Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh Marika Lostedt, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Stig Kankkosen ym jättämään valtuustoaloitteeseen pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliseen opetukseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto - Svenska rum -lautakunnan lausunto Valtuustoaloite Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet päivätyn aloitteen, jossa esitetään, että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa olisi opetuskielinä suomi ja ruotsi sekä pohjoismainen profiili (painotus). Oppilailla olisi mahdollisuus kehittää tasapuolisesti molempia kansalliskieliä, tutustua pohjoismaisiin kieliin ja saada tuntumaa pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Aloitteessa viitataan esimerkkeinä mm. Helsingissä toimiviin valtion ja yksityisen ylläpitämiin kansainvälisiin kielikouluihin. Lautakuntien lausunnot Svenska rum -lautakunta päätti lausunnon antamisesta valtuustoaloitteeseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa , jolloin se jäi pöydälle. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti lausunnon antamisesta valtuustoaloitteeseen.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Molemmissa lausunnoissa viitataan perusopetuslain säännöksiin. Perusopetuslain (628/1998) 10 :n mukaan koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielinä voi olla lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Lausunnoissa todetaan, että lainsäädäntö antaa mahdollisuuden suomenkieliselle peruskoululle, jossa osa opetuksesta voidaan järjestää opetuskieleltään ruotsiksi, mikäli se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata annettavaa opetusta. Se, kuinka kielten jakosuhde voidaan toteuttaa jokapäiväisessä opetuksessa, ei kuitenkaan ole kovinkaan helposti määriteltävissä, sillä kaikilla oppilailla tulee säilyä mahdollisuus opiskella lähikoulussaan kolmiportaisen tuen rakentein tuettuna. Kyseisen koulun opetussuunnitelmassa tulee määritellä erikseen, kuinka ja millä perusteilla ruotsin kieltä voidaan käyttää tarkoitetulla laajuudella. Todennäköisimpänä pedagogisina vaihtoehtoina olisivat projektiluonteiset suhteellisen lyhytaikaiset opetuskokonaisuudet, joissa tämä tulisi kysymykseen. Tällöinkin tulee kuitenkin varata mahdollisuus suorittaa ko. kokonaisuus myös suomeksi, sillä se on koulun pääkieli. Lausuntojen mukaan keskustelu kaksikielisestä koulusta on viime vuosina käynyt vilkkaana, mutta yksiselitteistä määrittelyä siitä, mitä kaksikielinen koulu on, ei ole tehty. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on jo kokemusta kaksikielisistä oppilaista ja opetuksessa on mahdollista tukea kaksikielisyyttä (esim. äidinkielen painotteisen suomenopetuksen kautta). Tasapainoisen kaksikielisyyden tukemiseksi tarvittaisiin kuitenkin myös uutta lähestymistapaa opetuksen järjestämiseksi. Kaksikieliselle koululle on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, kuten suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun siirtäminen saman katon alle, koulu jossa on sekä suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita tai kaksikielinen koulu joka olisi pääsääntöisesti tarkoitettu suomenkielisille (tai mahdollisesti kaksikielisille) oppilaille. Pelkona kaksikielisessä koulussa on ollut, että ruotsinkieli jäisi suomenkielen varjoon esim. välitunnilla ja näin ollen vaarantaisi ruotsinkielen asemaa. Kaksikielisen toimivan koulumuodon kehittämiselle, joka tukisi tasapainoisesti suomen ja ruotsin kielen kehitystä, olisi kuitenkin tarve. Suomenkielisen opetuksen osalta on myös jo nyt käytössä kielikylpyopetusta kolmessa pisteessä. Tässä opetusmuodossa on hyvin pitkälle samat tavoitteet mitä valtuustoaloitteessa mainitaan. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on lausunnossaan katsonut mahdolliseksi sen, että esimerkiksi kouluremonttien yhteydessä yhdistetään suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu eli hallinnollisesti kaksi erillistä koulua samoihin tiloihin. Tällöin kouluilla olisi edelleen kaksi hallintoa ja omat opetuskielet, mutta toiminta samoissa tiloissa antaisi mahdollisuuden joustavasti yhdistellä opetusryhmiä ja siten lisätä kieliryhmien välistä vuorovaikutusta.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Svenska rum -lautakunta on lausunnossaan painottanut sitä, että suomenja ruotsinkielistä kouluverkostoa tulisi myös jatkossa kehittää ja suunnitella itsenäisesti kielellisin perustein. Lausunnon mukaan pohjoismaista koulua ei voida luoda yhdistämällä ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä kouluja Espoossa vaan pohjoismaisen koulun tulee toimia suomenkielisen opetuksen piirissä. Svenska rum -lautakunta on lausunnossaan esittänyt lisäksi joitakin sisältö- ja toimintanäkökulmia, jotka voisivat jatkossa ohjata pohjoismaisen koulun suunnittelua Espooseen. Lisäksi Svenska rum -lautakunta katsoo, että tarvittaessa voitaisiin selvittää myös mahdollisuus saada valtiollinen erityistehtävä pohjoismaisen koulun perustamiseksi ja ylläpitämiseksi muiden Suomen kielikoulujen tapaan (esim. suomalais-venäläinen, suomalais-ranskalainen ja suomalais-saksalainen). Myös mahdollisuutta luoda pohjoismainen koulu, joka palvelee koko pääkaupunkiseutua, tulisi selvittää. Sivistystoimen johtaja toteaa Perusopetuslain 10 :n mukaisesti koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Osa opetuksesta voidaan kuitenkin antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin edellä mainitulla kielellä. Perusopetuslain 7 :n perusteella valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvassa määrätään muun muassa erityinen koulutustehtävä. Perusopetuslain 8 :n mukaan valtio voi järjestää perusopetuslain mukaista opetusta, jolloin opetuksen järjestämisestä ja muun muassa erityisestä koulutustehtävästä päättää asianomainen ministeriö. Esimerkiksi suomalais-venäläinen ja suomalaisranskalainen koulu ovat valtion kouluja ja suomalais-saksalainen koulu on yksityinen koulu. Kunta ei tarvitse lupaa perusopetuksen järjestämiseen. Mikäli opetuksen kehittämiseksi järjestettävässä kokeilussa halutaan poiketa esimerkiksi perusopetuslain mukaisesta tuntijaosta, tulee hakea perusopetuslain 20 :n mukaista kokeilulupaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 7 :n 3 kohdan mukaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum - lautakunta päättävät peruskoulun perustamisesta ja kohdan 7 mukaan ko. lautakunnat päättävät peruskoulujen painotuksista. Espoossa suomenkielisessä opetuksessa on ruotsin kielikylpyopetusta. Mikäli oppilas hakeutuu ko. opetukseen, hän opiskelee ns. toissijaisessa koulussa eikä perusopetuslain tarkoittamassa lähikoulussa. Koulun opetuskielellä tulee antaa paitsi varsinainen opetus myös muut opetukseen liittyvät palvelut. Jos opetusta annetaan usealla kielellä, tulee varmistaa, etteivät perusopetuslain mukaiset oppilaan oikeudet ja

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet vaarannu. Käytännössä tämä tarkoittaisi kaksinkertaisen tukirakenteen luomista, jolloin oppilaskohtainen hinta todennäköisesti kasvaisi. Ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne sivistystoimi katsoo, että aloitteen mukaisen pohjoismaisen koulun perustamiseen kaupungin suomenkieliseen opetukseen ei tällä hetkellä ole edellytyksiä. Kieliryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä oppilaiden tietämystä pohjoismaisesta kulttuurista tulee edistää ja kehittää muilla tavoin. Tiedoksi

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5