Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007"

Transkriptio

1 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

2 Raportin laatijat: Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Pöyry Environment Oy Layout: Spokesman Oy Painopaikka: DMP Digital Media Partners Oy ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) Vantaa 2008

3 Lauri Erävuori, Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat ja kasvillisuuden seuranta

4 SISÄLLYS YHTEENVETO 1 1 JOHDANTO Seurannan ohjaus Satamahankkeen rakentamistilanne Muut ympäristöseurannat ja selvitykset 3 2 KASVILLISUUDEN SEURANTA Tutkimusalue ja tutkimuskohteet Vuoden tutkimuskohteet Aineisto ja menetelmät Vuoden sää ja pohjavesien korkeus 6 3 TULOKSET Labbackan puustoiset suot Savion rautatietunnelin kohteet Porvarinlahden lehto 12 4 TULOSTEN TARKASTELU Yleistä Lajimäärän muutokset Lajimäärän muutokset näytealoilla Lajimäärän muutokset kontrollialoilla Kasvillisuuden peittävyyden muutokset Peittävyyden muutokset näytealoilla Peittävyyden muutokset kontrollialoilla Savion rautatietunnelin kohteet 18 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 18 6 SEURANNAN JATKAMINEN 18 LÄHDELUETTELO 19 Liite I Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. Liite II Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina.

5 YHTEENVETO YHTEENVETO Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen liittyvät kasvillisuusseurannat aloitettiin eräiltä osin vuoden 2002 syksyllä, koska haluttiin selvittää kuivan kesän vaikutuksia kasvillisuuteen. Seuranta aloitettiin täysimääräisenä kesällä, jolloin seurantaa jatkettiin Labbackan puustoisilla soilla ja Savion rautatietunnelin kohteilla sekä perustettiin seurantalinjat Mustavuoren ja Porvarinlahden alueille ja koealat puustoisten soiden kontrollialueille Kasabergetiin. Vuonna inventoitiin Labbackan puustoisten soiden kohteet sekä Kasabergetin puustoisten soiden kontrollikohteet. Vuonna ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden seuranta käsitti Labbackan puustoiset suot ja Kasabergetin kontrollialat sekä Porvarinlahden lehdon. Vuonna seuranta oli edellistä vuotta vastaava käsittäen lisäksi Savion rautatietunnelin kohteet. Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa. Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa. Puustoisten soiden kasvillisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna. Osittain kasvillisuuden peittävyyksissä ja lajimäärissä havaitut vaihtelut ovat luontaista vuosien välistä vaihtelua. Puustoisten soiden kontrollialueilla on havaittavissa vastaavaa vaihtelua. Porvarinlahden lehdon valoisuus on lisääntynyt ratapihan rakentamisen seurauksena. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutuksia lehtolajistoon. Keskikesällä alueella esiintyvät runsaina vadelma, sananjalka ja vuohenputki, jotka ovat runsastuneet valoisuuden lisäännyttyä. Savion rautatietunnelin kohteilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kasvillisuudessa. Osalla kohteista valoisuus on lisääntynyt metsänhoitotoimenpiteiden takia. Kasvillisuuden seurantaa jatketaan vuonna 2008 seurantaohjelman mukaisesti. Seurantaohjelma on laadittu vuoteen 2011 saakka, joten seuranta-aika käsittää rakentamista edeltävän ajan, rakentamisajan sekä varsinaisen toiminta-ajan. Vuonna 2011 laaditaan yhteenvetoraportti seurannasta. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 1

6 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tämä kasvillisuuden seuranta tehdään osana Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien luontovaikutusten seurantaa. Seuranta aloitettiin vuonna Vuoden seurannan ovat laatineet FM Lauri Erävuori ja fil.yo (biologia) Kukka Pohjanmies Pöyry Environment Oy:stä. Luontovaikutusten seuranta on järjestetty Vuosaaren satamaprojektin (VUOSA) ja Vuosaaren sataman liikenneyhteydet projektin (VUOLI) sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vuonna 2001 laadittiin linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat: Linnustovaikutusten seurantaohjelma (Pertti Koskimies), Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 6/2001 Kasvillisuuden seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet projekti Pohjavesien seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren satamanmaaliikenneyhteydet -projekti Seurantaohjelmat hyväksyttiin työryhmässä, jossa olivat edustajat Helsingin Satamasta, Tiehallinnosta, Ratahallintokeskuksesta, Merenkulkulaitoksesta, Helsingin ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Vantaan kaupungista, Keravan kaupungista ja Sipoon kunnasta. Työryhmä jatkaa seurantaohjelmien toteuttamisen valvontaa. Kasvillisuuden seurantaohjelmaa päivitettiin vuonna 2002, jolloin myös seuranta käynnistettiin Labbackan alueella sekä Savion rautatietunnelin vaikutusalueella. Vuonna seurantaa jatkettiin Labbackan ja Savion rautatietunnelin vaikutusalueella sekä perustettiin kasvillisuuslinjat Mustavuoreen ja Porvarinlahdelle ja puustoisten soiden kontrollialat Kasabergetin alueelle. Vuoden seuranta keskittyi Labbackan alueen puustoisiin soihin. Vuonna ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden seurantaan sisältyi puustoisten soiden seuranta. Tämä vuoden raportti on kuudes kasvillisuusseurannan tuloksia koskeva julkaisu. Vuoden seurantaan sisältyivät Labbackan puustoisten soiden lisäksi Savion rautatietunnelin seurantakohteet. 1.1 Seurannan ohjaus Vuonna 2001 valmistuneet linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat hyväksyttiin Helsingin Sataman, Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projektin (Vuomaaliprojekti), Merenkulkulaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin ja Sipoon kunnan edustajien muodostamassa työryhmässä. Kasvillisuusseurantaa varten koottiin lisäksi työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Arto Hovi, ympäristöpäällikkö, Ratahallintokeskus, (puheenjohtaja); Ronald Westermark, projektipäällikkö, VUOLI-projekti; Jukka Knihtilä, suunnitteluttamispalvelukonsultti, VUOLI-projekti; Antti Mäkinen, projektinjohtaja, Helsingin Satama, VUOSA-projekti; Arto Kärkkäinen, ympäristövastaava, Uudenmaan tiepiiri; Pirkko Pulkkinen, johtava ympäristötarkastaja, Helsingin kaupungin ympäristökeskus; Krister Höglund, ympäristöinsinööri, Vantaan kaupungin ympäristökeskus sekä Sinikka Rantalainen, ympäristösuunnittelija, Vantaan kaupungin ympäristökeskus. 1.2 Satamahankkeen rakentamistilanne Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa. Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa. Labbackan rautatietunnelin työt alkoivat syyskuussa ja kesäkuun alussa saatiin rautatietunneli louhittua Labbackan läpi. Tunnelin lujitus- sekä tiivistysurakat valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Sisäverhous- ja ratarakenteet sekä tunnelijärjestel- 2 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

7 JOHDANTO mät valmistuvat vuoden kuluessa. Savion rautatietunnelin louhintatyöt aloitettiin vuonna. Tunnelin sisärakennustyöt ovat meneillään ja valmistuvat vuonna Porvarinlahden sillan rakennustyöt alkoivat elokuussa ja viimeistelytyöt tehtiin elokuussa. Satamaalueen ratapihan rakennustyöt alkoivat heinäkuussa ja se valmistui lokakuussa tulokset. 1.3 Muut ympäristöseurannat ja selvitykset Pohjavesien seurantaa ja linnuston seurantaa jatkettiin ohjelmien mukaisesti vuonna. Näiden seurantojen tulokset raportoidaan erikseen. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 3

8 KASVILLISUUDEN SEURANTA 2 KASVILLISUUDEN SEURANTA 2.1 Tutkimusalue ja tutkimuskohteet Kasvillisuuden seuranta painottuu Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 alueen priorisoitujen luontotyyppien, puustoisten soiden ja metsäluhtien, seurantaan. Kuvassa 2 1 on esitetty kasvillisuusseurantaan sisältyvät seurantakohteet. Puustoiset suot ovat havu- tai lehtipuustoisia suometsiä kosteilla tai märillä turv la, jotka Suomessa on perinteisesti luokiteltu soihin. Boreaalisella vyöhykkeellä puustoiset suot ovat laaja-alainen luontotyyppi käsittäen puustoisia räme- ja korpityyppejä sekä edellä mainittujen nevakasvillisuuden kanssa muodostamia yhdistelmätyyppejä. Puustoisilla soilla vedenpinta on tyypillisesti pysyvästi korkealla ja jopa korkeammalla kuin ympäristön vedenpinnantaso. Vesi on aina hyvin niukkaravinteista. Puustokerroksessa vallitsevat yleensä hieskoivu, paatsama, mänty ja kuusi. Kenttäkerroksen lajisto on soille tai yleisemmin niukkaravinteisille paikoille luonteenomaisia lajeja, kuten varpuja, rahkasammalia ja saroja. Luontotyyppi esiintyy joko erillisinä kohteina, kuten painanteiden suojuotteina tai osana laajempaa suoyhdistymää. Metsäluhdat ovat pintavesien pysyvän tai pitkäaikaisen vaikutuksen alaisia ympäristöjä, joissa esiintyy mosaiikkimaisesti mätäs-, väli- ja rimpipintoja. Tulvaisuus on alueilla merkittävä tekijä. Ravinteisemmat tyypit ovat tervaleppää kasvavia tervaleppäluhtia, joissa esiintyy yleisesti myös harmaaleppää ja hieskoivua. Korpisuutta ilmentävä lajisto puiden tyvien mätäspinnoilla on leimallista. Luhtaisuutta ilmentävä lajisto keskittyy väli- ja rimpipinnoille ja tyypillisiä ovat mm. suursarat, suovehka, rentukka, kurjenjalka, mesiangervo ja ranta-alpi. Aukkoisessa pohjakerroksessa vallitsevat mm. useat lehvä- ja rahkasammalet. Karumpia tyyppejä ovat koivuluhdat joissa valtapuina on hieskoivu ja harmaaleppä. Lajistossa on luhtalajien lisäksi nevalajeja mm. raatetta. Lisäksi kasvillisuutta seurataan Mustavuoren lehtoalueella sekä viidellä erillisellä kohteella maaliikenneyhteyksien tuntumassa. Kuusijärven laskupuron lehto sijaitsee paikoin melko syvässä notkossa virtaavan puron varrella. Lehtoalue on rehevää saniaislehtoa, jonka lajistoon kuuluvat mm. lehtokuusama, imikkä ja kevätlinnunherne. Puustossa esiintyy mm. tervaleppää. Lisäksi lehdossa kasvaa pienikokoista metsälehmusta. Kuusijärven pähkinäesiintymä on pienialainen, rehevä pähkinäpensaikko Lahden moottoritien varressa. Pähkinäpensaiden ohella lajistoon kuuluvat mm. sinivuokko ja kevätlinnunherne. Hakunilan pystykuilun kohdan puusto käsittää lehtomaisessa rinteessä aivan suunnitellun pystykuilun kohdalla kasvavat järeät männyt sekä yksittäisiä tammia. Ojangon kallionaluslehto on jyrkkäseinäisen kallion alapuolella sijaitseva kuusivaltainen tuore lehto. Seassa kasvaa kookkaita koivuja, hieman haapaa sekä yksittäisiä tammia ja vaahteroita. Kalliojyrkänteellä on runsas sammalkasvusto. Kenttä kerroksessa kasvaa mm. sinivuokkoa, lehto-orvokkia, mustakonnanmarjaa ja kevät linnunhernettä. Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jotka sijaitsevat Porvarinlahden etelärannalla. Koillisrinteen alustassa sijaitseva lehtolaikku on rehevä ja kasvistoltaan merkittävä. Lehdossa kasvaa mm. keltavuokkoa, sudenmarjaa ja lehtokuusamaa. Valtapuuna on kuusi. Lehdon pohjoispuolella on luhtaniittyä, jolla kasvaa mm. luhtakuusiota ja hernesaraa. Rantametsä on puustoltaan tervaleppäja tuomivaltainen. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on tammikuussa lähettänyt lausunnoille Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen perustamisesityksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman. Porvarinlahden lehto kuuluu rauhoitettavaan luonnonsuojelualueeseen. Labbackan alueen puustoisia soita seurataan vuosittain. Savion rautatietunnelin tuntumassa sijaitsevien kohteiden seurantaväli on viisi vuotta poikkeuksena Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jota seurataan vuosittain. Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seurantaväli on kolme vuotta. 4 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

9 KASVILLISUUDEN SEURANTA Kuva 2 1 Kasvillisuusseurannan seurantakohteet. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 5

10 KASVILLISUUDEN SEURANTA 2.2 Vuoden tutkimuskohteet Vuoden seuranta käsitti seurantaohjelman mukaisesti Labbackan puustoisten soiden seuranta-alojen ja Kasabergetissä sijaitsevien puustoisten soiden kontrollialojen inventoinnit sekä Savion rautatietunnelin kohteet. Lisäksi seurantaan sisältyi Porvarinlahden lehdon yleispiirteinen seuranta. 2.3 Aineisto ja menetelmät Puustoisten soiden ja niiden kontrollialueiden seuranta toistettiin vuoden 2002 seurantaohjelman täydennyksessä esitetyllä ruutuseurantamenetelmällä (Erävuori ). Näytealat ovat ympyränmuotoisia, säteeltään 3,99 metriä ja pinta-alaltaan 50 m 2. Ympyrän keskipiste on merkitty maastoon puupaalulla/muoviputkella. Maastoon merkitsemisen jälkeen näytealoille perustettiin neljä 1 m 2 kasvillisuusruutua. Kasvillisuusruudut sijoitettiin saman kuvion mukaisesti kaikille näytealoille. Seurattavia puustoisia soita on neljä. Niihin on perustettu yhteensä 9 seuranta-alaa (36 ruutua). Kontrollialat on valittu lähialueelta siten, että ne vastaavat kasvillisuudeltaan mahdollisimman hyvin varsinaisia seurantaaloja. Kontrollialoja perustettiin vuonna neljälle puustoiselle suolle Kasabergetin metsäalueella. Koealoja perustettiin yksi kullekin suolle (PS 14 PS 17), yhteensä 4 koealaa ja 16 ruutua. Puustoiset suot ja kontrollialat (KPS 1 KPS 4) on esitetty kuvassa 2 1. KPS 2:n seuranta lopetettiin vuonna, koska seuranta-alan kaikki merkit olivat hävinneet. Epävarmuustekijät Seuranta-alat ja linjat on merkitty maastoon muoviputkin, joista osa häviää tai katkeaa luonnonvoimien tai alueella liikkuvien eläinten ja ihmisten vaikutuksesta. Tämän takia kasvillisuusruutujen sijainnissa eri vuosina voi olla jonkin verran eroja. Inventointien yhteydessä on kirjattu puuttuvat merkkikepit, jotta tuloksien tarkastelussa voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset ruutujen sijainnissa. Labbackan puustoisten soiden koealojen keskipisteet on määritetty tarkkuussatelliitti- paikantimella, ja kontrollialojen keskipisteiden koordinaatit kirjattiin ylös vuonna. Kontrollialan 3 (KPS 3) kaikki merkkikepit olivat hävinneet vuonna. Kyseinen seuranta-ala on jätetty pois seurannasta, koska seurantaruutujen sijoittaminen oikeaan paikkaan ei ole mahdollista. Kasvillisuuden peittävyyksien arvioinnissa käytettävä menetelmä on osittain subjektiivinen, mikä aiheuttaa eroja arviointikertojen välillä. Pienet erot korjaantuvat, kun tulokset muunnetaan 10-luokkaiseksi aineistoksi. 2.4 Vuoden sää ja pohjavesien korkeus Vuonna kesä- ja heinäkuu olivat vähäsateisia (kuva 2 3). Kasvukauden aikainen sademäärä oli noin 200 mm, mikä on kohtalaisen alhainen. Edellinen vuosi oli sademäärältään huomattavasti alhaisempi erityisesti kasvukauden aikana. Vuoden kesäkuukausien vähäsateisuus näkyy selvänä pohjaveden tason laskuna puustoisten soiden kohdilla. Loppuvuotta kohti pohjaveden taso alkoi palautua kaikissa mittauspisteissä lähelle keskimääräistä tasoa. Kuvassa 2 4 on esitetty pohjaveden taso puustoisilla soilla sekä Savion rautatietunnelin kohteilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevissa pohjavesiputkissa. Pohjaveden taso on ollut vuosina ja aiempia vuosia alempi ja kesäaikana pohjaveden taso on laskenut suhteellisen jyrkästi johtuen mm. kyseisten vuosien vähäisestä sademäärästä. Vuosina ja kesäkuukausina satoi runsaasti, minkä takia pohjavesien pinnat eivät kyseisinä vuosina laskeneet kesäaikana. Muina vuosina kesäaikaiset sademäärät ovat olleet tavanomaiset tai ajoittain huomattavasti alemmat, mikä ilmenee pohjaveden tason alenemisena kesäkautena. Pohjaveden taso on noussut takaisin keskimääräiselle tasolle syyssateiden myötä. 6 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

11 KASVILLISUUDEN SEURANTA Kuva 2 2 Seurantalinjojen ja puustoisten soiden seuranta-alojen sijainti. L 1 L 3 = metsäkasvillisuuslinjat, ML 1 ML 2 = Metsäluhtalinjat, KML 1 = Metsäluhtien kontrollilinja, PS 14 PS 17 = Puustoisten soiden seuranta-alat, KPS 1 KPS 4 = Puustoisten soiden kontrollialat. mm Sademäärä vuosina Pitkänajan keskiarvo 642 mm/v Yhteensä Kasvukausi (V-IX) Kuva 2 3. Sademäärä Helsingin Kaisaniemessä VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 7

12 KASVILLISUUDEN SEURANTA Metriä M1038, PS 14 Pohjaveden pinnantaso Metriä M1032, PS 17 Pohjaveden pinnantaso 17,00m 14,00m 16,00m 13,00m 15,00m 12,00m 14,00m 13,00m 11,00m 12,00m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 10,00m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Metriä K2480, PS 15 Pohjaveden pinnantaso Metriä K2118, PS 16 Pohjaveden pinnantaso 20,0m 20,0m 18,0m 18,0m 16,0m 16,0m 14,0m 14,0m 12,0m 12,0m 10,0m 10,0m 8,0m 8,0m 6,0m 6,0m 4,0m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 4,0m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 2 4. Puustoisten soiden pohjaveden pinnan tasot vuosina. Ylhäällä maapohjavesipisteet ja alla kalliopohjavesipisteet. 8 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

13 KASVILLISUUDEN SEURANTA Ojangon kallionaluslehto Kuusijärven pähkinäpensasesiintymä , , ,5 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 39 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 2 5. Savion rautatietunnelin seurantakohteiden läheisten pohjaveden seurantapisteiden pohjaveden pinnan tasot vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 9

14 TULOKSET 3 TULOKSET 3.1 Labbackan puustoiset suot Ruutuinventointien tulokset on esitetty liitteessä I. Kasvillisuuden peittävyys on esitetty kunkin puustoisen suon näytealoittaisina keskiarvoina. Lajimäärät ovat näytealan kokonaislajimääriä. Peittävyydet on ilmoitettu todellisina arvoina (ei muunnettu). Kontrollialojen tulokset ovat liitteessä II. Vuonna maaperä oli kaikilla aloilla kuiva, mikä näkyi etenkin rahka- ja lehtisammalten kuivuutena. PS 17:n eteläisempi näyteala on sateisina kesinä ollut osittain veden peitossa, mutta nyt sekin oli täysin kuiva. Pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä vuonna 2002 syntyneiden ajourien palautuminen kasvipeitteisiksi on jatkunut. Kuva 3 1. PS 14, heinäkuu Kuva 3 1. PS 14, heinäkuu Kuva 3 3. PS 16, heinäkuu. Kuva 3 4. PS 17, heinäkuu 10 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

