Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies"

Transkriptio

1 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008

2

3 1 SISÄLLYS YHTEENVETO JOHDANTO SEURANNAN OHJAUS SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE MUUT YMPÄRISTÖSEURANNAT JA SELVITYKSET KASVILLISUUDEN SEURANTA TUTKIMUSALUE JA TUTKIMUSKOHTEET VUODEN 2008 TUTKIMUSKOHTEET AINEISTO JA MENETELMÄT VUODEN 2008 SÄÄ JA POHJAVESIEN KORKEUS TULOKSET LABBACKAN PUUSTOISET SUOT MUSTAVUOREN LEHDON JA PORVARINLAHDEN KASVILLISUUSLINJAT PORVARINLAHDEN LEHTO TULOSTEN TARKASTELU PUUSTOISET SUOT Lajimäärän muutokset näytealoilla Lajimäärän muutokset kontrollialoilla Peittävyyden muutokset näytealoilla Peittävyyden muutokset kontrollialoilla Muutosten merkittävyys MUSTAVUOREN LEHDON JA PORVARINLAHDEN KASVILLISUUSLINJAT Lajimäärän muutokset Kasvillisuuden peittävyyden muutokset JOHTOPÄÄTÖKSET SEURANNAN JATKAMINEN LÄHDELUETTELO Liitteet Liite I Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina Liite II Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina

4

5 3 YHTEENVETO Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen liittyvät kasvillisuusseurannat aloitettiin eräiltä osin vuoden 2002 syksyllä, koska haluttiin selvittää kuivan kesän vaikutuksia kasvillisuuteen. Seuranta aloitettiin täysimääräisenä kesällä 2003, jolloin seurantaa jatkettiin Labbackan puustoisilla soilla ja Savion rautatietunnelin kohteilla sekä perustettiin seurantalinjat Mustavuoren ja Porvarinlahden alueille ja koealat puustoisten soiden kontrollialueille Kasabergetiin. Vuonna 2004 inventoitiin Labbackan puustoisten soiden kohteet sekä Kasabergetin puustoisten soiden kontrollikohteet. Vuonna 2005 ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden 2006 seuranta käsitti Labbackan puustoiset suot ja Kasabergetin kontrollialat sekä Porvarinlahden lehdon. Vuonna 2007 seuranta oli edellistä vuotta vastaava käsittäen lisäksi Savion rautatietunnelin kohteet. Vuoden 2008 seuranta käsitti Labbackan puustoisten seurannan ja Kasabergetin puustoisten soiden kontrollialueiden seurannan sekä Mustavuoren kasvillisuuslinjojen seurannan. Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa 2004 ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun 2006 alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa Vuonna 2008 rakennustyöt valmistuivat lopullisesti ja liikenneyhteydet olivat käytössä. Puustoisten soiden kasvillisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna. Osittain kasvillisuuden peittävyyksissä ja lajimäärissä havaitut vaihtelut ovat luontaista vuosien välistä vaihtelua. Puustoisten soiden kontrollialueilla on havaittavissa vastaavaa vaihtelua. Porvarinlahden lehdon valoisuus on lisääntynyt ratapihan rakentamisen seurauksena. Valoisuuden lisääntyminen ei ole muuttanut lehdon lajistoa. Todennäköisesti osittain lisääntynyt valoisuus on kohteelle jopa eduksi. Mustavuoren kasvillisuuslinjoilla, jotka käsittävät myös Porvarinlahden rannassa sijaitsevat metsäluhdat, ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia lajistosuhteissa tai ympäristön tilassa. Kasvillisuudessa havaittu vaihtelevuus on luontaista ja kohtalaisen vähäistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vuoteen 2008 mennessä liikenneyhteyksien ja sataman rakentamisesta ei ole aiheutunut seurattavien luontotyyppien ominaispiirteiden muutoksia. Lajistomuutokset ovat vähäisiä eikä niillä ole selvää vaihtelusuuntaa, ja selittävänä tekijänä on ensisijaisesti luontainen vaihtelu. Seurantatulosten perusteella ehdotetaan, että Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seurannasta luovutaan (kasvillisuuslinjojen seuranta on seurantaohjelmassa esitetty suoritettavaksi vielä vuonna 2011). Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet sijoittuvat etäälle Mustavuoren kasvillisuuslinjoista eikä seurannassa ole ollut nähtävissä minkäänlaisia hankkeen vaikutuksia kyseisille alueille. Seurantaa jatketaan vuonna 2009 puustoisten soiden seurannalla seurantaohjelman mukaisesti.

6 4 1 JOHDANTO Tämä kasvillisuuden seuranta tehdään osana Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien luontovaikutusten seurantaa. Seuranta aloitettiin vuonna Vuoden 2008 seurannan ovat laatineet FM Lauri Erävuori ja fil.yo (biologia) Kukka Pohjanmies Pöyry Environment Oy:stä. Luontovaikutusten seuranta on järjestetty Vuosaaren satamaprojektin (VUOSA) ja Vuosaaren sataman liikenneyhteydet projektin (VUOLI) sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vuonna 2001 laadittiin linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat: Linnustovaikutusten seurantaohjelma (Pertti Koskimies), Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 6/2001 Kasvillisuuden seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projekti Pohjavesien seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projekti Seurantaohjelmat hyväksyttiin työryhmässä, jossa olivat edustajat Helsingin Satamasta, Tiehallinnosta, Ratahallintokeskuksesta, Merenkulkulaitoksesta, Helsingin ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Vantaan kaupungista, Keravan kaupungista ja Sipoon kunnasta. Työryhmä jatkaa seurantaohjelmien toteuttamisen valvontaa. Kasvillisuuden seurantaohjelmaa päivitettiin vuonna 2002, jolloin myös seuranta käynnistettiin Labbackan alueella sekä Savion rautatietunnelin vaikutusalueella. Vuonna 2003 seurantaa jatkettiin Labbackan ja Savion rautatietunnelin vaikutusalueella sekä perustettiin kasvillisuuslinjat Mustavuoreen ja Porvarinlahdelle ja puustoisten soiden kontrollialat Kasabergetin alueelle. Vuoden 2004 seuranta keskittyi Labbackan alueen puustoisiin soihin. Vuonna 2005 ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden 2006 seurantaan sisältyi puustoisten soiden seuranta. Vuonna 2007 seurantaan sisältyivät Labbackan puustoisten soiden lisäksi Savion rautatietunnelin seurantakohteet. 1.1 Seurannan ohjaus Vuonna 2001 valmistuneet linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat hyväksyttiin Helsingin Sataman, Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projektin (Vuomaaliprojekti), Merenkulkulaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin ja Sipoon kunnan edustajien muodostamassa työryhmässä. Kasvillisuusseurantaa varten koottiin lisäksi työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Arto Hovi, ympäristöpäällikkö, Ratahallintokeskus, (puheenjohtaja); Ronald Westermark, projektipäällikkö, VUOLI-projekti; Jukka Knihtilä, VUOLI-projekti;

7 5 Antti Mäkinen, projektinjohtaja, Helsingin Satama, VUOSA-projekti; Arto Kärkkäinen, ympäristövastaava, Uudenmaan tiepiiri; Pirkko Pulkkinen, johtava ympäristötarkastaja, Helsingin kaupungin ympäristökeskus; Krister Höglund, ympäristöinsinööri, Vantaan kaupungin ympäristökeskus sekä Sinikka Rantalainen, ympäristösuunnittelija, Vantaan kaupungin ympäristökeskus. 1.2 Satamahankkeen rakentamistilanne Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa 2004 ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun 2006 alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa Labbackan rautatietunnelin työt alkoivat syyskuussa 2004 ja kesäkuun alussa 2006 saatiin rautatietunneli louhittua Labbackan läpi. Tunnelin lujitus- sekä tiivistysurakat valmistuivat vuoden 2006 loppuun mennessä. Sisäverhous- ja ratarakenteet sekä tunnelijärjestelmät valmistuvat vuoden 2007 kuluessa. Savion rautatietunnelin louhintatyöt aloitettiin vuonna Tunnelin sisärakennustyöt valmistuivat vuoden 2008 aikana. Porvarinlahden sillan rakennustyöt alkoivat elokuussa 2004 ja viimeistelytyöt tehtiin elokuussa Satama-alueen ratapihan rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2003 ja se valmistui lokakuussa Muut ympäristöseurannat ja selvitykset Pohjavesien seurantaa ja linnuston seurantaa jatkettiin ohjelmien mukaisesti vuonna Näiden seurantojen tulokset raportoidaan erikseen. 2 KASVILLISUUDEN SEURANTA 2.1 Tutkimusalue ja tutkimuskohteet Kasvillisuuden seuranta painottuu Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 alueen priorisoitujen luontotyyppien, puustoisten soiden ja metsäluhtien, seurantaan. Kuvassa 2-1 on esitetty kasvillisuusseurantaan sisältyvät seurantakohteet. Puustoiset suot ovat havu- tai lehtipuustoisia suometsiä kosteilla tai märillä turv la, jotka Suomessa on perinteisesti luokiteltu soihin. Boreaalisella vyöhykkeellä puustoiset suot ovat laaja-alainen luontotyyppi käsittäen puustoisia räme- ja korpityyppejä sekä edellä mainittujen nevakasvillisuuden kanssa muodostamia yhdistelmätyyppejä. Puustoisilla soilla vedenpinta on tyypillisesti pysyvästi korkealla ja jopa korkeammalla kuin ympäristön vedenpinnantaso. Vesi on aina hyvin niukkaravinteista. Puustokerroksessa vallitsevat yleensä hieskoivu, paatsama, mänty ja kuusi. Kenttäkerroksen lajisto on soille tai yleisemmin niukkaravinteisille paikoille luonteenomaisia lajeja, kuten varpuja, rahkasammalia ja saroja. Luontotyyppi esiintyy joko erillisinä kohteina, kuten painanteiden suojuotteina tai osana laajempaa suoyhdistymää.

8 6 Metsäluhdat ovat pintavesien pysyvän tai pitkäaikaisen vaikutuksen alaisia ympäristöjä, joissa esiintyy mosaiikkimaisesti mätäs-, väli- ja rimpipintoja. Tulvaisuus on alueilla merkittävä tekijä. Ravinteisemmat tyypit ovat tervaleppää kasvavia tervaleppäluhtia, joissa esiintyy yleisesti myös harmaaleppää ja hieskoivua. Korpisuutta ilmentävä lajisto puiden tyvien mätäspinnoilla on leimallista. Luhtaisuutta ilmentävä lajisto keskittyy väli- ja rimpipinnoille ja tyypillisiä ovat mm. suursarat, suovehka, rentukka, kurjenjalka, mesiangervo ja ranta-alpi. Aukkoisessa pohjakerroksessa vallitsevat mm. useat lehvä- ja rahkasammalet. Karumpia tyyppejä ovat koivuluhdat joissa valtapuina on hieskoivu ja harmaaleppä. Lajistossa on luhtalajien lisäksi nevalajeja mm. raatetta. Lisäksi kasvillisuutta seurataan Mustavuoren lehtoalueella sekä viidellä erillisellä kohteella maaliikenneyhteyksien tuntumassa. Kuusijärven laskupuron lehto sijaitsee paikoin melko syvässä notkossa virtaavan puron varrella. Lehtoalue on rehevää saniaislehtoa, jonka lajistoon kuuluvat mm. lehtokuusama, imikkä ja kevätlinnunherne. Puustossa esiintyy mm. tervaleppää. Lisäksi lehdossa kasvaa pienikokoista metsälehmusta. Kuusijärven pähkinäesiintymä on pienialainen, rehevä pähkinäpensaikko Lahden moottoritien varressa. Pähkinäpensaiden ohella lajistoon kuuluvat mm. sinivuokko ja kevätlinnunherne. Hakunilan pystykuilun kohdan puusto käsittää lehtomaisessa rinteessä aivan suunnitellun pystykuilun kohdalla kasvavat järeät männyt sekä yksittäisiä tammia. Ojangon kallionaluslehto on jyrkkäseinäisen kallion alapuolella sijaitseva kuusivaltainen tuore lehto. Seassa kasvaa kookkaita koivuja, hieman haapaa sekä yksittäisiä tammia ja vaahteroita. Kalliojyrkänteellä on runsas sammalkasvusto. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sinivuokkoa, lehto-orvokkia, mustakonnanmarjaa ja kevätlinnunhernettä. Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jotka sijaitsevat Porvarinlahden etelärannalla. Koillisrinteen alustassa sijaitseva lehtolaikku on rehevä ja kasvistoltaan merkittävä. Lehdossa kasvaa mm. keltavuokkoa, sudenmarjaa ja lehtokuusamaa. Valtapuuna on kuusi. Lehdon pohjoispuolella on luhtaniittyä, jolla kasvaa mm. luhtakuusiota ja hernesaraa. Rantametsä on puustoltaan tervaleppä- ja tuomivaltainen. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on tammikuussa 2007 lähettänyt lausunnoille Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen perustamisesityksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman. Porvarinlahden lehto kuuluu rauhoitettavaan luonnonsuojelualueeseen. Labbackan alueen puustoisia soita seurataan vuosittain. Savion rautatietunnelin tuntumassa sijaitsevien kohteiden seurantaväli on viisi vuotta poikkeuksena Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jota seurataan vuosittain. Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seurantaväli on kolme vuotta.

9 Kuva 2-1 Kasvillisuusseurannan seurantakohteet. 7

10 8 2.2 Vuoden 2008 tutkimuskohteet Vuoden 2008 seuranta käsitti seurantaohjelman mukaisesti Labbackan puustoisten soiden seuranta-alojen ja Kasabergetissä sijaitsevien puustoisten soiden kontrollialojen inventoinnit sekä Mustavuoren lehdon kasvillisuuslinjojen seurannan. Lisäksi seurantaan sisältyi Porvarinlahden lehdon yleispiirteinen seuranta. 2.3 Aineisto ja menetelmät Puustoisten soiden ja niiden kontrollialueiden seuranta toistettiin vuoden 2002 seurantaohjelman täydennyksessä esitetyllä ruutuseurantamenetelmällä (Erävuori 2003). Näytealat ovat ympyränmuotoisia, säteeltään 3,99 metriä ja pintaalaltaan 50 m 2. Ympyrän keskipiste on merkitty maastoon puupaalulla/muoviputkella. Maastoon merkitsemisen jälkeen näytealoille perustettiin neljä 1 m 2 kasvillisuusruutua. Kasvillisuusruudut sijoitettiin saman kuvion mukaisesti kaikille näytealoille. Kuva 2-2 Seurantalinjojen ja puustoisten soiden seuranta-alojen sijainti. L 1 L 3 = metsäkasvillisuuslinjat, ML 1 ML 2 = Metsäluhtalinjat, KML 1 = Metsäluhtien kontrollilinja, PS 14 PS 17 = Puustoisten soiden seuranta-alat, KPS 1 KPS 4 = Puustoisten soiden kontrollialat. Seurattavia puustoisia soita on neljä, joihin on perustettu yhteensä 9 seurantaalaa (36 ruutua). Kontrollialat on valittu lähialueelta siten, että ne vastaavat kasvillisuudeltaan mahdollisimman hyvin varsinaisia seuranta-aloja. Kontrollialoja perustettiin vuonna 2003 neljälle puustoiselle suolle Kasabergetin metsäalueella.

11 9 Koealoja perustettiin yksi kullekin suolle (PS 14 PS 17), yhteensä 4 koealaa ja 16 ruutua. Puustoiset suot ja kontrollialat (KPS 1 KPS 4) on esitetty kuvassa 2-2. KPS 2:n seuranta lopetettiin vuonna 2006, koska seuranta-alan kaikki merkit olivat hävinneet. Mustavuoren/Porvarinlahden alueella sijaitsee kuusi seurantalinjaa (kuva 2-2). Linjat on merkitty maastoon 10 metrin välein, luhta- ja korpilinjat 4 tai 8 metrin välein. Kultakin linjalta analysoitiin lajisto ja lajiston peittävyys prosentteina tietyin etäisyyksin lähtöpaalusta alkaen kahdelta neliömetrin kokoiselta ruudulta (taulukko 2-1). Taulukko 2-1. Seurantalinjojen perustiedot (Pituus, kasvillisuustyypit, seurantaruutujen sijainti linjalla). Linja 1 (Lehto, L 1) Pituus 160 m 0-20 m Tuoreen kankaan kuusikkoa m Tuoreen kankaan sekametsää m Tuore lehto, kuusi/lehtipuuvaltainen Ruudut 10 metrin välein 0-90 m, 5 metrin välein m Linja 2 (Lehto, L 2) Pituus 315 m 0-20 m Tuoreen kankaan kuusikkoa m Vaihdellen sekametsää, kalliota ja tiheää kuusikkoa, tuore kangas/kallio m Tuore lehto, loppuosa tiheää tuomipensaikkoa Ruudut 10 metrin välein m, 5 metrin välein m Linja 3 (Korpi, L 3) Pituus 128 m 0-30 m Pensoittunutta niittyä m Lehtipuuvaltainen sekametsä, tuore kangas/soistunut kangas m Lampi m Korpi, osin ojitettu Ruudut 4 metrin välein Linja 4 (Metsäluhta, ML 1) Pituus 56 m 0-48 m Leppävaltainen luhta m Pajupensaikkoa ja ruovikkoa Ruudut 4 metrin välein Linja 5 (Metsäluhta, ML 2) Pituus 22 m 0-22 m Leppävaltainen luhta 22 m => Kapea pensaikko ja ruovikko Ruudut 4 metrin välein Linja 6 (Kontrollilinja; Metsäluhta, KML 1) Pituus 32 m 0-20 m Leppävaltainen luhta m Pajuvaltainen luhta Ruudut 4 metrin välein Epävarmuustekijät Seuranta-alat ja -linjat on merkitty maastoon muoviputkin, joista osa häviää tai katkeaa luonnonvoimien tai alueella liikkuvien eläinten ja ihmisten vaikutuksesta. Tämän takia kasvillisuusruutujen sijainnissa eri vuosina voi olla jonkin verran eroja. Inventointien yhteydessä on kirjattu puuttuvat merkkikepit, jotta tuloksien tarkastelussa voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset ruutujen sijainnissa. Labbackan puustoisten soiden koealojen keskipisteet on määritetty tarkkuussatelliittipaikantimella, ja kontrollialojen keskipisteiden koordinaatit kirjattiin ylös vuonna Kontrollialan 3 (KPS 3) kaikki merkkikepit olivat

12 10 hävinneet vuonna Kyseinen seuranta-ala on jätetty pois seurannasta, koska seurantaruutujen sijoittaminen oikeaan paikkaan ei ole mahdollista. Vuoden 2008 inventoinnissa hävinneitä tai siirtyneitä merkkikeppejä oli seuraavasti: Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 4 Linja 5 Linja 6 30, 40, 90, 95, 105 m 30 (kalliolla), 50, 60, 70, 130, 140, 160, 170, 180, 190, 200, 210, 220, 300 m 0, 4, 8, 12, 16, 24 m; alkuosa välillä 0 80 m merkitty 8 metrin välein. 0, 40, 52, 56 m 8, 16, 20, 28 m 32 m Kasvillisuuden peittävyyksien arvioinnissa käytettävä menetelmä on osittain subjektiivinen, mikä aiheuttaa eroja arviointikertojen välillä. 2.4 Vuoden 2008 sää ja pohjavesien korkeus Vuonna 2008 touko- ja heinäkuun sademäärät olivat hyvin pieniä, kun taas kesäkuussa satoi keskimääräistä enemmän. Kasvukauden aikainen sademäärä oli kuitenkin keskimääräinen (kuva 2-3) ja koko vuoden sademäärä keskiarvoa suurempi. Edeltävät vuodet ovat olleet sademäärältään huomattavasti alhaisempia kasvukauden aikana. Vuoden keskilämpötila oli selvästi keskiarvoa korkeampi johtuen talvikuukausien tavanomaista korkeammasta lämpötilasta. Keväällä ja kesällä kuukausikeskilämpötilat olivat keskiarvon tasolla. Pohjaveden taso aleni kesäkuukausina aiempien vuosien tapaan, joskaan alenema ei ollut yhtä huomattava kuin vuonna 2006, jolloin sademäärä oli selvästi pienempi. Loppuvuotta kohti pohjaveden taso alkoi palautua lähelle keskimääräistä tasoa lukuun ottamatta PS 15 aluetta, jossa pohjaveden taso on kolmena vuotena jäänyt selvästi 2000-luvun alun taso alemmaksi. Kuvassa 2-4 on esitetty pohjaveden taso puustoisilla soilla. Sademäärä vuosina mm Pitkänajan keskiarvo 642 mm/v YHTEENSÄ Kasvukausi (V-IX) Kuva 2 3. Sademäärä Helsingin Kaisaniemessä

13 11 Kuva 2-4. Puustoisten soiden pohjaveden pinnan tasot vuosina Ylhäällä maapohjavesipisteet ja alla kalliopohjavesipisteet. 3 TULOKSET 3.1 Labbackan puustoiset suot Ruutuinventointien tulokset on esitetty liitteessä I. Peittävyydet on esitetty kunkin puustoisen suon näytealoittaisina keskiarvoina eli näytealan (2 3 näytealaa/suo) inventointiruutujen (4 kpl) tulokset on laskettu yhteen ja jaettu ruutumäärällä. Lajimäärät ovat näytealan kokonaislajimääriä. Peittävyydet on ilmoitettu todellisina arvoina (ei muunnettu). Kontrollialojen tulokset ovat liitteessä II.

14 12 Vuonna 2008 maaperä oli hyvin kostea sateisen alkukesän seurauksena. PS 17:ssä oli havaittavissa osittaista lammikoitumista, kuten aiemminkin sateisina kesinä. Kuva 3-1. PS 14, heinäkuu 2008 Kuva 3-2. PS 15, heinäkuu 2008 Kuva 3-3. PS 16, heinäkuu 2008 kuva 3-4. PS 17, heinäkuu Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjat Linjojen alueella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yksittäisiä puita on kaatunut ja paikoin kenttäkerros on kulunut tai rikkoutunut. Kasvillisuuslinjoilla kokonaislajimäärä on jonkin verran laskenut. Vaihtelu aiheutuu pääosin yksittäisistä versoista ja puuntaimista, jotka ovat peittävyydeltään vähäisiä. Tulosten tarkastelua varten aineistosta poistettiin lajit, jotka esiintyivät vain yhdellä ruudulla ja olivat peittävyydeltään alle 1 %. Lajimäärä koko linjalla Linja Linja Linja Linja Linja Linja Linjojen yleisimmät lajit laskettuna esiintymisenä ruutuja kohti ovat pysyneet lähes samoina vuonna Linjalla 1 kymmenen yleisimmän lajin joukkoon oli noussut uusina kevätlinnunherne ja lillukka, kun taas nuokkuhelmikkä ja vaahtera olivat vähentyneet. Linjalla 2 esiintyi aiempaa enemmän lehtotähtimöä ja metsämaitikkaa. Metsälauha oli yleistynyt linjalla 3 ja vesisara linjalla 4. Linjalla 5 kymmenen yleisimmän lajin joukossa oli uutena luhtalemmikki, jokapaikansara ja korpikaisla. Sitä vastoin karheanurmikan, pillikkeen ja niittylitukan esiintyminen oli vähäistä. Lähes kaikki linjan 5 merkkikepit olivat hävinneet, jo-

