Masarykova univerzita Filozofická fakulta. Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika. Rajageminaatio Yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masarykova univerzita Filozofická fakulta. Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika. Rajageminaatio Yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä"

Transkriptio

1 Masarykova univerzita Filozofická fakulta Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika Lucie Matušková Rajageminaatio Yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä Seminaarityö BRNO 2015

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MITÄ ON RAJAGEMINAATIO RAJAGEMINAATIOTA LAUKAISEVAT MUOTORYHMÄT e x -nominit Verbimuodot Adverbit Allatiivi, komitatiivi, translatiivi ja possessiivisuffiksi -nsa Yksittäiset sanat RAJAGEMINAATION HISTORIALLINEN TAUSTA RAJAGEMINAATION TUTKIMUKSEN HISTORIA RAJAGEMINAATION NYKYISYYS JA TULEVAISUUS LOPUKSI LYHENTEET LÄHTEET

3 1. JOHDANTO Valitsin seminaarityöni aiheeksi yhden suomen kielen sandhi-ilmiöistä rajageminaation. Tämä aihe on epäilemättä hyvin mielenkiintoinen. Rajageminaatio on yksi niistä harvinaisista tapauksista suomen kielessä, joissa ääntäminen poikkeaa oikeinkirjoituksesta. Se on ilmiö, joka selittyy kielen historiallisesta kehityksestä ja usein sanotaan sen vähittelen häviävän kielestä pois. Mutta silti se on yhä elävä ilmiö, joka jatkuvasti herättää sekä kielitieteilijöiden että maallikkoiden eli kaikkien kielenkäyttäjien huomiota. Tässä seminaarityössä haluaisin kuvailla rajageminaation ilmiönä mitä rajageminaatio on, missä se voi toteutua ja minkä takia se nykykielessä toteutuu. Lyhyesti haluaisin kertoa myös sen tähänastisesta tutkimuksesta sekä siitä, millaiset käsitykset rajagaminaatiosta tavallisella suomalaisella on ja miltä vaikuttaa ilmiön tulevaisuus. Päälähteinä käytän seminaarityössäni Ison suomen kieliopin verkkoversiota (ISK 2004), Fred Karlssonin julkaisuja rajageminaatiosta 1 vuodelta 1973 ja 1977 (Karlsson 1973; Karlsson & Lehtonen 1977a; Karlsson & Lehtonen 1977b) sekä kaksi pro gradu -tutkielmaa (Nikkinen-Piraccini 2011; Lehtimäki 2012), jotka tarjoavat ajankohtaisempaa katsausta ilmiöstä. Niiden lisäksi käytän vielä pari muuta seminaarityön lopussa olevassa luettelossa mainittua lähdettä. 1 Karlsson käyttää nimityksiä loppukahdennus (1973) ja alkukahdennus (1977)

4 2. MITÄ ON RAJAGEMINAATIO Rajageminaatiolla tarkoitetaan sellainen ilmiö, jolloin yhtäjaksoisessa puheessa seuraavan sanan alkukonsonantti tietyssä ympäristössä geminoituu. Edellisen sanan täytyy olla vokaaliloppuinen ja lisäksi se kuuluu tiettyjen sananmuototyyppien joukkoon (muotoryhmät, jotka laukaisevat rajageminaatiota; ks. tämän työn luku 3). Tämä ilmiö siis ei tapahdu jokaisen vokaaliloppuisen sanan jälkeen (ISK 2004: 34). Kuten jo ilmiön nimityksestä johtuu, rajageminaatio toteutuu rajalla. Yleisesti se on sanojen rajalla (esim. menek kotiin), mutta myös sanojen sisällä yhdyssanoissa (esim. hernekkeito), liitepartikkeleiden edellä (esim. kirjekkin) tai lainen- ja mainenadjektiivijohdinten edellä (esim. eläkelläinen; ISK 2004: 34). Rajageminaatio voi toteutua myös silloin, kun seuraava sana on vokaalialkuinen. Tässä tapauksessa kahdentuu sanojen rajalla ääntyvä glottaaliklusiili 2 (esim. anna ʔ ʔ olla; Laaksonen & Lieko 1998: 22). Iso suomen kielioppi nimittää tätä äännettä glottaaliseksi sulkeumaksi, joka voi olla rajageminaatiota laukaisevan sanan jäljessä pidentynyt (2004: 34). Vokaalialkuisen sanan edellä rajageminaatio voi totetutua myös lujana alukkeena tai voi jäädä toteutumatta (Laaksonen & Lieko 1998: 23). Suomen kielessä on kolmetoista konsonanttia, joista rajageminaatio koskee kaikkia paitsi konsonanttia ŋ. Syy, miksi ŋ jää rajageminaation ulkopuolelle, on yksinkertainen suomen kielessä ei ole ŋ-alkuisia sanoja. Toisaalta rajageminaatio sallii geminaattoja hh, jj ja vv, vaikka ne eivät esiinny sanojen sisässä (Laaksonen & Lieko 1998: 22). Rajageminaatio kuluu ns. sandhi-ilmiöihin 3. Tällaiset ilmiöt toteutuvat morfeemirajoilla yhtäjaksoisessa puheessa, silloin kun sanat ääntyvät perätysten ilman taukoa (ISK 2004: ks. täältä). Tauon jälkeen rajageminaatio ei esiinny, vaikka sille olisi edellytyksiä. 2 Glotaaliklusiili on konsonantti, joka ääntyy siten, että äänihuulet muodostavat kurkunpäässä samanlaisen sulkeuman kuin huulet p:tä äännettäessä. (Laaksonen & Lieko 1998: 22) Glotaaliklusiilin tutkimuksesta ks. Karlsson & Lehtonen 1977: Paitsi rajageminaatiota siihen kuuluu esimerkiksi assimilaatio tai erilaiset äänteiden katoamistapaukset