15 TULOKSET 3.2 Savion rautatietunnelin kohteet Savion rautatietunnelin kohteilla tehtiin yleispiirteinen inventointi kesäkuussa ja syyskuussa. Ojangon kallionaluslehdon länsipuolella on tehty harvennushakkuita ja ympäristön valoisuus on jonkin verran lisääntynyt. Kallionaluslehdon kasvillisuudessa ei ole havaittavissa muutoksia verrattuna aiempaan seurantakertaan. Kalliojyrkänteellä oli muutama kaatunut puunrunko lisää. Maapuuta alueella on kohtalaisesti. Ojangon vanhojen tammien alueelle on rakenteilla Savion rautatietunnelin pystykuilu. Rakennusalueelta on poistettu puusto ja pintakerros, ja alue on rajattu työmaaseinillä. Rakentamisalueen ulkopuolella ei ole tapahtunut muutoksia kasvillisuudessa tai tammien tilassa. Kuusijärven pähkinäesiintymän eteläpuoleinen hakkuualue on alkanut vesoittua voimakkaasti. Erityisesti pihlajaa on runsaasti. Varsinaisella pähkinäpensasesiintymällä ei ole havaittavissa muutoksia kasvillisuudessa tai varjostuksessa. Pähkinäpensaat sijaitsevat rivimäisesti vanhan uran varressa. Joitakin pieniä taimia esiintyy eripuolilla esiintymää. Kuusijärven laskupuron lehto käsittää eteläosassa laskupuron varren ja pohjoisempana myös jyrkät hiekkaiset rinteet puron molemmin puolin. Kohteen eteläosassa puron länsipuoli on avohakattu ja itäpuolella on tehty jonkin verran harvennusta. Alueelta on harvennettu lähinnä pieniä kuusia. Jyrkkärinteisellä osalla ei ole havaittavissa erityisiä muutoksia. Vuonna laskupurossa oli virtaavaa vettä. Ojangon kallionaluslehto. Kalliorinteessä on äskettäin kaatuneita puita. Ojangon vanhat tammet. Tammet ovat hyväkuntoisia. Pystykuilun rakentamisalue on rajattu työmaa-aidoilla. Kuva 3 2. PS 15, heinäkuu Kuusijärven pähkinäpensasesiintymällä ei ole tapahtunut muutoksia. Kuusijärven laskupuron lehtoalueen länsireunassa on hakkuualue, joka on lisännyt puronvarren valoisuutta. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 11

16 TULOSTEN TARKASTELU 3.3 Porvarinlahden lehto Lehtoa on seurattu vuodesta lähtien. Lehdon valoisuus lisääntyi ratapihan rakentamisen seurauksena ja koska myrskyt kaatoivat yksittäisiä kuusia ratapihan reunalta lehdon yläreunasta. Kesällä alueelta oli kaatunut yksi iso ja osin laho haapa. Lehdon kenttäkerroksessa vallitsevat keväällä sinivuokko, valkovuokko, keltavuokko ja kiurunkannus. Aiempien vuosien tapaan sananjalka, vuohenputki sekä vadelma ovat valtalajeja myöhemmin kesällä. Erityisiä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ei havaittu. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Yleistä Puustoisten soiden vuoden tuloksia on verrattu aiempien inventointien tuloksiin vuosilta,, ja. Vuoden 2002 inventointituloksia ei ole käytetty vertailussa, koska myöhäisemmän inventointiajankohdan takia tulokset eivät olisi vertailukelpoisia. Savion rautatietunnelin kohteet on inventoitu vuosina ja. Savion rautatietunnelin kohteiden tuloksia on tarkasteltu kappaleessa Kenttäkerroksen lajimäärä PS Kenttäkerroksen lajimäärä PS Kenttäkerroksen lajimäärä PS Kenttäkerroksen lajimäärä PS Kuva 4 1 Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä näytealoilla vuosina. 12 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

17 TULOSTEN TARKASTELU 4.2 Lajimäärän muutokset Lajimäärän muutokset näytealoilla Lajimäärät ruuduilla olivat vuonna aikaisempia inventointeja pienemmät. PS 14 lajimäärän vaihtelu on muita seurattavia suoalueita suurempi vaihtelevamman ympäristön sekä useamman seurantaruudun takia. Lajimäärien vaihtelu johtuu yksittäisten versojen esiintymisestä tai puuttumisesta ruuduilla; valtalajeja ei ole hävinnyt tai tullut lisää Lajimäärän muutokset kontrollialoilla Puustoisten soiden kontrollialoilla lajimäärät ovat pysyneet lähes samoina kaikkina seurantavuosina. Kuten varsinaisillakin seuranta-alueilla, kontrollialueilla lajistomuutoksia on tapahtunut hieman yksittäisten lajien esiintyessä vain ajoittain. 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PSK 1 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PSK Kenttäkerroksen lajimäärä PSK Kuva 4 2 Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä kontrollialoilla vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 13

18 TULOSTEN TARKASTELU 4.3 Kasvillisuuden peittävyyden muutokset Peittävyyden muutokset näytealoilla Pohjakerroksen kokonaispeittävyydet ovat olleet lähes toisiaan vastaavat vuosina. Pieni vaihtelu on luontaista ja osittain myös arviointimenetelmästä johtuvaa. PS 16:ssa esiintyi aiempaa enemmän korpikarhunsammalta. PS 15:ssä seinäsammalen osuus oli suurempi ja myös korpikarhunsammalta esiintyi enemmän. Rahkasammal oli lähes kaikilla seuranta-aloilla erittäin kuivaa vuonna Kenttäkerroksen peittävyyksien vaihtelu on pohjakerroksen peittävyyksien vaihtelua suurempaa. Vuonna varpujen (etenkin mustikan) ja ruohojen peittävyydet olivat vuotta suuremmat kaikilla näytealoilla. Tämä johtunee vuoden myöhäisestä inventointiajankohdasta, jolloin mustikka oli jo varistanut lehtiään ja osa saniaisista lakastunut. Vuosiin ver- 100% Pohjakerroksen peittävyys PS 14 Pohjakerroksen peittävyys % 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% 100% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Pohjakerroksen peittävyys PS 16 Pohjakerroksen peittävyys PS % 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Kuva 4 3 Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin näytealoilla vuosina. 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas 14 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

19 TULOSTEN TARKASTELU rattuna varpujen peittävyys oli vuonna lähes sama tai hieman aikaisempaa suurempi. PS 15:ssä puolukka oli lisääntynyt jonkin verran. Ruohojen peittävyys oli lähes sama tai hieman suurempi kuin edellisinä vuosina. PS 17:ssä ruohojen kasvanut osuus johtuu kokonaan ojaleinikin suuresta peittävyydestä. Rantamataran osuus oli vuoden tasolla ja siten aikaisempia vuosia suurempi. Myös oravanmarjaa esiintyi hieman aiempaa enemmän. PS 16 ja PS 17 ovat sulamisvesien ja sateiden vaikutuksen alaisia ympäristöjä. PS 17:ssä muodostuu lammikoita keväisin ja runsassateisina aikoina. Kuten kesällä, myös kesällä kyseinen seuranta-ala oli kuiva, mikä selittää ruohojen kasvanutta peittävyyttä. PS 16:ssä esiintyi aiempaa enemmän valkovuokkoa ja metsätähteä. PS 15:n hieman aiempaa suurempi ruohojen peittävyys selittyy muun muassa puuntaimilla, jotka olivat kasvaneet vuoden aikana. PS 14:ssä esiintyi myös aiempaa enemmän valkovuokkoa ja kultapiiskua ja etenkin yhdellä aloista käenkaalia oli runsaasti edellisvuosiin verrattuna. Tämä lienee seurausta valoisuuden lisääntymisestä, mikä on aiheutunut alueella tehdyistä pohjavesiputkiasennuksista sekä tunnelin suuaukon aiheuttamasta valoisuuden lisääntymisestä pohjoisosassa. 25% Kenttäkerroksen peittävyys PS 14 25% Kenttäkerroksen peittävyys PS 15 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 10% Kenttäkerroksen peittävyys PS 16 8% Kenttäkerroksen peittävyys PS 17 7% 8% 6% 6% 5% 4% 4% 3% 2% 2% 1% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot Kuva 4 4 Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin näytealoilla vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 15

20 TULOSTEN TARKASTELU Peittävyyden muutokset kontrolli-aloilla Puustoisten soiden kontrollialoilla pohjakerroksen peittävyydet vaihtelevat hieman verrattaessa vuosia. 60% Pohjakerroksen peittävyys KPS 1 Pohjakerroksen peittävyys KPS 2 60% 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas 60% Pohjakerroksen peittävyys KPS 4 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Kuva 4 5 Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin kontrollialoilla vuosina. 16 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

21 TULOSTEN TARKASTELU Varvuston peittävyys oli kahdella alalla hieman suurempi ja yhdellä alalla pienempi kuin edellisinä vuosina. Ruohojen peittävyys oli lähes sama kuin aikaisemmin, paitsi KPS 1:ssä, missä se arvioitiin hieman suuremmaksi. Alalla esiintyi aiempaa enemmän metsäkortetta, oravanmarjaa ja korpi-imarretta. 35% Kenttäkerroksen peittävyys KPS 1 Kenttäkerroksen peittävyys KPS 2 40% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 35% Kenttäkerroksen peittävyys KPS 4 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot Kuva 4 6 Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin kontrollialoilla vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 17

22 JOHTOPÄÄTÖKSET 4.4 Savion rautatietunnelin kohteet Kohteiden kasvillisuudessa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen. Sekä Ojangon kallionaluslehdon ja Kuusijärven laskupuron ympäristössä on tehty metsänhoitotoimenpiteitä, jotka ovat vaikuttaneet jonkin verran valaistusolosuhteisiin. Ojangon kallionaluslehdon läheisessä kalliopohjavesihavaintopisteessä pohjavesi on alentunut vuodesta lähtien. Osittain tämä johtunee vuotuisista sademääristä, mutta muihin havaintopisteisiin verrattuna erona on se, että pohjaveden taso ei ole palautunut talviaikana ns. keskimääräiselle tasolle. Pohjaveden tasolla ei ole ollut vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. Kesällä lehto oli kosteahko ja sen länsireunan soistuma oli märkäpintainen. Muutokset kalliopohjaveden tasossa eivät ole vaikuttaneet kasvillisuuteen. Kasvit saavat tarvitsemansa veden pääasiassa pinta- ja vajovedestä. Kohteissa ei havaittu sellaisia muutoksia kasvillisuudessa, jotka olisivat aiheutuneet Savion rautatietunnelin rakentamisesta. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Puustoisten soiden kasvillisuutta on seurattu koealoin vuodesta 2002 lähtien. Inventointitulokset kuvaavat koealojen kasvillisuutta ennen Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien Labbackan tunnelien rakentamista ja niiden rakentamisaikaa. Kasvillisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia seurannan aikana ja vaihtelut lajistossa sekä lajien peittävyyksissä ovat olleet vähäisiä. Vuotuiset sademäärät eivät juuri heijastu kasvillisuuteen, koska seuranta-alueet ovat pysyvästi kosteita ympäristöjä. PS 17 on osittain tulvavesien vaikutuksen alainen ja sateisina kesinä alue on osittain lammikoitunutta. Sulamis- ja sadevesien vuosittainen vaihtelu selittää PS 17 kasvillisuuden vaihteluja. Varpukasvillisuuden peittävyys vaihtelee vuosittain kaikilla seuranta-aloilla. Tämä selittyy pääasiassa lämpö- ja vesiolosuhteilla; suotuisissa oloissa varvut, lähinnä mustikka, tuottavat runsaasti lehtiä. Vuonna seurannan myöhäinen ajankohta selittää pienemmät peittävyydet johtuen lehtien osittaisesta lakastumisesta. Suurimmat erot seurantavuosien välillä ilmenevät lajimäärässä, joka on vaihdellut vuosittain ilman selkeää johdonmukaisuutta. Lajimäärävaihtelun selittävät seuranta-aloilla yksittäin esiintyvät versot, joiden ilmestyminen ja häviäminen on satunnaista. Vuosien 2002 tulokset kuvaavat seuranta-alueiden kasvillisuuden luontaista vaihtelua. Vuosien seurantatulokset kuvaavat rakentamisen aikaista tilannetta. Tuloksissa ei ole havaittavissa tietyn suuntaista kehitystä verrattaessa edellä mainittujen vuosien tuloksia keskenään. Vuosien tulokset ovat aiempien vuosien tulosten vaihteluvälin sisällä. Porvarinlahden lehdon kasvillisuus on säilynyt ennallaan. Puuston harveneminen on lisännyt valoisuutta vuodesta selvästi keskikesällä, mikä voi olla syynä sananjalan ja vadelman runsaaseen esiintymiseen. Keväällä kukkiviin lehtokasveihin valoisuuden muutoksella ei ollut havaittavaa vaikutusta. Savion rautatietunnelin kohteilla ei ole havaittavissa selviä muutoksia kasvillisuudessa. Muutokset liittyvät kohteiden läheisyydessä tehtyihin metsänhoitotoimiin tai luontaiseen sukkessioon 6 SEURANNAN JATKAMINEN Seurantaohjelma on laadittu vuoteen 2011 saakka, joten seuranta-aika käsittää rakentamista edeltävän ajan, rakentamisajan sekä varsinaisen toiminta-ajan. Vuonna 2011 laaditaan yhteenvetoraportti seurannasta. Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen otetaan käyttöön vuonna Vuoden 2008 seuranta käsittää Labbackan puustoisten soiden ja niiden kontrollialojen inventoinnit sekä Mustavuoren alueen linjainventoinnit. 18 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

23 LÄHDELUETTELO LÄHDELUETTELO Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 46. Helsinki sivua. Anonyymi: Itä-Vantaan arvokkaat elinympäristöt 1997, moniste. LT-konsultit Oy: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II, kasvillisuuden seurantaohjelma. Maastokäynti Vantaan ympäristökeskuksen (Krister Höglund ja Sinikka Rantalainen) ja konsultin (Thomas Bonn) kesken Vantaan kohteisiin. Erävuori, L. ja Turkulainen, S. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 tietolomake. Suomen ympäristökeskus Erävuori, L. ja Johansson, H. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Erävuori, L. ja Johansson, H. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Erävuori, L. ja Johansson, H. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Vainio-Mattila, K. 1997: Kasvillisuusselvitys erityisesti Natura 2000 ohjelmaan ehdotetulla alueella ja eräillä paikallisesti arvokkailla alueilla. Raportti EE, Maa ja Vesi Oy Vuomaali 2001: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II: Kasvillisuuden seurantaohjelma. Erävuori, L., Maa ja Vesi Oy (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseurantaohjelman täydennysosa ja vuoden 2002 tilanne Vuomaali 2001: Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet. Satamaradan yleissuunnitelma Kurtto, A. & Helynranta, L. 1999: Boreaaliset metsäluhdat ja puustoiset suot Mustavuoren Porvarinlahden Labbackan Kasabergetin alueella. Lausunto. Helsingin kau-pungin Ympäristökeskuksen monisteita 9/99. Helsinki VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 19

24 LIITE I Liite I: Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. PUUSTOINEN SUO PS 14 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 13,1 20,0 25,4 14,8 24,3 Linnea borealis vanamo 0,0 0,0 0,0 Vaccinium myrtillus mustikka 0,4 1,4 1,2 1,1 1,3 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 Calamagrostis purpurea korpikastikka 0,0 Deschampsia cespitosa nurmilauha 0,2 0,2 0,9 1,3 Luzula pilosa kevätpiippo 0,0 0,0 0,1 0,1 Heinä (nuokkuhelmikkä) 0,0 0,1 Milium effusum tesma 0,0 0,1 Aegopodium podagraria vuohenputki 0,0 0,0 Anemone nemorosa valkovuokko 0,5 1,8 0,9 0,1 4,0 Angelica sylvestris karhunputki 0,0 0,4 Athyrium filix-femina hiirenporras 5,0 6,5 8,7 4,9 5,8 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 5,0 6,5 8,7 4,9 5,8 Dryopteris expansa isoalvejuuri 1,7 2,1 Epilobium angustifolium maitohorsma 0,1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 Fragaria vesca ahomansikka 0,1 0,1 0,1 0,2 0,3 Galium palustre rantamatara 0,0 0,1 0,1 0,1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,3 0,6 0,4 0,1 0,6 Maianthemum bifolium oravanmarja 0,7 1,3 1,0 0,4 0,4 Oxalis acetosella käenkaali 3,3 3,4 4,8 2,4 5,4 Phegopteris connectilis korpi-imarre 1,0 1,9 0,1 0,2 Populus tremula haapa (taimi) Prunus padus tuomi (taimi) 0,3 0,3 0,3 0,2 0,6 Pteridium aquilinum sananjalka 0,8 0,8 0,3 Rubus idaeus metsävadelma 0,1 0,4 0,3 0,1 0,2 Scutellaria galericulata luhtavuohennokka 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Solidago virgaurea kultapiisku 0,1 0,2 0,2 0,2 0,4 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,0 0,0 Trientalis europaea metsätähti 0,2 0,2 0,3 0,1 0,2 Viola palustris suo-orvokki 0,1 0,1 0,2 0,0 0,2 POHJAKERROS 9,9 11,7 11,4 16,5 16,6 Brachythecium suikerosammal 3,8 3,5 3,1 3,9 3,2 Dicranum kynsisammal 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,0 0,1 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,4 0,2 0,2 0,2 1,0 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 4,8 5,2 5,2 9,0 8,8 Sphagnum squarrosum okarahkasammal 0,9 0,9 1,0 1,7 1,0 lehtisammal 1,8 1,9 1,5 2,4 KARIKE 89,2 87,0 88,0 82,9 82,8 20 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

25 LIITE I PUUSTOINEN SUO PS 15 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 21,2 27,9 27,2 19,1 28,9 Vaccinium myrtillus mustikka 15,5 21,1 19,4 11,3 14,6 Vaccinium vitis-idaea puolukka 4,0 4,1 5,0 4,4 7,6 Carex globularis pallosara 0,5 0,6 0,4 0,3 0,5 Carex nigra jokapaikansara 0,0 0,0 0,0 Betula koivu (taimi) 0,1 0,2 0,9 Dactylorhiza maculata maariankämmekkä 0,0 0,0 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,4 0,3 0,1 0,0 Melampyrum pratense kangasmaitikka 0,8 0,9 1,8 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 Orthilia secunda nuokkutalvikki 0,1 0,4 0,1 0,1 Picea abies kuusi (taimi 0,5 0,9 0,9 1,0 1,3 Pinus sylvestris mänty (taimi) 0,2 0,2 0,9 2,0 POHJAKERROS 75,6 75,5 70,9 69,5 76,8 Dicranum kynsisammal 6,1 5,7 5,6 2,6 2,8 Hylocomium splendens metsäkerrossamma 0,1 0,1 0,2 0,3 Pleurozium schreberi seinäsammal 8,4 7,9 6,6 3,2 11,0 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,1 0,3 0,3 0,4 0,8 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 60,9 61,6 58,4 63,3 62,0 lahopuu 3,8 3,8 3,8 0,3 5,9 KARIKE 20,6 20,8 25,4 30,4 17,5 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 21

26 LIITE I Liite I: Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. PUUSTOINEN SUO PS 16 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 9,4 10,4 13,4 7,1 14,5 Linnea borealis vanamo 0,1 0,1 0,1 Vaccinium myrtillus mustikka 6,4 5,9 8,3 4,6 9,2 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,4 0,7 0,6 0,5 0,8 Carex globularis pallosara 0,1 0,1 Deschampsia cespitosa nurmilauha 0,1 0,1 0,0 Deschampsia flexuosa metsälauha 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Heinä (nuokkuhelmikkä) 0,0 Anemone nemorosa valkovuokko 0,4 0,9 0,6 1,5 Athyrium filix-femina hiirenporras 0,5 0,5 0, ,3 Dactylorhiza maculata maariankämmekkä 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 0,1 0,1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,3 0,5 1,8 0,5 1,2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,1 0,0 0,1 0,1 Listera cordata herttakaksikko 0,0 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,0 0,1 0,0 Oxalis acetosella käenkaali 0,0 Picea abies kuusi (taimi) 0,7 0,7 0,7 0,0 0,6 Rhamnus frangula paatsama 0,1 0,1 0,2 0,1 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,1 0,2 0,3 0,4 0,3 Trientalis europaea metsätähti 0,2 0,3 0,2 0,2 0,4 Viola palustris suo-orvokki 0,0 0,1 0,1 0,0 POHJAKERROS 41,1 46,6 49,7 57,6 55,5 Aulacomnium huopasammal 0,0 Dicranum kynsisammal 3,3 2,7 2,4 1,4 1,8 Hylocomium splendens metsäkerrossammal 0,0 0,0 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,2 0,2 0,1 0,1 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,0 0,0 1,5 Sphagnum centrale vaalearahkasammal 1,1 1,6 1,3 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 37,6 42,5 45,4 54,8 52,3 lahopuu 9,0 8,8 8,8 1,3 3,6 KARIKE 58,9 44,7 41,7 41,4 40,6 22 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

27 LIITE I PUUSTOINEN SUO PS 17 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 0,7 2,2 1,8 2,9 8,3 Vaccinium myrtillus mustikka 0,2 0,3 0,6 0,3 1,3 Carex globularis pallosara 0,0 Deschampsia flexuosa metsälauha 0,0 0,0 Acer platanoides vaahtera (taimi) 0,0 0,0 0,1 0,0 0,3 Anemone nemorosa valkovuokko 0,0 Betula koivu (taimi) 0,1 Caltha palustris rentukka 0,0 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,5 0,1 0,0 Galium palustre rantamatara 0,1 0,1 0,9 0,9 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,1 0,1 0,3 0,5 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 0,2 0,3 0,2 0,6 Picea abies kuusi (taimi) 0,1 0,1 0,0 Populus tremula haapa (taimi) 0,1 Salix paju (taimi) 0,1 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,1 Ranunculus flammula ojaleinikki 0,1 0,2 0,9 4,1 Viola palustris suo-orvokki 0,1 1,0 0,3 0,3 0,6 POHJAKERROS 22,4 24,2 26,3 28,7 34,2 Brachythecium suikerosammal 0.3 Dicranum kynsisammal 12,7 13,7 0,2 0,4 0,6 Hepatica coll. maksasammalet 0.1 Hylocomnium splendens metsäkerrossammal 0,1 0,3 0,4 0,4 0,4 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 lehtisammal 0,1 0,1 0,1 0,5 Sphagnum centrale vaalearahkasammal 0,0 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 9,6 9, ,5 27,1 Sphagnum squarrosum okarahkasammal 0,3 0,6 1,0 kanto 4,8 6,9 6,9 7,5 5,7 KARIKE 72,6 68,8 67,1 65,4 64,8 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 23

28 LIITE II Liite II: Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. PUUSTOINEN SUO PSK 1 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 7,2 19,5 18,3 20,3 21,7 Linnaea borealis vanamo 0,3 0,6 0,9 0,9 0,1 Vaccinium myrtillus mustikka 0,4 0,4 0,6 0,2 0,3 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,5 0,8 0,8 0,8 0,6 Calamagrostis purpurea korpikastikka 0,1 0,1 0,1 0,3 Deschampsia cespitosa nurmilauha 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 Anemone nemorosa valkovuokko 0,1 0,1 0,1 Athyrium filix-femina hiirenporras 1,3 6,3 6,3 7,5 5,8 Betula koivu (taimi) 0,1 0,1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 3,0 4,8 5,9 6,8 5,8 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,1 0,3 0,7 1,6 3,0 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,3 0,4 0,4 0,4 1,0 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 1,6 0,9 0,6 2,2 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,1 0,1 0,1 Orthilia secunda nuokkutalvikki 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Oxalis acetosella käenkaali 0,1 0,1 0,1 Phecopteris connectilis korpi-imarre 0,6 3,1 0,6 1,8 Pteridium aquilinum sananjalka 0,5 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,1 1,0 Trientalis europaea metsätähti 0,3 0,3 0,3 0,4 0,6 POHJAKERROS 41,4 47,6 56,9 73,3 54,8 Aulacomnium huopasammal 0,2 0,1 Brachytecium sp. suikerosammal 2,6 3,1 10,6 15,1 2,5 Hepatica coll. maksasammalet 0,1 0,3 0,1 Dicranum kynsisammal 6,1 0,1 0,1 Pleurozium schreberi seinäsammal 3,8 3,8 3,8 2,4 5,1 lehtisammal 0,1 0,6 0,1 0,3 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 25,3 30,3 31,8 42,6 28,0 Sphagnum squarrosum okarahkasammal 6,3 10,0 10,1 12,8 18,8 lahopuu 0,1 10,0 10,0 0,5 KARIKE 50,8 42,6 33,3 27,0 45,0 PUUSTOINEN SUO PSK 2 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 29,7 34,8 35,9 37,8 40,4 Vaccinium myrtillus mustikka 18,9 21,4 26,3 25,0 24,8 Vaccinium vitis-idaea puolukka 9,5 12,0 7,5 9,5 11,0 Carex globularis pallosara 0,7 0,7 1,0 1,3 1,8 Carex sp 0,1 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,1 0,3 0,6 1,0 0,6 kangasmaitikka 0,1 0,3 0,6 1,0 0,8 Picea abies kuusi (taimi) 0,3 0,3 0,5 0,5 1,0 Pinus sylvestris mänty (taimi) 0,1 0,2 0,1 0,4 0,5 POHJAKERROS 8,5 58,2 56,4 60,4 60,1 Brachythecium sp. suikerosammal 0,3 5,5 0,1 Dicranum kynsisammal 5,5 2,6 2,8 1,5 1,0 Pleurozium schreberi seinäsammal 2,6 0,1 2,6 1,8 2,5 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,1 0,1 0,1 0,1 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 50,0 50,0 51,0 57,0 56,5 kanto 0,3 1,5 2,0 KARIKE 41,5 41,9 43,5 38,3 37,8 24 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA

29 LIITE II PUUSTOINEN SUO PSK 4 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 18,8 23,9 27,5 27,5 29,6 Vaccinium myrtillus mustikka 11,5 13,5 16,8 15,5 17,0 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,5 0,8 0,8 0,8 1,3 Carex canescens harmaasara 0,2 0,3 0,1 0,1 0,5 Carex echinata tähtisara 0,3 0,3 0,5 Betula koivu (taimi) 0, Dactylorhiza maculata maariankämmekkä 0,1 0.1 Dryopteris expansa isoalvejuuri 2,5 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1,0 0,5 0,5 0,8 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1,5 3,3 3,3 1,9 3,6 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 0,3 0,1 0,1 0,3 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,3 0, ,0 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 1,6 0,9 0,6 2,2 Orthila secunda nuokkutalvikki 0,1 Oxalis acetosella käenkaali 0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 Picea abies kuusi (taimi) 0,2 1,8 1,8 3,4 0,5 Salix sp. paju (taimi) 0,3 0,1 0,3 0,6 Trientalis europaea metsätähti 3,5 3,0 3,3 Viola palustris suo-orvokki ,3 3,5 POHJAKERROS 71,5 60,9 60,3 56,3 59,0 Dicranum kynsisammal 6,5 10,8 10,8 4,8 5,3 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,1 1,3 1,0 1,5 1,0 Polytrichum commune korpikarhunsammal 5,0 6,3 6,3 6,3 12,5 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 59,8 42,5 42,3 43,8 40,3 Sphagnum centrale vaalearahkasammal 0,1 juurakko/lahopuu 0,3 16,8 16,8 5,0 12,5 KARIKE 19,5 22,0 23,0 38,8 28,5 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 25

30 Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelman julkaisuja: Vuonna 2001 Koskimies P.: Osa I, Linnustovaikutusten seurantaohjelma LT-Konsultit Oy: Osa II, Kasvillisuuden seurantaohjelma Öhberg P., Maa ja Vesi Oy: Osa III, Pohjavesien seurantaohjelma Kala- ja Vesitutkimus Oy Fish and Water Research Ltd, Alleco Ky ja Vesihydro Oy: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousselvitykset vuosina Vuonna Yrjölä R., Koivula M.: Vuosaaren satamahankkeen linnuston seuranta 2002 Erävuori L., Maa ja Vesi Oy: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seurantaohjelman täydennysosa ja vuoden 2002 tilanne Vuonna Niinimäki J., Paasivirta L., Heitto A., Oulasvirta P., Vatanen S.: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta Yrjölä R.: Vuosaaren satamahankkeen linnuston seuranta Erävuori L., Johansson H.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Vuonna Vatanen S., Niinimäki J.: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta Salmelainen J.: Vuosaaren satamahankkeen pohja- ja pintavesien seuranta Erävuori L., Johansson H.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Yrjölä R., Luostarinen M., Tanskanen A.: Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta Vuonna Vatanen S., Niinimäki J., Haikonen A.: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta Yrjölä R.: Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta Erävuori L., Johansson H.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Vuonna Vatanen S., Haikonen A.: Vuosaaren satamahankeen vesistö- ja kalatalousseuranta Turkulainen S., Erävuori L.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Yrjölä R.: Vuosaaren satamahankkeen linnuston seuranta

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2010. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2010. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2010 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Espoo 2010 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SATAMAN LIIKENNEYHTEYKSIEN RAKENTAMINEN... 4 1.2 MUUT YMPÄRISTÖSEURANNAT

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SEURANNAN OHJAUS... 4 1.2 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE...

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2009 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Espoo 2010 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE... 4 1.2 MUUT YMPÄRISTÖSEURANNAT

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.

Lisätiedot

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä.

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä. VENKAAN LÄHTEEN NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 9.9.2012 Krister Karttunen Lausunnossaan (23.1.2012) Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI1103801) Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys 17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Tuomelan alueen ja Palomäen asemakaavaalueen luontotyyppiselvitys 2015

Tuomelan alueen ja Palomäen asemakaavaalueen luontotyyppiselvitys 2015 RAPORTTI 3.12.2015 Tuomelan alueen ja Palomäen asemakaavaalueen luontotyyppiselvitys 2015 Aapo Ahola Espoo 2015 1 Kannen kuva: Näkymä Tuomelan peltoalueen reunasta luontotyyppikuviolle B. (kuva: Aapo Ahola)

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa

Lisätiedot

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,

Lisätiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot Pikku-Made LUONTOKARTOITUS Kuviotiedot Kuvio 1 Ranta ja vesikasvillisuus Niukkaa vesikasvillisuutta edusti siimapalpakko, uistinvita, järvikorte ja suomenlumme. Rantavyöhykkeessä ja vedenrajassa runsas

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011 SOININ KUNNAN METSIEN METSO--INVENTOINTI INVENTOINTI 2011 18.10.2011 Raimo Laurila Kellojankuja 26 62100 Lapua LAKEUDEN LUONTOKARTOITUS p. 040 5243 281 info@lakeudenluontokartoitus.fi SISÄLTÖ JOHDANTO...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Sirpa Salmela. Liete-tuhkalannoituksen vaikutus pintakasvillisuuteen

Sirpa Salmela. Liete-tuhkalannoituksen vaikutus pintakasvillisuuteen Sirpa Salmela Liete-tuhkalannoituksen vaikutus pintakasvillisuuteen OPINNÄYTETYÖ Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys 1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys 201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Puu- ja Pensaskerros

Puu- ja Pensaskerros Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys

Suomen Luontotieto Oy. Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys Pensastasku pesii Ojalanmäen alueella 2 parin voimin Suomen Luontotieto Oy 31/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen 13.12.2010 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Maununnevan hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Haltialan metsäalueen luontoseuranta

Haltialan metsäalueen luontoseuranta Haltialan metsäalueen luontoseuranta Ennallistamisen vaikutusten kasvillisuuden seuranta 2014 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Helsinki 2014 Tekijä Kirsi Keskitalo Kannen kuva Kirsi Keskitalo, seuranta-ala

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku

Lisätiedot

PUNKAHARJUN PUTIKON ASEMAKAAVOITUS LUONTOSELVITYS

PUNKAHARJUN PUTIKON ASEMAKAAVOITUS LUONTOSELVITYS PUNKAHARJUN PUTIKON ASEMAKAAVOITUS LUONTOSELVITYS Niina Onttonen 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Luontoselvityksen toteutus 3 3. Suunnittelualueen luonnon yleispiirteet 4 4. Kasvillisuus ja luontotarkastelu

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Lohkolla 3 on näyttävä maakelo Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

HÄMEENJÄRVI Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB luontoselvitys

HÄMEENJÄRVI Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB luontoselvitys LUONTOSELVITYS 31.8.2012 Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) kukkimassa 10.7.2012 retkeilyreitin linjauksella Natura-alueella Heinisuolla. Kuva Jari Venetvaara HÄMEENJÄRVI Tielinjausvaihtoehtojen VeA

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,

Lisätiedot

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen kaupunki Kirsi Jokinen Sirkka-Liisa Helminen Jorma Vickholm Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

SANTAVUORI MESKAISVUORI

SANTAVUORI MESKAISVUORI SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen

Lisätiedot

Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys

Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Elokuu 2013 Pääjärventie 411 GSM: 050-5939536 68840 Nederlappfors info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot