueellisesti edustettu ryhmässä, ryhmään kutsutaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi myös kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tom Liljestrand. Ehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi ohjausryhmään Veikko Ekströmin ja Johan Björklöfin sekä kutsui kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja 1. varapuheenjohtajan ohjausryhmään.

18 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 830/ /2013 TL 16 Valmistelijat: Vs. kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, puh , kehittämisjohtaja Sten Frondén, puh , ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen, puh , lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen, puh ja kaavoittaja Hanna Oijala, puh Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville jäsenkuntiin ja liiton verkkosivuille, Lausuntoja pyydetään mennessä. Lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa Uudellamaalla voimassa olevia maakuntakaavoja. Tässä vaihemaakuntakaavassa käsitellään: - elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja - logistiikkaa - tuulivoimaa - viherrakennetta - kulttuuriympäristöjä. Lisäksi kaavassa käsitellään muita ajankohtaisia aiheita, kuten asemanseutuja ja Malmin lentokenttää. Kaavan aikatähtäin on vuodessa Kaavaluonnoksessa on osoitettu Loviisan alueella maakunnallisesti merkittävät: - tuulivoima-alueet, 3 kpl - laajat, yhtenäiset ekologisen verkoston kannalta merkittävät metsätalousvaltaiset alueet, MLY - valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, - Valtioneuvoston päätös maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt

19 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ arvokkaat harjualueet - luonnonsuojelualueet - Natura 2000 alueet - virkistysalueet - viheryhteystarpeet - ulkoilureitit - laiva- ja veneväylät - pohjavesialueet Liite 8 Esittelijä: ote maakuntakaavaluonnoksesta, lausunto Tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lautakunta päätti jättää asian pöydälle. Lautakunta päätti pitää ylimääräisen kokouksen , jossa asia käsitellään. Jatkokäsittely: Kaupunginhallitus TL 25 Valmistelijat: Vs. kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, puh , kehittämisjohtaja Sten Frondén, puh , ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen, puh , lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen, puh ja kaavoittaja Hanna Oijala, puh Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville jäsenkuntiin ja liiton verkkosivuille, Lausuntoja pyydetään mennessä. Lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa Uudellamaalla voimassa olevia maakuntakaavoja. Tässä vaihemaakuntakaavassa käsitellään: - elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja - logistiikkaa - tuulivoimaa

20 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ viherrakennetta - kulttuuriympäristöjä. Lisäksi kaavassa käsitellään muita ajankohtaisia aiheita, kuten asemanseutuja ja Malmin lentokenttää. Kaavan aikatähtäin on vuodessa Kaavaluonnoksessa on osoitettu Loviisan alueella maakunnallisesti merkittävät: - tuulivoima-alueet, 3 kpl - laajat, yhtenäiset ekologisen verkoston kannalta merkittävät metsätalousvaltaiset alueet, MLY - valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, - Valtioneuvoston päätös maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt - arvokkaat harjualueet - luonnonsuojelualueet - Natura 2000 alueet - virkistysalueet - viheryhteystarpeet - ulkoilureitit - laiva- ja veneväylät - pohjavesialueet Liite 12 Esittelijä: ote maakuntakaavaluonnoksesta, lausunto Tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Käsittely: Tekninen lautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Esittelijä muutti keskustelun kuluessa esitystään lausunnon (liite 12) seuraavissa kohdissa: - Logistiikka-alue kappale poistettiin kokonaan. - Laivaväylät-otsikko muutettiin muotoon Laivaväylät, kulkuväylät ja satama. Tekstiosa muutettiin seuraavaksi: Isnäsin satamaan on Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavassa laivaväylä (hyv ). isnäsin satamalla on potentiaalia kehittyä yrittäjien osoittaessa jälleen kiinnostusta alueelle. Laivaväylä tulee merkitä maakuntakaavaan. Valkon sataman toiminnan varmistaminen tulee huomioida tässä kaavassa paremmin. Satamaan johtavat maayhteydet, rautatie ja