5 Rajageminaatio vertautuu muihin suomen kielen geminaatioihin yleisgeminaatioon 4 sekä sen jatkoilmiöihin, itämurteiden 5 ja lounaismurteiden 6 erikoisgeminaatioon. Kaikissa ilmiöissä on kyse yhden konsonantin muuttumisesta geminaataksi 7, vaikka Ison suomen kieliopin mukaan kyse ei ole täydestä kahdentumisesta vaan eriasteisesta keston pitenemisestä tietyissä ympäristöissä (ISK 2004: 34). Rajageminaatio on yksi niistä harvinaisista tapauksista suomen kielessä, joissa ääntäminen poikkeaa kirjoituksesta, koska rajageminaatiota kirjoitetuissa teksteissä oikeinkirjoituksen mukaan ei merkitä. Näin sittenkin ei ollut aina vielä 1800-luvulla (varhaisnykysuomen kaudella ja nykysuomen alkuvuosikymmeninä) rajageminaatiota merkittiin teksteissä ainakin seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentumisella, h-, k- ja c-konsonantein sekä merkein ja (Nikkinen-Piraccini 2011: 78). Rajageminaation merkinnän puuttuminen nykysuomen oikeinkirjoituksesta voi olla myös syy, miksi ei-äidinkielisten puhujien puheessa rajageminaatio (usein) ei esiinny. Heille nimenomaan opetetaan, että suomea äännetään niin kuin kirjoitetaan (Nikkinen-Piraccini 2011: 52). Edellä kuvattuun ilmiöön viitataan myös muilla nimityksillä kuin rajageminaatiolla. Jotkut niistä kuuluvat nykyisestä näkökulmasta historiaan, jotkut taas elävät edelleen ja monet tutkijat sekä tavalliset kielenkäyttäjät käyttävät niitä 8. Yleisesti ilmiöön viitataan myös nimityksillä loppukahdennus, alkukahdennus ja jäännöslopuke, joista loppukahdennus on Ison suomen kieliopin mukaan tavallisin ja perinteinen nimitys 9 (ISK 2004: 34). Muut nimitykset, joilla viitataan/viitattiin edellä kuvattuun ilmiöön, ovat loppuhenkonen, rajapidennys, rajakahdennus, (loppu)aspiraatio, alkukahdentuminen sekä alkukonsonantin kahdentuminen Yleisgeminaatio (koskee kaikkia konsonantteja) tapahtuu, jos kyseisen konsonantin edellä on lyhyt painollinen tavu ja sen jäljessä on pitkä vokaali tai diftongi (Lehikoinen 1995: 124). 5 Itämurteiden erikoisgeminaatio (koskee kaikkia konsonantteja) tapahtuu, jos kyseisen konsonantin jäljessä on pitkä vokaali tai diftongi (Lehikoinen 1995: 126). 6 Lounaismurteiden erikoisgeminaatio (koskee konsonantteja k, p, t ja s) tapahtuu, jos kyseisen konsonantin jäljessä on pitkä vokaali tai diftongi, vaikka tämä on usein lyhentynyt. Geminaatio ei tapahdu, jos kyseisen konsonantin edellä on toinen klusiili (k, g, p, b, t, d), h tai s (Lehikoinen 1995: 126). 7 Geminaatta on pitkä konsonantti, joka jakautuu kahden tavun osalle (Penttilä 1963: 21). 8 Jotkut tavallisista kielenkäyttäjistä tosin viittaavat rajageminaatioon myös niillä nimityksillä, joita kielitieteilijät pitävät väärinä (Nikkinen-Piraccini 2011: 24 39). 9 Nimityksistä tärkemmin ks. tämän työn luku Nimityksiä keräsin seuraavista julkaisuista: Iso suomen kielioppi (2004), Suomen kielioppi (Penttilä 1963), Mitä suomen loppukahdennus on? (Karlsson 1973), Keskustelua hernekeitosta (Nikkinen-Piraccini 2011) ja Jäännöslopukkeen toteutuminen nykysuomessa kyselytestimenetelmän avulla tarkasteltuna (Lehtimäki 2012)

