Soseaterioilla kohti säännöllistä ruokailurytmiä

Transkriptio

1 Ohje 1 (6) Soseaterioilla kohti säännöllistä ruokailurytmiä Viimeistään kuuden kuukauden iässä on aika aloittaa kiinteiden lisäruokien antaminen energian, proteiinin ja raudan saannin turvaamiseksi. Jos äidinmaito ei riitä turvaamaan kasvua, kiinteät aloitetaan neljän kuukauden iässä. Äidinmaito on tärkeä osa lapsen ravintoa koko ensimmäisen ikävuoden ajan, mutta sen määrä vähenee kiinteän ruuan osuuden kasvaessa. Myös yöimetykset vähenevät 6-8 kuukauden iässä kiinteiden soseaterioiden määrän lisääntyessä. Vain yhtä uutta ruoka-ainetta tarjotaan kerrallaan, aluksi makuannoksina, 1-2 tl. o Totuttelu aloitetaan kasvisryhmällä o Omiin ruokaryhmiin kuuluu kasvikset, marjat ja hedelmät, liha, kala, kana, kananmuna ja palkokasvit, rasvat ja maitovalmisteet. Vuoden ikäisenä tulisi kaikista ryhmistä olla jotakin käytössä. Sosemäärää lisätään vähitellen, kunnes se on 1-1½ dl aterialla. Ruokavaliota laajennetaan 1-2 ruoka-aineella viikossa. Puolivuotiaasta lähtien lasta harjoitetaan syömään kiinteää ruokaa tarjoamalla usealla aterialla päivässä soseruokaa. Ruoat Raaka- aineita Peruna ja kasvikset 4 kk -> Peruna, porkkana, kukkakaali, romanescu, parsakaali, maissi, ruusukaali, kurkku, palsternakka, herneet, linssit, pavut, bataatti, maa-artisokka, tomaatti, lanttu, nauris ja kasvispa-kasteiden hyödyntäminen Marjat ja hedelmät 4 kk -> Mansikka, vadelmat, mustikka, herukat, karviainen lakka, karpalo, puolukka, ruusunmarja, omena, banaani, luumu, päärynä, ananas, kiivi, aprikoosi, sitrushedelmät, melonit, mango Viljavalmisteet 5 kk -> Kaura, ruis, ohra, vehnä, speltti, riisi, tattari, maissi, hirssi; suositaan täysjyvää Liha, kala, kananmuna, palkokasvit 5 kk -> Maustamaton broileri, kalkkuna, sika, nauta, lammas, poro, hirvi, muu riista, kala (muikku, seiti, siika, kasvatettu kirjolohi, Norjan lohi), kananmuna, palkokasvit, Tarjoamistapoja Aluksi kypsennettyinä soseissa, 6-10 kk ikäisenä tuoreraasteina Sose, tuoreraaste, tuorekiisseli 5 kk:n iässä puuroja hiutaleista, jauhoista ja suurimoista; riisi ja pasta soseissa Kypsänä, palkokasvit pakkauksen ohjeiden mukaan

2 Ohje 2 (6) Viljavalmisteet Tarjoa yksi viljalaji kerrallaan, jotta huomaat, sopiiko viljatuote lapsellesi. Tarjoa aluksi makuannoksina veteen valmistettua suolatonta puuroa. Lisää puuroannosta vähitellen. Kun lapsi on tottunut viljatuotteisiin, hänelle voi antaa 1-2 puuroateriaa päivässä. Puuroaterialla voidaan tarjota myös marja- tai hedelmäsosetta, hedelmäraastetta tai kiisseliä omana ruokalajinaan. Vältä sokeria puuron päällä. Teollisia lasten puuroja voidaan käyttää kotitekoisten rinnalla. Syötä puuro lautaselta. Puuroaterian päätteeksi imetetään tai annetaan äidinmaidonkorviketta. Liha, kala ja kananmuna Valitse vähärasvaista, marinoimatonta lihaa. Kun valitaan jauhelihaa, käytetään paistijauhelihaa. Kalaa eri kalalajeja vaihdellen suositellaan 2-3 kertaa viikossa. Käyttörajoitukset: 1 2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm pitkää silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä merilohta tai taimenta. 1 2 kertaa kuukaudessa järvestä tai merestä pyydettyä haukea. Hienonnettua lihaa tai kalaa tai kanamunaa annetaan alkutotuttelussa noin 1 tl (5 g) ateriaa kohti. Kalan tai lihan määrää lisätään vähitellen. Alle vuoden ikäiselle lapselle riittää 1-1½ rkl lihaa/kalaa ateriaa kohti, 7-8 kuukauden iässä kerran päivässä ja 8-12 kuukauden iässä kaksi kertaa päivässä. Suola Alle vuoden ikäisen lapsen ruokiin ei lisätä suolaa. Suola rasittaa lapsen munuaisia ja aineenvaihduntaa. Makkaroita, mm. nakkeja, muita lihavalmisteita, juustoa, eineksiä, valmisruokia ja kalavalmisteita sekä suolaisia herkkuja kuten sipsejä ei käytetä alle 1-vuotiaan ruokavaliossa niiden sisältämän suolan ja lisäaineiden vuoksi. Kypsennystavat Lihan kypsennys Liha keitetään tai haudutetaan isona palana uunissa (esim. paistopussissa sellaisenaan ilman mausteita) kypsäksi. Liha leikataan pieniksi palasiksi tai hakataan hienoksi terävällä veitsellä tai hienonnetaan pienen nestemäärän (keitinliemi) kanssa teho- tai sauvasekoittimella. Kypsän lihan voi hienontaa myös raastinraudalla. Kypsän jäähtyneen lihan voi pakastaa

3 Ohje 3 (6) kerta-annoksina. Lihasoseita voi valmistaa myös paistijauhelihasta tai paistijauhelihaa voidaan kypsentää murusina perunan ja kasvisten joukossa tehtäessä peruna-liha-kasvis-sosetta. Kalan kypsennys Kala keitetään tai haudutetaan uunissa kokonaisena tai palana. Vauvalle annettava kypsä kala puhdistetaan ruodoista huolellisesti tai valmistukseen käytetään ruodotonta kalaa. Kypsä, ruodoton kala hienonnetaan haarukalla ja lisätään keittolientä. Teolliset liha-kasvissoseet Teollisia lasten liha- ja kala-kasvissoseita on runsas valikoima. Niitä voidaan käyttää kotiruoan vaihtoehtona. Ne ovat helppoja esimerkiksi kiireen yllättäessä tai matkaeväinä. Viiden kuuden kuukauden ikäisille sopivat ruoat ovat hienojakoisia ja miedosti maustettuja. Kahdeksan kuukauden ikäisille tarkoitetut ovat edellisiä karkeampia ja maustetumpia. Kastikeruoat kuten esimerkiksi jauhelihakastike tai lisäke ruskea kastike syötetään perunan tai kasvisten lisäkkeenä. Kertaalleen lämmitettyä ruokaa ei tarjota lapselle uudelleen. Tutustu tuotteen säilytysohjeisiin. Ruoan rakenne Soseruokien aloitusvaiheessa ruuat tehdään aivan samettimaisen sileäksi soseeksi. Harjoittelun ja valmiuksien kypsymisen myötä lapsi oppii vähitellen hienontamaan suussa ja nielemään karkeata ruokaa. Karkea ruoka sopii noin 7-8 kuukauden iästä lähtien. Ruokaan jätetään tunnusteltavaa ja pureskeltavaa, esimerkiksi peruna survotaan haarukalla. Nämä saattavat alussa laukaista yökkäämisrefleksin, mutta tavallisesti tämä vaimenee muutamassa päivässä. Nämä palaset antavat virikkeitä lapsen suun kehitykselle ja auttavat puremisen kehityksen liikkeelle. Murustettu jauheliha on sopivan karkeaa lihaa imeväisikäiselle. Hienojakoista raastetta voidaan totutella syömään jo, kun kypsiin kasviksiin on totuttu, viimeistään kahdeksan kuukauden iässä. Kasviksiin jätetään purupaloja, kun lapsella on muutama hammas. Vaikka vauvalla olisi jo pari hammasta, hän hienontaa ruoan edelleen pääasiassa kielellään ja ikenillään. Lapsen on tärkeä oppia pureskelemaan. Pureskelu on osa ruuansulatusta. Se lisää syljen eritystä ja vaikuttaa edullisesti hampaisiin. Lapsen juomat Janojuomaksi annetaan huoneenlämpöistä vettä. Varsinkin kuumiina kesäpäivinä nesteen tarve lisääntyy myös vauvoilla. Lisäruokien aloituksen jälkeen, noin puolivuotiaana, on hyvä tarjota lapselle aterioilla äidinmaidon lisäksi vettä. Äidinmaidonkorviketta saava lapsi voi harjoitella korvikkeenkin juomista mukista. Mehujen käyttö on tarpeetonta. Lapsi tottuu makeaan mehuun ja vaatii sitä ollessaan janoinen tai rauhaton. Tämä aiheuttaa helposti ruokailuongelmia. Mehujen happamuus aiheuttaa usein nautittuna

4 Ohje 4 (6) hammaskiilteen pehmenemistä ja altistaa kariekselle. Sairaalle lapselle annetaan sokeroituja juomia turvaamaan riittävän energian saannin. Ateriarytmi Säännöllinen ruokailurytmi edistää lapsen hyvinvointia. Puolen vuoden iästä lähtien voit muokata lapsen ateriarytmiä tarjoamalla soseaterioita perheen pääaterioilla, puuroa aamu- ja ilta-aterioilla sekä marja- ja hedelmäruokia välipaloiksi. Lapsi oppii perheen aikataulua noudattavaan ja perheen aterioita muistuttavaan ruokailujärjestykseen. Perheen ateriarytmin noudattaminen onnistuu noin 8-kuukauden iästä. Ateriat ovat perheen seurusteluhetkiä. Perheen yhteiset ateriat tuovat turvallisuuden ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Selkeä ateriarytmi on tärkeä myös hampaiden terveyden kannalta. Tiheät ruokailut, mehut sekä yöllä rinta suussa nukahtaminen saattavat aiheuttaa maitohampaiden reikiintymisen. Lapsen ruokamäärä on yksilöllinen. Paras merkki sopivasta ruokamäärästä on lapsen normaalisti etenevä kasvu. Esimerkki päivän aterioista, kun kiinteisiin ruokiin on totuttu Aamuateria Lounas Välipala Päivällinen Iltapala Puuroa Marja/-hedelmäsose tai -raaste Peruna-kasvissosetta, jonka joukkoon lisätään lihaa, kalaa tai munaa soseena Marja tai hedelmäsosetta tai tuorekiisseliä Perunaa ja keitettyjä kasviksia soseena tai kuten lounas Puuroa Marja tai hedelmäsose tai raaste Äidinmaitoa tai äidinmaidon korviketta Pelkkiä maitoaterioita annetaan yksilöllisesti. Muista kuitenkin, että hyvin tiheät maitoateriat häiritsevät ruokailurytmin ja nälän tunteen syntymistä, sekä yhtäjaksoista yöunta. Sormiruokailu Noin puolen vuoden iässä lapsella on valmiudet aloittaa sormiruokailu osana motorista harjoittelua. Ruokailut aloitetaan maku-annoksina; 1-2 maku-annosta viikossa. Energianlähde on vielä opetteluvaiheessa äidinmaito. Pinsettiote opitaan noin 8-10 kk iässä. Suurin osa ruoasta menee

5 Ohje 5 (6) opettelu vaiheessa esimerkiksi vielä vaatteille, lattialle jne. ja siksi pelkkä sormiruoka ei usein turvaa koko energiansaantia. Se on hyvä tapa opetella motorisia taitoja kuten käden otetta ja hyväksyä uusia makuja. Sormiruokailussa vauva saa onnistumisen kokemuksia ja tutkia ruoka-aineita eri aisteillaan, haistellen, maistellen, tunnustellen ja kokeillen. Sormiruokaa tarjotaan samalla kun lusikalla annettavaa ruokaa ja miten lapsi innostuu asiasta. Sormiruokailu sopii terveille täysiaikaisena syntyneille vauvoille. Sormiruokailulla tarkoitetaan lapsen syömistä itse. Hänellä on siihen tarvittavat valmiudet, kun hän osaa istua itse tai kevyesti tuettuna, tarttua ja viedä asioita suuhun. Sormiruoka on karkeampaa ruokaa jota annetaan lusikkaruoan ohella. Siinä on suurempi palakoko, mikä kehittää suun hienomotoriikkaa ja pureskelutaitoja. Varsinainen syöminen sujuu aikuisen avulla. Hampaita on hyvin vähän vielä tai niin ruoka täytyy olla hyvin suussa muussautuvaa eli ikenillä pystyy syömään eikä pala mene liian isona suuhun. Lapsi oppiin mallioppimalla, siksi syömisen opettelua kannattaa tehdä yhteisinä ateriahetkinä. Keskeisintä on imeväiskäisen nälän ja kylläisyyden sekä tyytyväisyyden tunnistaminen. Väsynyttä lasta on hyvä auttaa syömisessä ja rauhoittaa ennen ruokailuhetkeä. Sormiruokailua harjoitellaan, kun lapsi virkeä ja kiinnostunut sormiruoasta. Syömisen opettelu vaatii paljon harjoittelua. Lapsen käteen ja sormiruoiksi voi antaa esimerkiksi ruisleivän kannikan (voi imeskellä) tai juuresten paloja, joilla lapsi voi harjoitella ruoan viemistä suuhun. Tukehtumisvaaran välttämiseksi sormiruoiksi pitää valita sellaisia, joista ei irtoa palasia. Pinsettiotteen harjoitteluun sopivat pienet suupalat, esimerkiksi marjat, maissi ja riisi. Tärkeät turvallisuus-seikat Sormiruokailu on yhtä turvallista kuin soseruokailu, kun vanhempi on perehtynyt tiettyihin sormiruokailuun liittyviin seikkoihin: vauvan kakomisrefleksi on ylempänä kielellä kuin aikuisella ja tämä vaikuttaa siihen, että vauva kakoo herkästi alussa ruokaan tutustuessaan. Kakomisrefleksi auttaa pitämällä hengitystiehyet avoimena. Kakominen, jopa yskiminen alkuun on normaalia, kun vauva tutustuu ruokiin ja harjoittelee ruoan käsittelyä. Suun motoriikka kehittyy koko ajan vauvan harjoitellessa. Aikuisen ei pidä laittaa sormia vauvan suuhun vauvan kakoessa, ettei ruoka työnny syvemmälle vauvan kurkkuun. Vauvan tulee aina istua pystyasennossa, kun hän sormiruokailee. Vauva ei saa olla turvakaukalossa tai sitterissä, jossa hänen selkänsä ei ole suorassa, eikä hän pääse tarvittaessa kumartumaan itse eteenpäin. Vauvan sormiruokailu tapahtuu aina valvottuna. Vauvalle ei tarjota ruokia, joita hän ei pysty käsittelemään suussaan:

6 Ohje 6 (6) pähkinät, kokonainen viinirypäle tai kirsikkatomaatti, kivelliset hedelmät, ruodollinen kala, rustoinen, sitkeä liha, pienet kovat ruoat. Ruoan tulisi olla suolatonta ja ilman lisättyä sokeria 1- vuoden ikään asti. Ensimmäiset sormiruokailut Puolivuotias vauva käyttää ensin sormiruokaillessa koko kämmentä tarttuessaan ruokaan: hän tunnustelee ja mutustelee ruokaa omasta nyrkistään. Vauvalle voi rohkeasti tarjota monipuolisesti erilaisiaruoka-aineita. Kun vauva on yli viiden kuukauden ikäinen, käytössä voi olla erilaiset kasvikset, marjat, hedelmät, vilja- ja liharyhmän tuotteet. Sormiruokailun idea on, että koko perhe syö keskenään samaa ruokaa ja vauvalle valitaan hänelle sopivia ruoka-aineita imeväisikäisen ruokasuosituksen mukaisesti. Tarjottava ruoka on aluksi sopivan pehmeää. Yleensä lapsi sylkee pois ne palaset, joita ei kykene käsittelemään. Esimerkkejä sormiruokailijoille sopivista aloitusruoista: Höyrytetyt tai kevyesti keitetyt kasvikset: Esimerkiksi parsakaalin tai kukkakaalin kukinto Pehmeät hedelmät tikkuina tai isoina paloina (avokado, meloni, banaani, kypsä päärynä, appelsiini ilman kalvoa jne) Pala mureaa broilerin, naudan, suolatonta keitettyä tofua tai sianlihaa, ruodotonta kalaa. Vauvalle voi laittaa ruokia itse Sormiruokailuun eivät sovellu hankalasti hienonnettavat ruuat kuten sitkeä liha, puolikypsät kasvikset tai ulkomaiset marjat. Vauvan ruoat valmistetaan pääsääntöisesti käyttämällä nesteenä vettä. Ruoissa voi halutessaan käyttää myös lypsettyä äidinmaitoa tai vauvalla käytössä olevaa äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta. 10 kuukauden iän jälkeen ruoanlaittoon sopii rasvaton maito tai kaura- /soijamaito. Maustamattomia hapanmaitotuotteita ja maidonkaltaisia tuotteita voidaan antaa vauvalle sellaisenaan 10 kuukauden iästä alkaen.