21 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ maantie moottoritieliittymineen on arvioitava uudelleen. Mahdolliset uudet linjaukset olisi jo tässä kaavassa otettava huomioon. Nykyinen rautatielinjaus, joka kulkee kaupungin läpi ja edelleen rannassa, ei ole tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu Loviisalle. Samoin myös maantielinjaus E18 - satama, joka on jo nyt kuormitettu kahdella liikenneympyrällä ja usealla risteysliittymällä ei tule kilpailukykyisesti palvelemaan sataman liikennettä. Valkon sataman tuleva käyttö ja sen tuoma kasvava maaliikennemäärä on riippuvainen siitä, saadaanko Valkon satamaan johtava laivaväylä syvennettyä 9,5 metrin väyläsyvyydestään 12 metrin syvyyteen. Väylän syventäminen on välttämätöntä. Nyt voimassa oleva nk. rikkidirektiivi johtaa väistämättä Itämerellä liikennöivien rahtilaivojen koon kasvamiseen. Tämä taas johtaa siihen, että Valkon satama ei ole enää kilpailukykyinen toimija tavaraliikenteessä. - Tuulivoima otsikko Kolmas kappale poistettiin kokonaan. - Kysymyksiä Uudenmaan maakuntakaavan merkintöjen vaikutuksesta rakentamiseen tuulivoima-alueella sekä suunnittelutarveratkaisun käyttämisestä tuulivoiman rakentamisessa - kohdan 1. kolmannen kappaleen viimeinen lause poistettiin. Tilalle teksti: Se, että alue soveltuu erityisominaisuuksiltaan tuulivoiman rakentamiseen, ei saa rajoittaa alueen mahdollista muuta käyttöä. Kaavamerkintää tulee täydentää siten, että alueella ei ole voimassa rakentamisrajoituksia. Tuulivoima- ja muuta rakentamista ohjataan suunnittelutarveratkaisuilla. - Laajat yhtenäiset metsäalueet (MLY) ja maa-ainesten ottaminen otsikko. Kappaleen loppuosa, pilkku merkistä lähtien poistettiin. Tekninen lautakunta hyväksyi muutetun lausunnon yksimielisesti, ja esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan muutetun lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Jatkokäsittely: Kaupunginhallitus Pykälä tarkastettiin välittömästi.

22 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ KH 79 Liite nro 37. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy lausunnon omalta osaltaan ja esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto antaa Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Jäsen Pekka Heikkilä ehdotti, että lausunnon kappale otsikon Laivaväylät, kulkuväylät ja satama alla kirjoitetaan muotoon: Valkon sataman tulevaisuus ja toiminnan varmistaminen tulee huomioida kaavassa paremmin. Satamaan johtavat maayhteydet, rautatie ja maantie moottoritieliittymineen olisi jo tässä kaavassa otettava huomioon. Satamaan johtavat maayhteydet, rautatie ja maantie moottoritieliittymineen edesauttavat omalta osaltaan sataman kehittymistä. Nykyinen rautatielinjaus kulkee kaupungin läpi ja edelleen rannassa. Maantielinjaus E18 -satama on kuormitettu kahdella liikenneympyrällä ja usealla risteysliittymällä. Valkon sataman tuleva käyttö ja sen tuoma kasvava maaliikennemäärä on myös riippuvainen siitä, saadaanko Valkon satamaan johtavaa laivaväylää syvennettyä nykyisestä 9,5 metrin väyläsyvyydestä 12 metrin syvyyteen. Syvempi laivaväylä toisi satamalle nykyistä enemmän kilpailukykyä. Väylän syventäminen on myös tulevaisuuden kannalta välttämätöntä, sillä jo nyt voimassa oleva nk. rikkidirektiivi johtaa väistämättä Itämerellä liikennöivien rahtilaivojen koon kasvattamiseen. Isnäsin satamaan on Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavassa laivaväylä (hyväksytty ). Isnäsin satamalla on potentiaalia kehittyä yrittäjien osoittaessa jälleen kiinnostusta alueelle. Tämä laivaväylä tulee merkitä maakuntakaavaan. Jäsenet Merja Grönberg ja Camilla Antas kannattivat Pekka Heikkilän ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Esittelijä muutti päätösehdotusta: Kaupunginhallitus päättää antaa Uudenmaan liitolle liitteenä olevan, kaupunginhallituksen muokkaaman lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

23 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Päätös muutetun ehdotuksen mukaan. Pykälä tarkastettiin välittömästi. TL 6 Valmistelijat: kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, puh , Loviisan Satama Oy:n toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen, lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen ja ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on lausunnolla jäsenkunnissa Vuoden 2016 alusta voimaan astuvaksi suunnitellut maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ja maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn poistuminen ovat muuttaneet 4. vaihemaakuntakaavan prosessia. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotuksen. Lausuntojen perusteella kaavaehdotusta tarkistetaan kevään 2016 aikana, jolloin pidetään myös 4. vaihemaakuntakaavana viranomaisneuvottelu. Maakuntahallituksen hyväksyttyä kaavaehdotuksen kaava asetetaan nähtäville myöhemmin vuonna Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy 4. vaihemaakuntakaavan saman valtuustokauden aikana kevääseen 2017 mennessä. Lausuntoaineistot löytyvät kokonaisuudessaan Uudenmaan liiton verkkosivuilta: Kaavakarttoja voi myös tarkastella karttapalvelun kautta osoitteesta: kohdasta valmistelussa olevat maakuntakaavat. Maakuntakaavan lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita se toteuttaa. 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viittä teemaa: elinkeinoja ja innovaatioita, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Kaava laaditaan koko Uudenmaan maakunnan alueelle lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Uudenmaan liitto ei ole laatinut vastineita kaavan valmisteluaineistoon eli kaavaluonnokseen, joten vaikutus kaavaehdotuksen kaavaratkaisuihin ei kaikilta osin avaudu. Tämän vuoksi kaupunginarkkitehti esittää että Loviisan kaupunki antaa lausuntonaan kaavaluonnosvaiheessa annetun lausunnon, jota on täydennetty kursiivilla merkittyjen tekstien osalta. Tuulivoiman osalta luonnosvaiheen lausunnossa on esitetty lisäksi kysymyksiä liittyen MRL 33 mukaisiin rakentamisrajoituksiin. Nämä kysymykset eivät kuitenkaan ole enää ajankohtaisia, sillä

24 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ maakuntakaavan ehdotuksen kaavamääräyksissä on todettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden osalta, että merkintään ei sisälly MRL:n 33 :n 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta. Liite 1 ote maakuntakaavaehdotuksesta, lausunto Esittelijä: tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Lautakunta hyväksyi liitteenä olevan lausunnon ja esittää, että kaupunginhallitus antaisi Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Jatkokäsittely: kaupunginhallitus KH 44 Liite nro 17. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Ehdotuksen mukainen.

25 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Tontin myynti, Liljendalin Kala ja Palvi 75/ /2016 KH 45 Valmistelija: kehittämisjohtaja Sten Frondén Jarno Prittinen on omistamalleen yhtiölle Liljendalin Kala ja Palvi (y-tunnus ) vuokrannut tontin Liljendalin Shellin läheltä osoitteessa Kivikuja 1. Yritys on tällä paikalla harjoittanut pääosin kalanmyyntiä valtatie 6:n peruskorjauksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päätti myydä kyseisen tontin Prittiselle, mutta kauppa ei silloin toteutunut. Kaavamääräysten mukaan alue on huoltamotoiminnan sekä muun kaupallisen toiminnan aluetta. Liikekorttelialueelle ei saa rakentaa 100 k-m 2 suurempia elintarvikemyyntiin tarkoitettuja tiloja. Rakennuspaikan tehokkuusluku e = 0,20. Nyt myytäväksi ehdotettava alue on määräala kiinteistöstä Granit, R:no Alue vastaa asemakaavan tonttia nro 1 ja sen pinta-ala on noin m 2. Newsec Oy:n laatimassa Loviisan yritysalueiden vyöhykehinnoittelussa ko. alueen liiketonttien hinnan vaihteluväliksi on määritelty 8 13 euroa kerrosneliömetriltä rakennusoikeutta. Tämän kaupunginvaltuuston hyväksymän hintahaarukan mukaisesti tontin laskettu luovutushinta olisi euroa. Liite nro 18. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää myydä noin m 2 suuruisen määräalan kiinteistöstä Granit, R:no , Sävträskin kylässä Loviisan kaupungin Liljendalin kaupunginosassa hintaan euroa. Määräala on merkitty maastoon kivipaaluin ja se vastaa oheisen asemakaavakartan mukaista tonttia nro 1. Kaupunginhallitus valtuuttaa kehittämisjohtaja Sten Frondénin allekirjoittamaan tämän kohteen kauppakirjan Loviisan kaupungin puolesta.

26 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Ehdotuksen mukainen.

27 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Satamaliiton jäsenyyden siirtäminen Loviisan Satama Oy:lle 414/ /2015 KH 46 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Loviisan kaupunki on Satamaliiton jäsen. Satamaliiketoiminnan yhtiöittämisen myötä on tarkoituksenmukaista siirtää Satamaliiton jäsenyys Loviisan Satama Oy:lle. Asiasta on tehty myös valtuustoaloite. Loviisan Satama Oy:n toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa on keskusteltu asiasta ja yhtiön puolelta jäsenyyden siirto hyväksytään. Loviisan Satama Oy vastaa vuoden 2016 jäsenmaksusta. Jäsenmaksun maksuajasta tulee erikseen ilmoittaa Satamaliitolle. Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää Satamaliitolle jäsenyyden siirtämistä Loviisan Satama Oy:lle. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi.

28 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Oy Semilax Ab:n ympäristölupaa koskevasta valituksesta 62/ /2015 KH 47 Valmistelija: kaupungingeodeetti Mia Kajan Vaasan hallinto-oikeus on varannut Loviisan kaupungille tilaisuuden antaa vastine Oy Semilax Ab:n ympäristöluvasta tehdyn valituksen johdosta. Vastine pitää toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään Loviisan kaupunki vuokraa Oy Semilax Ab:lle vesialueet, jolla Oy Semilax Ab harjoittaa kalankasvatustoimintaa. Toiminta alkoi ja vesialueiden vuokraa jatkettiin syksyllä 2014 vuoden 2025 loppuun asti. Vuokrasopimusten jatkamisen ehtona on ollut, että Semilaxin toiminnalle myönnetään ympäristölupa. Liite nro 19. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa, että Loviisan kaupunki on vuokrannut vesialueet Oy Semilax Ab:lle liitteenä olevien sopimusten mukaisin ehdoin ja ettei kaupungilla ole asiassa muuta lausuttavaa. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi.

29 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus Vastaus apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntöön kantelun johdosta (Loviisan kaupunki ja Loviisan seudun palvelutalosäätiö) 395/00/2015 KH 48 Valmistelijat: hallintojohtaja Kristina Lönnfors, perusturvajohtaja Carola Klawér ja talousjohtaja Kirsi Kettunen Apulaisoikeuskansleri on päivätyllä selvityspyynnöllä (Dnro OKV/1278/1/2015) pyytänyt Loviisan kaupunginhallitusta toimittamaan tehdyn kantelun tutkimiseksi tarpeellisen selvityksen. Kantelija on päivätyssä kantelussaan arvostellut useita Loviisan kaupungin (jäljempänä kaupunki) ja Loviisan seudun palvelutalosäätiön (jäljempänä säätiö) toimintaan liittyviä seikkoja. Määräaikaa selvityksen antamiselle on pidennetty saakka. Selvitys annetaan vastaamalla kantelijan kantelunsa numeroiduissa kohdissa esittämiin kysymyksiin. 1. Säätiö ei ole yhteisö, joten kuntalain konsernia koskevat 6. :n säännöksiä ei voi suoraan soveltaa säätiöihin. Kunnan tytäryhteisöjä koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin myös kunnan määräysvaltaan kuuluviin säätiöihin. Säätiö ei juridisessa merkityksessä ole kaupungin määräysvallassa, koska kaupungilla on oikeus nimittää vain 2 3 säätiön hallituksen 9 jäsenestä. Sen sijaan kaupungilla voidaan katsoa olevan määräysvaltaa säätiössä asia ennen muotoa -periaatteen mukaisesti. Säätiön 33 perustajasta kaupunki on (ja on ollut) selvästi suurin toimija, vaikka kaupungin osuus peruspääomasta on vain vajaat 33 %. Suurin osa muista perustajista on paikallisia yhdistyksiä tai yrittäjiä. Säätiön historiaan perustuen kaupungilla ja säätiöllä on vahvat keskinäiset siteet. Kun säätiö perustettiin 1992, oli tavallista, että kunnat ja muut toimijat toteuttivat yhteisiä hankkeita säätiöiden kautta Raha-automaattiyhdistyksen tukia ja valtion lainoja käyttäen. Kaupunki on myös vuodesta 2001 ollut säätiön lainan takaaja. Säätiön sääntöjen kohdan 19 mukaan säätiön omaisuus siirtyy kaupungille, mikäli säätiö lakkautetaan. Vuoden 2014 talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan kuntakonsernin tavoitteiden alle on kirjattu suoritettava selvitys siitä, voisiko säätiön toiminta, tai osa siitä, olla kaupungin omaa toimintaa. Säätiön ei ole väitetty kuuluvan kaupungin konserniin. Kaupunginvaltuusto on osana talousarviota ja toimintasuunnitelmaa 2014 hyväksynyt suoritettavan selvityksen.