6 3. RAJAGEMINAATIOTA LAUKAISEVAT MUOTORYHMÄT Rajageminaatiota laukaisevia muotoryhmiä on suomen kielessä todella paljon, mutta niiden lukumäärä eroaa tutkijasta toiseen. On myös todettavaa, että jotkin niistä ovat rajageminaatiolle alttiimpia kuin muut (Nikkinen-Piraccini 2011: 15). Kaikille niille ryhmille on kuitenkin yhteistä se, että niiden jäsenten jäljessä voi toteutua rajageminaatio (Karlsson & Lehtonen 1977b: 321). Niihin muotoryhmiin kuuluvien morfeemien lopussa on kielen historiallisen kehityksen takia jäänyt ns. jäännöslopuke 11. Se on jälki myöhäiskantasuomen loppukonsonantista, joka oli kadonnut ja sen asemassa jäi nykysuomeen kyseinen rajageminaatiota laukaiseva jäännöslopuke (Lehtimäki 2012: 5). 12 Jäännöslopuke on abstrakti yksikkö, kielitieteessä sitä merkitään pienellä rivinylisellä x -kirjaimella (esim. vene x ). Rajageminaatiota laukaisevia morfeemeja voidaan sen mukaan nimittää x-morfeemeiksi (Laaksonen & Lieko 1998: 22 23). Jäännöslopuke reaalistuu eri äänneympäristöissä erilaisina konsonantteina (Laaksonen & Lieko 1998: 22) ja sen reaalistumista on mahdollista kuvata kolmella säännöllä. Jos jäännöslopukkeellisen sanan jälkeen on konsonanttialkuinen sana, jäännöslopuke toteutuu sinä konsonanttina, jolla tämä sana alkaa. Jos jäännöslopukkeellisen sanan jälkeen on vokaalialkuinen sana, jäännöslopuke toteutuu glottaaliklusiilina tai lujana alukkeena, mutta se voi jäädä myös toteutumatta. Tauon edellä jää jäännöslopuke aina toteutumatta (Laaksonen & Lieko 1998: 23). Yleisimmät rajageminaatiota laukaisevat muotoryhmät ovat Ison suomen kieliopin mukaan seuraavat: 1) yksikön 2. persoonan imperatiivi, 2) A-infiniitivi, 3) verbien kieltomuodot (paitsi konditionaalia), 4) tuote-nominien yksikön nominatiivi, 5) allatiivi, 6) 3. persoonan possessiivisuffiksi -nsa, 7) sti-adverbit, 8) nne-adverbit, 9) (i)tse-adrverbit eli prolatiivi ja 10) muut yksittäiset sanat (esim. kiinni, itse). Muut ISK:n ehdottamat rajageminaatiota laukaisevat ryhmät ovat komitatiivi, TU-partisiippi, lti-adverbit ja sanat kolme ja irti, sekä epämuodollisessa puhekielessä esiintyvät aktiivin NUT-partisiipin U x -loppuinen yksikön nominatiivi ja tunnukseton MA-infinitiivin illatiivi. Lisäksi on Iso 11 Kaikki nykysuomen rajageminaatiota laukaisevat sanat eivät kuitenkaan ole alkuperäisesti jäännöslopukkeellisia, vaan niiden jälkeen rajageminaatio esiintyy analogisesti (Lehtimäki 2012: 47). 12 Historiallisesta taustasta tärkemmin ks. tämän työn luku

7 suomen kieliopissa mainittu myös harvinaisempia jopa alueellisia muotoryhmiä kuten kielteinen konditionaali, translatiivi, monikon 1. persoonan muodot sekä muita yksittäisiä sanoja (kaikki, vielä, täällä; ISK 2004: 34). Laaksonen ja Lieko taas esimerkiksi luokittelevat kaikki adverbit yhteen muotoryhmään ja edellä mainittujen adverbien lisäksi siihen ryhmään kuuluu myös ti-loppuiset adverbit (1998, s ). Muut yksittäiset rajageminaatiota laukaisevat sanat ovat vielä ori, kiiru, kai, yhä, tai, vai, luo, ympäri, eli, ohi, halki ja kohti (Karlsson 1973: 28; Karlsson & Lehtonen 1977a: 10; Lehtimäki 2012: 85). Rajageminaation toteutuminen ei riipu vain näistä laukaisevista muotoryhmistä, vaan nämä ryhmät ovat pelkkä edellytys sen toteutumiseen. Reaalistuuko jäännöslopuke rajageminaationa konkreettisessa yhtäjaksoisessa puheessa vai ei, riippuu vielä muista seikoista. Rajageminaatio on tiedostamaton prosessi ja sen reaalistuminen vaihtelee ensisijaisesti puhujasta toiseen toisen puheessa rajageminaatio esiintyy usein, toisen puheessa taas vähän. Sen lisäksi rajageminaation toteutumiseen vaikuttaa esimerkiksi koulutus- tai murretausta, kun taas iällä siihen ei ole mitään merkitystä. Rajageminaation reaalistumiseen voi vaikuttaa myös painotus tai se, onko kyseinen rajageminaatiota laukaiseva sana puhujalle tuttu ja pitääkö hän sitä omaperäisenä sanana. Rajageminaatio yleensä esiintyy useammin omaperäiseltä ja tutulta vaikuttavien sanojen jälkeen (ISK 2004: 34 ja 35; Lehtimäki 2012: 52 54). Lehtimäki käsitteli hänen pro gradu -tutkielmassaan osittain myös sitä, miten jäännöslopuke reaalistuu kielitieteilijöiden puheessa. Hänen mukaansa heidän puheessaan rajageminaatio toteutuu systeemattisemmin kuin tavallisen kielenkäyttäjän puheessa. Se johtuu luonnollisesti siitä, että kielitieteilijöille on kyseinen ilmiö hyvin tuttu ja sen takia he kenties keskittyvät enemmän sen toteutumiseen omassa puheessaan (Lehtimäki 2012: 49 52). 3.1 e x -nominit e x -nominien ryhmä on yksi tavallisimmista rajageminaatiota laukaisevista muotoryhmistä, joka helposti tulee mieleen tavallisille kielenkäyttäjillekin, joiden mielestä se on selvästi tiedostetuin (Nikkinen-Piraccini 2011: 61 71). Se on hyvin suuri muotoryhmä, - 7 -

8 johon kuuluu monenlaisilla johtimilla (-e, -nne, -ke, -Ue, -re/le, -ine) muodostettuja substantiiveja ja adjektiiveja. Tähän muotoryhmään on usein luokiteltu myös sanat kolme, itse ja viime, joiden jäljessä voi toteutua rajageminaatio, vaikka sanassa viime se ei enää esiinny (Lehtimäki 2012: 12). Valtaosa tämän muotoryhmän sanoista kuuluu tuote-taivutustyyppiin (tuote : tuotteen : tuotetta). Sanat kolme ja itse (sekä viime) kuitenkin taipuvat eri tavalla, mutta niiden lopussakin on vanhastaan jäännöslopuke. On tärkeää erottaa näitä sanoja toisten e-loppuisten nominien joukosta nalle-taivutustyypistä (nalle : nallen : nallea) koska nämä eivät ole jäännöslopukkeellisia. Nalle-taivutustyyppiin kuuluvat myös erisnimit (esim. Ville). e x -nominien muotoryhmään kuuluvat Laaksosen ja Liekon mukaan myös sanat ori ja kiiru (Laaksonen & Lieko 1988: 23). Rajageminaatio e x -nominien jäljessä hernekeitto [hernekkeitto] vene purjehtii [venep purjehtii] kolme kalaa [kolmek kalaa] itsevarma [itsevvarma] viime viikolla [viimev viikolla] 3.2 Verbimuodot Verbimuotojen ryhmäkin on suuri ja siihen kuuluu erilaisia verbinmuotoja joidenkin jäljessä rajageminaatio toteutuu yleisesti, toiset laukaisevat rajageminaatiota harvinaisemmin. Yleisimmät rajageminaatiota laukaisevat verbimuodot ovat yksikön 2. persoonan imperatiivi sekä A-infinitiivin lyhyempi muoto. Myös seuraavat preesensin kieltomuodot ovat jäännöslopukkeellisia: aktiivin/passiivin indikatiivi, aktiivin/passiivin imperatiivi ja aktiivin/passiivin potentiaali. Harvinainen on rajageminaatio preesensin kielteisen konditionaalin jälkeen, joka toteutuu lähes Hämeessä (Lehtimäki 2012: 10 11). Lisäksi jäännöslopukkeelliset voivat olla myös TU-partisiippi sekä alueellisesti monikon 1. persoonan muodot. Epämuodollisessa puhekielessä rajageminaatio voi toteutua - 8 -

9 vielä aktiivin NUT-partisiipin (josta lopussa oleva t katoaa) nominatiivin ja tunnukseton MA-infinitiivin illatiivin jäljessä (ISK 2004: 34). Tässä muotoryhmässä on tärkeää mainita, että rajageminaatio erottaa A-infinitiivin ja yksikön 3. persoonan muodot, jotka ovat kirjoitusasultaan yhtäläiset, toisistaan (ISK 2004: 34). Tämä voi olla tärkeää jopa merkityksen kannalta, mitä todistaa yksi verkkokeskustelijoista seuraavassa esimerkissä: Esim. tässä muistaakseni Volkswagenin mainoslauseessa, joka kirjoitetaan yhdellä tavalla mutta jonka voi lausua kahdella tavalla, on selvä merkitysero: Paras ajaa varmasti Jos pidentää ajaa ja varmasti -sanojen väliä ylimääräisellä v:llä, siis paras ajaavvarmasti, niin merkitys on on paras ajaa varmasti. Mutta jos sanojen välissä ei ole ylimääräistä v:tä, niin merkitys on se joka on paras, ajaa varmasti (Nikkinen-Piraccini 2011: 68) Rajageminaatio eri verbimuotojen jäljessä yks. 2. pers. imperatiivi tule kotiin [tulek kotiin] A-infinitiivi voi mennä kahville [voi mennäk kahville] akt. indikatiivi en ota lisää [en otal lisää] pass. indikatiivi ei uskota valheita [ei uskotav valheita] akt. imperatiivi älä tee sitä [älä tees sitä] pass. imperatiivi älköön tehtäkö virheitä [älköön tehtäköv virheitä] akt. potentiaali ei ehtine tulla [ei ehtinet tulla] pas. potentiaali ei oltane varmoja [ei oltanev varmoja] TU-partisiipi on saatu ruokaa [on saatur ruokaa] mon. 1. pers. verbimuoto mietimme sitä [mietimmes sitä] NUT-partisiipi kuollu mies [kuollum mies] MA-infinitiivi tuli laskee kassan [tuli laskeek kassan] 3.3 Adverbit Adverbien muotoryhmäkin on aika suuri ja koostuu erilaisista adverbeista. Siihen kuuluu (i)tse-adverbit (eli vanha prolatiivi) sekä monet latiiviset adverbit: sti-adverbit, nne-adverbit, lti-adverbit ja ti- / i-loppuiset adverbit. Tähän muotoryhmään on mahdollista - 9 -

10 luokitella myös sanoja kuten kiinni, irti, ympäri, luo tai halki, joita jotkut tutkijat mainitsevat yksittäisinä esimerkkeinä (Lehtimäki 2012: 11 12). Vaikka kaikki edellä mainitut adverbit ovat alun perin jäännöslopukkeellisia, kaikkien jäljellä kuitenkaan rajageminaatio ei enää esiinny tai esiintyy harvinaisesti (Lehtimäki 2012: 12). Rajageminaatio adverbien jäljessä (i)tse-adverbi sähkeitse ja puhelimitse [sähkeitsej ja puhelimitse] sti-adverbi runsaasti vettä [runsaastiv vettä] nne-adverbi sinne tänne mentiin [sinnet tännem mentiin] lti-adverbi paksulti voita [paksultiv voita] ti-adverbi ääneti seisova mies [äänetis seisova mies] 3.4 Allatiivi, komitatiivi, translatiivi ja possessiivisuffiksi -nsa Rajageminaatio voi toteutua myös kolmen suomen sijapäätteen jäljessä. Nämä ovat allatiivin, komitatiivin ja translatiivin päätteet. Allatiivi laukaisee rajageminaatiota yleisesti, komitatiivin jäljessä se ei ole niin yleinen ja translatiivin jäljessä rajageminaatio toteutuu vain harvinaisesti. Komitatiivi ja translatiivi laukaisevat rajageminaatiota vain possessiivisuffiksittomana (ISK 2004: 34). Rajageminaatiota yleisesti ja säännöllisesti laukaisevien muotoryhmien joukkoon kuuluu 3. persoonan possessiivisuffiksikin -nsa (ISK 2004: 34). Rajageminaatio sijapäätteiden ja possessiivisuffiksi -nsa:n jäljessä allatiivi minullekin [minullekkin] komitatiivi suurine silmineen [suurines silmineen] translatiivi uudeksi pääomistajaksi [uudeksip pääomistajaksi] possessiivisuffiksi -nsa vaimonsa kanssa [vaimonsak kanssa]

11 3.5 Yksittäiset sanat Edellä mainittujen muotoryhmien lisäksi on vielä muita yksittäisiä sanoja, jotka voivat laukaista rajageminaatiota. Nämä ovat esimerkiksi kaikki, vielä, täällä, kai, tai, vai, yhä, ohi tai kohti. 13 Joidenkuiden tutkijoiden mukaan tähän ryhmään kuuluvat myös jotkin niistä sanoista, joita tässä työssä laitoin jo edellisiin muotoryhmiin (esim. irti tai kiinni). 4. RAJAGEMINAATION HISTORIALLINEN TAUSTA Nykysuomessa rajageminaatio esiintyy kielen historiallisen kehityksen takia. Sanoihin, jotka ovat myöhäiskantasuomessa konsonanttiloppuisia, on loppukonsonantin kadottua jäänyt jäännöslopuke. Tämä ilmiö aiheuttaa nykysuomessa kyseistä rajageminaatiota. Sanojen lopuista kadonneet konsonantit ovat -k, -h, -t ja -n, joista yleisimmät ovat -k ja -h. Nykyisistä rajageminaatiota laukaisevista muotoryhmistä alun perin k-loppuisia ovat seuraavat: jotkin e x -nomineista (esim. kaste, piste, side); verbien kieltomuodot; A-infinitiivin lyhyempi muoto; possessiivisuffiksiton komitatiivi; possessiivisuffiksi -nsa; sti-, lti-, ti- ja (i)tse-adverbit; translatiivi; monet partikkelit sekä sanat mikäli ja sikäli. Jotkin e x -nomineista (esim. herne, vene, perhe, murhe) ovat taas alkuaan h-loppuisia. Sana kolme on alun perin t-loppuinen ja n taas esiintyi allatiivin päätteen lopussa (vaikka allatiivi saattaisi osittain olla k-loppuinenkin; Lehtimäki 2012: 5 6). Ensimmäinen vaihe näiden konsonanttien katoamisprosessissa oli assimiloituminen seuraavan sanan alkukonsonantin kaltaiseksi. Tätä vaihetta seurasi konsonantin täydellinen kato sanan lopusta. Kun katoamisprosessi oli päättynyt, assimilaatio ei enää ollut luonnollinen ja läpinäkyvä vaihtelu, vaan se muuttui läpinäkymättömäksi ja jopa epäluonnolliseksi. Assimilaatio muuttui toisenlaiseksi prosessiksi, jota nykyään nimitettään rajageminaatioksi. Alkuperäisestä prosessista hävisi konkreettinen vaihtelua laukaiseva pohja ja se muuttui muotoryhmänkohtaiseksi (Karlsson & Lehtonen 1977a: 79 81). 13 Näitä sanoja keräsin seuraavista julkaisuista: Iso suomen kielioppi (2004), Alkukahdennus (Karlsson & Lehtonen 1977a) ja Jäännöslopukkeen toteutuminen nykysuomessa kyselytestimenetelmän avulla tarkasteltuna (Lehtimäki 2012)

12 5. RAJAGEMINAATION TUTKIMUKSEN HISTORIA Rajageminaatio kuuluu ilmiöihin, jotka jatkuvasti herättävät tutkijoiden huomiota. Fennistiikan tutkijat on tutkineet tätä sandhi-ilmiötä jo 1700-luvulta alkaen. Rajageminaation tutkimuksen alkuvaiheeseen kuuluu suurehko keskustelu ilmiön nimityksestä. Varhaiset tutkijat, kuten esimerkiksi Becker, Renvall ja Collan, nimittivät 1800-luvun aikana rajageminaatiota useimmiten aspiraatioksi tai loppuaspiraatioksi. Toiseksi vanhin nimitys on loppuhenkonen (Nikkinen-Piraccini 2011: 7). Nämä nimitykset olivat käytössä aika kauan, mutta 1950-luvulla alkoivat vilkkaat keskustelut ilmiön oikeasta nimityksestä. Nämä keskustelut saavuttivat huippunsa Virittäjälehden palstoilla vuonna Keskustelujen päähenkilöt olivat tutkijat Aarni Penttilä, Osmo Ikola ja Terho Itkonen. Penttilä ehdotti nimitystä alkukahdennus 14, joka oli hänen mielestään hyvä kuvaamaan ilmiön prosessiominaisuutta. Itkosen ehdottama oli taas termi loppukahdennus. Hän oli etsinyt nimitystä geminaatan edelliselle komponentille ja siihen nimitys loppukahdennus hänen mielestään sopi parhaimmin. Hän ei suostunut Penttilän ehdottamaan nimitykseen. Toisaalta Penttilän mielestä loppukahdennus-termillä viitataan toisenlaiseen sananrajaiseen ilmiöön, jolloin edellisen sanan loppukonsonantti pidentyy seuraavan vokaalialkuisen sanan alkuun (esim. en nole). Ikolan jäännöslopuke-termin hyväksyi Suomen Akatemian kielilautakunta jo vuonna Ikola moitti Itkosen loppukahdennusta siitä, että termiä on mahdollista käyttää sekä morfofoneemin että sen materiaalisen edustajan nimeksi, ja piti sitä epäonnistuneena, koska eräs morfononeemin materiaalisista edustajista on nolla. Toisaalta myös jäännöslopuke-termiä voidaan arvostella siitä, että yksi tämän morfofoneemin materiaalinen edustaja on nolla. Tämän keskustelun sitten ratkaisi Suomen Akatemian kielilautakunta, kun vuonna 1969 totesi alkukahdennustermin epäonnistuneeksi ja termejä loppukahdenus sekä jäännöslopuke jätti kilpailemaan keskenään (Karlsson 1973: 1 6; Nikkinen-Piraccini 2011: 7 9; Karlsson & Lehtonen 1977a: 65 67). Keskusteluun ilmiön nimityksestä palasi sitten vuonna 1973 Fred Karlsson. Omassa artikkelissaan hän käsitteli edellä mainittuja termejä teoreettiselta kannalta (tästä tärkemmin ks. Karlsson 1973) ja lopuksi totesi hyllätyn alkukahdennus-termin parhaaksi. Samassa 14 Samassa artikkelissa vuodelta 1969 Penttilä mainitsi rajakahdennus-terminkin, mutta sitä hän ei ehdottanut ensisijaiseksi ilmiön nimitykseksi (Nikkinen-Piraccini 2011: 7)

13 artikkelissaan Karlsson kuitenkin ehdotti hänen mukaansa alkukahdennusta vielä parempia termejä alkukahdentuminen tai alkukonsonantin kahdentuminen. Sen jälkeen keskustelut ilmiön nimityksestä hiljenivät vuoteen 1996 asti. Silloin Kari Suomi ehdotti rajapidennystermin, joka oli hänen mielestään edellisiä termejä parempi, koska ilmiön toteutumisessa tapahtuvaa konsonantin pidennystä ei voi kuvata kahden identtisen foneemin jonoksi. Iso suomen kieliopin julkaisemisen jälkeen (2004) on yleistynyt nimitys rajageminaatio (Nikkinen-Piraccini 2011: 7 9). Rajageminaatio on nykysuomessa yhä elävä ja kiinnostava ilmiö, mitä todistavat myös erilaiset viime vuosina julkaistut pro gradu -tutkielmat, jotka käsittelevät rajageminaatiota monenlaisista näkökulmista (Nikkinen-Piraccini 2011: 7 9; Lehtimäki 2012: 13). 6. RAJAGEMINAATION NYKYISYYS JA TULEVAISUUS Vaikka Fred Karlsson ennusti jo vuonna 1973 rajageminaation vähittelen häviävän pois suomen kielestä, se on vielä nykypäivänä yhä elävä sekä jopa produktiivinen ilmiö. Tätä todistavat esimerkiksi Jenni Nikkinen-Piraccini tai Meri Lehtimäki heidän pro gradu -tutkielmissaan vuosilta 2011 ja Karlsson sekä Lehtonen pitivät 1970-luvulla rajageminaatiota epäproduktiivisena, katoamassa olevana ilmiönä. Tämä ilmiö on heidän mukaansa idiosynkraattinen, muotoryhmäkohtainen ilmiö, joka on jopa häiritsevä, koska sillä ei enää ole luonnollista fonologista pohjaa (Karlsson & Lehtonen 1977a: 83). Sen vuoksi pyritään eliminoimaan sitä kielestä. Lehtimäki tutki pro gradu -tutkielmassaan (2012) rajageminaation esiintymistä yleispuhekielessä sekä (erityisesti) pirkanmaalaisten puhekielessä. Hänen tutkimuksensa mukaan rajageminaatio esiintyy puhekielessä hyvin yleisesti, jopa nuorempien ihmisten puhekielessä. Hänen mukaansa rajageminaatiolla on vahva asema erityisesti sti-adverbien, allatiivin, nsa-possessiivisuffiksin, verbien kieltomuotojen, A-infinitiivin, yksikön 2. persoonan imperatiivin sekä e x -nominien muotoryhmissä. Komitatiivin sekä ti- ja lti-adverbien muotoryhmissä sekä sanojen kai, vai, tai, luo ja ympäri jäljessä rajageminaation asema on muuttuva, harvinaisesti se sitten esiintyy konditionaalin sekä sanojen eli, ohi, halki

14 ja kohti jäljessä. Alkuperäisten rajageminaatiota laukaisevien muotoryhmien lisäksi rajageminaatio esiintyy analogisesti (eniten nuorempien ihmisten puhekielessä) myös TU-partisiipin jäljessä, ehdottomasti se siis ei ole vielä katoamassa (Lehtimäki 2012: 1 2, 85, 91). Myös Nikkinen-Piraccini keskittyi pro gradu -tutkielmassaan (2011) rajageminaatioon. Hän tutki, millaisia käsityksiä rajageminaatiosta on tavallisilla suomalaisilla. Ainestona hänellä oli verkkokeskustelijoiden puheenvuorot. Hänen tutkimuksensa mukaan rajageminaatio on mielenkiintoinen ja tuttu ilmiö myös tavallisille suomalaisille, vaikka he joskus sekoittavat sitä muihin sandhi-ilmiöihin sekä kvantiteetin vaihteluilmiöihin. Jotkut verkkokeskustelijoista tietävät aiheesta aika paljon, tietävät missä rajageminaatio toteutuu ja tunnistavat sitä omassa sekä toisten ihmisten puheessa. Monet heistä myös väittävät, että rajageminaation puuttuminen puheesta ärsyttää heitä. Verkkokeskustelijoiden mielestä yleisimmät ryhmät, joiden puhujista rajageminaatio puuttuu, ovat ei-äidinkieliset puhujat, hienostelijat ja uutistenlukijat sekä julkisuuden puhujat. Toisaalta Ronkaisen pro gradu -tutkielma (1997) totesi rajageminaation esiintyvän uutistoimittajien kielessä aika säännöllisesti ja yleisesti. Pari verkkokeskustelijoista mainitsi rajageminaation puuttumista myös homoseksuaalien puheesta (Nikkinen-Piraccini 2011: 24 39, 50 56, 61 71, 76 92). Karlssonin ja Lehtosen ennustuksista huolimatta viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan rajageminaatio on vielä elossa ja vaikuttaa siltä, että läheisinä vuosina se ei myöskään häviää

15 7. LOPUKSI Käsittelin tässä seminaarityössäni yhtä suomen kielen sandhi-ilmiöistä rajageminaatiota. Ensin esitin rajageminaatiota ilmiönä mitä se oikeasti on, millaisessa ympäristössä se toteutuu ja mistä sen toteutuminen nykysuomessa johtuu. Sitten keskityin lyhyesti myös rajageminaation historialliseen taustaan sekä sen tutkimuksen historiaan. Viimeisessä luvussa esittelin tuoreimpia tutkimuksia rajageminaatiosta, joiden avulla hahmottelin sen nykytilaa

16 8. LYHENTEET akt. = aktiivi esim. = esimerkiksi ks. = katso mon. = monikko ns. = niin sanottu pers. = persoona päätoim. = päätoimittaja yks. = yksikkö

17 9. LÄHTEET HAKULINEN, AULI (päätoim.) 2004: Iso suomen kielioppi (verkkoversio). Helsinki: SKS. KARLSSON, FRED 1973: Mitä suomen loppukahdennus on? Turku: Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisua. KARLSSON, FRED & JAAKKO LEHTONEN 1977a: Alkukahdennus. Näkökohtia eräistä suomen kielen sandhi-ilmiöstä. Turku: Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisua. KARLSSON, FRED & JAAKKO LEHTONEN 1977b: Alkukahdennuksen puolesta. Virittäjä 81:3, s LAAKSONEN, KAINO & ANNELI LIEKO 1998: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi. Helsinki: Finn Lectura. LEHIKOINEN, LAILA 1995: Suomea ennen ja nyt. Helsinki: Finn Lectura. LEHTIMÄKI, MERI 2012: Jäännöslopukkeen toteutuminen nykysuomessa kyselytestimenetelmän avulla tarkasteltuna. Pro gradu -tutkielma.tampere: Tampereen yliopisto. NIKKINEN-PIRACCINI, JENNI 2011: Keskustelua hernekeitosta. Verkkokeskustelijoiden käsityksiä rajageminaatiosta. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. PENTTILÄ, AARNI 1963: Suomen kielioppi. Porvoo: WSOY

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Suomen jäännöslopukkeen fonologisesta kuvauksesta

Suomen jäännöslopukkeen fonologisesta kuvauksesta Suomen jäännöslopukkeen fonologisesta kuvauksesta Juha Hurme Pro gradu -tutkielma Yleinen kielitiede Nykykielten laitos Helsingin yliopisto 2012 Aluksi Pro gradu -tutkielmani aihevalinta ehti vaihtua laudatur-seminaarin

Lisätiedot

Masarykova univerzita Filozofická fakulta. Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika

Masarykova univerzita Filozofická fakulta. Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika Masarykova univerzita Filozofická fakulta Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika Bc. Lucie Matušková Rajageminaatio yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä tavallisten kielenkäyttäjien näkökulmasta Pro gradu

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. Sanojen lyhentyminen eräiden porilaisnuorten puheessa

HELSINGIN YLIOPISTO. Sanojen lyhentyminen eräiden porilaisnuorten puheessa HELSINGIN YLIOPISTO Sanojen lyhentyminen eräiden porilaisnuorten puheessa Pro gradu -tutkielma Tiina Mäkelä Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I Masarykova univerzita Filozofická fakulta Ústav jazykovědy a baltistiky Bc. Lucie Hradecká Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I podzim

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Liitepartikkelit Sisältö

Liitepartikkelit Sisältö Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Jäännöslopukkeen toteutuminen nykysuomessa kyselytestimenetelmän avulla tarkasteltuna

Jäännöslopukkeen toteutuminen nykysuomessa kyselytestimenetelmän avulla tarkasteltuna Jäännöslopukkeen toteutuminen nykysuomessa kyselytestimenetelmän avulla tarkasteltuna Meri Lehtimäki Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Lounaismurteiden passiivin toisen partisiipin ongelma

Lounaismurteiden passiivin toisen partisiipin ongelma Sananjalka 30 (1988) J. PAHIKKALA: Lounaismurteiden passiivin toisen partisiipin ongelma Suomen yleiskieleen ja enimpiin muihin murteisiin verrattuna on passiivin toinen partisiippi monessa suhteessa varsin

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

VARIAATION ESITTÄMINEN ISON SUOMEN KIELIOPIN FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN OSUUDESSA

VARIAATION ESITTÄMINEN ISON SUOMEN KIELIOPIN FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN OSUUDESSA VARIAATION ESITTÄMINEN ISON SUOMEN KIELIOPIN FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN OSUUDESSA I sossa suomen kieliopissa on otettu enemmän kantaa variaatioon kuin missään aiemmin ilmestyneessä suomen kielen fonologian

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

( )...21

( )...21 2 1.... 4 1.1.... 4 1.2.... 5 2.... 5 3.... 6 3.1.... 7 3.2.,... 7 3.2.1.... 7 3.2.2.... 8 3.2.3.... 8 3.3.... 8 3.4.... 9 4.... 9 4.1.... 9 4.2.... 9 4.3....11 4.4....11 4.5....12 4.6....15 5....15 5.1....15

Lisätiedot

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI Älä häiritse minua. Minä en häiritse ketään. Pesintäni onnistuisi, jos minua ei häirittäisi. Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat - ilmaisevat suhtautumista tekemiseen 1. Indikatiivi 2. Konditionaali

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h)

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Verkko-opetuksena Learnlinc ympäristössä alkaen ma 8.9.2008 klo 17.30-19.25 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa (200 h) verkko-oppitunteja sekä (200 h) opiskelijan

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Valintakoetehtävät 2006

Lisätiedot

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Loppukahdennuksen oppiminen

Loppukahdennuksen oppiminen Tapaustutkimus lapsen kielestä' ANNELI LIEKO 1. Yleistä Loppukahdennus kuuluu ns. sandhi- eli sananrajaisiin ilmiöihin, ja se on syntynyt kielessä aikojen kuluessa tapahtuneiden äänteenmuutosten johdosta

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä.

Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä. KKTK / J.Y-P. 1991 L I T T E R O I N T I O H J E I T A Seuraavat ohjeet ovat perinnäisestä ns. puolikarkeasta tarkekirjoituksesta vielä hiukan yksinkertaistettuja. Tätä transkriptiotapaa käytetään mm.

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î Verbien morfologia Verbien sanakirjamuoto on infinitiivi. Tämän edeltää yleensä partikkeli a: a fí olla. Romanian verbit on perinteisesti jaettu neljään konjugaatioon infinitiivin päätteen mukaan: I á:

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

TURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA

TURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA TURVEEN VAI TURPEEN? KOLMASLUOKKALAISTEN MORFOLOGISESTA TIETOISUUDESTA Katja Korpela Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2014

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet Suomen kielen variaatio 3 Murrealueet Lounaismurteet (kartta 10, murrenäytteet 1 2) Puhutaan Varsinais-Suomessa Turusta pohjoiseen ja itään. Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista.

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Derivointiesimerkkejä 2

Derivointiesimerkkejä 2 Derivointiesimerkkejä 2 (2.10.2008 versio 2.0) Parametrimuotoisen funktion erivointi Esimerkki 1 Kappale kulkee pitkin rataa { x(t) = sin 2 t y(t) = cos t. Määritetään raan suuntakulma positiiviseen x-akseliin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Puhesuomen kaksoispassiivi

Puhesuomen kaksoispassiivi Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta Hanna Jokelan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 14. huhtikuuta 2012. Vastaväittäjänä

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

Keskustelua hernekeitosta. Verkkokeskustelijoiden käsityksiä rajageminaatiosta

Keskustelua hernekeitosta. Verkkokeskustelijoiden käsityksiä rajageminaatiosta Keskustelua hernekeitosta Verkkokeskustelijoiden käsityksiä rajageminaatiosta Pro gradu -tutkielma Jenni Nikkinen-Piraccini Helsingin yliopisto Suomen kieli Maaliskuu 2011 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 1.1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

Tiedote maalausaikaneuvotteluista

Tiedote maalausaikaneuvotteluista Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein

Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein HELSINGIN YLIOPISTO YLEISEN KIELITIETEEN LAITOS KIELI-, PUHE- JA KÄÄNNÖSTEKNOLOGIAN MAISTERIOHJELMA Pro gradu -tutkielma Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein

Lisätiedot

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B. HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON -MATON PARTISIIPPI (VERBI -> ADJEKTIIVI) MITEN SE TEHDÄÄN? AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON MITEN SE TAIVUTETAAN? AJATTELEMATON AJATTELEMATONTA AJATTELEMATTOMAN AJATTELEMATTOMASSA AJATTELEMATTOMASTA

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot