YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 58/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-244. Kirjasnevan ja Hirvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus,

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 58/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-244 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kirjasnevan ja Hirvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kihniö Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tuotantoalueet sijaitsevat 13 kilometrin päässä Kihniön taajamasta etelään. Ne ovat pääosin tuotannossa olevia alueita, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on 114,8 ha. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kirjasnevan ja Hirvinevan turvetuotannolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Kirjasnevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1973 ja tuotanto vuonna Tampereen vesipiiri on antanut lausunnon osasta Hirvinevan tuotantoaluetta ja sen kuntoonpano on aloitettu vuonna Työt keskeytyivät ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on

2 antanut tarkastuslausunnon hakijan ennakkoilmoituksesta. Hakijalla on hallussaan Kirjasnevalla 69,32 ha, josta se omistaa 66,6 ha. Muu alue on lähinnä tukialuetta ja vuokrattu sopimuksilla, joiden voimassaolo päättyy vuonna Hirvinevalla hakijalla on hallussaan 88,8 ha, josta omaa maata 52 ha. Loput on vuokrattu sopimuksilla, jotka päättyvät Pirkanmaan vahvistetussa seutukaavassa alueet on varattu turvetuotantoa varten. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Kirjasneva ja Hirvineva sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueen Nerkoonjärven (35.538) valuma-alueella. Kirjasnevan kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta 1,5 km:n päässä olevaan Isoon Korpijärveen ja siitä metsäojia pitkin Heinämaanlammen ja Mäntysenluoman (valuma-alue 15,3 km 2 ) kautta Nerkoonjärveen (valuma-alue 161,53 km 2 ). Hirvinevalta vedet johdetaan laskuojan 1 kautta noin 300 m:n päässä sijaitsevaan Hirvijärveen (valuma-alue 17,0 km 2 ) ja edelleen Hirvijokea (valuma-alue 28,4 km 2 ) pitkin Nerkoonjärven Hirvilahteen. Mäntysenluoman keskivirtaama on 0,13 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,01 m 3 /s. Hirvijärven luusuassa keskivirtaama on 0,14 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,01 m 3 /s. Nerkoonjärven pinta-ala on 15,39 km 2 ja keskisyvyys noin 4 m. Järveä säännöstellään Ylisenkosken niskalla olevalla padolla. Järven vesi on humuspitoista, kohtalaisen rehevää ja hieman hapanta. Alusvesi on ajoittain hapetonta. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä tai tyydyttävä. Järven kunnostamiseksi on vireillä hanke, jossa nostettaisiin ali- ja keskivedenkorkeuksia siten, että virkistys- kalastusmahdollisuudet paranisivat. Järven valuma-alue on pääosin metsää ja siinä on jonkin verran peltoa. Turvetuotantoalueiden osuus valuma-alueesta on noin 2 %. Nerkoonjärven tärkeimmät saalislajit ovat olleet hauki ja ahven, nykyisin myös kuha ja muikku. Järveen on istutettu kuhaa, siikaa, kirjolohta ja muikkua. Nerkoonjärvellä kalastaa noin 45 taloutta lähinnä vapapyydyksillä, katiskoilla ja verkoilla. Kalastusta haittaavat veden likaantuminen, pohjan liettyminen ja pyydysten limoittuminen. Haukien keskimääräinen elohopeapitoisuus on tutkimusten mukaan alle 1 mg/kg ja niitä siten voidaan käyttää elintarvikkeena. Hirvijärven pinta-ala on 32 ha ja suurin syvyys noin 2 m. Järven rannalla on kolme loma-asuntoa. Hirvinevan nykyinen turvetuotantoalue on noin 1,9 % järven valuma-alueesta ja laajennuksen jälkeen osuus kasvaisi 3,7 %:in. Hirvijärven vesi on hapanta sekä humus- ja ravinnepitoista ja vedessä on happivajausta. Vesi on laadultaan välttävää. Hirvijärven ja Ison Korpijärven kalastoon kuuluvat ainakin hauki ja ahven. Järvillä ei juuri kalasteta satunnaista pilkintää lukuun ottamatta.