15 13 ten ruudut eivät olleet täysin samoilla kohdilla kuin edellisillä seurantakerroilla. Linjalla 6 mesiangervo oli yleistynyt ja ranta-alpi sekä suoputki vähentyneet. Taulukko 3-1. Mustavuoren ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen 10 yleisimmin esiintyvää lajia vuosina 2003, 2005 ja Esiintyminen on ilmoitettu esiintymisprosenttina linjan kaikista ruuduista. LINJA % Laji % Laji % Laji 63 Convallaria majalis 71 Anemone nemorosa 69 Convallaria majalis 60 Hepatica nobilis 69 Convallaria majalis 58 Hepatica nobilis 50 Anemone nemorosa 58 Hepatica nobilis 42 Anemone nemorosa 46 Calamagrostis arundinacea 46 Vaccinium myrtillus 42 Vaccinium myrtillus 40 Vaccinium myrtillus 35 Calamagrostis arundinacea 29 Calamagrostis arundinacea 23 Vaccinium vitis-idaea 33 Oxalis acetosella 27 Acer platanoides 19 Lathyrus vernus 31 Melica nutans 25 Melica nutans 19 Maianthemum bifolium 25 Acer platanoides 25 Oxalis acetosella 19 Oxalis acetosella 25 Maianthemum bifolium 23 Maianthemum bifolium 19 Rubus saxatilis 25 Melampyrum sylvaticum, Vaccinium vitis-idaea 21 Vaccinium vitis-idaea, Sorbus aucuparia LINJA % Laji % Laji % Laji 45 Convallaria majalis 48 Anemone nemorosa 44 Convallaria majalis 43 Melampyrum sylvaticum 41 Maianthemum bifolium 43 Anemone nemorosa 38 Calamagrostis arundinacea 39 Convallaria majalis 40 Vaccinium myrtillus 35 Vaccinium myrtillus 36 Vaccinium myrtillus 34 Acer platanoides 34 Maianthemum bifolium 35 Calamagrostis arundinacea 34 Maianthemum bifolium 33 Anemone nemorosa 31 Melampyrum sylvaticum 33 Calamagrostis arundinacea 24 Oxalis acetosella 28 Acer platanoides 28 Vaccinium vitis-idaea 21 Deschampsia flexuosa 26 Oxalis acetosella 26 Oxalis acetosella 21 Hepatica nobilis 25 Vaccinium vitis-idaea 20 Hepatica nobilis 20 Stellaria nemorum 23 Sorbus aucuparia 19 Deschampsia flexuosa, Rubus saxatilis LINJA % Laji % Laji % Laji 40 Aegopodium podagraria 39 Aegopodium podagraria 39 Aegopodium podagraria 35 Anemone nemorosa 35 Anemone nemorosa 34 Anemone nemorosa 31 Deschampsia cespitosa 31 Calamagrostis purpurea 26 Equisetum sylvaticum 26 Equisetum sylvaticum 27 Equisetum sylvaticum 23 Calamagrostis purpurea 21 Filipendula ulmaria 24 Filipendula ulmaria 21 Lysimachia vulgaris 21 Lysimachia vulgaris 21 Lysimachia vulgaris 19 Deschampsia cespitosa 19 Calamagrostis purpurea 19 Calla palustris 19 Filipendula ulmaria 19 Calla palustris 19 Potentilla palustris 18 Calla palustris 18 Geum rivale 18 Deschampsia cespitosa 18 Potentilla palustris 16 Potentilla palustris 16 Dryopteris carthusiana, Geum rivale 16 Geum rivale, Prunus padus LINJA % Laji % Laji % Laji 70 Filipendula ulmaria 63 Filipendula ulmaria 70 Filipendula ulmaria 63 Carex aquatilis 60 Lysimachia thyrsiflora 60 Lysimachia thyrsiflora

16 14 53 Lysimachia thyrsiflora 57 Viola palustris 53 Galium palustre 53 Viola palustris 53 Galium palustre 53 Viola palustris 43 Galium palustre 47 Equisetum fluviatile 47 Equisetum fluviatile 40 Equisetum fluviatile 33 Carex aquatilis 30 Caltha palustris 33 Urtica dioica 30 Potentilla palustris 27 Urtica dioica 30 Deschampsia cespitosa 27 Calamagrostis purpurea 23 Carex aquatilis 30 Geum rivale 27 Caltha palustris 23 Deschampsia cespitosa 27 Potentilla palustris, Stellaria nemorum 27 Urtica dioica 20 Calamagrostis purpurea LINJA % Laji % Laji % Laji 100 Filipendula ulmaria 100 Filipendula ulmaria 100 Filipendula ulmaria 75 Caltha palustris 81 Caltha palustris 81 Caltha palustris 56 Galium palustre 56 Poa trivialis 81 Equisetum fluviatile 44 Deschampsia cespitosa 56 Galium palustre 56 Lysimachia thyrsiflora 44 Equisetum fluviatile 50 Deschampsia cespitosa 50 Poa trivialis 31 Myosotis scorpioides 50 Equisetum fluviatile 44 Deschampsia cespitosa 31 Peucedanum palustre 44 Lysimachia thyrsiflora 44 Galium palustre 31 Phragmites australis 31 Cardamine pratensis 44 Peucedanum palustre 25 Carex nigra 25 Phragmites australis 38 Galeopsis 25 Lysimachia thyrsiflora, Scirpus sylvaticus 19 Galeopsis, Peucedanum palustre 31 Cardamine pratensis, Phragmites australis LINJA % Laji % Laji % Laji 83 Filipendula ulmaria 89 Lysimachia vulgaris 83 Lysimachia vulgaris 67 Lysimachia vulgaris 72 Peucedanum palustre 78 Filipendula ulmaria 56 Scutellaria galericulata 67 Filipendula ulmaria 61 Peucedanum palustre 56 Viola palustris 56 Viola palustris 61 Viola palustris 50 Deschampsia cespitosa 44 Equisetum sylvaticum 44 Caltha palustris 44 Peucedanum palustre 44 Scutellaria galericulata 39 Scutellaria galericulata 33 Caltha palustris 39 Deschampsia cespitosa 33 Deschampsia cespitosa 33 Phragmites australis 39 Galium palustre 28 Galeopsis 28 Scirpus sylvaticus 33 Caltha palustris 28 Phragmites australis 22 Oxalis acetosella 33 Phragmites australis 22 Carex nigra, Oxalis acetosella, Scirpus sylvaticus, Equisetum sylvaticum 3.3 Porvarinlahden lehto Lehtoa on seurattu vuodesta 2003 lähtien. Lehdon valoisuus lisääntyi ratapihan rakentamisen seurauksena. Lisäksi lehtokohteella on kaatunut aiempina vuosina jonkin verran puustoa, lähinnä yksittäisiä kuusia. Lehdon kenttäkerroksessa vallitsevat keväällä sinivuokko, valkovuokko, keltavuokko ja kiurunkannus. Aiempien vuosien tapaan sananjalka, vuohenputki sekä vadelma ovat valtalajeja myöhemmin kesällä. Erityisiä muutoksia aiempiin vuosiin nähden ei ole havaittavissa. Kevätkukkijat ovat säilyneet alueella aiempien vuosien laajuisina kasvustoina. Myöskään muussa lehtolajistossa ei ole havaittavissa taantumista.

17 15 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Puustoiset suot Vuoden 2008 tuloksia on verrattu aiempien inventointien tuloksiin vuosilta Vuoden 2002 inventointituloksia ei ole käytetty vertailussa, koska myöhäisemmän inventointiajankohdan takia tulokset eivät olisi vertailukelpoisia Lajimäärän muutokset näytealoilla Lajimäärät ruuduilla olivat vuonna 2008 edellistä vuotta suuremmat. PS 14 lajimäärän vaihtelu on muita seurattavia suoalueita suurempi vaihtelevamman ympäristön sekä useamman seurantaruudun takia. Lajimäärien vaihtelu johtuu yksittäisten versojen esiintymisestä tai esiintymättömyydestä ruuduilla; valtalajeja ei ole hävinnyt tai tullut lisää. Kuva 4-1. Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä vuosina näytealoilla Lajimäärän muutokset kontrollialoilla Puustoisten soiden kontrollialoilla lajimäärät ovat pysyneet lähes samoina kaikkina seurantavuosina. Kuten varsinaisillakin seuranta-alueilla, myös kontrollialueilla lajistomuutoksia on tapahtunut hieman yksittäisten lajien esiintyessä vain ajoittain.

18 16 Kuva 4-2. Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä vuosina kontrollialoilla Peittävyyden muutokset näytealoilla Pohjakerroksen kokonaispeittävyydet ovat olleet lähes toisiaan vastaavat vuosina Vuonna 2008 PS 15:ssä esiintyi korpirahkasammalen lisäksi vaalearahkasammalta. PS 17:ssä okarahkasammalen osuus oli lisääntynyt. Pieni vaihtelu on luontaista ja osittain myös arviointimenetelmästä johtuvaa. Kenttäkerroksen peittävyyksien vaihtelu on pohjakerroksen vaihtelua suurempaa. Vuonna 2006 varpujen (etenkin mustikan) ja ruohojen peittävyydet arvioitiin muihin vuosiin verrattuna pieniksi. Tämä johtunee vuoden 2006 myöhäisestä inventointiajankohdasta, jolloin osa kasvillisuudesta oli jo lakastunut. Vuonna 2008 varpujen peittävyys oli muihin vuosiin verrattuna sama tai hieman suurempi. Mustikkaa esiintyi kaikilla aloilla runsaammin ja myös vanamo oli lisääntynyt. PS 14:ssä ja PS 15:ssä heinien ja sarojen peittävyydet olivat kasvaneet hieman. Ruohojen peittävyys oli kaikilla aloilla lähes sama kuin vuonna 2007 lukuun ottamatta PS 17:ää, jossa peittävyyden kasvu on jatkunut. Kasvu johtuu ojaleinikin runsastumisesta. PS 15:ssä esiintyi aiempaa enemmän kangasmaitikkaa.

19 17 Kuva 4-3. Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina näytealoilla. PS 14:ssä kultapiiskun peittävyys oli kasvanut ja alalle oli ilmestynyt niittyleinikki. Myös metsäalvejuurta ja hiirenporrasta esiintyi aiempaa enemmän. PS 14:ssä valkovuokon osuus oli pienentynyt vuodesta 2007, mutta käenkaalia esiintyi vuoden 2007 tapaan runsaasti. Kultapiiskun ja käenkaalin yleistyminen PS 14:ssä lienee seurausta valoisuuden lisääntymisestä, mikä on aiheutunut alueella tehdyistä pohjavesiputkiasennuksista sekä tunnelin suuaukon aiheuttamasta valoisuuden lisääntymisestä pohjoisosassa. Vuoden 2008 lämpimän kevään ja alkukesän johdosta kasvillisuus oli seurannan aikaan jo pitkälle kehittynyttä. Tämä voi selittää sanikkaisten edellistä vuotta suurempaa peittävyyttä useilla aloilla ja vastaavasti valkovuokon peittävyyden pienenemistä sen ollessa paikoin jo lakastunut.

20 18 Kuva 4-4. Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina näytealoilla.

21 Peittävyyden muutokset kontrollialoilla Puustoisten soiden kontrollialoilla pohjakerroksen peittävyydet vaihtelevat hieman verrattaessa vuosia Rahkasammalten peittävyyden arvioitiin vuonna 2008 olevan vuoden 2006 tasolla. Vuonna 2007 rahkasammal oli lähes kaikilla aloilla hyvin kuivaa, minkä vuoksi sen peittävyys arvioitiin etenkin PSK 1:ssä vuosia 2006 ja 2008 pienemmäksi. Varvuston peittävyys oli lähes sama tai hieman suurempi kuin edellisinä seurantavuosina. Kuten varsinaisilla seuranta-aloilla, myös kontrollialoilla mustikan ja vanamon peittävyys oli paikoin kasvanut. Kuva 4-5. Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina kontrollialoilla.

22 20 Kuva 4-6. Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina kontrollialoilla Muutosten merkittävyys Kasvillisuudessa esiintyvien muutosten suhdetta sademäärään ja pohjaveden tasoon tutkittiin korrelaation avulla. Pohjaveden keskimääräinen taso tai minimitaso ei korreloi merkitsevästi puustoisten soiden lajiryhmiin (rahkasammalet, muut sammalet, heinät, ruohot). Sen sijaan sadanta ja termisen kasvukauden pituus korreloi kasvillisuuden peittävyyteen useimmilla puustoisten soiden tutkimusaloilla. Kasvillisuusaineisto luokiteltiin linjoittain käyttäen Twinspan ohjelmaa. Two- Way Indicator Species Analysis (TWINSPAN) on yleisesti käytetty numeerisen aineiston luokittelumenetelmä, joka on kehitetty erityisesti kasvillisuusaineiston hierarkiseen luokitteluun. Menetelmä perustuu siihen, että kasvillisuusotosten

23 21 (samples) muodostamilla kasvillisuustyypeillä on vastaavasti ryhmä lajeja, jotka ovat kasvillisuustyypeille luonteenomaisia (indicator species). Menetelmä jakaa otokset lajien esiintymisen tai puuttumisen sekä runsauden perusteella aina kahteen ryhmään. Syntyneet ryhmät jaetaan edelleen kahtia ja niin edelleen kunnes ryhmien koko on liian pieni jaettavaksi. Otosten luokittelun lisäksi ohjelma luokittelee kasvilajit niiden kokonaissopivuuden mukaan ryhmiin. TWINSPAN ajoista poistettiin kasvilajit, jotka esiintyivät vain yhdellä ruudulla ja pienellä peittävyydellä (peittävyysarvo alle 1), koska tällaiset lajit voivat saada liian suuren painoarvon. Luokittelutulokset osoittivat, että puustoisten soiden kasvillisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina , vaan tutkimusalojen kasvillisuus on koostumukseltaan pysynyt hyvin samankaltaisena.

