SISÄLLYSLUETTELO. Talouden toteutuminen Kuntavertailu... 43

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Tuloskortit Sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö... 1 Perhepalvelut... 9 Psykososiaaliset palvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Talouden toteutuminen Kuntavertailu Kuntamaisemataulut Mikkeli Hirvensalmi Ristiina Suomenniemi Organisaatio Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto

4

5 Sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi vuoden alussa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön tehtävänä on huolehtia palvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen asukkaille. Lisäksi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa Kansanterveyslain mukaiset palvelut Puumalalle v allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mukaisesti saakka, jonka jälkeen Puumalan kunnan sosiaali- ja terveystoimen toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Mikkelin palvelutuotantoyksikön vastuulle. Palvelutuotantoyksikön vastuulla on myös Mikkelin kaupungin päivähoitopalvelut. Palvelutuotantoyksikkö tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelutuotannosta huolehditaan niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Palvelutuotantoyksikön tuottamat peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palvelutuotantoyksikkö kehittää ja tuottaa palvelut yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kolmen muun palvelutuotantoyksikön, erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelusuunnitelman toteutuminen Palvelujen tuottamisen lähtökohtana on seudullinen järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset. Seudullinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa loppuvuonna. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa linjataan terveydenhuoltoon liittyvää kehittämistä. Yhteistoimintaalueen oma järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset valmistuvat keväällä Vanhusten palvelujen toimintakäsikirja hyväksyttiin vuonna. Käsikirjassa määritettiin palvelujen pääsyn kriteerit ja sisällöt. Muiden toimintakäsikirjojen hyväksyminen siirtyi vuodelle Toimintakäsikirjat määrittävät palvelujen saannin kriteerit sekä asiakasmaksut. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen käynnistyminen vaati paljon käytännön asioiden järjestelyjä Mikkelin palvelutuotantoyksikön sisällä toiminnan ja johtamisen yhteensovittamiseksi Hirvensalmen, Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kesken. Periaatteena oli kuitenkin se, että hyödynnetään jo olemassa olevia hyviä toimintakäytäntöjä. Pankalammen terveysaseman siirron suunnittelu keskussairaalaan ja samalla keskussairaalan saneeraussuunnitelma eteni. Kaavoituksen osalta työryhmä mietti saneeraukseen liittyviä kaavoituksellisia tarpeita ja samalla valmisteltiin alustavaa tilaohjelmaa. Mielenterveys- ja päihdetyön uuden toimintamallin kehittäminen aloitettiin arvioimalla nykyistä toimintamallia ja asiakkuuksien arvioinnilla. Kehittämistyössä päädyttiin linjaukseen, jonka mukaan omaa toiminnan painopistealuetta tulee kehittää oman toiminnan suuntaan ostopalvelujen sijaan. Kehittämistyö jatkuu edelleen 2013 ja tavoitteena on konkreettisen uuden toimintamallin rakentuminen Työyksiköissä otettiin käyttöön työhyvinvointisuunnitelmat ja henkilöstölle järjestettiin työelämän-pelisäännöt koulutusta. Päivähoidossa siirryttiin keskitettyyn vuorohoitoon 1.8. lukien, joka toi mukanaan merkittäviä kustannussäästöjä. Vanhuspalveluissa osastohoidon määrää vähennettiin edelleen ja osastohoidon tilalle painospisteeksi tuli tehostettu palveluasuminen ja uudenlaiset asumisen ratkaisut (mm ryhmäasuminen). Ensineuvo palvelukonseptina käynnistyi Ensineuvon toiminnassa oli koko vuoden ajan haasteita vastausaikojen suhteen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot olivat ja toteutuivat lisätalousarvioon verrattuna 106,3 %. Kaikkien toimintatuottojen kertymä oli arvioitua suurempaa. Erityisesti arvioitua paremmin kertyi tuloja kotikuntakorvauksista sekä maksutuotoista. Yhteistoimintakorvaukset olivat 18,4 m ja toteutuivat n 0,7 m alkuperäistä talousarviota suurempana. Yhteistoiminta-alueen kunnilta perittiin 355 t ennakkolaskutettua enemmän. Tuloihin myönnettiin lisämääräraha vuonna 1,6 m. Henkilöstökulut olivat 60,5 m (102,3 %) toteutuivat n. 2,4 m alkuperäistä talousarviota suurempana. Henkilöstökuluihin myönnettiin 1,0 m :n lisämääräraha. Henkilöstökustannusten ylitys johtui tilapäisen - 1 -

6 työvoiman käytön määrärahojen riittämättömyydestä. Henkilöstömenojen määrärahojen ylitys johtuu vanhusten palvelujen määräaikaisista henkilöstökuluista sekä päivähoidon henkilöstökuluista. Vaikka vanhustenhuollon määräaikaisen henkilöstön palkkakulut ylittyivät, niin sijaisten käytössä saavutettiin merkittävää tehostumista vuoteen 2011 verrattuna johtuen mm. tehotiimin käytöstä. Päivähoidon osalta edelleen jouduttiin ylläpitämään ylimääräisiä toimintayksiköitä päivähoidon suuresta kysynnästä johtuen. Palvelujen ostot olivat m (101,1 %). Palvelujen ostoon myönnettiin t :n lisämääräraha. Asiaskaspalvelujen ostojen osalta vanhustenhuollon palvelujen ostojen taso saatiin sopeutettua talousarvion määrärahoihin, mutta ylitykset johtuvat lähinnä psykososiaalisten palvelujen, lääkäripalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palvelujen määräahojen ylittymisestä. Psykososiaalisten palvelujen ostot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 4.211,9 m. Lääkäripalveluissa vuokralääkäreiden kustannukset toteutuivat talousarviossa arvioitua suurempina 1,2 m. Vuokralääkäreiden käyttö kuitenkin väheni vuoden loppuun mennessä. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 55,0 m ja toteutuivat ennakoitua 1,0 m pienempinä. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvu oli 2,8 %. Erikoissairaanhoidon osalta avohoidon kustannukset kasvoivat 1,9 % ja vuodeosastohoidon 6,0 %. Erityisesti psykiatrian avohoidon kasvu oli merkittävä 25,9 %. Sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot olivat ,3 m. Kasvua vuoteen 2011 oli 3,8 %. Palvelujen tuottamisesta koitui Hirvensalmen kunnalle n. 0,4 m talousarviossa arvioitua suuremmat kustannukset. Kustannusten nousu aiheutui lähinnä vanhustenhuollon ja perhepalvelujen arvioitua suuremmista kustannuksista. Ristiinan kunnan osalta kokonaisuudessaan kustannukset olivat 40 t arvioitua suuremmat, johtuen lähinnä terveyspalvelujen ja psykososiaalisten palvelujen kustannuksista. Suomenniemen kunnan osalta ennakkomaksuja palautettiin 51 t. Erityisesti terveyspalvelujen käyttö oli arvioitua pienempää. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Kukin tulosalue ja työyksikkö valvovat tulosyksiköidensä talousarvion toteutumista sekä asetettujen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Tämä edellyttää myös, että tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on tunnistettu ja niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään. Erityiseksi painopisteeksi nousi palveluasumisen prosessien hallinta ja erityisesti palvelujen ostojen määrää suhteessa talousarvion määrärahoihin seurattiin. Henkilöstön osalta rekrytoinnissa käytettiin kaikkien tehtävien osalta täyttölupaprosessia. Vanhusten palveluissa yhtenäistettiin sitovat palvelujen saamisen kriteerit ja toiminta järjestettiin kriteerien mukaisesti. Keskeiset toimintaprosessit määritettiin ja mallinnettiin vuoden aikana. Esimiesten tehtävänä on lisäksi valvoa, että voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä ohjeita noudatetaan. Talouden seuranta järjestettiin edelleen kuukausittain. Seurantatietojen mukaan tehdään tarvittaessa toimintaan liittyviä muutoksia. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentely on keskeinen osa sisäisen valvonnan toteuttamista. Johtoryhmät (toimialan ja tulosalueiden) kokoontuvat säännöllisesti. Toimialan johtoryhmän muistio on tärkeä viestinnän väline ja siihen kirjataan sovitut menettelytavat. Lautakuntaan vietävät asiat valmistellaan niin, että erityislainsäädännön parhaiten tunteva toimii valmistelijana ja päätösesitys laaditaan yhdessä esittelijän kanssa

7 Erityistilanteita ja kriisitilanteita varten pidetään ajan tasalla lääkintähuollon ja sosiaalihuollon valmiussuunnitelmia. Valmiussuunnitelmien päivittäminen aloitettiin. ELINVOIMA JA VETOVOIMAISUUS Strateginen päämäärä Vetovoimainen kasvukeskus Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Hyvä maine Mainekuvan parantaminen Neljän kunnan palvelutuotannon yhdistäminen vahvistaa sosiaali- ja terveystoimen edellytyksiä vastata kasvaviin haasteisiin. Kaupungin mainekuvan näkökulmasta keskeisiä sote-palveluja ovat lasten päivähoito, vanhuspalvelut ja vastaanottopalvelut Elinkeinoelämän vahvistuminen ja monipuolistuminen Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen lisää alan yritysten toimintaedellytyksiä. Palvelusetelijärjestelmän kehittämistä jatketaan yhdessä elinkeinoyhtiö Misetin kanssa. ASIAKAS JA KUNTALAINEN Hyvä taso: Yhteistoiminta-alueen vuorovaikutteiset kotisivut ovat käytössä vuoden alusta lähtien. Tyydyttävä taso: Kotisivut on käytössä, mutta sisältö vielä vaillinainen Huono taso: kotisivut eivät käytössä 1.1. Palvelutuotantoyksikön julkisuuskuvasta kootaan tietoa 1) kotisivujen 2) paikallisten tiedotusvälineiden julkaisujen 3) THL:n palveluvaa an kautta. Laaditaan yhteenveto lokakuussa. Palvelusetelillä palveluja vuoden aikana tuottaa vähintään 18 yritystä. Hyvä taso: Vuoden aikana palveluseteleitä myönnetään vähintään euron arvosta. Ensisijaisesti palvelusetelit korvaavat ostopalvelua. Tyydyttävä taso: palveluseteleitä myönnetään euron arvosta Huono taso: palveluseteleitä myönnetään euron arvosta Tyydyttävä taso: Kotisivut ovat käytössä ja sisältävät toiminnasta perustiedot. Vuorovaikutteisemmat kotisivut tehdään osana kaupungin kotisivujen uudistamista Hyvä taso: hyväksyttyjä palveluntuottajia vuoden lopussa 19. Palveluseteleitä myönnetty vuoden aikana euron arvosta Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Yhteydensaanti ammattihenkilöön, palvelutarpeen arviointi ja palvelujen saatavuus toteutuvat säädetyssä määräajassa. Sähköisiä palvelukonsepteja/asiointimahdollisuuksia lisätään SoteASPA käynnistyy maaliskuun alkuun mennessä, jolloin Etelä-Savon Ensineuvon palvelut siirtyvät osaksi ASPA:a. Hyvä taso: Puheluiden vastausprosentti % Tyydyttävä taso: vastausprosentti % Huono taso vastausprosentti alle 60 % Sote ASPA:n laajeneminen: Hyvä taso: Turvapuheluiden vastaanotto siirtyy ASPA:n tehtäväksi viimeistään lokakuussa Ikäihmisten palveluohjaus ASPA:aan sen Ensineuvon kehittämistyö on edelleen kesken. Toiminnassa oli käynnistymisvaikeuksia; esimerkiksi henkilöstöresurssissa oli vajausta. Puheluiden vastausprosentit ovat vuoden aikana vaihdelleet % välillä. Huono taso: Ensineuvon toimintaa ei laajennettu, koska ensineuvon perusresursointi vaati edelleen kehittämistä

8 käynnistyessä Suunnitelma matkojen yhdistelyn toteuttamiseksi ASPA:n palveluna valmistuu vuoden loppuun mennessä. Tyydyttävä taso: Vain osa laajentamissuunnitelmista toteutuu Huono taso: soteaspa ei laajene Asiakasosallisuus vahvistuu. Asiakasosallisuudelle tukea sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden lisäksi myös mm. Innokylä hankkeesta ja Pisteestä. Ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluita vahvistetaan kaupungin hyvinvointiohjelman linjausten mukaisesti. Lasten ja nuorten seudullinen hyvinvointisuunnitelma sisältää strategiset linjaukset hyvinvoinnin ja varhaisen tuen kehittämisessä. Hyvä taso: Sähköinen asiointimahdollisuus käynnistetään neuvolapalveluissa, ensin pilottina, Huono taso: sähköinen asiointimahdollisuus ei käynnisty Seutusoten vuorovaikutteisten kotisivujen kautta asiakasosallisuutta vahvistetaan ja tuetaan väestön itsehoitoa Vuorovaikutuksen lisäämiseksi yhteistoiminta-alueen kunnissa järjestetään yleisötilaisuuksia, 1/kunta, syyskuun loppuun mennessä Työttömien terveystarkastukset vakiintuvat osaksi vastaanoton toimintaa. Tupakkaklinikka-toiminta käynnistyy kesään mennessä. Pitkäaikaissairaiden hyvä hoitotasapaino lisää merkittävästi väestön terveyshyötyjä. Ennakkoarviointi ainakin yhden merkittävän päätöksen valmistelussa Käynnistetään seudullinen lasten ja nuorten foorumi (juniorifoorumi) osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutena. Hyvä taso: Palveluiden käyttäjien, lautakunnan jäsenten ja palvelujohtajien vuorovaikutuskanava käynnistyy keväällä. Kokoontuu vuoden aikana kolme kertaa. Kohtalainen taso: Vuorovaikutuskanava käynnistyy loppuvuodesta ja kokoontuu yhden kerran, Huono taso: Toiminta ei käynnisty. Hyvä taso: Rantakylän neuvolassa sähköinen asiointi / neuvontapalvelu. Palvelun käyttöönotossa matalan kynnyksen palveluna on ollut haasteita. Muiden toimijoiden sähköisen palvelun käyttöönotto siirtyy vuodelle Mikkeli on sitoutunut SADE ohjelman tavoitteisiin ja kehittämään sähköisen asioinnin palveluja alueellisen Hyvis asiointialustan kautta. Pienimuotoisia asiakastilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana, mutta ei keskitettyä koko seutusotea koskevaa. Työttömien terveystarkastukset toimivat Mikkelin palvelutuotantoyksikössä suunnitellusti. Lääkärillä käyntejä oli 85, hoitajalla käyntejä oli 192, joista tarkastuskäyntejä oli 144. Työttömien terveystarkastuksia on tehty Puumalassa 8, Ristiinassa 12, Hirvensalmella 9 ja Suomenniemellä Savuttomuusklinikan toiminta vakiintui osaksi terveyspalveluiden toimintaa. Toiminta jatkaa edelleen. Ei ole toteutunut Toiminta ei käynnistynyt vuoden aikana