3 3 Suojeltavat kohteet Kirjasnevan itäpuolella lähimmillään 2,5 km:n päässä on Aurejärven rantojensuojelualue, joka on Natura aluetta. Aurejärvi edustaa humuspitoisia järviä. Sen rannat ovat karuja ja siellä elää mm. lintudirektiivissä mainittu kuikka. Kirjasnevan eteläpuolella noin 2 km:n päässä on Isokivennevan-Marjakankaan vanhojen metsien ja soidensuojelualue, jolla on lintudirektiivissä mainittuja lajeja kuten kapustarinta, liro ja pohjantikka. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueiden lähiympäristö on pääosin suota ja metsää. Kirjasnevan pohjoisreunassa sijaitsee Petäjälampi ja eteläpuolella Kirjaslampi, joiden rannoilla ei ole asutusta. Hirvinevan tuotantokentästä enintään 500 m:n päässä on 7 asuntoa, joista lähin on noin 250 m:n etäisyydellä. Tuotantoalueiden välistä kulkee yksityistie. Alueen lähiympäristössä ei ole ulkoilu- tai virkistysalueita. TURVETUOTANTO Kirjasnevan turvetuotanto on aloitettu vuonna Tuotantokelpoista aluetta on 55,3 ha. Keskimääräiseksi vuosituotannoksi arvioidaan m 3. Turvekerroksen paksuus on keskimäärin 1,4-1,7 m. Tuotannosta on poistettu 4 ha, joka on tuotannon tukialueena. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Hirvinevan turvetuotanto on aloitettu vuonna Tuotantokelpoista aluetta on 59,5 ha, josta tuotantokunnossa on 30,7 ha ja valmistelematonta aluetta 28,8 ha. Tuotannosta on poistettu 3 ha. Keskimääräinen vuosituotanto on m 3. Turvekerroksen paksuus on keskimäärin 2,8 m. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Kirjasnevalla ja Hirvinevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Hirvinevan alueella tuotetaan myös ympäristöturvetta. Tuotantopäiviä on kesän aikana Jos tuotannosta poistuu alueita, jotka voidaan ojitusjärjestelyillä erottaa tuotantoalueesta, hakija tekee niistä suunnitelman Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Todennäköisimmät jälkikäyttömuodot ovat metsätalous ja viljely. Vuokratun alueen osalta jälkikäytöstä päättää maanomistaja.

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Kirjasnevan ja Hirvinevan kuivatusvedet puhdistetaan seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset ja sarkaojapidättimet - päisteputket ja päisteputkipidättimet. Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan laskuojaan. Kirjasnevalla on kaksi rinnakkaista vuosina 1982 ja 1994 rakennettua laskeutusallasta, joissa on yhteinen virtaamaa säätelevä patolaite. Hakija on esittänyt Kirjasnevan vesienkäsittelyn tehostamista sulan maan ajan toimivalla pintavalutuskentällä. Kenttä on pinta-alaltaan 2,6 ha eli 3,1 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Se ei täytä kaikilta osin muutenkaan mitoitusohjeita. Hirvinevalla on käytössä yksi vuonna 1995 rakennettu laskeutusallas ja vuonna 1998 rakennettu virtaamaa säätelevä patolaite. Hirvinevan uudelle alueelle rakennetaan kaksi laskeutusallasta, jotka varustetaan virtaamansäätölaitteilla. Koko Hirvinevan alueen kuivatusvesille rakennetaan pintavalutuskenttä, jonne vedet pumpataan sulan maan ajan. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,4 ha ja se on noin 4 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Kenttä ei ole pituus-leveys suhteeltaan mitoitusohjeiden mukainen eikä luonnontilainen ja ojittamaton. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija esittää, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. Hirvinevan valumavesiä on tutkittu vuosina vertaamalla suon ylä- ja alapuolisten vesien laatua. Turvetuotannon vaikutus näkyy erityisesti typpipitoisuuden, mutta myös rauta- ja humuspitoisuuden nousuna. Hakija on käyttämällä Vapo Oy:n Länsi-Suomen tulosyksikön alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuormitusarvoja ja vähentämällä luonnonhuuhtoutuman arvioinut vuotuiset ravinne- ja kiintoainepäästöt keskimäärin seuraaviksi:

5 5 Kirjasneva Hirvineva kg kg Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turve kuljetetaan talven aikana Kirjasnevalta noin 165 rekkakuorman ja Hirvinevalta noin 50 rekkakuorman suoritteena valtatie 23:n kautta Tampereelle tai Mänttään. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään urakoitsijoiden farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Yksittäisiä säiliöitä tuotantoalueella on kpl. Tuotantoalueilta kertyy vuosittain jäteöljyjä 200 l, kiinteitä öljyisiä jätteitä 35 kg, akkuromua 10 kg, romurautaa 140 kg, aumamuoveja kg ja sekajätettä 1 m 3. Tuotantoalueille on tehty jätehuoltosuunnitelma. Työmailla on jätekatokset, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelma- ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijäte paalataan ja toimitetaan myöhemmin hyötykäyttöön. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettaviksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Alueilla voi metsästää tuotantokauden ulkopuolella. Tuotantoalueilla ei voi marjastaa, mutta niiden lähiympäristössä on siihen sopivia alueita. Ottaen huomioon suojelualueiden ja tuotantoalueiden etäisyyden välisen maaston hakemuksen mukaan tuotannolla ei ole vaikutusta suojelualueiden luontoarvoihin. Vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan Nerkoonjärveen tulevista fosforin ja typen ainevirtaamista hakijan turvetuotantoalueiden osuus on 5-7 %. Järveen tulevista ravinnepäästöistä turvetuotannon osuus

6 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 6 on 7-12 %. Aitonevan, Talasnevan, Hirvinevan, Kirjasnevan ja Hakonevojen kuivatusvesien arvioidaan lisäävän Nerkoonjärvessä veden fosforipitoisuutta ilman pintavalutusta 2,8 µg/l, typpipitoisuutta 93 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,3 mg/l. Hirvinevalta tulevat kuivatusvedet lisäävät Hirvijärven veden fosforipitoisuutta 5,5 µg/l, typpipitoisuutta 125 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,4 mg/l, kun laajennusalue on otettu käyttöön eikä pintavalutuskentän puhdistustehoa ole otettu huomioon. Hakemuksen mukaan vesistöt soveltuvat vain rajoitetusti talousvesikäyttöön lähinnä kastelu- ja pesuvedeksi. Turvetuotannon vaikutukset vesien käyttöön ovat niin vähäisiä, ettei hakijan käsityksen mukaan korvattavaa haittaa aiheudu. Kirjasnevan ja Hirvinevan alapuolisilla luomilla ei ole kalataloudellista merkitystä. Turvetuotanto voi ylläpitää Nerkoonjärven rehevyyttä ja siten vaikuttaa kalastoon ja kalastukseen. Vaikutus on hakemuksen mukaan kuitenkin niin vähäinen, ettei korvattavaa vahinkoa aiheudu. Hirvijärvellä ja Isolla Korpijärvellä on hakemuksen mukaan kalataloudellisesti vähän merkitystä. Tuotantoalueiden läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole ollut eikä todennäköisesti tule jatkossakaan olemaan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai määrään. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 m:n ja pienhiukkasia noin m:n päässä tuotantoalueista. Tuulitietojen perusteella todennäköisin pölyn leviämissuunta kesäisin on koilliseen. Pölyn leviämistä vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueiden ympärillä. Turvepöly voi tuotannon olleessa käynnissä ja sopivilla tuulilla aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Turvepölyä voi tulla Hirvijärven, Petäjälammen ja Kirjaslammen pinnalle, jolloin se voi aiheuttaa esteettistä haittaa ja kasautuessaan rantaan ohimenevää viihtyvyyshaittaa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Hakijalle ei ole valitettu turvepölystä. Hakija katsoo, ettei sellaisia pölyvaikutuksia ole, jotka aiheuttaisivat korvausvelvollisuutta tai tarvetta antaa toimintatapoja koskevia lupamääräyksiä tai tarkkailuvelvoitetta. Tuotantokentän kunnostus voi aiheuttaa ohjearvot ylittävää melua lähellä sijaitsevien kiinteistöjen kohdalla. Kunnostustöitä ei yleensä ole tarpeen tehdä joka vuosi. Häiritsevien meluhaittojen arviointi on vaikeaa. Melun määrä ei tule lisääntymään. Hakijalle ei ole valitettu tuotannon melusta.