30 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupungilla on olennainen intressi säätiön toimintaa kohtaan. Säätiön ylläpitämässä palvelutalossa on muun muassa uima-allasosasto, jossa on ainoa yleisessä käytössä oleva uima-allas kaupungin alueella. Uima-allasta käyttävät muun muassa koulujen alaluokat uimaopetukseen sekä liikunta- ja vapaa-aikatoimi omaan toimintaansa. Erityisesti kyseisen uima-allasosaston ylläpitäminen on säätiölle taloudellisesti haastavaa. Kaupunki onkin useamman vuoden avustanut säätiön uima-allasosaston ylläpitoa ja näin kaupungin talouden kannalta on ollut sekä perusteltua että asianmukaista selvittää, mitä vaihtoehtoja asian suhteen tulevaisuutta silmälläpitäen on käytettävissä. 3. Kuten kantelija on todennut, hänen esittämäänsä asiakirjapyyntöön annetussa vastuksessa on todettu, että säätiön määrittelyselvitys sisältää muun muassa kattavan analyysin säätiön taloudellisesta tilanteesta ja liikesalaisuuksiksi määriteltäviä seikkoja, jonka vuoksi se ei ole julkinen. Vastaus asiakirjapyyntöön on annettu kirjemuodossa. Esittämänsä lisäasiakirjapyynnön yhteydessä kantelija on saanut kieltäytymiseen liittyen myös valituskelpoisen päätöksen. Kaupungin tiedossa ei ole, että kantelija olisi käyttänyt muutoksenhakuoikeuttaan asiassa. Kyseessä on julkisuuslaissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja. Asiakirjan julkisuus määräytyy kuitenkin sen sisällön perusteella eikä sen mukaan kuka sen on kustantanut. Kantelija on tehnyt asiakirjapyynnön ja lisäasiakirjapyynnön tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana, mutta hänellä ei ole ollut tarkastuslautakunnan toimeksiantoa asiaan liittyen. Mikäli tarkastuslautakunta olisi pyytänyt säätiön määrittelyselvitystä itselleen, olisi se luonnollisesti tarkastuslautakunnalle luovutettu. 4. Tarkastuslautakunnan ja kaupungin tarkastusyhtiön vastineet asiassa ovat tämän vastineen liitteenä. 5. Kyseinen kohta koskee nimenomaan säätiötä ja sen toimintaa, joten kaupunki ei lausu asiasta. Mahdollinen selvityspyyntö asiassa tulee osoittaa säätiölle. 6. Säätiön hallituksen puheenjohtajaa koskeva väite/kysymys Säätiön hallituksen puheenjohtaja on myös kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen sekä kaupungin palveluksessa aikuissosiaalityön palveluvastaavana. Hänen mahdollinen esteellisyytensä käsitellä talousarvioesitystä kaupunginhallituksessa tulee arvioitavaksi ensisijaisesti yhteisöjääviyttä koskevien säännösten perusteella. Toissijaisesti esteellisyyttä voidaan arvioida myös yleislausekejääviyden perusteella. Hallintolain 28. :n 5. kohdan mukaan henkilö on esteellinen käsittelemään asiaa, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen

31 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Yhteisöjäävisäännöksen poikkeuksen mukaan kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ei ole esteellinen sillä perusteella, että hän on kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän, kuntakonserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa. Talousarvioihin vuosina on sisältynyt varoja säätiön avustukseen. Kaupunginhallituksessa vuosien talousarvion ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kyseinen esteellisyyskysymys on jäänyt huomioimatta, eikä siihen siten ole otettu kantaa. Asioissa, jotka ovat liittyneet yksinomaan säätiön toimintaan, kyseinen henkilö on säätiön hallituksen puheenjohtajana asianmukaisesti ilmoittanut esteellisyydestä (esimerkiksi UV-säteilijän hankinta palvelutalo Esplanadiin, kaupunginhallitus ). Valtuustossa valtuutettu on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen läheistään, joten estettä säätiön hallituksen puheenjohtajan osallistumiseen talousarvion käsittelyyn kaupunginvaltuustossa ei ole ollut. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa koskeva väite/kysymys Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on säätiön palveluksessa. Hänen tehtävänimikkeensä on kuntohoitaja. Työssään hän ei käsittele säätiön hallinnollisia asioita, eikä hänellä ole niihin minkäänlaista päätäntävaltaa. Talousarvioihin vuosina on sisältynyt varoja säätiön avustukseen. Kaupunginhallituksen käsitys on, ettei säätiö talousarvion laatimista ja hyväksymistä koskevassa asiassa ole hallintolain 28. :n 4. kohdan tarkoittamassa asianosaisasemassa. Näin ollen palvelussuhde säätiöön ei muodosta luottamushenkilön esteellisyyttä osallistua talousarvion käsittelyyn kunnanhallituksessa. Palvelussuhdejäävin perusteella kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli esteellinen käsittelemään säätiön omavelkaisen takauksen uusimista kaupunginhallituksessa 2011 ja hän oli myös asianmukaisesti ilmoittanut esteellisyydestään. Valtuustossa valtuutettu on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen läheistään, joten estettä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan osallistumiselle talousarvion käsittelyyn kaupunginvaltuustossa ei ole ollut. Kaupunginhallitus on varannut säätiön hallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle tilaisuuden antaa selvityspyyntöön omat vastineensa. He ovat ilmoittaneet, etteivät he anna asiassa erillistä lausuntoa. 7. Säätiö omistaa kaksi kiinteistöä: palvelutalo Esplanad sijaitse kiinteistöllä ja Eleonora kiinteistöllä

