Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä.
|
|
- Sakari Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KKTK / J.Y-P L I T T E R O I N T I O H J E I T A Seuraavat ohjeet ovat perinnäisestä ns. puolikarkeasta tarkekirjoituksesta vielä hiukan yksinkertaistettuja. Tätä transkriptiotapaa käytetään mm. Suomen kielen nauhoitearkiston litterointityössä. Tämä moniste on tarkoitettu Helsingin yliopiston suomen kielen opiskelijoille kenttätyön apuneuvoksi - fonetiikan kurssilla opetettujen asioiden ja suomen murteiden kurssilla esiin tulleen kertaukseksi ja muistin tueksi. On huomattava, että tarvetta myöten kieltä on joskus kirjainnettava näitä pääohjeita tarkemminkin. Kvantiteettiseikkoja 1. Konsonanttien kvantiteetti Lyhyt aste on tarkkeeton yksinäiskonsonantti (k): makaan, hakeen 'hakemaan'. Vajaalyhyt (R; pieni kaari kirjaimen päällä) tulee kysymykseen lähinnä vain lyhytalkuisia geminaattoja merkittäessä, esim. makkaan, halckeen, palvelemmaan (yleisgeminaatio); pöikkaa, halakkee (erikoisgeminaatio); voimma, tuafre (resonantin geminoituminen - ellei sitten ole suorastaan täysi geminaatta). Ylilyhyt konsonantti ( ) kirjoitetaan puoli riviä muuta tekstiä ylemmäs; tulee kysymykseen esim. tavunrajalle syntyneen siirtymääänteen kuvauksessa: jo^et, ei nä^y, halu^aa (ellei siirtymä-äännettä ole kuvattava peräti lyhyen veroisella konsonantinmerkillä!) tai sananrajan tapauksissa, kun geminaatta ei ole täydellinen: ni*" minäkö, toisinaa hyyty, pittää veisata kovemi. Puolipitkällä konsonantilla (k; tarkkeena gravis) voidaan osoittaa mm. orastavaa geminaatiota: tulee ja menee, paistetaa hauitii ja särkii. Täydessä geminaatassa (kk) on kaksi eri tavuihin (tai eri sanoihinkin) kuuluvaa yksinäiskonsonanttia: makkaan, hakkeen, palvelemmaan, pärekkatto, otap pois.
2 2. Vokaalien kvantiteetti Lyhyt aste (a) on tarkkeeton yksinäisvokaali. Ylilyhyt vokaali (jl) kirjoitetaan puoli riviä ylemmäs. Ylilyhyeksi voi joutua merkitsemään esim. svaan: jal^ka, pol ku, sil^mä t. toisin paikoin sil^mä; murretta myöten svaa voi toki olla lyhyen vokaalin veroinenkin: jalaka, pilevi. Ylilyhyttä astetta voi joutua käyttämään myös esim. pikapuheisuutta merkittäessä: s^ten 'sitten'. Puolipitkä vokaali (a; tarkkeena gravis): esim. loun. murt. kala 'kala', menemän 'menemään'; savolaistyyppinen diftonginreduktio: läeva, vei vöeta käoppaan. Pitkä vokaali kirjoitetaan kahdella vokaalinmerkillä (aa): haavi, viili, Laakaassa laaletaan 'Laukaassa lauletaan'. - Pitkää vokaalia on vasta hiljan alettu merkitä näin; ennen pituus osoitettiin puolikarkeassa transkriptiossa vokaalinmerkin päälle pannulla viivalla (ä). Ylipitkä vokaali kirjoitetaan kolmella vokaalimerkillä (aaa); voidaan tarvita joskus kuvaamaan esim. epäröintiä, miettimistä tai emfaattisuutta: voooi oolla, kyyyllä kaai, mooonta mooonta kertaa. Kvaliteettiseikkoja 1. Konsonanttien kvaliteetti Palataalinasaalin, "äng-äänteen", merkkinä on (kreikkalaisesta kirjaimistosta tähän tehtävään otettu) r^, geminaattana nj^, esim. kenkä, auringon (huom. murteittain myös aurinkon), isän kanssa. Alkuperäisen loppukonsonantin (k:n, h:n ja n:nkin) paikalla voi murteittain olla vokaalialkuisen sanan edellä laryngaaliklusiili tai ns. laryngaalinen puristussupistuma; kumpikin osoitetaan samoin, rivin tasosta nostetulla pilkulla, esim. (geminaattana:) anna' 'olla, mäne' 'ihe 'mene itse', (yksinäislaryngaalina "alukkeeksi":) anto poja 'ottoo 'antoi pojan ottaa'. Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä. Redusoitunut, vajaasti ääntyvä äänne, usein esim. loppu-n, osoitetaan kirjainmerkin alle pantavalla alas näyttävällä kulmankärjellä: isän saha, -- se loppu nyt tähän. Paikoin (etenkin loun. murt.) voi klusiili edustua nasaalin jäljessä puolisoinnillisena, ns. mediana; tämä osoitetaan G:llä, B:llä tai D:llä (käsin ne kirjoitetaan pienemmiksi, rivin pikkukirjainten kokoisiksi); esim. auringosa, mandrem Bual 'mantereen puoli'. Rauman ympäristössä voi t:n heikkoasteisena vastineena yhä kuulla soinnillista dentaalispiranttia, jonka merkki on 6^ esim. kah6eksa, täyöyttim pan vetten, vii6en kuuden korvis. Samalla seudulla myös soinniton dentaalispirantti (#): me##ä : meoän 'metsä : metsän'. Joskus voi olla oikeampaa merkitä t:n heikkoasteiseksi vastineeksi
3 suoranaisen r:n sijasta ns. "yksitäryinen r"; sen merkki on (islantilaisesta kirjaimistosta peräisin oleva) b: mahboton subenkuappa. Nämä merkit (^, b ja #) kuten muutama muukin kirjoitetaan tavallisen kirjoituskoneen tekstiin erikseen käsin. Palatalisaatio eli liudennus, kadonneen (t. säilyneenkin) jl:n tai j[:n äännevärin tarttuminen viereiseen dentaalikonsonanttiin (1, n, r, s_, t) osoitetaan konsonantin päälle (varrellisen kons:n oikealle puolen) pantavalla ns. akuutinmerkillä (= kuin ylös nostettu pilkku ilman väkästä): tul (< tuli), män, puf, sus (= regressiivinen, alkup. i^tä edeltävää konsonanttia liudentava); punanen (< punainen), hevoset (= progressiivinen, alkup. i^tä seuraavaa konsonattia liudentava). Geminaattaan osunut liudennus koskee yleensä vain alkukomponenttia: sussii 'susikin'. 2. Vokaalien kvaliteetti y-äänne kirjoitetaankin y^:llä (aikaisempien ohjeiden mukaan saksalaisella M:llä). Diftongien täysi avartuminen: nuari viaras tyämiäs (lievempi avartuminen mahd. näin: tuomi, lyönti, hieno, tietää). Loun. murt. ptrei 'päreitä', paikoin pertpelto 'peräpelto'; paikoin yläsatakuntalaismurteissa Kankoompec tai suoranaisesti Kankoompee 'Kankaanpää'. Savolaismurt. diftonginreduktion asteet: laiva " laiva " läeva läeva. Pitkän vokaalin diftogiutumisen asteet: moa moa " m^a mua. Alas osoittava kulmankärki merkitsee vokaalin normaalia suurempaa väljyyttä, ylös osoittava normaalia suurempaa suppeutta. (Kulma on niin päin kuin kielikin koverana tai kuperana vokaalia äännettäessä.) Epämääräisesti ääntyvän vokaalin yleismerkki on nurinkäännetty e (e). Tavunraja ja sananraja Jos sanan peräkkäiset vokaalit kuuluvat eri tavuihin, niin vokaalien väliin pannaan tavunrajan merkki (^; käsin kirjoitettaessa kyllä kernaasti tuota alas vietyä kaarisuljetta pienempi): lauluja, korkeaa, kola/uttaa, iso^isä. Tavunrajalle on murteittain voinut kehittyä siiriymä-äännekm: korkeaa, seudussa 'seudussa', kokkokallijo. Huom. että perusosaltaan vokaalialkuisessa yhdyssanassa tavunraja voi (murteittain) olla määriteosan loppukonsonantin edessä: entisaikaan (= enti-saikaan); tavunraja merkitään, jos se on vokaalin edessä: entis-aikaan (= entis-aikaan); Vehk^alho 'Vehka-alho' (ääntyy: Vehk-alho) " Vehkalho (ääntyy: Veh-kalho); juhannusyö Konsonanttiloppuisen sanan ja vokaalialkuisen sanan raja umpeutuu murteittain niin, että tavuraja siirtyy ed. sanan loppukonsonantin eteen. Tällainen legatoääntämys osoitetaan sanojen väliin pantavalla pikku kaarella (_): pojat_oli (ääntyy: poja-toli; vrt. ääntämykseen pojat oli), niin_aina, kun_on_ollu, kasket_alko (voidaanpa
4 joutua merkitsemään näinkin: kasket _alko " kaskett_alko). Legatoääntämykseen merkinnän puolesta kuuluva erikoistapaus on elisio (yleisin länsimurteissa): vokaalialkuista sanaa edeltävän sanan loppuvokaali heittyy ja sananraja umpeutuu, esim. poik_oli 'poika oli', vaikk_olis, (yhdyssanoissa:) vaimihminen 'vaimoihminen', heinaikaan, Vehkalho (ks. edeltä). Sanat kirjoitetaan muuten yleiskielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan erilleen tai yhteen, esim. se on; nin ko 'niin kuin'; muk ko 'muuta kuin'; Pikku^antti 'Pikku-Antti'; Kallevainaa 'Kallevainaa'. Sulkumerkit ja poistot Litteroitavaan puheeseen kuulumattomat huomautukset, lisäykset tai merkityksenselitykset pannaan tekstissä hakasulkeisiin: yksi hukka juti [= vaelsi] täälä [Porsangin seudulla] koko talven. Hakasulkeisiin pannulla huutomerkillä osoitetaan normaalista poikkeavat äänne-edustukset kuten murteenvastaisuudet tai toisaalta varmasti kuullut, harvinaistuneet mutta mahdolliset vanhan murteen mukaiset asut. Tähdennettävän kohdan alle tulee lisäksi kaksoisalleviivaus: rupes semmonej jytinä jä [!] kuhina käymää; se tapahtu mei omas kotis [!; murteenmukaisesti olisi *kois]. Puheeseen kuuluva mutta epäselvästi sanottu tai epävarmasti kuultu pannaan kaarisulkeisiin: sil_äijäl_ol kauhee kankkunej ja (se kysy) meilt viinaa. Jos sanasta ei saa mitään selkoa, niin sen sijaan pannaan sulkeisiin kaksi yhdysviivaa ( ) ja kolme ( ), jos epäselväksi jää pitempi jakso. Takeltelut yritetään kirjoittaa niin kuin ne kuullaan; tapailtu, kesken jäänyt sana lopetetaan yhdysviivaan: se va-, toiseks vanhim poika. Tahallinen, murteenmerkitsijän itsensä tarkoittama poisto (tekstin alusta, keskeltä tai lopusta) osoitetaan yleiskielen tapaan kahdella yhdysviivalla (ilman sulkeita!): syysvilla -- kuulu ollie parasta. Suora esitys ja sitä selvästi muistuttava puhejakso pannaan lainausmerkkeihin: loput juaks karkuu että x>älä mua lyä vaa&. toi sano Veittoo että 2>vähä ne rukkiita pui& sano 3-jokka vuarokausikaupalla riihellä on&. Iso vai pieni kirjain Erisnimet kirjoitetaan murretekstiin isolla alkukirjaimella: Lyyli, Veittoo, Vehkalho; Hallij Jänner rautikko ravas Kuarisverej jäätä. Nimilippuun kirjoitetaan (normaaliasun jälkeinen) nimen murreasu kuitenkin pienellä alkukirjaimella: pentin/kannas : -kankoala. - Virkkeet aloitetaan pienellä alkukirjaimella. Soinnillisten äänteiden soinnitontuminen, esim. puhunnoksen lopussa, voidaan myös osoittaa ison kirjaimen näköisillä, käsin kirjoitettaessa muun tekstin korkuisilla kirjaimilla, esim. i näetä
5 iäneem puhuttu; se oi näen sanona. - Kun murretta joutuu merkitsemään muistiin suoraan haastateltavan puheesta, ei soinnitontumista kyllä juuri ehdi huomata, eikä ilmiön pedantti osoittaminen muutenkaan liene mielekästä, jos kielenopas esim. aivan yleisesti kuiskaa sananloput. 5 Välimerkit Virkkeeksi tajuttavan puhejakson perään pannaan piste. Tässä kohdin intonaatio yleensä laskee ja virke ikään kuin valmistuu. Pisteen sijaan voi joutua panemaan kysymys- tai huutomerkin - yleiskielen sääntöjen mukaisesti. Virkkeensisäisen tauon merkkinä on pilkku. Intonaatio ei yleensä laske; tauon syynä voi olla miettiminen, hengittäminen tms. Kieliopillisessa funktiossa pilkkua ei käytetä. Jos virke jää kuin kesken, ja puhuja aloittaa toisin tai uudesta asiastakin, pannaan kesken jääneen puhunnoksen perään sekä pilkku että piste, esim. minä jo kuu^ev vanahasta olin,, minä yksinäni navetoitij jo kuu^ev vanahana. Olennaista on, että tauottomaan kohtaan ei panna välimerkkiä, ei pilkkua eikä pistettäkään. Murre-esimerkkejä voi joutua lyhentämään yhdysviivoja käyttäen (ks. edeltä poistot). Lausepaino Vahva lausepaino osoitetaan sanan eteen pantavalla lainausmerkkien näköisellä pystyviivaparilla (^), keskivahva puolilainausmerkin näköisellä pystyviivalla Painottomat ja heikosti lausepainolliset sanat jäävät merkittä. Esim. 'minä jo "kuu^ev 'vanahasta olin,, minä "yksinäni 'navetoitij jo "kuu^-ev 'vanahana. Huom. että jos sananraja umpeutuu legatoääntämyksessa, niin painonmerkki tulee tavua aloittavan konsonantin eteen: 'ei 'täs"s_autak 'kyllä 'jotaki'n_oli"s_osattavakin. - Harjoitustyön tekijäin ei tarvitse merkitä lausepainoa. Haastattelijan repliikit kirjoitetaan haastattelua litteroitaessa normaalilla kirjoituksella, mutta niitä ei silti muuteta yleiskielisiksi (tarvittaessa käytetään esim. liudennuksen merkkiä). Esim. N. N.: Oliko... Minkäs aikaan se pellava, nyk kylyvettiinkän onko tiatoo teitillä?
6 Kirjallisuutta Suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen esittelee E. N. Setälä v "Finnisch-ugrische Forschungen" -aikakauskirjan avauskirjoituksessa. Tähän järjestelmään pohjaava ns. puolikarkea merkintätapa kehittyi ja yleistyi etenkin suomen murteiden sanakirjahankkeen edetessä; transskriptio-ohjeet kirjasi Terho Itkonen "Nimestäjän oppaaseen" v Ohjeita on jonkin verran täydennetty Itkosen "Muoto-opin keruuoppaassa" ja Suomen kielen nauhoitearkiston toimintaa esittelevässä Jaakko Yli-Paavolan kirjasessa "Vuosikymmen kielennauhoitusta". Kirjaan "FU-transkription yksinkertaistaminen" (Castrenianumin toimitteita 7) on Terho Itkonen laatinut suomen osuuden. Hän käsittelee samoja asioita tarkemmin tekstijulkaisussaan "Kuoreveden ja Keuruun murretta". Nauhoitearkiston litterointityössä, "Suomen kielen näytteitä" -sarjan edetessä, on murteenmerkintä hioutunut tässä monisteessa esitettyjen ohjeiden mukaiseksi. Antti Sovi järven ja Reino Peltolan toimite "Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus" esittelee koko transkriptioaparaattimme ja tärkeimmät fonetiikan oppisanat muttei määrittele kokoavasti eri merkintätarkkuuksia. Tietoa muistakin transkriptiosysteemeistä saa esim. Jaakko Lehtosen vihkosta "Foneettisen kirjoituksen opas".
Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
Lisätiedot» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
LisätiedotProminenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotSuomen kielen variaatio 3. Murrealueet
Suomen kielen variaatio 3 Murrealueet Lounaismurteet (kartta 10, murrenäytteet 1 2) Puhutaan Varsinais-Suomessa Turusta pohjoiseen ja itään. Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista.
LisätiedotTavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4
1 Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2 Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen.
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
Lisätiedot1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotTAHROJEN POISTO ADOBE PHOTOSHOP ELEMENTS 6:N AVULLA
TAHROJEN POISTO ADOBE PHOTOSHOP ELEMENTS 6:N AVULLA 16.2.2015 ATK Seniorit Mukanetti ry / Kuvakerho 2 Tahrojen poisto Photoshop Elements 6:n avulla Valokuviin tulee vuosien kuluessa usein pieniä tahroja
LisätiedotSuomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
LisätiedotFUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN
FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN Saat kuvapohjan painamalla @-näppäintä tai Insert/Graph/X-Y-POT. Kuvapohjassa on kuusi paikanvaraaja: vaaka-akselin keskellä muuttuja ja päissä minimi- ja maksimiarvot pystyakselin
LisätiedotSSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotEsko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja
Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotKenguru 2017 Student lukio
sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saa 3, 4 tai 5 pistettä.