7 7 Ympäristöriskit Alueille on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty, että alueilla jatketaan käyttötarkkailua ja Nerkoonjärven valuma-alueelle perustetaan yksi päästötarkkailupiste, joka varustetaan mittapadolla, jossa mitataan veden virtaama jatkuvatoimisesti ja vesinäytteitä otetaan ympärivuotisesti. Säätietojen seurantaa varten perustetaan sääasema. Muiden alueiden päästöt lasketaan hakijan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun antamista ominaiskuormitustiedoista. Lisäksi esitetään, että muilta alueilta otetaan kahtena vuonna suolta lähtevästä vedestä touko-elokuussa vesinäytteet, joista määritetään mm. kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä ph. Hakemuksessa on esitetty, että alueella tehdään vesistö- ja kalataloustarkkailua. Hakija ei pidä tarpeellisena pölyn ja melun vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Parkanon kaupungissa sekä Kurun ja Kihniön kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Yhdelle asianosaiselle annettiin mahdollisuus muistutuksen tekemiseen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Parkanon, Kurun ja Kihniön ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Parkanon kaupungilta ja Kihniön ja Kurun kunnilta. 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa Kirjasnevan vesienkäsittelyyn esitetty pintavalutuskenttä on riittävä,

8 8 jos laajempaan alueeseen ei ole mahdollisuuksia. Hirvinevan rakennettava pintavalutuskenttä on kooltaan riittävä. Tuotantoalue on suhteellisen etäällä Natura alueista, joten toiminnan jatkamisella ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta suojelualueiden luonnonarvoihin tai hydrologiaan. Hirvinevan laajennusalueesta ei ole tehty luontoselvitystä, mutta alue on jo ojitettu eikä estettä tuotannon laajentamiselle ole. Nerkoonjärven tarkkailua tulee jatkaa esitetyllä tavalla ja sen valuma-alueelle sijoittuva kuormitustarkkailupiste on sijoitettava siten, että se mahdollisimman hyvin ilmentää järveen tulevaa turvetuotannon kuormitusta. Hirvijärvi tulisi ottaa mukaan säännölliseen vesistötarkkailuun ja Ison Korpijärven veden laatu tulisi selvittää. Vesinäytteet tulee ottaa myös kesällä. Hakijan tulee selvittää ja tarvittaessa poistaa mahdolliset liettymät tuotantoalueiden alapuolisissa ja läheisissä vesistöissä. Lietettä on voinut kertyä erityisesti Isoon Korpijärveen ja Hirvijärveen sekä tuotantoalueen lähellä sijaitsevaan Petäjälampeen, jonka veden laatua tulisi myös selvittää. Jos tuotantoalueella säilytetään polttoainetta yli 10 m 3, yksi nykypäivän vaatimukset täyttävä, kaikkien urakoitsijoiden käyttämä polttonesteiden varastosäiliö olisi asiallinen. Polttonesteiden säilytyksessä tulee soveltaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä 415/1998, jota sovelletaan myös yksityiskäytössä oleviin jakelupisteisiin, joissa säiliöiden kokonaistilavuus on yli 10 m 3. Jätehuolto on järjestetty riittävällä tavalla, jos muovijätteet kuljetetaan tuotantoalueelta asianmukaiseen käsittelyyn. Kirjasnevalla ja Hirvinevalla on 7 asuntoa enintään 500 m:n etäisyydellä tuotantokentästä. Pölyämisen estämiseksi on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa siten, että valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 480/96) eivät ylity. Melu ei saa ylittää valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92) ja melua tulee mitata tuotantoalueen läheisyydessä. Poikkeustilanteista tulee ilmoittaa viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tuotannosta, tarkkailuista ja poikkeustilanteista tulee toimittaa ympäristökeskukselle seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. 2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää, jos vesiensuojelua tehostetaan mahdollisuuksien mukaan. Lupaan tulee sisällyttää seuraavat määräykset: - Luvansaajan on tarkkailtava turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. - Luvansaajan on vuodesta 2005 alkaen maksettava Hämeen TEkeskukselle koskien Aitonevan, Talasnevan, Kirjasnevan, Hirvinevan ja Hakonevojen tuotantoalueita kalatalousmaksua yhteensä euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää haittaalueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kalataloudellisiin

9 9 kunnostuksiin sekä hoidon tulosten seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Em. turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä on luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja ja alueiden virtavesiä mm. Aurejoki on kunnostettu kalataloudellisesti. 3) Parkanon ympäristölautakunta on todennut, että vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttonesteitä ja kemikaaleja ei saa varastoida alueilla, joilla voi aiheutua vaaraa pohjavesille tai vesistöille. Jos niitä kuitenkin pääsee maaperään, vesistöihin tai pohjavesiin, on tehtävä ilmoitus palo- ja pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan suojapuustoa. Pölyn ja melun kulkeutumista tulee vähentää laiterakenteilla ja työn rajoittamisella silloin, kun tuulee häiriintyviin kohteisiin päin. Pohjaveden saantia ja laatua ei saa vaarantaa ja mahdolliset haitat vedenhankinnalle tulee korvata. Turvetuotannon päätyttyä tulisi alueen vesitalous palauttaa mahdollisuuksien mukaan ennen tuotannon aloittamista vallinneelle tasolle. Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettuja laitteita. 4) Parkanon kaupunki on vaatinut, että vesistöjen suojelemiseksi on suositeltavaa käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on syytä suunnitella niin, ettei niistä aiheudu vaaraa pohjavesille tai vesistöille. Jos niitä kuitenkin pääsee maaperään, vesistöihin tai pohjavesiin, on tehtävä ilmoitus palo- ja pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Yleinen ja yksityinen pohjaveden saanti ja laatu tulee turvata. Meluja pölyhaittojen ehkäisemiseksi tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan suojapuustoa. Pölyn ja melun kulkeutumista tulee vähentää laiterakenteilla ja työn rajoittamisella silloin, kun tuulee häiriintyviin kohteisiin päin. Ongelma- ym. jätteiden käsittely tulee järjestää säännösten mukaisesti ja alueet tulee siistiä tuotannon päätyttyä. 5) AA (RN:o 16:41M, Nerko, Kihniö) on todennut, että Nerkoonjärven tila heikkeni nopeasti Aitonevan ojituksen ja turvetuotannon aloittamisen jälkeen ja muu tuotanto on pahentanut asiaa. Vesi muuttui ruskeaksi ja arvokalat hävisivät. Järven pohjassa on edelleen paljon turvemoskaa, joka lisää järven rehevöitymistä. Järven pohjaa on jouduttu puhdistamaan turpeesta ja kiintoaineesta. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytössä. Ojituksia ja turvetuotantoa ei saa lisätä ja esitetty kuivatusvesien käsittely on riittämätöntä. Jos lupa myönnetään, hakijan on korvattava kuormituksen vaikutukset veden laatuun, vesistöjen virkistyskäyttöhaitat ja kalastukselle aiheutuvat vahingot. 6) BB (RN:ot 2:156, 2:151 ja 2:152 Nerko, Kihniö) on ilmoittanut, ettei hyväksy hanketta. Järven kunnostusohjelma ja rantaasukkaiden halu virkistäytyä puhtaassa ja kirkkaassa Nerkoonjärvessä on otettava huomioon. Turvetuotanto on lisännyt alapuolisten

10 10 vesien sameutta ja väriä sekä humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuutta. 7) CC, DD ja EE ovat esittäneet, että varsinkin talvella ja keväällä, jolloin laskeutusaltaat eivät pysty suodattamaan vesiä, on vaarana, että järviin johdetut vedet eivät ole riittävän puhtaita. Nerkoonjärven vesi sameni ja valumavedet vaikuttivat kalakantaan 1970-luvulla ja nyt on pelättävissä, että sama toistuu. Jos tuotannosta aiheutuu haittoja veden laatuun, vesistön virkistyskäyttöön, kalastukseen ja kalakantaan tai pöly- ja meluhaittoja, hakija on velvollinen ne korvaamaan. 8) FF (RN:o 9:96, Nerko, Kihniö) on ilmoittanut, että heidän kesämökkinsä on vuodesta 1986 sijainnut Nerkoonjärven Hirvilahdessa ja esittänyt seuraavat vaatimukset: - Tuotantoalueen valumavedet tulee käsitellä kemiallisesti. - Suurten valumien aikana osa valumavesistä tulee ohjata ylivuotokentälle. - Tuotannosta poistettavalle alueelle on oltava suunnitelmat alueen jälkikäytöstä. Lupaa käsiteltäessä on otettava huomioon jo aiheutetut haitat. Kiintoaineet ovat madaltaneet Hirvilahtea, jonka kunnostuksen ja syventämisen kustannuksiin hakijan on osallistuttava. Hirvilahti tulee ottaa mukaan ympäristökeskuksen tarkempiin tutkimuksiin. Mittausten tulee olla jatkuvia ja selvityksiä tulee tehdä sedimentistä ja veden laadusta. Hakijan tutkimuksia Hirvilahdessa tulee jatkaa. 9) Kihniön kalastusalue on esittänyt, että hakijalle on määrättävä velvoite turpeiden poistamiseksi vesistöistä. Lupaa myönnettäessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että turpeen pääsy järviin estetään. Vesiin tulevan turpeen määrää on seurattava ja selvitettävä, miten se vaikuttaa kalastoon ja niihin sitoutuviin haitallisiin aineisiin kuten elohopeaan. Vesistötarkkailua on jatkettava ainakin nykylaajuudessa. 10) GG ja HH (RN:o 17:8, Niskosperä, Kihniö) ja 13 kiinteistönomistajaa ovat esittäneet, että hakijan toiminta on täyttänyt vesistöt turvelietteellä. Em. vesialueiden virkistysarvo on romahtanut ja rantakiinteistöjen arvo on laskenut. Jos uusi lupa myönnetään lietettä ei enää saa päästä vesistöihin. 11) II ja JJ (RN:o 76:1, Nerko, Kihniö) ovat vaatineet, että hakija on velvoitettava osallistumaan merkittävällä panoksella Nerkoonjärven vireillä olevaan kunnostushankkeeseen ja kalastuskunnan vuosittaisiin kalanistutuksiin. Järven vesi on happamoitunut, sameus on lisääntynyt ja pohjaan on kertynyt runsaasti lietettä, minkä vuoksi kalanpyydykset sotkeutuvat ja järven virkistyskäyttö on huonontunut. Turvetyömaiden jätevedet ovat vaikuttaneet haitallisesti kalakantaan.

11 11 Hakijan vastine Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että polttoaineiden varastointi liittyy urakointiin ja säiliöt ovat urakoitsijoiden omistamia. Urakoitsijat käyttävät niitä myös muussa toiminnassaan ja niitä siirretään tuotantoalueiden välillä. Ympäristöluvissa on sovellettu KTM:n päätöstä /313. Tuotantoalueille ei perusteta jakeluasemia. Ympäristökeskus viittaa pölyn mittaamista koskevassa vaatimuksessaan valtioneuvoston päätökseen 480/96, joka koskee leijuvan pölyn raja-arvoja. Hakija katsoo, että turvepölyn mittaaminen on mahdollista tehdä laskeumamenetelmällä. Leijuvan pölyn mittaaminen edellyttää järjestelyjä, jotka eivät sovellu tai ovat työläitä ja hyvin kalliita käytettäväksi turvetuotantoalueilla. Ohje- ja raja-arvot on määritelty siten, että mittauksia pitäisi tehdä vähintään kuukauden jopa vuoden ajan, jotta keskiarvot ja ns. sallitut ylitykset voitaisiin selvittää. Mittauspisteitä pitäisi olla lukuisia ja tuloksista ei voitaisi erottaa leijuman alkuperää. Ison Korpijärven ja Hirvijärven sedimenttiselvitystä ei ole tarkoituksenmukaista määrätä yksinomaan hakijan velvoitteeksi, koska järveen kohdistuu muutakin kuormitusta. Hakijalla ei ole huomauttamista Hämeen TE-keskuksen, Parkanon ympäristölautakunnan, Parkanon kaupungin ja Kurun kunnan lausunnoista. Kihniön kalastusalue on vaatinut, että turpeen pääsy vesistöön estetään ja sinne jo joutunut turve poistetaan. Hakija on todennut, että Pirkanmaan ympäristökeskus on pitänyt esitettyjä vesiensuojelutoimia pääsääntöisesti riittävinä. Kunnostuksen osalta hakija on viitannut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kohdalla esitettyyn. GG ja HH:n ym., II ja JJ:n sekä BB:n muistutusten osalta hakija on todennut, että on kohtuutonta vaatia hakijaa yksinään kunnostamaan Nerkoonjärveä. Jos alueella käynnistetään kunnostushanke, hakija on valmis osallistumaan siihen kuormitusosuutensa suhteessa. Vesistökuormituksen vähentäminen tullee huomioiduksi hakijan esittämän vesiensuojelun tehostamisen myötä. AA:n vaatimukset tulevat huomioiduiksi esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisen ja tarkkailuvelvoitteiden myötä. Luvan myöntämisestä ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa haittaa rantakiinteistöjen käytölle ja kalataloudellinen haitta voidaan estää kalatalousmaksun käytöllä. FF:n vaatimukset tulevat huomioiduiksi esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisen ja tarkkailuvelvoitteiden myötä. CC:n, DD:n ja EE:n osalta hakija on todennut, että esitetyt vesiensuojelutoimet tulevat vähentämään vesistökuormitusta. Korvausvaatimusten osalta viitataan AA:n kohdalla lausuttuun ja pöly- ja meluhaittojen osalta Pirkanmaan ympäristökeskukselle vastattuun.

12 12 Tarkastus Hakemuksen täydennys Ympäristölupavirasto teki tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaiset ja muistuttajat. Tarkastuskertomus on asiakirjojen liitteenä. Hakija on esittänyt, että Nerkoonjärven valuma-alueella ympärivuotista päästötarkkailua tehdään Hirvinevan tuotantoalueella, jonne rakennetaan mittausasema. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nro 56/2005/4, 57/2005/4 ja 59/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Aitonevan, Talasnevan sekä Hakonevojen turvetuotantoon Kihniössä, Kurussa ja Parkanossa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Kirjasnevan ja Hirvinevan turvetuotantoon Kihniön kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa Kirjasnevalla enintään 55,3 ha:n alueelta ja Hirvinevalla enintään 59,5 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueilta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden sekä ympäri vuoden pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.

13 13 Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä, Hirvinevalla ennen kuin uuden alueen kuntoonpano-ojitus aloitetaan. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7.

14 14 Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueiden yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueilla tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta Hirvinevan lähiasutukselle.

15 15 Korvaukset Kunnossapitovelvoite Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailuohjelmaan voi sisältyä myös tuotantoalueen läheisten järvien tarkkailu. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kihniön ja Kurun kuntien sekä Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 850 euroa kalatalousmaksua Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta vuodelta ) Luvan saajan on osallistuttava 5 %:n osuudella Nerkoonjärven kunnostuskustannuksiin Kirjasnevan ja Hirvinevan turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. Luvan saajan on tehtävä suunnitelma Ison Korpijärven, Hirvijärven ja Nerkoonjärven Hirvilahden kunnostamisesta turvetuotannon aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Suunnitelma on toimitettava mennessä Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon hakemusasiana käsiteltäväksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.

16 16 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Kirjasneva ja Hirvineva ovat pääosin jo toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, joka on määrätty alueiden kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Kalataloudelle ja vesistölle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun ja hakijalle asetettujen kunnostusvelvoitteen avulla. Kun otetaan huomioon Kirjasnevan ja Hirvinevan ja niiden ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa käynnistetään osalla aluetta ja harjoitetaan vielä pitkään, minkä vuoksi tehostetun vesienkäsittelyn on oltava toiminnassa ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotantoalueiden läheisistä lammista ja turvepölyn vaikutuksesta niihin on vähän tietoja ja vesistötarkkailuun voi sisältyä myös niiden tarkkailu, vaikka niihin ei johdetakaan kuivatusvesiä. Pölyn ja melun leviämisestä ja vaikutuksesta Hirvinevan lähiasutukselle ei ole tietoja ja sen vuoksi on tarpeen selvittää sitä erityisesti alueella, jolla aloitetaan uutta toimintaa. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Turvetuotanto on heikentänyt Nerkoonjärven tilaa ja sen vuoksi lupamääräyksessä 17) luvan saaja määrätään osallistumaan Nerkoonjärvessä mahdollisesti to-

17 17 teutettaviin kunnostuksiin vesistön tilan parantamiseksi. Hakijan toiminnasta on aiheutunut haittaa Isossa Korpijärvessä, Hirvijärvessä ja Nerkoonjärven Hirvilahdessa ja hakija on velvollinen omalta osaltaan toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Asia vaatii lisäselvityksiä, minkä vuoksi luvan saaja määrätään tekemään kunnostussuunnitelma. Suunnitelma voidaan tehdä yhdessä merkintäkohdassa mainituissa päätöksissä määrättyjen vastaavien suunnitelmien kanssa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pirkanmaan ympäristökeskuksen vaatimukset tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) sekä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemisestä, kunnostuksista ja polttoaineiden säilytyksestä lupamääräyksistä 6), 7), 17) ja 9) ilmenevällä tavalla. Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset tarkkailusta ja kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 14) ja 16). Parkanon kaupungin ja ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä, pöly- ja meluhaittojen ehkäisemisestä sekä polttoaineiden säilytyksestä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 6), 7), 9) ja 14). AA:n vaatimus siitä, ettei turvetuotantoa saa lisätä on hylätty ratkaisun perustelujen kohdan Luvan myöntämisen edellytykset kohdassa ilmenevin perustein. Hänen vaatimuksensa kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). AA:n sekä CC:n, DD:n ja EE:n korvauksia koskevista vaatimuksista on todettu, ettei kuormituksen arvioida aiheuttavan korvattavaa vahinkoa, mutta haittojen ehkäisemiseksi on määrätty kalatalousmaksu ja kunnostusvelvoite lupamääräyksissä 16) ja 17). FF:n vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla ja tuotannosta poistettavista alueista päätöksen ao. kohdassa. Vaatimukset kunnostuksesta ja tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 17) ja 13). Kihniön kalastusalueen vaatimukset turpeen poistamisesta vesistöstä, turpeen vesistöön pääsyn estämisestä ja tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 17), 2) ja 14). BB:n, GG ja HH:n ym., sekä II ja JJ:n vaatimukset lietteen pääsyn estämisestä ja kunnostuksesta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 17). II:n ja JJ:n vaatimus kalanistutuksiin osallistumisesta on otettu huomioon lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla.

18 18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja niiden tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.

19 19 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana.

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Liite 2

23 Liite 3 KIRJASNEVAN JA HIRVINEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästöja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Hirvineva Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti. Vesinäytteitä otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.

24 Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä ( ) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pintaalojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskäsittelyä ja sen jälkeen. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan. Kirjasneva Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syyslokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen tekemistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan Hirvinevan mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena sen mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskäsittelyä ja sen jälkeen.

25 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.