9 Kehitetään ja otetaan käyttöön Nuorten palveluiden ja Olkkari-toiminnan toimintamalli. Hyvä taso: Toimintamallit ja prosessit kuvattu ja käytössä. Kohtalainen taso: Toimintamallit ja prosessit kehitteillä. Mahdolliset pulmat rekrytoinnissa. Huono taso: Toimintamallit eivät toteudu ja henkilöstö ei sitoudu kehittämistyöhön. Olkkarin toimijoiden prosessivalmennus toteutunut vuoden aikana. Tiimien prosesseja kuvattu. Toimintamallia kehitetty ja kehitetään edelleen. Tällä hetkellä kohtalainen taso PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyy kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kehittämishanke Terveydenhuollon toiminta ja rakenteet etenee Päivähoitopalvelujen siirto sivistyspalveluihin valmistellaan Monipuolinen kumppanuus Palvelusetelin käytön laajentamisen edellytyksenä on toimiva kumppanuus palveluja tuottavien yritysten kanssa Järjestäjähallinnon kanssa yhdessä toimien vahvistetaan kumppanuutta kolmannen sektorin kanssa mm. osallistumalla kumppanuuspöytätyöskentelyyn. Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen ja Mikkelin sosiaalipalvelut yhdistetään ja olemassa olevat hyvät käytännöt otetaan seudullisesti käyttöön. Hyvä taso: konkreettinen suunnitelma vastaanottotoiminnan ja laitoshoidon uudelleenjärjestelemiseksi valmistuu vuoden loppuun mennessä ja etenemisestä tehdään päätökset (pääterveysaseman sijainti, sairaalapaikkojen määrä ja sijainti) Tyydyttävä taso: suunnitelma valmistuu, mutta päätös toteuttamisesta ei ole tehty Huono taso: toimiva suunnitelma ei valmistu Päivähoitopalvelut siirtyy hallitusti vuoden lopussa sivistystoimen toimialalle Palvelusetelikäytäntö korvaa ostopalvelut kotihoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelu käynnistyy palveluseteliä hyödyntäen. Hyvä taso: Nimetään järjestöyhdyshenkilö huhtikuun loppuun mennessä. Solmitaan kumppanuussopimus vähintään kuuden järjestön/yhdistyksen kanssa yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen selkeyttämiseksi Tyydyttävä taso: järjestöyhdyshenkilö on nimetty ja vain kahden järjestön kanssa solmittu kumppanuussopimus Huono taso: kumppanuussopimuksia ei ole solmittu On toteutunut Tyydyttävä taso, suunnitelma on tehty, päätökset toteuttamisesta vielä kesken Päivähoito siirtyi sivistyksen toimialalle Palvelusetelikäytäntö korvannut pääosin ostoapalvelut. Vain muutama asiakas ostopalveluissa. Lautakunta tehnyt päätöksen lapsiperheiden kotipalvelun käynnistämisestä syyskuussa. Ensimmäiset setelit myönnetty tammikuussa Tyydyttävä taso, vanhuspalveluissa yhdyshenkilö on ja yhden järjestön (MLL) kanssa on tehty sopimus

10 Tuottavuuden parantaminen Aluekokeiluhakemuksen mukaisesti kehitetään palvelu-/hoitoprosesseja Yhteisten tietokantojen käyttöönotto asiakas- ja potilastietojärjestelmissä tehostaa palvelutuotantoa Uudet työkalusovellukset Sähköisten palvelukonseptien ja asiointimahdollisuuksien lisääminen. Sähköisillä palveluilla voidaan korvata henkilökohtaista asiointia ja samalla nopeuttaa yhteyden saantia ja parantaa palvelun saatavuutta. Hyvä taso: Keskeiset prosessit on määritetty ja kuvattu yhteistoimintaalueen muiden palvelutuotantoyksiköiden ja sairaanhoitopiirin kanssa ProcessGuide ohjelmistolla ja prosesseista on valittu kehittämiskohteet Tyydyttävä taso: Yli puolet prosesseista on kuvattu ja kehittämiskohteet on määritetty Huono taso: Alle puolet prosesseista on kuvattu eikä kehittämiskohteita ole valittu Yhteinen Effica-tietokanta käytössä ja Mikkelin palvelutuotantoyksikössä ProConsona monikuntamalli SAS-työpöytä käyttöön vuoden loppuun mennessä Päätös kotihoidon ohjausjärjestelmästä tehdään vuoden aikana Hyvä taso: Toimeentulotuenhakijoista (lastensuojelu) asioi sähköisesti 10 %. Kohtalainen taso: 5 % asioi sähköisesti. Huono taso: Sähköinen asiointi ei lisäänny tai vähenee. Osallistutaan Sara-hankkeeseen, jossa tavoitteena on käytettävyydeltään korkeatasoisen sähköisen palvelujärjestelmän (sähköinen asiointi, terveyden edistäminen) hallittu ja testattu käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille ja ammattilaisille Tyydyttävä taso : keskeiset prosessit on pääosin kuvattu. Prossien kuvausta hidasti ohjelmistoon liittyvät käyttöoikeusongelmat. Effica - tietokanta on käytössä. Pro Consona monikuntamalli on käytössä. SAS-työpöydän käyttöönotto eteni ja työpöytä käytössä alkuvuonna Toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutus suoritettiin syksyllä ja järjestelmä otetaan käyttöön Sähköisten toimeentulotukihakemusten määrä ei ole lisääntynyt olennaisesti. Hakemuksista noin 4 prosenttia tuli sähköisesti. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Kaupunki laatii henkilöstöstrategian. Sosiaali- ja terveystoimi suurimpana toimialana osallistuu aktiivisesti laadintatyöhön. Osaamisvaatimusten kartoittaminen palvelutuotantoyksikössä (osana yhteistoiminta-alueen prosessia), ja osaamisen kehittäminen seudulliset haasteet huomioiden. Henkilöstöstrategia laadittu vuoden loppuun mennessä. Strategia huomioi seudullisen sosiaali- ja terveystoimen haasteet. Osaamiskartoitukset toteutettu tai toteutus on aikataulutettu tulosalueittain. Yhteistoiminta-alueen yhteiseen palveluosaaja-/ tuotekehittäjäkoulutukseen osallistuu palvelutuotantoyksiköstä Kaupungin henkilöstöstrategia hyväksyttiin joulukuussa. Soten HeTy työryhmä laati strategian käyttöönottosuunnitelman vuodelle Toteutunut osittain. Koko soten osalta odotetaan Kaupungin tasolla osaamisen johtamisen vaativuusmäärittelyjä, joka alkaa helmikuussa Koulutus on edennyt suunnitellusti ja jatkuu vielä vuoden 2013 puolelle

11 Seudullisen yhteistoiminta-alueen muodostaminen ja siitä aiheutuvat muutokset tuovat haasteita työhyvinvoinnille. Työhyvinvointiin panostetaan. Ammattimainen ja innostava esimiestyö Keskeisten johtamisen välineiden käyttö (Kehityskeskustelut, osaamiskartoitus, vuorovaikutus ja viestintä, esimiesvalmennus, kannustinjärjestelmät) Johtamisessa huomioidaan esimiesten tarve saada tukea muutosten toteuttamiseen. TALOUS vähintään 13 työntekijää ja esimiestä Täydennyskoulutusvelvoite toteutuu Tulosalueilla työhyvinvointisuunnitelma laaditaan uusille tulosyksikölle toukokuun loppuun mennessä Työhyvinvointikyselyn tulokset pysyvät hyvällä tasolla. Esimiesten valmiuksia muutosten toimeenpanossa tuetaan jokaisella tulosalueella. Yhteiseen JET koulutukseen osallistuu vähintään 12 esimiestä Toteutunut. Työhyvinvointisuunnitelmat laadittu, päivitys ja seuranta vuosittain. Tulokset hyvin samankaltaiset kuin edellisessä kyselyssä. Vastausprosentti oli hieman matalampi. Tulokset huomioitu työhyvinvointisuunnitelmien laadinnassa ja päivityksessä. Säännölliset esimieskokoukset pidetty. Koulutuksiin osallistuminen toteutunut. Toteutunut, koulutus edelleen käynnissä vuoden 2013 puolelle. Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Talouden hallinta Palvelujen kustannustehokkuus, keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupungin suhteellinen asema ei heikkene Talouden toteutuman järjestelmällinen seuranta kuukausittain. Kuntamaisema työkalu on käytössä toiminnan ohjaus ja johtamisjärjestelmänä. Sen avulla tunnistetaan sekä hyvät ja kustannustehokkaat toimintamallit että keskeiset kehittämiskohteet. Hyvä taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa pysytään edullisimman kolmanneksen joukossa. Tyydyttävä taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa sijoitutaan kustannusten keskitasoon. Huono taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa noustaan kalleimman kolmanneksen joukkoon Hyvä taso: Toimielimen toimintakate toteutuu talousarvion mukaisena Tyydyttävä taso: ylitys 2 % Huono taso: ylitys yli 3 % Maisema-raportti 2011 toukokuun loppuun mennessä. Benchmarking-tiedot pohjana suunnitelmille kustannustehokkuuden parantamiseksi eri tuoteryhmissä. Hyvä taso: Keskeiset vertailuluvut paranevat Tyydyttävä taso: Pysytään edellisen vuoden tasolla Huono taso: Vertailuluvut heikkenevät Tyydyttävä taso: Vuoden 2011 toiminnan osalta kustannukset keskitasoa. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset nostavat keskimääräistä kustannustasoa. Huono taso, ylitys yli 3 %. Toimintakate ylittyi 4,8 %. Nettokustannukset kasvoivat vuodesta ,6 %. Tyydyttävä taso: Keskeiset kehittämishaasteet olivat edelleen terveyspalvelut ja mielenterveyspalvelut

12 - 8 -

13 Perhepalvelut Perhepalveluiden tulosalueen tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia ja turvata heille riittävät ja oikein kohdentuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Perhepalveluihin kuuluvat: Terveysneuvonta (neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhoito) Lapsiperheiden tukiyksikkö (varhainen tuki, lapsiperheiden sosiaalityö / lastensuojelu, perhetyö, nuorten vastaanottokoti Havurinne, nuorten tuki- ja jälkihuoltopalvelut, ennaltaehkäisevä päihdetyö, perheoikeudelliset palvelut, nuorten palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, neuvolapsykologin ja puheterapian palvelut ). Päivähoito (päiväkodit, perhepäivähoito/kunnallinen sekä yksityinen, leikkitoiminta, esiopetus, erityispäivähoito ja kotihoidontuki) Mikkelin kaupungin osalta Palvelusuunnitelman toteutuminen Perhepalveluiden seudullinen toteutus käynnistyi. Tavoitteena on, että lakisääteiset perhepalvelut pystytään tuottamaan tasalaatuisesti kaikille yhteistoiminta-alueen asukkaille. Kaupungin palvelustrategia ohjaa perhepalveluiden Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuotantotapaa ja palveluverkkoa koskevia ratkaisuja. Palveluja kehitetään ja toteutetaan seudullisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Perhepalveluiden toimintakäsikirjaa on työstetty seudullisesti. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma muodostaa strategisen linjauksen johdonmukaiselle toiminnalle lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen lähtökohtana. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun myöntämisen kriteerit vahvistettiin ja palvelua on tuotettu sekä ostopalvelun että palkatun oman työntekijän avulla. Palvelusetelin avulla palvelua tuotetaan vuoden 2013 alusta. Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamallin jalkauttamista on terävöitetty edelleen. Varhaisen tuen käsikirja päivitettiin syksyn aikana. Erityyppisiä ryhmätoimintoja on järjestetty vanhemmille, lapsille ja nuorille, kuten esimerkiksi vanhemmuuden tuen, masentuneiden äitien, lasten ja nuorten ryhmät Lähemäkitalolla perhetyön ja päivähoidon yhteistyönä ja lasten kehityksen tukiyksikössä, lastensuojelussa ja Nuorten palvelukeskus Olkkarissa eri tahojen yhteistyönä. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa tehtiin kumppanuussopimus varhaisen tuen työhön. Olkkarin toimintamallia ja prosesseja matalan kynnyksen palveluna kehitettiin koko vuoden ajan. Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköiden sekä perheoikeudelliset palvelut laajenivat kattamaan koko Mikkelin palvelutuotantoyksikön kunnat. Lisäksi lastensuojelun sekä perheoikeudelliset palvelut tuotettiin Pertunmaan kunnalle. Perhepalveluissa on kouluttauduttu suunnitelmallisesti toimiva lapsi ja perhe työmenetelmäkoulutukseen. Koulutus koostuu lapset puheeksi, neuvonpito ja perheinterventio kokonaisuuksista. Asetusta neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on toteutettu terveysneuvonnassa. Haasteena on kuitenkin ollut lääkäripalveluiden toteutuminen opiskeluterveydenhuollossa. Seudullisen sosiaalipäivystyksen toimintaa kehitettiin edelleen niin, että vuoden 2013 alusta lähtien osa nuorten vastaanottokoti Havurinteen ohjaajista toimivat etupäivystäjinä virka-ajan ulkopuolella. Kuntien sosiaalityöntekijöistä osa toimii takapäivystäjinä edelleen. Lisäksi turvakoti on mallinnettu toimivan Havurinteen ja sosiaalipäivystyksen kokonaisuuden yhteydessä kesästä 2013 lähtien. Viola ry:n kanssa rakennetaan kumppanuussopimus osaksi tätä kokonaisuutta. Toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Lastensuojelu on mukana innovatiivisissa hankinnoissa, jossa palveluntuottajien kanssa yhdessä pidettiin kaksi kumppanuuspäivää lastensuojelupalveluiden vaikuttavuuden ja hankinnan kehittämiseksi. Hankintaprosessi toteutettiin neuvottelumenettelyllä ja tarjouspyynnöt ja hankintapäätökset tapahtuvat kevään 2013 aikana. Etelä-Savon lastensuojelun erityisyksikön toiminta mallinnettiin ja päätettiin käynnistettävän vuoden 2013 alusta. Yksikkö keskittyy perhehoidon ja tukiperhetyön kokonaisuuteen. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö hallinnoi kokonaisuutta. Mukana olevia kuntia Mikkelin lisäksi ovat Kangasniemi, Pertunmaa, Puumala, Hirvensalmi, Juva, Rantasalmi ja Pieksämäki. Lisäksi Pelastakaa Lapset ry on mukana toiminnassa kumppanuussopimuksella toiminnan toteutuksessa 1, 5 työntekijän työpanokselle. Kokonaisuudessaan yksikössä työskentelee 4 työntekijää

14 Mikkelin palvelutuotantoyksikössä on määrätietoisesti kehitetty perhehoidon kokonaisuutta. Huostassa olevista lapsista reilu 70 % on sijoitettu perhehoitoon. Perhepalveluiden kokonaisuuden arjessa näkyi koko vuoden ajan varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen. Kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä työsti siirtoon liittyviä asiakokonaisuuksia. Samassa yhteydessä Mikkelin palvelutuotantoyksikössä mallinnettiin uutta organisaatiota ja päätettiin terveysneuvonta siirtää osaksi terveyspalveluita. Loput perhepalveluista ja psykososiaaliset palvelut organisoitiin yhdeksi sosiaalipalveluiden kokonaisuudeksi. Tuloskortissa kuvatut päivähoidon tavoitteet koskevat ainoastaan Mikkelin kaupungin päivähoitoa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuottavuutta parannetaan v käynnistetyn tuottavuusohjelman linjausten mukaisesti. Yhtenä kehittämiskohteena on Mikkelin päivähoidon rakenteen kehittäminen ja toimintasuunnitelman laatiminen tuleville vuosille. Vuoden aikana vuorohoito keskitettiin 1.8 alkaen Pankarannan päiväkotiin ja vuorohoitoa tarjoavat ryhmäperhepäivähoitokodit Onnimanni, Lilliputti, Torpantie sekä Oravanpesän päiväkoti tuottavat jatkossa vain päiväaikaan tapahtuvaa päivähoitoa. Ryhmäperhepäivähoitokoti Pääskynpesä kunnallisena toimintana lakkautui Toiminta jatkuu yksityisen päiväkodin toimesta. Vuorohoidon keskittäminen tuotti reilun miljoonan euron kustannusvaikutuksen vuositasolla. Vuorohoidolle laadittiin myös kriteerit ja tuntiperusteisen laskutus mallinnettiin ja suunniteltiin otettavaksi käyttöön vuoden 2013 alusta lukien asteittain ensin Pankarannan vuoropäiväkodissa. Tuottavuushankkeen tuloksena myös johtamisjärjestelmää uudistettiin. Palvelukoordinaattorit aloittivat työnsä syyskuun alusta. Kolmeen suureen päiväkotiin esitettiin kolme uutta lastentarhanopettajan vakanssia, jotta johtajat pystyivät keskittymään paremmin johtamis- ja kehittämistyöhön sekä työntekijöiden tukeen. Myös kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutukseen osallistuttiin. Päivähoidon kysyntä on kasvanut koko vuoden aikana. Pankarannan päiväkotia laajennettiin kevään aikana kahdella lapsiryhmällä ja 5 työntekijällä. Vuorohoidon keskittämisen myötä nämä yksiköt eivät syksyllä jatkaneet toimintaa. Nuijan päiväkodin alaisuuteen perustettiin Yhteiskoululle kaksi uutta lapsiryhmää. Tämän johdosta palkattiin kuusi uutta työntekijää. Lisäksi Otavan päiväkodin yhteyteen lisättiin toimintaa yhdellä ryhmällä. Samoin vuoden vaihteessa laajentui päivähoito edelleen Kalevankankaan koululle. Myös Tuukkalan päiväkodin esiopetus toteutettiin Moision koulun tiloissa, jotta päiväkotiin saatiin sijoitettua pienempiä lapsia. Emolan päiväkodin toiminta siirtyi Yhteiskoulun väistötiloihin osaksi toimintakautta ja edelleen sen jälkeen Saksalan päiväkoti. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Vuoden talousarvion mukainen toimintakate oli 32,131 milj. euroa. Toteutunut toimintakate oli 32,105 milj. euroa(99,9 %). Perhepalveluiden toimintatuotot olivat 4,48 milj. euroa (108,5 %). Tuottoja kertyi noin euroa enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Tuloja kertyi lähinnä enemmän muille kunnille myydyistä palveluista. Perhepalveluiden toimintakulut olivat 36,58 milj. euroa (100,9 %) Toimintakulut olivat noin euroa enemmän kuin käyttötaloussuunnitelmaan oli varattu. Ylitys johtui kokonaisuudessaan henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista päivähoidossa, lapsiperheiden tukiyksikössä sekä terveysneuvonnassa. Päivähoidossa henkilöstökulut ylittyivät, mutta toisaalta lapsiperheiden tukiyksikössä ne alittuivat vastaavasti. Kotihoidontuki ylittyi reilu euroa ja toisaalta sisäiset ruoka- ja puhtaanpidon kustannukset päivähoidossa alittuivat. Perhehoidon sekä avohuollon tukitoimien kustannukset ylittyivät lastensuojelussa. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Perhepalveluiden sisäinen valvonta tapahtuu hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Koko tulosalueella valvotaan strategian ja talousarvion toteutumista. Talouden, toiminnan ja henkilöstökulujen toteutumista suhteessa käyttösuunnitelmaan on seurattu tiiviisti kuukausittain ja puututtu nopeasti poikkeamiin. Raportointi tapahtui säännöllisesti kerran kuukaudessa. Esimiesten tehtävänä on seurata ja valvoa, että voimassa olevia lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia noudatetaan. Samoin seurataan, että toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokasta. Henkilöstön vastuullisuuteen ja hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan on kiinnitetty huomiota. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa. Lastensuojelussa yhteistyötä on tehty tiiviisti työterveyshuollon kanssa. Suunnitelmat työyhteisövalmennuksesta käynnistyivät

15 Henkilöstövalintojen yhteydessä on vaadittu nähtäväksi alkuperäiset todistukset. Samoin valituilta henkilöiltä on vaadittu rikosrekisteriote. Riskikartoitusten päivitys on aloitettu ja laadittu toimenpideohjelmat, toimenpiteitä seurataan. Turvallisuussuunnitelmia laaditaan ja päivitetään säännöllisesti. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty työntekijöille. ELINVOIMA JA VETOVOIMAISUUS Strateginen päämäärä Vetovoimainen kasvukeskus Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Palvelukoordinaattorit käytössä päivähoidossa / Mikkeli Lapsiperheiden kotipalvelun kokeilu käynnistyy Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi laajoissa terveystarkastuksissa. Hyvä taso: Palvelukoordinaattorit ja toimintamalli käytössä 1.2. alkaen. Kohtalainen taso: Toimintamalli käytössä loppuvuodesta. Huono taso: Toimintamalli ei toteudu vuoden aikana. Hyvä taso: Palvelusetelikokeilu käynnistyy kevään aikana ja oma kotipalvelutyöntekijä palkattu. Kohtalainen taso: Kokeilun aloittaminen viivästyy loppuvuoteen. Huono taso: Kokeilu ei toteudu ja omaa työntekijää ei palkata. Hyvä taso: Toimintatapana koko terveysneuvonnassa. Perheet saadaan motivoitua toimintatapaan. Kohtalainen taso: Toimintatapa toteutuu osittain. Huono taso: Toimintatapa ei toteudu ja perheet eivät sitoudu. Palvelukoordinaattorit saatiin valittua tehtäviin vasta huhtikuussa ja heidän sijaiset rekrytoitiin kesäkuussa. Toimintaprosessi työstettiin kevään aikana ja palvelukoordinaattorien ja toiminta käynnistyi 1.9. Oma kotipalvelutyöntekijä aloitti syksyllä. Oman toiminnan ja palvelusetelin myöntämisen kriteerit vahvistettiin seutulautakunnassa. Palvelusetelien myöntäminen tapahtuu perhepalveluohjaajan kautta ja seteli otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua tarjottiin sekä oman työntekijän että ostopalveluiden kautta koko vuoden aikana. Toteutuu osittain, valmiudet on ottaa kaikki perheet vastaan. Osa perheistä ei kuitenkaan käytä tätä mahdollisuutta. Sovittu yhteistyöstä Viola ry:n kanssa erityisesti isien huomioimiseksi perhevalmennuksessa. ASIAKAS JA KUNTALAINEN Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Käynnistetään vuorovaikutteisen sähköisen asioinnin palveluita asiakasosallisuuden vahvistamiseksi: - lasten kehityksen tukiyksikkö - Nuorten kehityksen tukiyksikkö ja nuorten Hyvä taso: Pilotit käynnistyvät ja palvelut otetaan käyttöön. Kohtalainen taso: Vain yksi piloteista toteutuu. Huono taso: Yksikään pilotti ei käynnisty ja asiakkaat eivät löydä palvelun piiriin. Rantakylän neuvolassa sähköinen asiointi / neuvontapalvelu. Palvelun käyttöönotossa matalan kynnyksen palveluna on ollut haasteita. Muiden toimijoiden sähköisen palvelun käyttöönotto siirtyy vuodelle

16 palvelukeskus Olkkari - perhesuunnitteluneuvol a ajanvaraus ja neuvontapalvelu - Rantakylän äitiys- ja lastenneuvolan ajanvaraus ja neuvontapalvelu Naisten joukkotarkastuksiin kutsuttujen mahdollisuus muuttaa ajanvaraus sähköisesti. Sähköinen toimeentulotuen asiointi lisääntyy. Päivähoidossa sähköinen esiopetushakemus käytössä. /Mikkeli Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa asetetut toimenpiteet vuodelle toteutuvat. Käynnistetään seudullinen lasten ja nuorten foorumi (juniorifoorumi) osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutena. Kehitetään ja otetaan käyttöön Nuorten kehityksen tukiyksikön ja Nuorten palvelukeskus Olkkarin toimintamalli. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden resurssointi. - Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuoll on resursseja vahvistetaan asetuksen mukaiseksi. - Varhaisen tuen palveluita lisätään lapsiperheille - Erilaisen ryhmätoiminnan järjestäminen lapsiperheille eri tahojen yhteistyönä. Hyvä taso: Sähköinen ajanvarauksen muuttaminen mahdollista ja käyntien määrä ei vähene. Kohtalainen taso: Sähköinen ajanvaraus toteutuu osittain. Huono taso: Sähköinen asiointi ei toteudu. Hyvä taso: Toimeentulotuenhakijoista (lastensuojelu) asioi sähköisesti 10 %. Kohtalainen taso: 5 % asioi sähköisesti. Huono taso: Sähköinen asiointi ei lisäänny tai vähenee. Hyvä taso: 100 % käytössä joulukuussa. Kohtalainen taso: 70 % käytössä. Huono taso: käytössä alle 70 %. Hyvä taso: Kaikki toimenpiteet toteutuvat. Kohtalainen taso: Osa toimenpiteistä toteutuu. Huono taso: Mikään toimenpiteistä ei toteudu Hyvä taso: Palveluiden käyttäjien, lautakunnan jäsenten ja palvelujohtajien vuorovaikutuskanava käynnistyy keväällä. Kokoontuu vuoden aikana 2-3 kertaa. Kohtalainen taso: Vuorovaikutuskanava käynnistyy loppuvuodesta ja kokoontuu yhden kerran, Huono taso: Toiminta ei käynnisty. Hyvä taso: Toimintamallit ja prosessit kuvattu ja käytössä. Kohtalainen taso: Toimintamallit ja prosessit kehitteillä. Mahdolliset pulmat rekrytoinnissa. Huono taso: Toimintamallit eivät toteudu ja henkilöstö ei sitoudu kehittämistyöhön. Hyvä taso: Oppilaskohtaiset vuosittaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa toteutuvat 100 %. Kouluterveydenhuollon lääkärintarkastukset toteutuvat 100 %. Tukiperheitä ja tukihenkilöitä tarjolla tietyin kriteerein lapsiperheille. Erilaiset ryhmät toteutuvat Tarvittaessa sopiva ryhmä on tarjolla. Poikkihallinnollisia prosesseja kehitetään. Kohtalainen taso: Oppilaskohtaiset vuosittaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Siirtyy vuodelle Asiakkaita ohjattu sähköisen toimeentulotuen hakemiseen. Käyttö jonkin verran lisääntynyt, mutta käyttö edelleen vähäistä. Sähköinen esiopetushakemus otettu käyttöön vuoden lopussa. Suunnitelma ollut toiminnan strategisena työvälineenä ja toimenpiteitä toteutetaan. Suunnitelman päivitys tapahtuu kevään 2013 aikana. Toiminta ei käynnistynyt vuoden 2013 aikana. Olkkarin toimijoiden prosessivalmennus toteutunut vuoden aikana. Tiimien prosesseja kuvattu. Toimintamallia kehitetty ja kehitetään edelleen. Terveydenhoitajien ja lääkärien asetuksen mukaiset tarkastukset toteutuneet neuvola-ja kouluterv.huollossa. Vajetta lääkäripalveluiden suhteen opiskeluterveydenhuollossa yhden lääkärin työpanoksen verran. Asetuksen mukaiset tarkastukset toteutuneet osittain opiskeluterv.huollossa. Erilaisia ryhmiä toteutettu lapsille, nuorille ja vanhemmille eri toimijoiden yhteistyönä

17 - Erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativille erittäin haastaville lapsille sopiva päivähoitoryhmä. - Räätälöidyt oikeaaikaiset lastensuojelun avohuollon tukitoimet. toteutuvat vähintään 80 %. Kouluterveydenhuollon lääkärintarkastukset toteutuvat vähintään 80 %. Edellä mainitut muut asiat toteutuvat osittain. Huono taso: Oppilaskohtaiset vuosittaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa toteutuvat alle 80 %. Kouluterveydenhuollon lääkärintarkastukset toteutuvat alle 80 %. Edellä mainitut muut asiat eivät toteudu. Esimerkiksi masentuneiden äitien ryhmä, vanhemmuuden tuen ryhmät eri asiakasryhmille. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Innovatiivinen palveluiden järjestäminen Perhepalveluiden seudullinen toteutus käynnistyy Lähi-, seutu- ja keskitetyt palvelut on suunniteltu ja mallinnettu. Monipuolinen kumppanuus Kumppanuuden kehittäminen yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Tuottavuuden parantaminen Päivähoidon tuottavuushankeen toimenpiteitä toteutetaan. / Mikkeli Perhepalveluiden seudulliset palvelut yhdistetään ja olemassa olevat hyvät käytännöt otetaan seudullisesti käyttöön. Kaikki ydinprosessit sekä joitakin poikkihallinnollisia prosesseja sairaanhoitopiirin ja sivistystoimen kanssa on kuvattu QPR:llä ja palvelut toteutuvat suunnitellusti lähi- tai seutupalveluna. Turvakotisuunnitelma valmistuu Kumppanuussopimuksen ja toiminnan sisällön mallinnus ja kokeilu vuoden aikana järjestön ja / tai oppilaitoksen kanssa varhaisessa tuessa. Vuoden toimenpiteet toteutuu. Perhepalveluiden toimintakäsikirjaa työstetty seudullisessa työryhmässä. Terveysneuvonnan palveluiden sisältöjä ja prosesseja työstetty terveyspalveluiden seudullisessa työryhmässä. Perhehoidon seudulliset toimintaohjeet työstetty ja vahvistettu. Ydinprosessit perhepalveluissa kuvattu. Turva-asunto / turvakoti suunniteltu olevan osa seudullisen sosiaalipäivystyksen kokonaisuutta. Seudullisen virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen etupäivystys mallinnettu käynnistyvän vuoden 2013 alusta nuorten vastaanottokoti Havurinteen ohjaajien toimesta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa tehty kumppanuussopimus. Samoin kumppanuussopimus valmisteltu ja vahvistettu Pelastakaa Lapset ry:n kanssa liittyen lastensuojelun erityisyksikön toimintaan. Päivähoito on ollut yksi sosiaali- ja terveystoimen tuottavuushankkeista. Tuottavuushanketta on viety määrätietoisesti ja suunnitellusti

18 Lastensuojelu mukana innovatiivisten hankintojen kehittämisprojektissa. Avo- ja sijaishuollon palveluissa kehitetty uudenlainen hankintamenettely ja kilpailutus koko yhteistoiminta-alueella. Yksityiset palveluntuottajat ja palveluiden käyttäjät kumppaneina kehitettäessä palveluiden hankintaa. eteenpäin. Vuodelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Palveluntuottajien kanssa pidetty kaksi kumppanuuspäivää maaliskuussa. Vaikuttavuusmittarit työstetty. Hankintailmoitus ollut Hilmassa heinä-elokuussa. Neuvottelumenettelyt valittujen palveluntuottajien kanssa käynnistyneet. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Osaava motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Perhepalveluiden osaamiskartoitukset yhteistoiminta-alueella. Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteet tukevat työyksiköiden työntekijöiden perustehtävän tekemistä, työssä jaksamista ja hyvää työilmapiiriä. Koulutussuunnitelma toteutuu koko lapsiperhepalveluissa. Toteutetaan yhteistyökäyttäytymisen arviointi joissakin työyhteisöissä ja käynnistetään työyhteisövalmennus. Osaamiskartoitukset toteutettu ja jatkotoimenpiteet suunniteltu ja toimenpiteitä toteutetaan. Hyvä taso: Työhyvinvointisuunnitelmat laadittu ja tavoitteet toteutuvat hyvin. Työtyytyväisyys pysyy tai lisääntyy vähintään tasolle 3,5. Kohtalainen taso: Työhyvinvointisuunnitelma laadittu ja tavoitteet toteutuvat osittain. Työtyytyväisyys vähintään tasolla 2,5. Huono taso: Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteet eivät toteudu tai sitä ei ole tehty. Työtyytyväisyys on alle tason 2,5. Yhtenäinen lapsiperhepalveluiden koulutussuunnitelma käytössä kaikissa yksiköissä. Hyvä taso: koulutussuunnitelman tavoitteet toteutuvat Tyydyttävä taso: koulutussuunnitelman tavoitteet toteutuvat osittain Huono taso: koulutussuunnitelmaa ei käytetä Täydennyskoulutuspäivien lkm/ työntekijä Lapsiperhepalveluissa kouluttaudutaan edelleen poikkihallinnollisesti toimiva lapsi ja perhe työmenetelmäkoulutukseen. Päivähoidossa esimiehet osallistuvat Terveysneuvonnassa tehty. Lastensuojelun osaamiskartoitusten toteuttaminen siirtyi vuodelle Työyhteisön pelisääntöjä laadittu ja päivitetty.. Koulutusta järjestetty. Työterveyshuolto ollut mukana tiiviisti tarvittaessa työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulutussuunnitelmat laadittu ja koulutuksen painopisteet valittu ja koulutukset toteutuneet. Vuoden aikana ei toteutettu uutta yhteistyökäyttäytymisen arviointia. THL:n TLP-koulutukseen osallistunut reilu 20 henkilöä ja kaksi työntekijää käynyt kouluttajakoulutuksen. Lisäksi koulutettu lapset puheeksi menetelmää eri perhepalveluiden toimijoille. Kyselyiden ja koulutuksen tulokset

19 Ammattimainen innostava esimiestyö Esimiesten osaamiskartoitukset. Esimieskoulutukset jatkuvat. Toteutetaan kehityskeskustelut. TALOUS verkostoista voimaa johtamiseen laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen. Koulutus jalkautetaan henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyn tulokset osoittavat myönteistä kehityssuuntaa. Osaamiskartoitukset toteutettu ja kehittämistarpeiden mukaiset jatkotoimet suunniteltu ja toimenpiteitä toteutetaan. Johtamisen erikoisammattitutkinnot jatkuvat ja osaamiskartoitusten pohjalta nousseet koulutustarpeet toteutuvat. Kehityskeskustelut toteutuvat suunnitellusti ja täydennyskoulutusvelvoite toteutuu. Järjestetään työnohjaus ja tarvittava muu ammatillinen räätälöity tuki työyhteisöille. on jalkautettu työyksiköihin kehittämissuunitelmien kautta ja toimenpiteitä toteutetaan. Esimiesten osaamiskartoituksia ei tehty. Jet-koulutus jatkuu edelleen. Kehityskeskustelut toteutuneet osittain suunnitellusti. Syksylle suunnitellut kehityskeskustelut siirtyneet keväälle 2013 joissakin yksiköissä. Joissakin työyksikössä tehty yhteistyökäyttäytymisen arviointi, joiden pohjalta nostettu omat henkilökohtaiset kehittämisen painopisteet vuodelle. Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa Mikkelin kaupungin perhepalvelut kuuluvat edelleen edullisimman kolmannekseen /asukas ikävakioituna. Sijaishuollon keskittäminen ja perhehoidon kehittäminen. Tuottavuusohjelman toteuttaminen päivähoidossa. /Mikkeli Perhepalvelut kuuluvat vuoden 2011 kustannusvertailussa edullisimpaan kolmannekseen. Toimintakate toteutuu talousarvion mukaisena. Keskitetty sijaishuolto mallinnettu vuoden alussa ja otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa koko yhteistoiminta-alueella. Hyvä taso: Vuoden aikana perhehoidon osuus uusista pitkäaikaisista sijoituksista on vähintään 70 %. Kohtuullinen taso: Vähintään 50 %. Huono taso: Alle 50 %. Toteutetaan aikatalutettuja toimenpiteitä. - Vuorohoidon keskittäminen isoihin päiväkotiyksiköihin. - Ryhmäperhepäiväkodit tarjoavat hoitoa klo välisenä aikana. Vuonna 2011 lastensuojelu -20,4 % alle keskiarvon, päivähoito - 5,7 % (Vuonna lastensuojelu -12,9 %, päivähoito 4,3 %). Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessa kesäkuussa lastensuojelun erityisyksikön käynnistymisen. Päätökset lastensuojelun erityisyksikön käynnistämiseksi vuoden 2013 alusta tehtiin palvelutuotantolautakunnissa ja Juvalla, Rantasalmella sekä Pieksämäellä. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä huostassa olevista lapsista on 70 % sijoitettu perhehoitoon, Ristiinassa 71 %, Hirvensalmella 75 % ja Suomenniemellä 100 % joulukuun tilanteen mukaan alkaen ympärivuorokautinen vuorohoito keskitetty Pankarannan päiväkotiin. ja vuorohoidon kriteerit vahvistettu. Ryhmäperhepäiväkodin tarjoavat

20 - Palvelukoordinaattorit käytössä - Johtamisjärjestelmä uudistettu. Esiopetuksen kokonaisuus arvioidaan jatkossa päiväaikaan tapahtuvaa päivähoitoa. Palvelukoordinaattori palkattu. Varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmää uudistettu liittyen esim. Lähemäen, Peitsarin ja Tikanpellon päiväkoteihin. samoin kuntaliitosten myötä johtamisjärjestelmää uudistettu kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudeksi

21 Psykososiaaliset palvelut Psykososiaalisen tulosalueen tehtävänä on järjestää riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelun, kehitysvammahuollon, kuntouttavan työtoiminnan, avohoidon mielenterveystyön ja asumispalvelujen, maahanmuutto- ja pakolaistyön asioissa sekä talousja velkaneuvonnan piirissä oleville asiakkaille. Palveluja tarjotaan aikuisväestölle huomioiden myös heidän perheensä ja läheisensä. Toiminnan periaatteina ovat syrjimättömyys, yhdenvertaisuus ja kumppanuus. Palvelusuunnitelman toteutuminen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen toiminta käynnistyi Psykososiaalisten palveluiden osalta lähipalvelupisteiden työntekijät ja yksiköt siirtyivät Mikkelissä toimivien yksiköiden alaisuuteen. Tämä on tuonut oman haasteensa esimiestyöhön ja johtamiseen. Vuoden aikana valmisteltiin psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirjaa ja kehitettiin yhtenäisiä seudullisia kriteereitä, prosesseja ja käytäntöjä työskennellen aktiivisesti seudullisissa työryhmissä. Kuntaliitosta suunniteltiin Ristiinan ja Suomeniemen kunnan osalta. Työpajatoiminnat siirtyivät vuoden 2013 alusta elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin. Mielenterveyskuntoutus siirtyi hallinnollisesti osaksi terveyspalveluiden mielenterveysvastaanottoa. Vuoden aikana oltiin mukana Vammais-Kastehankkeessa, Arjen mieli hankkeessa ja Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) hankkeessa. Ympäristöministeriön vetämä Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämishanke Mielen Aske käynnistyi. Mielenterveys- ja päihdetyö on ollut hajautettu kaikille tulosalueille. Vuoden aikana vahvistui näkemys, että hajautetusta mielenterveys- ja päihdetyön mallista tavoitellaan kohti yhden johtajan mielenterveys- ja päihdetyötä. Arjen mieli hankkeen tuella tehtiin Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma vuosille Tiettyjen osa-alueiden osalta suunnitelma on seudullinen. Kehittämislinjaksi valittiin nykyisen monitoimijamallin kehittäminen ja painopistealueiksi peruspalveluiden vahvistaminen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa otettiin kantaa selviämisasematoiminnan, katkaisuhoidon ja korvaushoidon kokonaisuuden puolesta. Ko. tilatarpeet huomioidaan terveysaseman ja keskussairaalan rakennus- ja peruskorjaushankkeissa. Myös ensisuojan järjestäminen huomioidaan. Yhteistyö työvoiman palvelukeskus Reitin kanssa jatkuu tiiviinä. Yhteistyö myös muiden hallintokuntien kanssa on tiivistynyt ja seudullinen näkökulma myös pitkäaikaistyöttömien osalta on huomioitu ja toimintaa pyritty yhtenäistämään. Toimeentulotukihakemusten, sosiaalityön ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat toteutuneet pääsääntöisesti siten, että palvelut on pystytty toteuttamaan lain säätämällä tavalla. Toimeentulotuen osalta ei edelleenkään ole aina onnistuttu pysymään lain mukaisissa käsittelyajoissa. Toimenpiteet tähän pääsemiskesi jatkuvat. Myös vammaispalveluiden osalta käsittelyajat ovat pidentyneet, mutta lain määräajoissa on pysytty. Avohuoltopainotteisten palvelujen kehittäminen mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluissa jatkuu. Kotona asumista tuetaan ja erilaisia kotiin tarjottavia palveluja kehitetään. Kotikuntoutuksen palveluja on pilotoitu ostaen niitä yksityiseltä palveluntarjoajalta asumispalvelun tai laitoskuntoutuksen vaihtoehtona. Tarve kaikkien asumispalveluiden kilpailuttamiselle on todettu ja kilpailutus tullaan toteuttamaan vuonna Vaalijalan kuntayhtymän Oravinmäen palvelukodin suunnitelmat ja rakentaminen etenevät. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Toimintatuotot olivat 9,2 milj. euroa ylittyen 2,9 prosentilla (TA 9,0 milj. euroa). Psykososiaalisten palveluiden tulot kertyvät noin euroa yli arvioidun. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden osalta vuokrien ja aterioiden kauttalaskutuksesta Kertyneitä tuloja ei oltu osattu riittävästi arvioida