24 Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjat Lajimäärän muutokset Linjan 1 lajimäärät olivat vuonna 2008 vuoden 2003 tasolla. Vuonna 2005 lajimäärät olivat muita seurantavuosia suuremmat etenkin tuoreen kankaan sekametsän alueella (20 90 m). Ruuduilla esiintyi tällöin muita vuosia enemmän valkovuokkoa ja lehtotähtimöä. Vuonna 2008 metsälauhaa esiintyi linjan keskivaiheilla aiempaa enemmän. Linjan loppupäässä valkovuokon ja nuokkuhelmikän osuus oli vähentynyt vuodesta 2005, kun taas kevätlinnunherneen, taikinamarjan ja lillukan esiintyminen oli edellisiä seurantavuosia yleisempää. Myös tuomen taimia esiintyi aiempaa enemmän vuonna Linjalla 2 lajimäärät olivat vuoden 2005 tasolla ja siten vuotta 2003 suuremmat. Kuten vuonna 2005, vuonna 2008 linjan alkupäässä esiintyi yksittäisinä versoina muun muassa valkovuokkoa ja pikkutalvikkia. Linjan keskivaiheilla metsäkastikan ja metsämaitikan esiintyminen oli runsasta. Linjan loppupäässä metsäkortetta ja metsämaitikkaa esiintyi edellisiä seurantavuosia runsaammin, kun taas valkovuokkoa esiintyi vähemmän. Kuva 4-7. Lehtolinjojen (linjat 1 ja 2) lajimäärä (x ± S.E.) ruutua kohti kasvillisuustyypeittäin (ks. taulukko 2-1) vuosina 2003, 2005 ja Linjalla 3 lajimäärät ovat pysyneet pääosin samoina kaikkina seurantavuosina lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin lajimäärät olivat tuoreen kankaan alueella (30 72 m) muita vuosia pienemmät. Linjalla 4 lajimäärät olivat etenkin linjan loppuosassa (48 56 m) edellisiä seurantavuosia suuremmat. Vesisaraa ja rantamataraa esiintyi aiempaa useammalla ruudulla. Linjan 5 alkuosassa (0 22 m) lajimäärät olivat edellisiä seurantavuosia pienemmät ja linjan loppupuolella (22 28 m) suuremmat. Ranta-alpia ja nurmipuntarpäätä esiintyi aiempaa vähemmän ja rantamataraa sekä joitakin yksittäisiä heiniä enemmän. Linjan 5 merkkikeppejä ei löytynyt vuonna 2008, joten kasvillisuusruutujen sijainti poikkesi jonkin

25 23 verran aiemmista seurantakerroista. Linjan 6 lajimäärät ovat pysyneet toisiaan vastaavina kaikkina seurantavuosina. Kuva 4-8. Suolinjan (linja 3) ja metsäluhtalinjojen lajimäärä (x ± S.E.) ruutua kohti kasvillisuustyypeittäin (ks. taulukko 2-1) vuosina 2003, 2005 ja Kasvillisuuden peittävyyden muutokset Vuosien 2003 ja 2005 peittävyydet kuvaavat kasvillisuuden luontaista vaihtelua ja vuoden 2008 tulokset maaliikenneyhteyksien rakentamisen jälkeistä tilannetta. Vuoden 2008 peittävyydet olivat pääosin vuoden 2003 tasolla tai jonkin verran suuremmat, mutta vuotta 2005 pienemmät. Peittävyyksien vaihtelu on samansuuntaista kuin lajimäärissä havaittava vaihtelu. Lehtolinjoilla (linjat 1 ja 2) metsäkastikan peittävyys oli edellisiä seurantavuosia suurempi linjojen alku- ja keskiosissa. Useimpien lajien osalta peittävyydet sijoittuivat vuosien 2003 ja 2005 välille. Linjan 2 keskiosassa metsälauhan peittävyys oli kasvanut. Linjan 3 keskiosassa esiintyi aiempaa runsaammin vadelmaa,

26 24 aitovirnaa, särmäkuismaa ja leppää. Linjan loppuosassa paimenmataraa ja niittyleinikkiä oli runsaasti, kun taas kurjenjalan peittävyys oli pienentynyt. Linjalla 4 mesiangervon ja vuohenputken peittävyys oli pienentynyt ja vesisaran sekä linjan loppuosassa järviruo on peittävyys kasvanut. Linjalla 5 esiintyi aiempaa runsaammin korpikaislaa ja linjalla 6 enemmän luhtavuohennokkaa. Kuva 4-9. Kasvillisuuslinjojen peittävyydet ruutua kohti kasvillisuustyypeittäin vuosina 2003, 2005 ja Peittävyydet on muunnettu prosenttiarvoista logaritmiselle asteikolle.

27 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Puustoisten soiden kasvillisuutta on seurattu koealoin vuodesta 2002 lähtien. Inventointitulokset vuosilta kuvaavat seuranta-alueiden kasvillisuuden luontaista vaihtelua. Vuosien seurantatulokset kuvaavat Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien Labbackan tunnelien rakentamisen aikaista tilannetta ja vuoden 2008 tulokset tilannetta rakentamisen jälkeen. Kasvillisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia seurannan aikana ja vaihtelut lajistossa sekä lajien peittävyyksissä ovat olleet vähäisiä. Vuotuiset sademäärät eivät juuri heijastu puustoisten soiden kasvillisuuteen, koska seuranta-alueet ovat pysyvästi kosteita ympäristöjä. PS 17 on osittain tulvavesien vaikutuksen alainen ja sateisina kesinä alue on osittain lammikoitunutta. Sulamis- ja sadevesien vuosittainen vaihtelu selittää PS 17 kasvillisuuden vaihteluja. Varpukasvillisuuden peittävyys vaihtelee vuosittain kaikilla seurantaaloilla. Tämä selittyy pääasiassa lämpö- ja vesiolosuhteilla; suotuisissa oloissa varvut, lähinnä mustikka, tuottavat runsaasti lehtiä. Pohjaveden tasossa on havaittavissa kesäaikainen alenema, joka on ollut viime vuosina 2000-luvun alkua voimakkaampi. Alenema ei ole heijastunut puustoisten soiden kasvillisuuteen. Suurimmat erot seurantavuosien välillä ilmenevät lajimäärässä, joka on vaihdellut vuosittain ilman selkeää johdonmukaisuutta. Pääosin lajimäärävaihtelun selittävät seuranta-aloilla yksittäin esiintyvät versot, joiden ilmestyminen ja häviäminen on satunnaista. Mustavuoren ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjoilla kasvillisuuden peittävyyksissä ja lajistokoostumuksessa on havaittavissa vuosien välistä vaihtelua. Voimakkainta tämä on ollut metsälinjoilla, kun taas suo- ja metsäluhtalinjoilla vaihtelu ei ole ollut yhtä selkeää. Kyseessä on lajien peittävyyksissä ja jossain määrin lajistossa tapahtuneet muutokset, joilla ei kuitenkaan ole selvää suuntaa. Tästä johtuen vaihtelu on pääasiassa luontaista vuosien välistä vaihtelua. Jonkin verran muutoksia on aiheutunut mm. metsälinjoilla ulkoilun seurauksena sekä yksittäisten puiden tai pensaiden kuolemisesta johtuen. Vuosaaren maaliikenneyhteydet sijaitsevat etäällä kasvillisuuslinjoista eikä niillä voida osoittaa olleen vaikutuksia seuranta-alueen kasvillisuuteen. Kokonaisuutena tarkastellen maaliikenneyhteyksien rakentaminen ei ole oleellisesti muuttanut seurattavien kohteiden kasvillisuutta eikä siis heikentänyt luontotyyppejä. Merkittävimmät muutokset on havaittavissa puustoisten soiden pohjoisimmalla kohteella, jossa valoisuus on lisääntynyt tunneliaukon läheisestä sijainnista johtuen. Tämä ei kuitenkaan ole muuttanut kasvillisuuden ominaispiirteitä puustoisella suolla. Puustoisella suolla nro 15 maaliikenneyhteyksien tutkimusvaiheessa syntyneet ajourat ovat alkaneet palautua ennalleen ja ne ovat pääosin kasvittuneita; urat on kuitenkin edelleen erotettavissa. 6 SEURANNAN JATKAMINEN Kasvillisuuden seurantaa esitetään jatkettavaksi seurantaohjelman mukaisesti puustoisten soiden sekä Savion tunnelin kohteiden osalta. Sen sijaan Mustavuoren ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seuranta esitetään lopetettavaksi, koska hankkeella ei ole kyseisille alueille suoria tai epäsuoria vaikutuksia etäisyydestä johtuen. kasvillisuuslinjojen seurantaohjelman mukainen viimeinen seurantakerta olisi vuonna 2011.

28 26 Vuoden 2009 seuranta käsittää Labbackan puustoisten soiden ja niiden kontrollialojen inventoinnit. Savion tunnelin kohteiden seuraava seurantavuosi on 2010.

29 27 LÄHDELUETTELO Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 46. Helsinki sivua. Anonyymi: Itä-Vantaan arvokkaat elinympäristöt 1997, moniste. Erävuori, L. ja Turkulainen, S. (2007): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L. ja Johansson, H. (2006): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L. ja Johansson, H. (2005): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L. ja Johansson, H. (2004): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L., Maa ja Vesi Oy (2003): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseurantaohjelman täydennysosa ja vuoden 2002 tilanne Kurtto, A. & Helynranta, L. 1999: Boreaaliset metsäluhdat ja puustoiset suot Mustavuoren Porvarinlahden Labbackan Kasabergetin alueella. Lausunto. Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen monisteita 9/99. Helsinki LT-konsultit Oy: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II, kasvillisuuden seurantaohjelma. Maastokäynti Vantaan ympäristökeskuksen (Krister Höglund ja Sinikka Rantalainen) ja konsultin (Thomas Bonn) kesken Vantaan kohteisiin. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 tietolomake. Suomen ympäristökeskus Vainio-Mattila, K. 1997: Kasvillisuusselvitys erityisesti Natura 2000 ohjelmaan ehdotetulla alueella ja eräillä paikallisesti arvokkailla alueilla. Raportti EE, Maa ja Vesi Oy Vuomaali 2001: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II: Kasvillisuuden seurantaohjelma. Vuomaali 2001: Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet. Satamaradan yleissuunnitelma 2001.

30 Liite I: Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina LIITE I

31 LIITE I

32 LIITE I

33 LIITE I

34 Liite II: Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina LIITE II

35 LIITE I

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2010. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2010. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2010 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Espoo 2010 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SATAMAN LIIKENNEYHTEYKSIEN RAKENTAMINEN... 4 1.2 MUUT YMPÄRISTÖSEURANNAT

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844 Raportin

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2009 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Espoo 2010 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE... 4 1.2 MUUT YMPÄRISTÖSEURANNAT

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Hanna Kondelin ja Kaija Eisto Elokuu 2003 2 1. Johdanto Suunnittelualue

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kasvimakrofossiilitutkimus Rovaniemi Koskenniska Santeri Vanhanen 2014

Kasvimakrofossiilitutkimus Rovaniemi Koskenniska Santeri Vanhanen 2014 Kasvimakrofossiilitutkimus Rovaniemi Koskenniska 2013 Santeri Vanhanen 2014 239 Kansi: lähikuva ulpukan (Nuphar lutea) siemenestä. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Rovaniemen Koskenniskan arkeologisilla

Lisätiedot

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi Luontoselvitys 15.9.2016 Kemin kaupunki Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus Karita Saravesi FT, biologi 040 5717215 1 Johdanto Kiikelin niemi sijaitsee Kemijoen suistoalueella ja rajatuu etelä-

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista 1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Siirin ja Velssin kasvillisuuskartoitus Heli Jutila

Siirin ja Velssin kasvillisuuskartoitus Heli Jutila Siirin ja Velssin kasvillisuuskartoitus Heli Jutila 4.1.2013 1 Saniaisvaltainen kuvio ja lehtomaista kangasta kuviolla 36. 10.7.2009. Punakärpässieniä kuvilla 20. 21.9.2012. Valokuvat ovat Heli Jutilan,

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)

KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 3, Pirkkola ja Maununneva Kohteen

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin

Lisätiedot

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011 Jättipalsami on levinnyt Karjaluotoonkin Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...3 2. Aineisto

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

SAUVON MARJANIEMEN LUONTOSELVITYS

SAUVON MARJANIEMEN LUONTOSELVITYS SAUVON MARJANIEMEN LUONTOSELVITYS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 2.1 KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPIKARTOITUS... 3 2.2 LIITO-ORAVAKARTOITUS... 4 2.3

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys Hanna Suominen 26.9.2016 SODANKYLÄN KUNTA 26.9.2016 3 (12) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 2 MENETELMÄT... 5 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86 TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86 PÄHKINÄISTEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys 17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen 13.12.2010 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot