Imeväisikäisen ruokavalio

Transkriptio

1 2013 Imeväisikäisen ruokavalio 1

2 Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013

3 Imettäminen Täysimetys 6 kuukauden ikään Äidinmaito on imeväisen lapsen parasta ruokaa ja se riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten kuuden kuukauden ajan useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille. Imettäminen on luonnollisin tapa ruokkia pientä vauvaa. Imiessä lapsi kokee mielihyvää, läheisyyttä ja turvallisuutta. Osittainen imetys 6-12 kuukauden iässä kiinteiden lisäruokien ohella. Osittainen imetys tarkoittaa imetyksen jatkamista lisäruokien aloituksen jälkeen tai äidinmaidonkorvikkeen annon ohella. Imetyksen jatkuvuuden kannalta on parempi antaa kiinteää soseruokaa kuin äidinmaidonkorviketta tai velliä pullosta. Pulloruokinta Kun imetys ei syystä tai toisesta ole mahdollista, tai imetys lopetetaan ennen vuoden ikää, lapselle annetaan rintamaidon tilalla äidinmaidonkorviketta. Vellit Vellien antamiselle alle 5 kk ikäisille terveille lapsille ei ole ravitsemuksellisia perusteita. Ne syrjäyttävät helposti imetystä. Yli 5 kk ikäisille puurot ovat vellejä parempi vaihtoehto. Kiinteärakenteisena ruokana puurot sopivat paremmin syömisen opetteluun. Mehut Mehupullon käyttö on tarpeetonta ja aiheuttaa usein ongelmia. Lapsi tottuu makeaan mehuun ja mehupulloon ja vaatii sitä ollessaan janoinen tai rauhaton. Mehujen runsas käyttö yksipuolistaa ruokavaliota ja saattaa aiheuttaa ummetusta syrjäyttämällä muuta ruokaa. Tiheä mehunjuonti altistaa myös hammaskariekselle. 3

4 Tuttipullosta mukiin Tuttipullosta on hyvä luopua vähitellen. Mukin käytön opettelu aloitetaan viimeistään lapsen ollessa puolivuotias. D-vitamiinia valmisteena Vitamiinivalmistetta annetaan päivittäin läpi vuoden erillisen ohjeen mukaan annostellen. Kiinteä lisäruoka Kiinteiden ruokien aloitus 4-6 kk:n iässä Lisäruuat aloitetaan aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Tarpeeseen ja aloitusajankohtaan vaikuttavat imetys sekä lapsen kasvu ja kehitys. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää lisäruokaa viimeistään puolen vuoden iästä lähtien. Tällöin lapsi on motoriselta kehitykseltään valmis syömään lisäruokaa. Lisäruuilla turvataan erityisesti riittävä energian, proteiinin ja raudan saanti. Lisäruuan aloittamisen ohella suositellaan osittaista imetystä vuoden ikään asti. Kun lapsi siirtyy kiinteisiin lisäruokiin, on lapsen ruokailutottumusten kehittymisen kannalta tärkeää, että soseet tarjotaan lautaselta. Myös teollinen valmisruoka on hyvä tarjota lapselle lautaselta. Alkuvaiheessa ruokavaliota laajennetaan hitaasti. Sopiva tahti on 1-2 uutta ruoka-ainetta viikossa. Kun ruoka-aineet annetaan yksitellen, voidaan havaita mahdolliset allergiat tai muu ruuan sopimattomuus. Ensimmäisiksi lisäruuiksi sopivat peruna, muut kasvikset, marjat ja hedelmät. Lihaa ja viljaa annetaan lapselle noin 5-6 kk iästä lähtien. Lähellä yhden vuoden ikää, n kk iässä, annetaan tavallisia maitovalmisteita aloittaen hapanmaitovalmisteella. 4

5 Monipuolinen ruokavalio Kun kiinteät lisäruuat aloitetaan vasta puolen vuoden iässä, on hyvä edetä ruokavalion laajentamisessa ripeämmin niin, että kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi kuuden kuukauden ikäiselle tarjotaan jotain viljalajia ja lihaa/ kalaa/munaa. Peruna ja kasvikset Peruna sopii hyvin ensimmäiseksi lisäruuaksi miedon makunsa takia. Lapsi on hyvä totuttaa vähitellen monipuoliseen kasvisvalikoimaan, vaikka ravitsemuksellisesti riittää muutama vaihtoehdot koko imeväisiän. Porkkana, kukkakaali, parsakaali, kesäkurpitsa, ruusukaali, maissi, kurkku, palsternakka, leikkopavut, bataatti, maa-artisokka ja tomaatti sopivat. Aluksi kasvikset on hyvä tarjota kypsennettyinä soseina, sillä niiden sulavuus on parempi. Myöhemmin voidaan valita raasteita ja tuorepaloja. Kasvispakasteet laajentavat soseiden raaka-ainevalikoimaa. Marjat ja hedelmät Marjoista voidaan käyttää esimerkiksi vadelmia, mustikoita, herukoita, karviaisia, lakkoja, karpaloita, puolukoita, ruusunmarjoja ja mansikoita. Hedelmistä tavallisimpia ovat omena, banaani, luumu, päärynä, ananas, kiivi, persikka, aprikoosi ja sitrushedelmät. Soseet, raasteet ja tuorekiisselit ovat ravintosisällöltään parempia kuin mehut. Happamien marja- ja hedelmäruokien makeuttamiseen voidaan käyttää sokeria tai hedelmäsokeria eli fruktoosia. Teolliset marja- ja hedelmäsoseet tasoittavat marjojen ja hedelmien vuodenaikaisvaihtelua, ovat helppoja välipaloja, matkaeväitä ja puuron lisäkkeitä. 5

6 Liha ja kala Sika, nauta, broileri, kalkkuna, kala ja muna sopivat yhtä hyvin soseiden raaka-aineeksi. Myös poron, lampaan, hirven ja muun riistan lihaa voidaan käyttää lapsen ruokavaliossa perheen tottumusten mukaan. Vauvan soseissa ei käytetä valmiiksi marinoituja lihavalmisteita. Kalaa voi kalalajeja vaihdellen syödä 2-3 aterialla viikossa. Pieni liha-, kana-, kala- tai muna-annos on riittävä. Alkutotuttelussa 1 tl (5 g) jauhettua lihaa tai vastaavaa yhdellä soseaterialla on sopiva määrä. Alle 1-vuotiaalle riittää 1-1,5 rkl (15-25 g) lihaa ateriaa kohti. Lihan, kalan ja kasvisten perusmakuihin totuttamiseksi on tärkeää, että lapselle tarjotaan näitä ruoka-aineita myös erillisinä soseina. Viljat Sopivia valintoja ovat kaura, ohra, ruis, vehnä, riisi, maissi, tattari ja hirssi. Kiinteärakenteisena ruokana puuro sopii hyvin syömisen opetteluun. Puuroja voidaan valmistaa hiutaleista, jauhoista tai suurimoista. Puurot on hyvä valmistaa täysjyväviljasta. Noin 10 kuukauden iästä tarjotaan puurojen lisäksi täysjyväleipää. Lapselle suositellaan veteen valmistettuja puuroja. Myös marja- ja hedelmäpuurot sopivat. Kotoisten puurojen rinnalla voidaan käyttää teollisia lastenpuuroja. Puuroateriaa täydentävät marjat ja hedelmät sekä niistä valmistetut soseet ja kiisselit. 6

7 Maitovalmisteet Totuttelun voi aloittaa hapanmaitovalmisteilla lapsen ollessa noin 10 kuukauden ikäinen. Sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maustamaton viili, jugurtti ja rahka, piimä ja raejuusto. Maidon voi ottaa käyttöön myös lapsen ruuissa. Hapanmaitovalmisteista saadaan hyviä välipaloja hedelmä- ja marjasoseiden kanssa. Rintaruokituille lapsille annetaan maitovalmisteita lisäruokana valmisteisiin totuttelemisen vuoksi. Lähellä vuoden ikää lapsi tarvitsee noin 6 dl maitoa päivittäin. Määrään luetaan mukaan äidinmaidonkorvike, hapanmaitovalmisteet, maito ja vellit. Vähitellen rintamaito tai korvike korvataan kokonaan maidolla ja ja hapanmaitovalmisteilla. Suositeltavaa on valita koko perheelle rasvaton maito. Maito tarjotaan lapselle mukista tai nokkamukista. Runsaasti sokeria, lisäaineita tai suolaa sisältäviä maitovalmisteita, kuten maustettua jugurttia tai viiliä, vanukkaita, jäätelöä ja juustoja, ei käytetä imeväisiässä. Ravintorasvat Äidinmaito ja äidinmaidonkorvikkeet sisältävät imeväisikäisille riittävästi rasvaa. Kun lapsi saa niitä, lapsen ruokiin ei yleensä tarvitse lisätä rasvaa. Poikkeuksena ovat ne lapset, joilla energiansaanti ilman rasvalisää jää riittämättömäksi. Lapsen siirtyessä perheen ruokiin näkyväksi rasvaksi valitaan pehmeitä kasvirasvoja, sillä ne sisältävät lapsen kasvun ja kehityksen kannalta välttämättömiä rasvahappoja. Hyviä valintoja ovat rypsiöljy, oliiviöljy ja rasiamargariini (rasvaa %). Suola ja sokeri Suola ei kuulu alle 1-vuotiaan ruokavalioon. Sokeria suositellaan käyttämään lapsen ruuissa vain niukasti, jotta lapsi ei totu makean makuun. Sokeria pyritään välttämään myös kehittyvien hampaiden vuoksi. Juomat Lisäruokien aloituksen jälkeen on hyvä tarjota lapselle aterioita vettä mukista tai nokkamukista. Äidinmaidonkorviketta saava lapsi voi hyvin harjoitella myös korvikkeen juomista mukista aterioilla. 7

8 Yhden vuoden iästä lähtien lapsen ateriajuomana on rasvaton maito tai piimä. Vesi on hyvä janojuoma. Mehujen käyttö on imeväisiässä tarpeetonta. Mikäli mehuja halutaan antaa, ne tarjotaan mukista ateria- tai välipala-aikaan. Näin ajoittaen ne aiheuttavat vähemmän haittaa hampaille. On hyvä valita mehuja, joissa on vain vähän lisättyä sokeria ja säilöntäaineita. Laimennetut täysmehut ja kotimehut ovat sopivimpia. Ruuan karkeuttaminen Soseruuat ovat aluksi samettisia ja löysiä. Lapsen on tärkeää oppia pureskelemaan. Pureskelu lisää syljen eritystä ja vaikuttaa edullisesti hampaisiin. Karkean ruuan saamisella on myös merkitystä puheen kehitykselle suun ja kielen joutuessa enemmän töihin. Pureskelun opettelu alkaa tunnustelemalla ja imeskelemällä leipäpalaa, porkkanaa tai omenalohkoa. Lapsi oppii vähitellen hienontamaan ja nielemään karkeaa ruokaa. Ruokaan jätetään tunnusteltavaa ja pureskeltavaa. Kasviksiin jätetään purupaloja silloin, kun lapsella on muutama hammas Monet ruoka-aineet, kuten peruna, banaani ja leipä soseutuvat suussa, vaikka hampaita ei vielä olisikaan kovin monta Murustettu jauheliha on sopivan karkeaa lihaa imeväisikäiselle Säännölliset ruoka-ajat Säännölliset ruoka-ajat jakavat päivän selkeisiin jaksoihin ja luovat lapselle tutun ja turvallisen rytmin. Tavoite on, että yksivuotias syö yhdessä muun perheen kanssa pääosin samaa ruokaa ruokapöydän ääressä. Noin 8 kk ikäinen lapsi voi siirtyä noudattamaan perheen yhteistä ateriarytmiä. Useimmille perheille sopiva rytmi on 4-5 ateriaa päivässä. 8

9 Esimerkki 10 kuukauden ikäisen lapsen aterioista 1. ateria: puuroa ja hedelmiä/marjoja + äidinmaitoa 2. ateria: liha- tai kalaruoka + perunaa ja kasviksia + pala täysjyväleipää + äidinmaitoa 3. ateria: hedelmiä tai marjoja + äidinmaitoa 4. ateria: liha- tai kalaruoka + perunaa ja kasviksia + pala täysjyväleipää + äidinmaitoa 5. ateria: puuroa ja marjoja/hedelmiä + äidinmaitoa Vieroittaminen Lisäruokien aloittaminen on asteittaista vieroittamista. Soseruokia syötetään ennen imetystä ja korvataan imetyskertoja tavallisilla aterioilla ja välipaloilla. Lisäruokien määrän lisääntyessä lapsi vähentää imemistä. Kun imeminen vähenee, myös maidoneritys vähenee. Askeleita ruuan makumaailmaan Perhe syö säännöllisesti ruoka-aikoina ruokapöydässä. Ruokailutilanteet ovat usein rauhallisia ja ilmapiiriltään myönteisiä. Yhdessä ruokailuun ja pöydän ääressä keskusteluun varataan aikaa aina kun se on mahdollista. Ruoka-ajoista ja ruokarajoista on pelisäännöt: lapsen kanssa sovitaan esimerkiksi pääaterialla ja välipaloilla syötävistä ruuista ja juomista, päivittäisruuista ja tilapäisherkuista. Ruoka-ajan lähestymisestä ilmoitetaan lapselle jo ennen ruokailu alkamista, jotta hän ehtii lopettaa leikin. Televisio suljetaan ja muut häiriötekijät poistetaan ruokailun ajaksi. Lelut eivät kuulu ruokapöytään. Kiukuttelevaa ja väsynyttä lasta lohdutetaan sylissä ennen ruokailua. Ruoka ei ole lohtu. 9

10 Lapsi saa valita ruokansa järkevissä, iän mukaisissa rajoissa (esimerkiksi ruisleipä tai hiivaleipä, viili tai jugurtti). Tehdään maistamissopimus: ruokaa voi maistaa herneen kokoisen annoksen ja ruokaa saa jättää, jollei se maistu. Lapsi saa ottaa ruuan itse taitojensa mukaan. Aluksi otetaan pieni annos lisää saa, jos haluaa. Lapselle tarjotaan uusia tutustumisruokia toistuvasti. Usein vasta maistamiskertaa tuottaa tuloksen. Maistamista kehutaan. Muut perheenjäsenet syövät mallina. Vanhemmat luovat lapselle otolliset olosuhteet omatoimisen syömisen opettelulle. Lasta kiitetään ja kannustetaan. Myönteiset ja toivottavat asiat huomataan, vahingot korjataan huomaamattomasti. Lapsi saa olla ruoka-aikana seurana ruokapöydässä, vaikka ruoka ei maistuisikaan. Lapsi saa nousta pöydästä lopetettuaan syömisen, lautasta ei ole pakko syödä tyhjäksi. Ruoka korjataan pois moitteetta. Makeisia ja herkkuja ei käytetä palkkioina. Uhkailu ja vakuuttelu eivät toimi. Lapsi saa osallistua perheen ruokapuuhiin: ostoksille, ruuanvalmistukseen, leivontaan, pöydän kattamiseen ja keittiön siistimiseen. Välillä arkenakin juhlitaan. Kaunis, erilainen kattaus tekee yksinkertaisesta ruuasta juhla-aterian. Ruokia, joiden syöntiä halutaan lisätä, tarjotaan mukavissa tilanteissa, kuten kodin juhlissa, kaverikutsuilla tai mummolassa. Lähde: Lapsi, perhe ja ruoka. STM:n julkaisuja 2004:11. 10

11 11

12 Moniste N 86