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotKURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) KURR KURR Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET R-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotKAKSI MURREKIRJAA SAVON MAAKUNNASTA
si vuonna 1981 perustettiin Svenska Tornedalingars Riksförbund Tornionlaaksolaiset (STR T) vaalimaan meänkielistä kulttuuria, ja vuonna 1988 perustettiin vielä Tornionlaakson Akadeemi (Meän akateemi),
Lisätiedot3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA
SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotLuku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko
Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa
LisätiedotVARHENNETUN KIELENOPETUKSEN MALLEJA JA KÄYTÄNTEITÄ HELSINGISSÄ
VARHENNETUN KIELENOPETUKSEN MALLEJA JA KÄYTÄNTEITÄ HELSINGISSÄ Tiia Thurén, luokanopettaja, englanninopettaja Kulosaaren ala-aste, Helsinki 30.1.2019 VARHENNETTU KIELENOPETUS HELSINGISSÄ Useissa kouluissa
LisätiedotSuomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat
Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotTässä osassa ei käytetä laskinta. Selitä päätelmäsi lyhyesti tai perustele ratkaisusi laskulausekkeella, kuviolla tms.
OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Selitä päätelmäsi lyhyesti tai perustele ratkaisusi laskulausekkeella, kuviolla tms. 1. Mikä on suurin kokonaisluku, joka toteuttaa
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotMARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura
Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
LisätiedotLÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN
LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää
Lisätiedot1.2 Kulma. Kulmien luokittelua. Paralleeliaksiooma
1.2 Kulma. Kulmien luokittelua. Paralleeliaksiooma Pisteen, suoran ja tason avulla lähdetään muodostamaan uusia geometrian käsitteitä. Jos suora sahataan (keskeltä!!) poikki ja heitetään toinen puoli pois,
LisätiedotKatsauksia. Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta'
Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta' Siperian kielten tutkimuksen ongelmia Minkä tahansa kielen äänneopin tutkimuksessa on ennen pitkää ratkaistava kysymys siitä, miten asianomaista
LisätiedotLAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
Lisätiedotz 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2
BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
Lisätiedot1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.
KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota KAKSI välilyöntiä (SEURAA ALUEMERKINTÄÄ) 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/4+^2 3 4+ 2 Kirjoita muuten sama, mutta ota KAKSI välilyöntiä (SEURAA ALUEMERKINTÄÄ) 4:n jälkeen 3/4 +^2 3 + 4 2 Kopioi
LisätiedotKirjoita yhdyssanat "väärin"
Kirjoita yhdyssanat "väärin" Muista tarjota Mankelille yhdyssanat "väärin" eli yhdysosat erikseen kirjoitettuna ja muuta ne normaaliasuun vasta, kun ne ovat käyneet hyväksyttävästi mankelin läpi: Jänö
LisätiedotVÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen
VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
LisätiedotKappale 2 Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 19 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 20 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Abdi: Hei, kuka sinä olet? Joonas: Minä olen Joonas
LisätiedotDatatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
LisätiedotKIELI JA KIRJOITUSTAPA
LINJAUKSET LUKUUN 1 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN ATTRIBUUTTIEN MERKITSEMISEN YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET KOHTAAN 1.4 KIELI JA KIRJOITUSTAPA "Vanhojen painettujen aineistojen osalta noudatetaan kohdan
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotKappale 2. Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
Lisätiedot2 Suomen kielen äänteet
1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle
LisätiedotTEKSTINKÄSITTELYTEHTÄVIÄ, OSA 1
TEKSTINKÄSITTELYTEHTÄVIÄ, OSA 1 1 Perustekstejä Tehtävän tarkoituksena on varmistaa tietty perusosaaminen tekstinkäsittelystä sekä lisäksi tässä tulee mukaan myös hiukkasen suomen kielen oikeinkirjoitustakin.
LisätiedotSuullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
Lisätiedotlk langan kierto pp3 pitkä pylväs (3 lk) hy hyppää yli
Cosmic Cal Osa 4 Tekijänoikeus: Helen Shrimpton, 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Malli ja ohje: Helen www.crystalsandcrochet.com Lankasponsori: Stylecraft yarns Ohjeessa käytetään suomenkielistä virkkaustermistöä.
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen 10.8.1998 28.12.1999 KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN
1 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen 10.8.1998 28.12.1999 KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN Kenttäaineistot kirjoitetaan arkistoasuun ATK:n avulla siten, että ATK-aineistoista
LisätiedotKenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)
Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
Lisätiedotpois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella.
Suuraakkoset Suuraakkoset kirjoitetaan vastaanottajan avoimeen kämmenpohjaan kirjain kerrallaan, ikään kuin päällekkäin. Kun kirjain tehdään etusormella kämmenpohjaan riittävän suurena ja sopivalla painovoimalla,
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotEnsimmäinen suomen kielen väitös Tampereella. erikoisgeminaatio. Suomalaisen Kirjallisuuden
Ensimmäinen suomen kielen väitös Tampereella MARJATTA PALANDER Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 455. Jyväskylä 1987. 308 s. Huhtikuun 25. päivänä 1987
LisätiedotMatt. 5: 21-48 Reino Saarelma
Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotTUTKINTO MUODOSTUU kolme
YLIOPPILASTUTKINTO TUTKINTO MUODOSTUU: 1) PAKOLLISISTA kokeista, joita on NELJÄ Äidinkieli / suomi toisena kielenä JA kolme seuraavista: - vieras kieli A- tai C-taso - ruotsi A- tai B-taso - matematiikka
Lisätiedot5. OSITTAISINTEGROINTI
5 OSITTAISINTEGROINTI Kahden funktion f ja g tulo derivoidaan kuten muistetaan seuraavasti: D (fg) f g + f Kun tämä yhtälö integroidaan puolittain, niin saadaan fg f ()g()d + f ()()d Yhtälö saattaa erota
LisätiedotHaastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?
TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotSuomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä
LIISA MUSTANOJA MICHAEL O DELL Suomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä uomessa d ja r liittyvät tiiviisti toisiinsa ainakin siinä mielessä, että suomeen kuuluu eri kielimuotoja ja murteita, jotka eroavat
LisätiedotUusia ajatuksia švaasta
Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,
Lisätiedot4.1 Kaksi pistettä määrää suoran
4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,
LisätiedotAluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö
Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotLeikitään! karoliina räty johanna saarinen 1
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja
LisätiedotLeikitään! karoliina räty johanna saarinen
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja
LisätiedotÄärellisten automaattien ja säännöllisten lausekkeiden minimointi
Äärellisten automaattien ja säännöllisten lausekkeiden minimointi Timi Suominen, Riia Ohtamaa ja Pessi Moilanen Helsinki..01 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Äärellisten automaattien
LisätiedotTästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina
Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85
LisätiedotHarjoituksia ELLIn korteille.
Harjoituksia ELLIn korteille. Tämän ohjeen harjoitukset on laadittu ELLIN korttien kanssa tehtäviksi. Harjoituksissa ELLIN kortteja käytetään tukena, siten että tehtävään kuuluvat kortit ovat näkyvillä.
LisätiedotHyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä
Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain
Lisätiedot2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut
2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta
Lisätiedot1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
LisätiedotGenetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN. 1. Sisältö * * Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Sivun oikeassa yläkulmasta löytyy Lisää oma tapahtumasi.
JYVÄSKYLÄN SEUDUN Sivun oikeassa yläkulmasta löytyy Lisää oma tapahtumasi. Lomakkeella voit lisätä tapahtuman tapahtumiin, harrasteisiin tai molempiin. 1. Sisältö * * Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia.
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotDiskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg
Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. (24.3-25.3) Jeremias Berg Tämän viikon tehtävien teemoina on tulojoukot, relaatiot sekä kuvaukset. Näistä varsinkin relaatiot ja kuvaukset ovat tärkeitä
LisätiedotJärvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi
Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää
LisätiedotHannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus
Perusohjeita, symbolista laskentaa Geogebralla Kielen vaihtaminen. Jos Geogebrasi kieli on vielä englanti, niin muuta se Options välilehdestä kohdasta Language suomeksi (finnish). Esittelen tässä muutaman
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotXerdacom Calendar 3.0. KatrinaXML-moottori. Opas seurakuntien Katrinakäyttäjille. Suomi EI VALMIS JULKAISTAVAKSI!
Xerdacom Calendar 3.0 KatrinaXML Tapahtumien lisääjän opas, Suomi 1 (7) Xerdacom Calendar 3.0 KatrinaXML-moottori Opas seurakuntien Katrinakäyttäjille Suomi EI VALMIS JULKAISTAVAKSI! Xerdacom Calendar
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2
Liite 9 LA2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2 Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssin
LisätiedotI-MONIKKO. Heljä Uusitalo
I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat
Lisätiedot