"EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimi Ravitsemusterapia 2010 "EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen Vauvan ensimmäinen vuosi on täynnä uutta ja ihmeellistä opittavaa. Syöminenkin opetellaan pienin askelin: oppiminen alkaa nesteestä, sitten totutellaan kiinteään ruokaan soseena ja pian ruoka löytää suuhun ihan omin käsin ja isommissa paloissa. Ensimmäinen vuosi on samalla varsinainen makuvuosi, kun suuhun päätyvän ruoan maut ovat yllätys toisensa jälkeen. Riittävän syömisen ja ruoan monipuolisuuden tarkoitus on taata lapsen normaali kasvu ja kehitys. Ravinnon lisäksi imeväinen saa syömisen myötä tarvitsemaansa vanhemman läheisyyttä, lämpöä ja turvaa. Lapsena alkaa kehittyä myös ruokakulttuuri eri makujen ja ruoka-aineiden, mutta myös ruokailutilanteiden myötä. 8 kk: ruoan karkeuttaminen, sormiruokia, hienojakoisia tuoreraasteita 6 kk: kiinteitä lisäruokia kaikille, > 5 kk lihaa tai puuroa ruokavalioon 1 2-vuotias: perheruokailu, säännöllinen ateriarytmi, uusiin ruokiin tutustuminen jatkuu 10 kk: perheen ruokia (ei suolaa) tai karkeita soseita, tavallisia maitovalmisteita makuannoksina 4 5 kk: tarvittaessa yksilöllisesti kiinteitä lisäruokia, makuannoksia kasviksista, hedelmistä, marjoista 0-4 kk: Täysimetys lapsen tarpeen mukaan, lapsentahtinen syöttäminen, sylihoito KUVA: Ruokaportaat - vauvasta pieneksi leikki-ikäiseksi 1

2 IMETYS Imetys on vauvalle luonnollinen tapa syödä ja äidinmaidon mukana lapsi saa kaiken (D-vitamiinia lukuun ottamatta) tarvitsemansa ravinnon kuuden kuukauden ikään asti. Nykyään suositellaan lapsentahtista imettämistä, jotta lapsi oppii tunnistamaan omat nälän ja kylläisyyden tunteensa alusta asti. Lapsen normaali kasvu ja kehitys kertovat siitä, että lapsi saa tarpeeksi äidinmaitoa. Pääosalle imeväisistä äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään asti. Yksilöllisesti kiinteää lisäruokaa voi kuitenkin antaa 4-5 kuukauden iästä lähtien. Täysimetyksen (4-6 kk) jälkeen suositellaan osittaista imetystä yhden vuoden ikään asti. Imettävän äidin on hyvä huolehtia riittävästä juomisesta, syömisestä ja levosta. Neuvolasta saa asiantuntevaa opastusta, jos imettämisestä nousee kysymyksiä, tulee ongelmia tai muuten vain tarvetta tukeen. Ylimääräisen äidinmaidon voi myös pakastaa. Jäähdytä maito ennen pakastamista esim. jääkaapissa tai kylmävesi-hauteessa. Maito kannattaa pakastaa mahdollisimman tuoreena, mielellään ensimmäisen vuorokauden aikana. Saman vuorokauden sisällä lypsetyt maidot voi pakastaa myös kerralla, kunhan jäähdytät jokaisen maidon erikseen ennen yhdistämistä. Pakastukseen voi käyttää pieniä pakasterasioita, minigrip-pusseja, kertakäyttöpullopusseja tai vaikkapa jääpalapusseja. Sulata pakastettu äidinmaito jääkaapissa. Jos tarvitset maidon nopeammin, voit ottaa sen huoneen-lämpöön sulamaan. Kerta-annoksen voi sulattaa ja lämmittää suoraan lämminvesihauteessa. Äidinmaidon tuoksu voi hieman muuttua pakastamisesta, se ei välttämättä ole merkki pilaantumisesta. Äidinmaito säilyy pakastimessa 3 kk. Teollisten äidinmaidonkorvikkeiden käyttö on hyvä vaihtoehto, mikäli imettäminen ei onnistu. Korvikkeiden valmistuksessa lähtökohtana on käytetty nimenomaan äidinmaidon ravintosisältöä. Normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi imetyksen aikainen läheisyys on tärkeää lapselle, tämän takia myös pulloruokinnan aikana lasta on hyvä pitää sylissä. Tuttipullosta on helpoin luopua kokonaan lapsen siirtyessä tavallisiin maitovalmisteisiin noin vuoden iässä. JUOMINEN Täysimetetty lapsi ei juuri juo vettä, vaan tyydyttää nesteen tarpeensa maidolla. Helteellä vettä voi tarjota. Lisäruokien aloituksen jälkeen on hyvä tarjota lapselle aterioilla vettä mukista "hörppyyttämällä" tai nokkamukista. Äidinmaidonkorviketta saava lapsi voi hyvin harjoitella myös korvikkeen juomista mukista aterioilla. Mehujen käyttö on imeväisiässä tarpeetonta. 2

3 LISÄRUOAT Lapsi on 4-6-kuukauden iässä kehitykseltään ja motorisilta taidoiltaan valmis syömään lisäruokaa äidinmaidon ohella. Lapsi vie kaiken kädellä suuhunsa, seuraa herkeämättä muun perheen ruokailua ja on kiinnostunut maistelemaan uusia makuja. Lisäruoat aloitetaan kunkin vauvan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Tarpeeseen ja aloitusajankohtaan vaikuttavat imetys sekä lapsen kasvu ja kehitys. Viimeistään 6 kuukauden iästä kaikki vauvat tarvitsevat kiinteää lisäruokaa - äidinmaito tai äidinmaidonkorvike ei enää riitä täyttämään puolivuotiaan lapsen energian, proteiinin ja raudan tarvetta. Osittaista imetystä tai korvikkeen antamista jatketaan vuoden ikään asti. Kiinteään ruokaan ja uusiin makuihin totuttelemisen on hyvä olla lapsentahtista. Ruoan tuntu suussa ja erilaiset maut ovat lapselle ennen kokemattomia. Makumaailman avartumiselle onkin hyvä antaa aikaa ja on hyvä edetä maku kerrallaan kaikessa rauhassa, hyvin pienistä makuannoksista aloittaen. Hidas eteneminen kannattaa, sillä silloin havaitsee hyvissä ajoin mahdolliset allergiaa aiheuttavat ruoat. Lisäksi uusi ruoka on aina uutta elimistölle ja suuret annokset heti alussa aiheuttavat helpommin muun muassa ilmavaivoja. Ensimmäisenä päivänä annoskoko voi olla 1 tl ja seuraavana 2 tl. Tavoitteena on noin viikossa päästä vauvan syöntiannokseen, joka voi olla aluksi noin 1/2 dl kasvaen siitä reilumpiin annoksiin. Sopiva etenemistahti on yksi uusi ruoka-aine viikossa. Mikäli aloittaa lisäruoat kuuden kuukauden iässä, eteneminen voi olla hieman nopeampaa, esimerkiksi kaksi uutta ruokaa viikossa. Vauvat ovat yksilöllisiä persoonia, ja suhtautuminen uusiin asioihin vaihtelee. Toiset keksivät nopeasti syömisen idean, toiset taas sylkevät parikin viikkoa maistiaiset suustaan. Uusiin ruokiin tottumiseen vaikuttaa paljon myös vanhempien esimerkki ja positiivinen asenne. Hyvä aloitusruoka on jokin miedonmakuinen kasvis. Esimerkiksi peruna on suomalaiselle luonteva aloitusruoka. Muita vaihtoehtoja voivat olla mm. kesäkurpitsa, kukkakaali, maissi tai bataatti. Aloitusruoka voi olla myös marja tai hedelmä, mutta kasvisten miedompaan makuun on yleensä helpompi tottua ennen makeita hedelmiä ja marjoja. 3

4 Kasvikset, hedelmät ja marjat Kiinteän lisäruoan antaminen aloitetaan tästä ryhmästä. Kaikki vauvat tarvitsevat lisäruokaa 6 kk ikäisenä, kuitenkin yksilöllisten tarpeiden mukaan voi aloittaa myös 4-5 kk ikäisenä. Lapsi on hyvä totuttaa vähitellen monipuoliseen kasvisvalikoimaan, vaikka ravitsemuksellisesti riittää muutama vaihtoehto koko imeväisiän. Aluksi kasvikset on hyvä tarjota kypsennettyinä soseina, jolloin niiden sulavuus on parempi. Leipä ja puuro Viljatuotteita voidaan antaa 5 kk iästä alkaen. Alle 5 kk ikäinen lapsi ei tarvitse vielä viljatuotteita. Viljatuotteiden anto aloitetaan puurolla, kaura on esimerkiksi hyvä ensimmäinen vilja. Puuro on parempi vaihtoehto kuin velli, koska sen ravintoainetiheys on suurempi. Kovan leivän kannikan tarjoamisen voi aloittaa noin 6 kk iässä. Lapsi imee, nuolee ja "natustelee" leipäpalaa, siitä saatavasta häviävän pienestä suolamäärästä ei tarvitse olla huolissaan. Liha ja kala Sika, nauta, broileri, kalkkuna, kala ja muna sopivat hyvin lihakasvissoseiden raaka-aineeksi. Myös harvinaisempia poron, lampaan, hirven ja muun riistan lihaa voidaan käyttää lapsen ruokavaliossa perheen tottumusten mukaan. Valmiiksi marinoituja lihavalmisteita ei käytetä vauvan soseissa. Kalaa on hyvä syödä kalalajeja vaihdellen 2-3 aterialla viikossa. Pieni liha-, kala- tai muna-annos on riittävä. Alkutotuttelussa sopiva määrä on 1 tl (5g) kypsää, jauhettua lihaa tai vastaavaa yhdellä aterialla päivässä. Alle vuoden ikäiselle riittää 1-1,5 rkl (15 20 g) lihaa lämpimällä aterialla. Maitovalmisteet Lehmänmaitovalmisteita ei saa antaa alle 10 kk ikäiselle lapselle niiden korkean proteiini- ja suolapitoisuuden vuoksi. Maitovalmisteisiin totuttelun voi aloittaa kk iässä käyttämällä hapanmaitotuotteita tai pieniä määriä maitoa ruoissa. Aloitusmäärän tulee myös olla pieni, aluksi vain makuannoksia. Vähitellen rintamaito tai korvike korvataan kokonaan maidolla ja hapanmaitovalmisteilla. Suositeltavaa on valita koko perheelle rasvaton maito. Runsaasti sokeria, lisäaineita tai suolaa sisältäviä maitovalmisteita, kuten maustettua jogurttia tai viiliä, vanukkaita, jäätelöä ja juustoja, ei käytetä imeväisiässä. Teolliset lastenruokajogurtit ja -rahkat, ns. 'vauvajogurtit', on valmistettu äidinmaidonkorvikkeen kaltaisesta maidosta ja ne sopivat vauvalle viiden kuukauden iästä alkaen. Valmisteet ovat ravintoarvoltaan lähellä marja- ja hedelmäsoseita ja sisältävät lisäksi hieman kalsiumia ja proteiinia. Rasva Rasvan laadulla on merkitystä lapsen normaalin kehittymisen ja kasvun kannalta, mutta sillä on merkitystä myös pidemmällä aikavälillä mm. sydänja verisuonitautien synnyssä. Lapsen ruokavaliossa suositaan pehmeitä kasvirasvoja, kuten rasiamargariineja, rypsi- ja oliiviöljyjä. 4

5 SOSEOHJEITA Kotitekoiset soseet valmistuvat helposti ja avartavat lapsen makumaailmaa. Ne ovat myös edullisempia kuin valmisruoat. Sosetta kannattaa valmistaa kerralla suurempi määrä ja pakastaa se kertaannoksina. Kaupan valmiit vauvanruoat ovat myös terveellinen vaihtoehto kiireiseen arkeen. Ne kulkevat kätevästi ja turvallisesti esimerkiksi matka- tai mökkieväänä, koska ne säilyvät huoneenlämmössä. Perunasose (4 5 kk) 1 keitetty peruna (jauhoinen) tarvittava määrä äidinmaitoa tai -korviketta Kuori ja soseuta peruna haarukalla. Lisää siihen maitoa sen verran, että soseesta tulee sopivan löysää. Soseen rakenne kärsii pakastettaessa, joten sitä kannattaa tehdä vain tarvittava määrä. Kuningatarkiisseli (4 5 kk) ½ litraa vettä 2½ 3 rkl perunajauhoa 5 10 dl mustikoita ja vadelmia maun mukaan 2 4 rkl sokeria Laita marjat kiehuvaan veteen. Keitä hiljalleen noin 5 min. Hienonna sauvasekoittimella. Sekoita perunajauho ½ dl kylmää vettä ja lisää seos ohuena nauhana hitaasti sekoittaen kuumaan kiisselipohjaan. Kuumenna. Jäähdytä ja lisää sokeria maun mukaan. Broileria ja riisiä (5 6 kk) 150 g broilerin suikaleita tai rintafileetä (maustamatonta) 1 dl tummaa riisiä 4 5 dl vettä 1 pussi herne-maissi-paprikasekoitusta (pakaste) Puhdista ja paloittele liha (jos filettä), keitä lihapalat puolikypsiksi, lisää riisi ja viimeisenä herne-maissi-paprikasekoitus. Keitä kypsäksi ja soseuta sauva- tai tehosekoittimella tai monitoimikoneella. Perunasose pakasteperunasoseaineksesta (4 5 kk) 1 dl pakasteena myytävää perunasoseainesta (jossa ei suolaa, mausteita tai rasvaa) 1/2 dl vettä Lämmitä kylmä vesi melkein kiehuvaksi. Lisää perunasoseaines nesteeseen hyvin sekoittaen. Kiehauta. Sose on valmis. Porkkanasose (4 5 kk) 250 g porkkanoita (3 4 kpl) ~1dl äidinmaitoa tai -korviketta Kuori ja keitä porkkanat pehmeiksi, poista vesi ja soseuta haarukalla (tai koneella). Lisää äidinmaitoa tai -korviketta niin, että soseesta tulee sopivaa. Sosetta voi pakastaa. Kala-kasvissose (5 6 kk) 150 g kalaa (esim. kirjolohta, pakastekalaa, kuhaa, siikaa) 4 dl vettä 200 g kuorittuja perunoita (n. 3 4 kpl) 100 g kuorittuja porkkanoita (n. 1 2 kpl) 100 g parsa- tai kukkakaalia (muutama lohko) 2 tl hienonnettua tilliä Pese, kuori ja paloittele kasvikset. Keitä ne lähes kypsiksi tillin tai muun yrtin kanssa. Lisää paloiteltu ruodoton kala, keitä se kypsäksi (muutama minuutti). Soseuta valmis keitto sauva- tai tehosekoittimella. Laimenna soseruokia joko äidinmaidolla tai -korvikkeella tai vedellä. Jos käytät laimennukseen vettä, lisää teelusikallinen rypsiöljyä annosta kohden. 5

6 LAPSI KERTOO KYLLÄISYYDESTÄÄN Ensimmäisen ikävuoden aikana kasvu on kiihkeimmillään ja suhteellinen energian tarve on suurin ensimmäisen puolen vuoden aikana. Lapsen ravintoaineiden tarve painoon verrattuna on suuri, mutta lapsi onneksi säätelee luonnostaan ruokamäärän tarvettaan vastaavaksi. Jokaisella syöttämiskerralla lapsi viestii, haluaako hän lisää vai ei. Itkullaan lapsi kertoo nälästä ja ollessaan kylläinen hän kääntää päänsä pois. Syöttämisessä onkin tärkeää lapsen viestien kuunteleminen ja kanssakäymisen opetteleminen. Ruokaa ei pitäisi tuputtaa väkisin. Lapsi syö kyllä, kun hän on nälkäinen. Lapsen ruokahalua voivat heikentää esim. päivärytmin muutos, univaje tai liian vähäinen ulkoilu ja liikunnan määrä. Ruokahaluun vaikuttavat myös esim. hampaiden puhkeaminen, korvatulehdus, sammas sekä monet uudet asiat lapsen elämässä. Alkava flunssa voi näkyä ruokahalussa jo paria päivää ennen oireiden puhkeamista. On aivan normaalia, että tulee kausia jolloin lapsi syö huonosti, mutta jos syömättömyys on jatkunut pidempään, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Arvosta lapsen kylläisyyden tunnetta. Lapsi tietää kuinka paljon hän tarvitsee ruokaa, aikuisena voit sen sijaan vaikuttaa ruoan hyvään ravitsemukselliseen laatuun ja säännölliseen ateriarytmiin. KUINKA MONIPUOLISTA - ONKO RIITTÄVÄSTI Lapsen ruokahalu vaihtelee päivästä toiseen ja ateriasta toiseen. Lapsi voi syödä eri määriä eri päivinä, ja kasvu olla aivan normaalia ja tasaista. Toisaalta joku lapsi voi olla hyvinkin allerginen, mutta kasvaa suppeallakin ruokavaliolla aivan normaalisti. Jos lapsella on allergioita ravitsemuksen kannalta keskeisissä ruoka-aineissa (maito, viljat), perhe tarvitsee lisäopastusta lapsen ravitsemukseen, jotta ruokavalio säilyy tarpeeksi monipuolisena ja lapsi saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita! D-VITAMIINI Päivittäinen D-vitamiinivalmisteen käyttö on tarpeellista kahden viikon ikäisestä kolmevuotiaaksi asti. Myös monet vähän isommatkin leikki-ikäiset voivat tarvita D-vitamiinilisää ruokavalioonsa. Lisää tietoa valmisteista ja niiden käytöstä saat omasta neuvolastasi erillisenä ohjeena. 6

7 RUOKA-AINEET, JOITA VÄLTETÄÄN ALLE VUODEN IKÄISEN LAPSEN RUOKAVALIOSSA Nitraattipitoiset ruoat Nitraatti muuttuu elimistössä nitriitiksi, joka vaikeutta hapen kuljetusta veressä. Tämän takia lapsille ei tule antaa ruokia, joiden nitraatti-/nitriittipitoisuus on suuri. Kasviksista tällaisia ovat lanttu, pinaatti, punajuuri, nauris, nokkonen, kiinankaali, keräsalaatti, juuresmehut ja sormenpäänkokoiset varhaisperunat. Makkaran ja nakkien valmistuksessa käytetään nitriittiä, joten niiden käyttöä on syytä välttää. Hunaja Hunaja saattaa sisältää Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä, jotka joutuessaan imeväisen elimistöön voivat aiheuttaa botulismin. Tämän takia hunajaa voi antaa lapselle vasta ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun ruoansulatuskanavan on kehittynyt. Kaakao Kaakao sisältää paljon parkkiaineita ja oksaalihappoa, jotka ovat haitallisia imeväiselle. Suola Suolaa ei lisätä lainkaan alle 1-vuotiaan lapsen ruokaan eikä ruoanvalmistuksessa käytetä elintarvikkeita, jotka sisältävät suolaa ja lisäaineita. Liiallinen suolan käyttö mm. rasittaa lapsen munuaisia. Kuivatut herneet ja pavut Kuivatut herneet ja pavut ovat huonosti sulavia, eikä vauvan elimistö pysty hyödyntämään niiden ravintoaineita. Tuoreet herneet ja leikkopavut voivat aiheuttaa ilmavaivoja suurina määrinä käytettynä. Pähkinät, siemenet ja mantelit Pähkinät, siemenet ja mantelit voivat sisältää vaarallisia hometoksiineja sekä niillä on myös hengitysteihin joutumisvaara. Maksa Maksaa sisältäviä ruokia ei anneta vauvaikäiselle liiallisen A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuuden vuoksi. Raparperi Raparperi sisältää runsaasti oksaalihappoa, joka voi estää tiettyjen ravintoaineiden imeytymistä. Säilykehedelmät ja säilöntäaineita sisältävät mehut Säilykepurkeista voi liueta metalleja tai muita haitallisia aineita hedelmiin. Säilöntäaineita ei suositella lainkaan alle vuoden ikäisille ja pienille leikki-ikäisillekin vain rajoitetusti. Idut Ituja vältetään salmonellavaaran takia. SienetSienet ovat vaikeasti sulavia sekä sisältävät luontaisesti haitallisia aineita tai raskasmetalleja. 7

8 SYÖMISEN TAVOITTEET Vuoden iässä lapsen ruokailun tulisi olla monipuolista ja säännöllistä. Lapsen maha on pieni ja lapsi on paljon herkempi näläntunteelle kuin aikuinen, tämän takia sopiva ateriaväli on 3 4 tuntia. Noin vuoden iässä lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muu perhekin ja olisi hyvä, että perheellä olisi yhteiset ateria-ajat. Ruoan karkeuttaminen ja sormiruoka Ruoan karkeuttamisella tarkoitetaan sitä, että ruokaan jätetään pureskeltavia paloja. Karkeampi ruoka ja purupalat kehittävät suun motoriikkaa ja helpottavat siten syömistä ja myös puheen opettelua. Samalla ruoansulatuskanava totuttelee yhä karkeampaan ruokaan. Karkeuttaminen aloitetaan lapsen ollessa noin 8 kuukauden ikäinen. Yli 6 kk ikäiselle lapselle kehittyy pinsettiote. Silloin lasta kannattaa rohkaista omatoimiseen syömiseen ja sormiharjoitteluun, vaikka opettelu onkin hidasta ja sottaista. Sormiruokina lapselle voi antaa esimerkiksi kurkkua, porkkanaa ja näkkileipää. Tässä vaiheessa hänelle on hyvä kattaa ruokapöytään oma lautanen ja antaa poimittavaksi jotakin pehmeää, kuten keitettyjä herneitä tai maissinjyviä. Poimiminen on lapsesta hauskaa ja se tuo ruokailuun uuden elementin. Sormista lusikkaan Jo ennen yksivuotispäivää lapsi on yleensä innostunut omatoimisesta syömisestä. Alusta saakka lapselle voi antaa oman lusikan käteen ihmeteltäväksi ja imeskeltäväksi ja ruokkia häntä toisella. On tärkeää, että lapsi osallistuu ruokailuun itse ja hän saa kokea olevansa osa yhteistä ruokailutapahtumaa. Koska ruokailuvälineiden käyttäminen ei ole vielä hallussa, ruokaa luonnollisesti tippuu myös pöydälle ja lattialle. Kun lapsi opettelee syömään, vanhemmilta vaaditaan aikaa ja hermojen hallintaa. Helpointa olisi tietysti vain lykätä ruoka lapsen suuhun, mutta sopiva lapsentahtisuus ja maltti ovat poikaa. Aluksi lapsen pitelemä lusikka kääntyy ylösalaisin juuri ennen suuta, mutta ennen pitkää hän oppii hallitsemaan sitä yhä paremmin. Maistamissopimus Lapsilla on luontainen epäluuloisuus uusia ruokia kohtaan. Tämän pelon voittamiseen auttaa muiden ruokailijoiden esimerkki ja saman ruoan tarjoaminen useammalla aterialla. Uusi ruoka saattaa maistua vasta maistamiskerran jälkeen. Hyvä keino edetä makujen maailmassa on tehdä lapsen kanssa maistamissopimus: Maistaa pitää, vaikka vain ihan vähäsen. Vasta sen jälkeen lapsi voi päättää, tykkääkö ruoasta vai ei. 8