32 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kiinteistö , johon kantelija viittaa, ei liity lainkaan säätiöön. Kaupunki on toistaiseksi vuosittain päättänyt, ettei yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kanneta kiinteistöveroa. Kysymyksen siitä, onko yhdistys yleishyödyllinen vai ei, ratkaisee verottaja yhteisöjen esityksestä. Kaupunki ei kyseiseen ratkaisuun osallistu. Pyydämme kantelijalta vilpittömästi anteeksi, mikäli kaupungin antama tieto säätiön maksamista kiinteistöveroista on virheellinen. 8. Ostopalvelusopimus säätiön kanssa on laadittu vuonna 2002 ( alkaen) ennen nykyisiä hankintalain säännöksiä. Hankintalain tullessa voimaan kaupunki selvitti kilpailutuskysymystä. Tuolloin Kuntaliiton asiantuntijoilla tarkastettu näkökanta oli, että kaupunki voisi jatkaa sopimuksia säätiön kanssa perustuen kaupungin käytännön määräysvaltaan säätiöön. Vuonna 2010 Loviisan kaupunki, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat fuusioitiin uudeksi Loviisan kaupungiksi. Fuusion yhteydessä pohdittiin vaihtoehtoja, joita uudessa kaupungissa tulisi olla ikääntyvien palvelujen tarjoamiselle. Päätöksenteon pohjaksi päätettiin laatia selvitys 2010, mutta kuntafuusion käytännön toteuttaminen oli kuitenkin niin suuri ja aikaa vievä asia, että selvityksen laatiminen lykkääntyi. Ikäpoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , 87. Tehostetun palveluasumisen kilpailutusta valmisteltiin vuoden 2015 aikana, ja ilmoitus tarjouskilpailusta Loviisan kaupungin senioripalveluiden ikäihmisten tehostetusta palveluasumisesta julkaistiin Hilmassa Kaupungilla on ikääntyneiden asumispalveluissa käytössä palveluseteli. Palveluseteli mahdollistaa asiakkaalle yksityisten palvelutuottajien laajan tarjonnan käytön. Palvelusetelin käyttö on asiakkaalle vapaaehtoinen vaihtoehto palveluasumisen hankkimiseen. Palveluseteleistä tiedotetaan aktiivisesti, ja vaikka monet vielä arastelevat uuden palvelumuodon käyttämistä, palveluseteleitä käytetään Loviisassa aktiivisesti. Kantelijan väite siitä, että perusturvajohtaja olisi lehtihaastattelussa todennut, ettei palveluseteleitä olla jakamassa yksityisille paikoille, on virheellinen. Haastattelussa on kerrottu, että tehostetun palveluasumisen palveluseteleitä käytetään Loviisassa enemmän kuin esimerkiksi Porvoossa. Edelleen todetaan, ettei palveluseteleiden kysynnässä ole jonoa, mutta kaupunki olettaa seteleiden käyttöasteen nousevan ajan myötä. Kantelusta ei ilmene, mihin tietoon kantelijan näkemys siitä, ettei kaupunki tarpeesta huolimatta osta hoivapaikkoja yksityisiltä palveluntarjoajilta, perustuu. Kaupungilla on tällä hetkellä 7 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa odottavaa henkilöä hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Jonotusaika tehostettuun palveluasumiseen on keskimäärin 50 päivää (suositus on korkeintaan kolme kuukautta).