Toimintakertomus vuodelta 2013

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Tuloskortit Tuotantolautakunta... 1 Sosiaalipalvelut... 7 Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Talouden toteutuminen Mikkelin PTY Kuntavertailu Kuntamaisemataulut Mikkeli Hirvensalmi Puumala Organisaatio Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta... 75

4

5 Tuotantolautakunta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Mikkelin seudun kuntien yhteistoiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa. Uutena kuntana yhteistoiminnan piiriin ja Mikkelin palvelutuotantoyksikköön tuli Puumala 1.1. alkaen. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö on tuottanut Puumalalle terveydenhuollon palvelut jo aikaisemmin ja palvelujen tuottamisvastuu laajeni koskemaan koko sosiaali- ja terveystoimea pois lukien erikoissairaanhoito. Mikkelin palvelutuotantoyksikön tehtävänä on huolehtia palvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntien asukkaille. Palvelutuotantoyksikkö tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelutuotannosta huolehditaan niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Palvelutuotantoyksikön tuottamat peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palvelutuotantoyksikkö kehittää ja tuottaa palvelut yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kolmen muun palvelutuotantoyksikön, erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelusuunnitelma Palvelujen tuottamisen lähtökohtana on ollut seudullinen järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset. Järjestämissuunnitelma perustuu hyvinvointiselvitykseen. Palvelutasoa ja palvelujen myöntämisen kriteerejä ohjaavat seudulliset toimintakäsikirjat, jotka on hyväksytty vuoden aikana. Mikkelin kaupungin vuonna 2011 hyväksymä palvelustrategia ohjaa edelleen tuotantotapaa ja palveluverkkoa koskevia ratkaisuja yhdessä järjestämissuunnitelman kanssa. Talouden tasapainottamisohjelmassa, joka hyväksyttiin valtuustossa vuoden aikana, on esitetty tarkennuksia palvelustrategiaan. Palvelutuotantoyksikön toimintaa ja taloutta ohjataan Maisema-työkalun avulla. Maisema-työkalun avulla laadittavat tilaustaulut sisältävät keskeiset tiedot palvelutuotantoyksikön tuottamien palveluiden volyymistä ja yksikkökustannuksista. Asiakaspalvelukeskusta (ASPA) on aikaisemmin hyödynnetty vain Ensineuvon osalta ja Ensineuvon palvelu siirrettiin terveyspalveluihin vuoden alusta. Muita sähköisiä palveluita ei ole ASPAn puitteissa otettu käyttöön. ASPAn palvelukonseptina on kilpailutettu matkojen yhdistämisen (MYK), mutta toteuttaminen siirtyi vuoden 2014 puolelle. Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuottavuutta on parannettu seuraavilla kehittämishankkeilla: - Terveydenhuollon toiminta ja rakenteet, jossa yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa kehitetään yhteistyötä ja työnjakoa. ESPER-hanke sisältää mm. suunnitelman terveysaseman tilajärjestelystä yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa - Mielenterveys- ja päihdetyön uuden toimintamallin käyttöönotto. Toimintamallia rakennetaan sekä oman toiminnan osalta että yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoitteena on luoda uusia välimuotoisia palvelumalleja ja tehostaa kotona asumista tukevia palveluja. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta valmisteltiin siten, että mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat oman kokonaisuutensa yhden johtajan alaisuudessa terveyspalveluissa. - Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen. Toimintaa kehitettiin koko kaupunkia koskevan henkilöstöstrategian pohjalta - Vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistustyötä jatkettiin ja välimuotoisten asumismallien kehittämistä. Uusi, oma 60-paikkainen asumispalveluyksikkö Vuolingonhovi aloitti toiminnan vuoden aikana. Perhehoitoa järjestämään on saatu yksi perhehoitaja, joka järjestää lyhytaikaishoitoa omaishoidettaville. Pitkäaikaishoitoa järjestämään ei ole saatu perhehoitajia. - Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto jatkuu vuodelle 2014 ja odotettu kustannussäästö näkyy vasta vuoden 2014 aikana, kun järjestelmä on käytössä koko kotihoidossa. - Sivuterveysasemien toimintatapa ja toimintarakenne arvioidaan ja päätetään toimintamallin kehittämisestä vuoden 2014 keväällä valmistuvassa palveluselvityksessä. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Alkuperäisessä talousarviossa toimintatuotot olivat 41,8 milj. euroa ja valtuusto hyväksyi lisätuloja 2,1 milj. euroa eli toimintatuotot olivat 43,9 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintatuotot ylittyivät 4,2 milj. euroa. Lisämäärärahojen lisäyksen jälkeenkin vielä yhteensä 2,1 milj. euroa. Suurimmat ylitykset alkuperäisen talousarvioon nähden olivat myyntituotoissa, jotka ylittyivät 1,5 milj. euroa. Vanhuspalveluissa kasvu 0,7 milj. euroa johtui asiakasmäärien kasvusta ja terveyspalveluissa saatiin 0,8 milj. euroa enemmän korvauksia kunnilta yhteistoimintakorvauksina ja kuntayhtymiltä. Sosiaalipalveluissa myyntituotot toteutuivat suunnitellusti. Maksutuotot ylittyivät 1,9 milj. euroa ja

6 suurin ylitys oli vanhuspalveluissa 1,9 milj. euroa. Terveyspalveluissa maksutuotot jäivät 0,3 milj. euroa alle talousarvion. Sosiaalipalveluissa ylitys oli 0,3 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuokratuotoissa vanhuspalveluissa tulot ylittyivät 0,5 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja ylitys johtui toiminnallisesta muutoksesta. Valtuuston päättämän tulojen lisäyksen jälkeen suurimmat ylitykset olivat edelleen vanhuspalveluissa 1,9 milj. euroa. Toimintamenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 206,3 milj. euroa ja ylitystä kertyi 14,1 milj. euroa. Valtuusto myönsi lisämäärärahaa yhteensä 9,6 milj. euroa ja kokonaismäärärahat olivat tämän jälkeen 215,9 milj. euroa. Lisämäärärahoista huolimatta menot ylittyivät 4,5 milj. euroa. Palveluiden ostot ylittyivät 4,9 milj. euroa (alkuperäiseen talousarvioon nähden 13,8 milj. euroa). Suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa 5,9 milj. euroa ja ensihoidon sairaankuljetuksissa 1,4 milj. euroa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutukset ylittyivät yhteensä 7,3 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostot ylittyivät mielenterveys, päihde- ja vammaispalveluiden asumispalveluissa, kuljetuspalveluissa, lastensuojelun avopalveluissa sekä laitoshoidossa yhteensä 5,6 milj. euroa. Asumispalveluissa talousarvioon varatut määrärahat eivät vastanneet palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostoon meneviä kustannuksia. Oman toiminnan käynnistäminen sekä käynnistynyt palvelurakennemuutos eivät tuottaneet tavoiteltuja kustannussäästöjä. Palveluiden piirissä olevien asiakkaiden lisäksi palveluiden piiriin tulee koko ajan myös uusia asiakkaita. Terveyspalveluissa palveluiden ostot ylittyivät 1,3 milj. euroa. Suurimmat ylitykset ensihoidon lisäksi tulivat akuuttiosastojen laboratorio- ja lääkekustannuksista. Vanhuspalveluissa ostopalvelut toteutuivat 0,7 milj. euroa arvioitua vähäisempänä. Valtuuston myöntämät lisämäärärahat ylittyivät yhteensä noin 4,5 milj. euroa. Sosiaalipalveluissa palvelujen ostot ylittyivät 2,9 milj. euroa ja kohdistuivat edelleen mielenterveys, päihde- ja vammaispalveluiden asumispalveluihin ja kuljetuspalveluihin sekä lastensuojelun avopalveluihin. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat lisämäärärahojen jälkeen 1,5 milj. euroa ja sairaankuljetukset 1 milj. euroa yhteensä 2,5 milj. euroa. Tuotantolautakunnan palvelujen ostot ylittyivät lisämäärärahoista huolimatta yhteensä 4,9 milj. euroa. Henkilöstökulujen arvioitiin ylittyvän 0,5 milj. euroa, mutta henkilöstökulut alittuivat -0,4 milj. euroa. Alitus johtui vuodenvaihteen erilliskorvaukset kirjaantumisesta vuoden 2014 palkkamenoihin sekä henkilöstösivukulujen alittumista. Varsinaisten palkkojen ylitys oli vain euroa. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät 0,1 milj. euroa. Avustuksiin varattiin 0,2 milj. euroa enemmän, mutta lisämäärärahaa ei käytetty. Talouden tasapainottaminen Sosiaalipalveluiden suurimmat kustannuspaineet ovat ostopalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisoitumista kokonaisuudeksi terveyspalveluihin on valmisteltu kuluvan vuoden aikana. Muutos toteutuu Toiminnalliset muutokset jatkuvat vuonna 2014 laajentuen yhteistyössä myös erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoite vähentää mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ostoja 30 henkilöllä ei ole toteutunut. Palveluasumisen piirissä on edelleen melkein sama määrä henkilöitä, vaikka siirtymistä raskaammasta tehostetusta palveluasumisesta onkin tapahtunut tukitoimien avulla omaan kotiin. Siirtyneiden asiakkaiden tilalle on tullut uusia asiakkaita asumispalveluiden piiriin. Yhdentoista asiakkaan kotiutusta ostopalveluista valmistellaan. Kotikuntoutuksen piirissä oli vuoden lopussa 22 asiakasta. Vanhuspalveluissa toiminnanohjauksesta saadut kustannussäästötavoitteet eivät vielä näy vuonna, koska toiminnanohjauksen käyttöönotto on viivästynyt ja pystytty pilotoimaan vain kahdella tiimialueella tietojärjestelmien takia. Terveyspalveluiden suurimmat kustannuspaineet ovat olleet ostopalveluissa (lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden osto, yhteispäivystys, ensihoito). Akuuttitoiminnan ostopalvelut aiheuttavat ylitystä (ensihoito ja yhteispäivystys), ja niihin vaikuttaminen oli varsin vaikeaa. Vuoden aikana tähän toimintaan saatiin lisämäärärahaa. Lääkäriostopalvelua vähennettiin selvästi vuoteen 2012 verrattuna. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Sosiaalipalveluissa sisäinen valvonta tarkoittaa toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus (lainsäädäntö, johtosääntö, toimintasääntö, hallintosääntö sekä muut kaupungin sisäiset ohjeet, esim. hankintaohjeet), talousarvion noudattaminen (talousseuranta kerran kuukaudessa), toiminnan tuloksellisuus sekä

7 taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyy myös riskienhallinta, esimerkiksi työssä riskien arviointi. Vanhuspalveluissa riskienhallintaa on tehty ja valvottu omaa toimintaa tehdyn valvontasuunnitelman mukaisesti ja omavalvontaohjelmien mukaisesti. Suunnitelmallisen valvonnan painopisteet ovat nousseet toiminnan riskeistä ja valtakunnan painopistealueista. Valvontamatriisiin on määritelty viranhaltija, kuka on valvontavastuussa. Seudullinen valvontatiimi on kokoontunut 2 x vuodessa ja arvioitu valvonnan kohteet. Näistä tehty erillinen yhteenvetomuistio, mikä on käsitelty seudullisessa johtoryhmässä ja aluehallintoviraston kanssa. Yhteenvedossa on suunnitelmallisen valvonnan ja epäkohtailmoitukseen perustuvat valvonnan kohteet ja tehdyt toimenpiteet. Riskien arviointia on tehty yksikkökohtaisesti 4KS- ohjelmaan. Laitos- ja asumispalveluissa kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ovat tehneet riskien arvioinnin. Terveyspalveluissa sisäinen valvonta tarkoittaa toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus (kansanterveyslaki, terveydenhuoltolaki, johtosääntö, toimintasääntö, hallintosääntö sekä muut kaupungin sisäiset ohjeet, esim. hankintaohjeet), talousarvion noudattaminen (talousseuranta kerran kuukaudessa), toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyy myös riskienhallinta, esimerkiksi työssä riskien arviointi. Tietosuojavastaava seuraa yhdessä rekisterinpitäjän kanssa tietosuojan toteutumista. Mikäli rutiini tai muussa seurannassa tulee ilmi poikkeamia, niihin reagoidaan välittömästi. Rekrytoinnissa on huomioitu hakijoiden pätevyys ja osaaminen opinto- ja työtodistuksin jo hakuvaiheessa. Pätevyyden tarkastamisessa on hyödynnetty Valviran Terhikki-rekisteriä. ELINVOIMA JA VETOVOIMAISUUS Strateginen päämäärä Vetovoimainen kasvukeskus Kriittiset menestystekijät - Hyvä maine Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Hyvä maine Kaupungin mainekuvan näkökulmasta keskeisiä sote-palveluja ovat vanhuspalvelut ja terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja niihin liittyvä Ensineuvo. Ensineuvon toiminta vakiinnutetaan ASIAKAS JA KUNTALAINEN Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Ensineuvon vastausprosentteja parannetaan. Hyvä taso: Puheluiden vastausprosentti %. Tyydyttävä taso: vastausprosentti %. Huono taso: vastausprosentti alle 60 %. Keskimääräinen vastausprosentti koko vuoden osalta on 71 % eli kohtuullinen taso on toteutunut. Kevään aikana puhelintekniikkaan tehtiin muutoksia sekä arkiaamuihin lisättiin vastaajien määrää. Kesän ja syksyn aikana vastausprosentit ovat olleet myös yli 80 %. Kriittiset menestystekijät - Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Sähköisten palvelukonseptien ja asiointimahdollisuuksien lisääminen. Sähköisillä palveluilla voidaan korvata Hyvä taso: Toimeentulotuen hakijoista asioi sähköisesti 10 %. Kohtalainen taso: 5 % asioi sähköi- Hyvä taso: toimeentulotukihakemuksista tullut sähköisesti keskimäärin 9,3 % kuukausittain

8 henkilökohtaista asiointia ja samalla nopeuttaa yhteyden saantia ja parantaa palvelun saatavuutta. sesti. Huono taso: Sähköinen asiointi ei lisäänny tai vähenee. (vaihteluväli 8,4-11,4 %). PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menestystekijät - Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Kehittämishanke Terveydenhuollon toiminta ja rakenteet etenee Lastensuojelun erityisyksikkö aloittaa toimintansa. Aluksi tärkein tehtävä on perhehoitajien rekrytointi ja koulutus yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleenorganisointi Monipuolinen kumppanuus Kehitetään kumppanuutta ostopalvelusopimuskumppaneiden kanssa. Tehostetun palveluasumisen kilpailutuksesta tehdään ratkaisu Hyvä taso: konkreettinen suunnitelma vastaanottotoiminnan ja laitoshoidon uudelleenjärjestelemiseksi valmistuu vuoden loppuun mennessä ja etenemisestä tehdään päätökset (pääterveysaseman sijainti, sairaalapaikkojen määrä ja sijainti). Tyydyttävä taso: suunnitelma valmistuu, mutta päätös toteuttamisesta ei ole tehty. Huono taso: toimiva suunnitelma ei valmistu. Toiminnan tehostuessa myös kustannukset alenevat. Hyvä taso: Vuoden loppuun mennessä on luotu mielenterveys- ja päihdepalveluihin uusi toimintamalli sisältäen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestämisen. Ostopalveluja saadaan vähennetty 30 paikalla. Tyydyttävä taso: Ostopalveluja saadaan vähennettyä 15 paikalla. Huono taso: Ostopalvelut eivät vähene. Hyvä taso: Kilpailutus tehdään kumppanuusperiaatteella, jossa huomioidaan palvelun vaikuttavuus. Huono taso: Kilpailutus tehdään perinteisesti. Suunnittelutyö on aloitettu, sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto ovat hyväksyneet suunnitelman, kaavoitusasiat on aloitettu, toteuma kohtalaisen tason mukaisesti. Lastensuojelun erityisyksikkö on aloittanut toimintansa. Muutostyö on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Asiakasmäärän kehitys: tehostetussa palveluasumisessa 76 henkilöä, vähennys 11 asiakasta tilanteesta, kotikuntoutuksen piirissä asiakasta, nousu 10 asiakasta tilanteesta. Paikkamäärien vähennys ei toteutunut. Kilpailutus toteutettiin kumppanuusperiaatteella ja yrittäjien kanssa pidettiin yhteiset tilaisuudet ja heillä oli mahdollisuus kommentoida kilpailutusasiakirjoja. Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on tehty kumppanuussopimus ja aloitettu yhteinen elixiiri-sentteritoiminta, matalankyn-

9 Tuottavuuden parantaminen Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä Hyvä taso: Asiakkaan luona tehtävän työajan osuus on 70 80% kokonaistyöajasta, tilapäisen työvoiman tarve vähenee ja vaikutus näkyy henkilötyövuosien vähentymisenä. Huono taso: Asiakkaan luona tehtävän työajan osuus on alle 70 % ja tilapäisen työvoiman tarve kasvaa eivätkä henkilötyövuodet vähene. nykset kohtaamispaikka, jossa toimijoina on vanhustenpalveluiden seniorisentteri ja ammattikorkeakoulun elixiiritoiminta. Huono taso: Toiminnanohjausjärjestelmä ei vielä käytössä koko kotihoidossa, pilotointi on vasta aloitettu kahdessa tiimissä. Käyttöönotto on viivästynyt mm. Effica-rajapinnan rakentamisen takia. Mikkeli on pilottikunta maassa, joten uuden rakentaminen vie aikansa. Tavoitteena on saada käyttöönotto helmikuu 2014 aikana koko kotihoitoon. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät - Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Kaupunki laatii henkilöstöstrategian. Sosiaali- ja terveystoimi suurimpana toimialana osallistuu aktiivisesti strategian toteuttamistyöhön Osaamisvaatimusten kartoittaminen Hyvä taso: Henkilöstöstrategia on jalkautettu tulosalueille ja tulosyksiköihin ja valitut kehittämistoimenpiteet on suoritettu. Huono taso: Henkilöstöstrategian jalkauttaminen ei etene eikä henkilöstö osallistu strategian toteuttamiseen. Kaikkien tulosyksikköjen osalta osaamiskartoitukset toteutettu. Henkilöstöstrategian painopistealueet valittu ja toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan jokaisella soten tulosalueella. Valitut teemat ovat Työntekoa palveleva organisaatio, Selkeät töiden järjestelyt, Jatkuva arviointi, Työntekoa palveleva johtaminen ja Avoin vuorovaikutus. Osaamiskartoituksia ei ole vielä kaikissa työyksiköissä suoritettu.

10 TALOUS Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät - Talouden hallinta Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Talouden hallinta Palvelujen kustannustehokkuus, keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupungin suhteellinen asema paranee Talouden tasapainottamisohjelma Hyvä taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa päästään edullisimman kolmanneksen joukkoon. Tyydyttävä taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa sijoitutaan kustannusten keskitasoon. Huono taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa noustaan kalleimman kolmanneksen joukkoon Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet toteutuvat. Keskisuurten kaupunkien vertailussa kustannukset keskitasoa (vuoden 2012 tilanne) Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön pilottina. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleenorganisointi valmisteltu ja käynnistyy ja kotiin annettavia palveluja vahvistettu. Asumispalveluissa tehostetusta palveluasumisesta on siirretty 15 asiakasta kevyempien palvelujen piiriin.

11 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalveluiden tehtävänä on tuottaa riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle Sosiaalipalveluihin kuuluvat: - lastensuojelu - perheoikeudelliset palvelut - lasten ja nuorten tukiyksikkö - ennaltaehkäisevät perheiden palvelut - aikuissosiaalityö - vammaispalvelut - maahanmuuttajatyö - mielenterveys- ja päihdetyö tietyiltä osin - talous- ja velkaneuvonta Palvelusuunnitelma Tavoitteena on turvata sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle niin, että heidän subjektiiviset oikeutensa ja lakisääteiset palvelunsa toteutuvat. Puumala tulee mukaan uutena kuntana osaksi Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Yhteyden saanti ammattihenkilöihin, palvelujen piiriin pääseminen ja asiakkaiden hakemusten käsittely toteutuvat normien mukaisten määräaikojen puitteissa. Haasteita on ollut erityisesti toimeentulotuen käsittelyaikojen pitämisessä lainmukaisena. Aluehallintovirasto on asettanut Mikkelin kaupungille euron uhkasakon alkaen tilanne on ollut lainmukainen ja aluehallintovirasto on luopunut uhkasakon määräämisestä. Perhepalvelut ja psykososiaaliset palvelut yhdistyivät muodostaen yhtenäisen sosiaalipalveluiden kokonaisuuden. Sosiaalipalveluja kehitetään Mikkelin kaupungin palvelustrategian sekä seudun kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Seudullinen lastensuojelun erityisyksikkö aloitti toimintansa. Kolmas sektori on tiiviisti mukana toiminnassa. Lastensuojelupalveluiden hankinnoissa on kehitetty vaikuttavuusmittareita sosiaalityöntekijöiden ja palveluntuottajien arjen työkaluksi. Lastensuojelupalveluiden vaikuttavuus paranee. Erityisyksikkö on toiminnassa käyttäen nimitystä perhehoitoyksikkö Pessi. Perhepalveluiden hyvin toimivat yhteistyökäytännöt varhaiskasvatuksen ja terveysneuvonnan kanssa ovat jatkuneet hallinnollisista muutoksista huolimatta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittavaa johtamista tehdään myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hankkeen tuella. Avopalveluiden kehittäminen ja laitospaikkojen käytön vähentäminen jatkuvat mielenterveys ja päihdepalveluissa. Kotiin vietävät palvelut ja kotikuntoutus ovat kehittämisen painopisteenä. Asumispalveluiden ostoa vähennetään ja käynnistetään omaa palvelutuotantoa. Yhteistyö yhteistoiminta-alueen muiden palvelutuotantoyksiköiden, erikoissairaanhoidon, yksityisten palveluntuottajien ja seudun kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tiivistä. Tupalan kotiutusyksikön toimintaa valmisteltiin ja se aloitti Tehostetun palveluasumisen paikkamäärä alenee alkuvuodesta 11:lla. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta valmisteltiin siten, että mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat oman kokonaisuutensa yhden johtajan alaisuudessa terveyspalveluissa. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat MIKKELI: Sosiaalipalvelujen toimintatuotot olivat 9,4 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi euroa budjetoitua vähemmän. Tämä selittää kokonaisuudessaan perustoimeentulotuen valtionosuuden budjetoitua pienempi toteutuminen. Vastaavasti myös perustoimeentulotuen menot jäivät alle budjetoidun. Sosiaalipalvelujen toimintakulut olivat 48,3 milj. euroa ylittäen talousarvion 2,9 milj. eurolla. Toimintakuluista eniten ylittyivät asiakaspalveluiden ostot.

12 Henkilöstökulujen osalta talousarvio ylittyi kokonaisuudessa noin euroa. Vuolingonhovin Tammelan 15- paikkaisen asumisyksikön perustaminen 1.5. lisäsi henkilöstökustannuksia eikä tähän varauduttu talousarviossa. Vastaavasti ostopalveluiden osuus asumispalveluiden osalta väheni noin eurolla. Henkilöstökulujen lisääntymistä Tammelan osalta kompensoi täyttämättä olleet vakanssit ja niiden palkkavaraukset. Ostopalveluiden ylitys oli kokonaisuudessaan 2,9 milj. euroa. Ylityksen aiheuttivat asiakaspalveluiden ostot. Ylitys muodostui seuraavista: mielenterveys, päihde- ja vammaispalveluiden asumispalvelut, kuljetuspalvelut, lastensuojelun avopalvelut sekä laitoshoito. Asumispalveluissa talousarvioon varatut määrärahat eivät vastanneet palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostoon meneviä kustannuksia. Oman toiminnan käynnistäminen sekä käynnistynyt palvelurakennemuutos eivät tuottaneet tavoiteltuja kustannussäästöjä. Palveluiden piirissä olevien asiakkaiden lisäksi palveluiden piiriin tulee koko ajan myös uusia asiakkaita. Lastensuojelussa avohuollon kustannusten nousu johtui perheiden vahvasta tuen tarpeesta liittyen esimerkiksi ensikotipalveluiden ja perhekuntoutuksen sekä päihdepalveluiden tarpeeseen. Lisäksi vuoden aikana tehtiin yhteensä 14 uutta huostaanottoa, joista 8 tapahtui lastensuojelulaitoksiin ja 6 perhehoitoon. ssa ei ennakolta pystytty varautumaan uusiin sijoituksiin. HIRVENSALMI: Toimintatuotot: Sosiaalipalvelujen toimintatuotot olivat noin euroa. Toimintatuottoja kertyi euroa budjetoitua vähemmin. Pakolaisista maksettavan valtiokorvuksia maksettiin euroa ennakoitua vähemmän. Perustoimeentulotuen valtionosuus toteutui euroa budjetoitua alhaisempana. Vastaavasti myös perustoimeentulotuen menot jäivät alle budjetoidun. Toimintakulut: Sosiaalipalvelujen toimintakulut olivat 1,3 miljoonaa euroa alittaen talousarvion eurolla. Ostopalvelut: Hirvensalmen ostopalveluiden menot olivat euroa alittuen euroa. PUUMALA: Toimintatuotot: Sosiaalipalvelujen toimintatuotot olivat noin euroa. Toimintatuottoja kertyi euroa budjetoitua vähemmän. Perustoimeentulotuen valtionosuus toteutui euroa budjetoitua alhaisempana. Vastaavasti myös perustoimeentulotuen menot jäivät alle budjetoidun. Toimintakulut: Sosiaalipalvelujen toimintakulut olivat 1,7 miljoonaa euroa alittaen talousarvion eurolla. Ostopalvelut: Puumalan ostopalveluiden menot olivat 1,1 euroa ylittäen talousarvion euroa. Tämän selittää kokonaisuudessaan asiakaspalveluiden ostojen ylitys, joka oli euroa. Ylitys muodostui mielenterveys- ja päihdeasumispalveluissa euroa, vammaispalveluissa euroa sekä kehitysvammahuollossa euroa. Perhepalveluiden osalta asiakaspalveluiden ostot alittuivat. Vuoden aikana tehtiin yksi uusi huostaanotto perhehoitoon ja määrärahat alittuivat lastensuojelulaitosten osalta. Talouden tasapainottaminen Sosiaalipalveluiden suurimmat kustannuspaineet ovat ostopalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisoitumista kokonaisuudeksi terveyspalveluihin on valmisteltu kuluvan vuoden aikana. Muutos toteutuu Toiminnalliset muutokset jatkuvat vuonna 2014 laajentuen yhteistyössä myös erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoite vähentää mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ostoja 30 henkilöllä ei ole toteutunut. Palveluasumisen piirissä on edelleen melkein sama määrä henkilöitä, vaikka siirtymistä raskaammasta tehostetusta palveluasumisesta onkin tapahtunut tukitoimien avulla omaan kotiin. Siirtyneiden asiakkaiden tilalle on tullut uusia asiakkaita asumispalveluiden piiriin. Yhdentoista asiakkaan kotiutusta ostopalveluista valmistellaan. Kotikuntoutuksen piirissä oli vuoden lopussa 22 asiakasta.

13 Korvaavien välimuotoisten palveluiden suunnittelu etenee mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuutta rakennettaessa. Päivätoimintaa ja kotiin vietäviä palveluita laajennetaan 2014 vuoden alusta. Asumisen järjestymistä ja arjen tuen palveluiden kehittymistä tuetaan MielenAske hankkeen avulla. Oman toiminnan käynnistymistä ja laajentamista valmistellaan usean eri palvelun osalta. Kuljetuspalveluiden kustannuskehityksen hillitsemiseksi valmistellaan matkojenvälittämistä ja yhdistelyn käynnistämistä. Kuljetuskustannuksia pyritään alentamaan myös uuden kilpailutuksen avulla. Lastensuojelun strateginen tavoite on ollut usean vuoden ajan perhehoidon kehittäminen. Tämä painopiste on voitu edelleen pitää, vaikkakin nuorten tilanteen ovat olleet erittäin haasteellisia. Vuoden aikana tehtiin 14 uutta huostaanottoa, joista 57 % tehtiin lastensuojelulaitoksiin ja 43 % tehtiin perhehoitoon. Vuoden lopun tilanteessa pitkäaikaisista sijoituksista 70 % oli perhehoitoon, 24 % laitossijoituksiin ja 6 % ammatillisiin perhekoteihin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Sisäinen valvonta sosiaalipalveluissa tarkoittaa toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus (lainsäädäntö, johtosääntö, toimintasääntö, hallintosääntö sekä muut kaupungin sisäiset ohjeet, esim. hankintaohjeet), talousarvion noudattaminen (talousseuranta kerran kuukaudessa), toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyy myös riskienhallinta, esimerkiksi työssä riskien arviointi. ASIAKAS JA KUNTALAINEN Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Käyttäjälähtöiset, modernit sosiaalipalvelut Laadukkaat toimintakäsikirjan mukaiset palvelut lapsiperheille ja aikuisväestölle. Asiakas saa palvelun lain säätämässä ajassa. Toimeentulotukihakemukset käsitellään ja vammaispalvelun palveluntarpeen arvioinnit tapahtuvat lain säätämässä ajassa. Myös toimeentulotukilain mukainen keskustelu sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa järjestyy viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt. Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden resursointi. - Lasten, nuorten ja vanhempien erilaiset ryhmätoiminnot moniammatillisena yhteistyönä. - Räätälöidyt oikea-aikaiset lastensuojelun avohuollon tukitoimet - Lapsiperheiden tilapäinen koti- Perhepalvelut ja psykososiaaliset palvelut tuotetaan hyväksytyn toimintakäsikirjan mukaisesti. Hyvä taso: toimeentulotukihakemusten käsittely, palveluntarpeen arvioinnit ja keskustelut sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa vähintään puhelimitse järjestyvät alle seitsemässä arkipäivässä. Huono taso: seitsemän päivää ylittyy. Erilaiset ryhmät toteutuvat Tarvittaessa sopiva ryhmä on tarjolla. Ryhmä toteutuu ja tarvittaessa sopiva ryhmä on tarjolla. Toimintakäsikirjat hyväksytty seudullisessa lautakunnassa Toimintakäsikirjat ohjaavat palveluiden tuottamista. Etuuskäsittelyn käsittelyaika on ollut ajoittain yli seitsemän arkipäivää. Tilanne ollut lainmukainen lukien. Hyvä taso toteutuu muilta osin. Miä ite vanhempien ryhmä lasten kehityksen tukiyksikössä ja neuvolassa. Vilkkaiden lasten vanhempien ryhmä lasten kehityksen tukiyksikössä. Perhetyössä Voimala-ryhmä avoimen päiväkoti Punapirtin kanssa, Jussin tuvan ryhmätoiminta

14 palvelu vakiintuu Lähemäkitalolla yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa, srk:n kanssa yhteinen ryhmä Ristiinassa. Lastensuojelussa vanhemmuuden tuen ryhmä, Olkkarissa toteutettu ryhmätoiminta; levottomat tuhkimot ryhmä, NFG:n kanssa ryhmä, löydä oma tarinasiryhmä. Lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelee kaksi työntekijää. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toimintamallin vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimivat ohjaus- ja tukipalvelut ja seurannan kehittäminen Varmistetaan perhepalveluiden nykyisten hyvien ja toimivien moniammatillisten käytäntöjen jatkumo ja edelleen kehittäminen. Sähköisen asiointi lisääntyy toimeentulotuessa. ( v. 8 % toimeentulotukihakemuksista tulee sähköisenä). Hakemuksia yhteensä noin , joista sähköisiä Oma työntekijä palkattu ja palveluseteli käytössä perheiden tukemiseksi. Toimivien ohjaus-, tuki- ja seurantaprosessien edelleen kehittäminen ja luominen pysyväksi rakenteeksi. Toimivat yhteistyöryhmät jatkavat edelleen ja toimintaa kehitetään ja terävöitetään edelleen. Hyvä taso: toimeentulotukihakemuksista tulee sähköisesti yli 7 %. Huono taso: sähköisen toimeentulotukihakemuksen käyttö ei lisäänny verrattuna vuoteen Palveluseteli on ollut käytössä koko vuoden. Oman kotipalvelun piirissä ollut 114 lasta ja 67 vanhempaa. Palvelusetelin piirissä 112 lasta ja 79 vanhempaa. Olkkari sai lisärahoituksen vuoteen 2014 saakka. Toiminta vakiinnutetaan osaksi pysyvää toimintaa. Työryhmien toiminta on jatkunut sujuvasti organisaatiomuutoksesta huolimatta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittavan johtamisen työtä jatketaan edelleen ja oppilashuollon kehittämistyötä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeen tuella. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitystyö on käynnissä. Hyvä taso: toimeentulotukihakemuksista tullut sähköisesti keskimäärin 9,3 % kuukausittain (vaihteluväli 8,4-11,4 %).

15 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TUOTANTOTAVAT Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Monipuolinen kumppanuus Yhteistyö kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu tiiviinä. Kumppanuuden kehittäminen kolmannen sektorin kanssa. Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Lastensuojelupalveluissa käytössä sähköinen SAS - työpöytä. Lastensuojelussa käytössä yhdessä sovitut vaikuttavuusmittarit palveluntuottajien kanssa Tuottavuuden parantaminen Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta valmistellaan siten, että toiminta käynnistyy Kevyempien vaihtoehtojen sekä kotiin vietävien palveluiden kehittäminen ja kokeilu mielenterveys- ja päihdepalveluissa etenee, kustannuksia säästyy asumispalveluista ja laitoshoidosta. Päihdepalveluita kehitetään lautakunnan hyväksymien linjauksien mukaisesti. Palveluprosesseissa hyödynnetään monipuolisesti eri toimijoiden osaamista. Seudullinen lastensuojelun erityisyksikkö aloittaa toimintansa. Kolmas sektori tiiviisti mukana toiminnassa. Kumppanuussopimukset käytössä. Tavoitteena, että kaikki sijoitukset seudulla ohjautuu SAS-työryhmän kautta ja sähköistä työpöytää hyödynnetään lastensuojelun erityisyksikössä. Vaikuttavuusmittarit käytössä sosiaalityöntekijöiden ja palveluntuottajien arjessa. Vaikuttavuus paranee. Toiminta käynnistyy , Palveluosaajakoulutus tukee kehittämistyötä. Sosiaalityön, päivätoiminnan ja Kinnarin asumisyksikön rooli uudessa organisaatiossa on selkeä. Mielenterveys- ja päihdeasumispalveluissa olevien määrä ja kustannukset vähenee, tehostetun palveluasumiseen osuus laskee ja kotikuntoutuksen piirissä olevien osuus nousee verrattuna vuoden 2012 toteutuneeseen tasoon. Hyväksytyssä talousarviossa määrärahavaraus on 2,8, milj. pienempi kuin vuoden 2012 toteuma. Sosiaaliohjaaja työskentelee sosiaalityöntekijän työparina vieden avun ja tuen asiakkaan luo. Päihdeongelmaisten päivätoiminnan ja vertaistukitoiminnan käynnistämiseksi saadaan hankerahoitus THL:n terveydenedistämisen määrärahoista. Yhteistyö on monipuolista ja tiivistä lähtien asiakkaiden tarpeista. Lastensuojelun perhehoitoyksikkö Pessi on aloittanut toimintansa. SAS-työpöydän käyttöönotto viivästyi ja otetaan käyttöön vasta alkuvuonna Vaikuttavuusmittareita on kehitetty edelleen palveluntuottajien kanssa ja otetaan arjen työkaluksi vasta vuoden 2014 alkupuolella. Mittarit otetaan käyttöön myös omaan perhetyöhön sekä ohjaajien työskentelyyn. Muutostyö on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Asiakasmäärän kehitys: tehostetussa palveluasumisessa 76 henkilöä, vähennys 11 asiakasta tilanteesta, kotikuntoutuksen piirissä asiakasta, nousu 10 asiakasta tilanteesta. Sosiaaliohjaaja aloitti työnsä Ei toteudu. Yhteistyöpalaverissa järjestöjen kanssa on päätetty, että hankehakemusta ei lähdetä tässä vaiheessa valmistelemaan.

16 Yhteisessä SAS-toiminnassa sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu on ensisijainen vammaispalvelulakiin ja kehitysvammalakiin verrattuna. Vammaisten päivätoiminnan laajentaminen. Kehitysvammahuollon palvelurakenne muuttuu avopalveluiden suuntaan. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen kustannukset laskevat vuoden 2012 toteutuneesta tasosta. Vammaispalveluiden palveluasumisessa olevien määrää pyritään alentamaan vuoden 2012 tasosta ja osa siirtyy oman toiminnan piiriin. Karikon toimintakeskuksen muutto isompiin tiloihin mahdollistaa toiminnan laajentamisen päivätoiminnan osalta. Vammaispalvelun kotipalvelun ja Karikon henkilöstön yhteiskäyttö paranee. Oravinmäen palvelukodin toiminta käynnistyy syksyllä ja Vaalijalan laitoshoidosta siirtyy sinne vähintään 7 asiakasta. Kehitysvammahuollon laitoshoitoa pystytään vähentämään. Ei toteudu. Kustannukset ovat edelleen kasvaneet, koska sekä alkoholi- että huumelaitoskuntoutuksen tarve on edelleen lisääntynyt. Alkoholikuntoutusjaksot ovat yleensä 2-4 viikon mittaisia. Huumekuntoutusjaksot ovat pääsääntöisesti useamman kuukauden mittaisia. Vammaispalveluiden palveluasumisessa olevien asiakkaiden määrä on 52 henkilöä, kasvua vuodesta 2012 on 7 henkilöä. Karikon toimintakeskus on muuttanut helmikuussa ja nimeksi on vaihtunut toimintakeskus Kipinä. Samoihin tiloihin on siirtynyt myös vammaispalvelun kotihoito. Yhteistyö on toimivaa. Oravinmäen palvelukoti aukesi suunnitellusti syyskuussa ja taloon muutti 9 henkilöä Vaalijalasta. Laitoshoidossa olevien määrä väheni suunnitellusti. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Sosiaalipalveluiden työntekijöiden osaamiskartoitukset aloitetaan. Työhyvinvointisuunnitelmat ja työyhteisön pelisäännöt on tehty kaikissa tulosyksiköissä ja niitä toteutetaan. Työhyvinvointikysely apuna työhyvinvoinnin parantamisessa. Osaamiskartoitukset tehdään vuoden aikana sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille. Työhyvinvointikyselyn tuloksia seurataan ja tarvittavia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Hyvä taso: Työhyvinvointikyselyn tulos on >4 Huono taso: Työhyvinvointikyselyn tulos <3. Osaamiskartoitus toteutui suunnitellusti ja tuloksia hyödynnetään 2014 toiminnassa. Hyvä taso toteutui. Tästä huolimatta työyhteisöllistä kehittämistyötä tehdään perhepalveluissa, aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa. Vuoden aikana suunnitellut ja valmistellut organisaatiomuutokset alkaen ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin ja jaksamiseen.

17 Ammattimainen ja innostava esimiestyö Varmistetaan tulosalueen johtoryhmän hyvä toimintakyky muutoksen hallinnassa. Johtoryhmä työskentelee säännöllisesti ja kokoukset on etukäteen valmisteltu. Henkilöstön osallisuutta vahvistetaan. Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti joka toinen viikko. Henkilöstö on otettu mukaan aktiivisesti töiden järjestelyihin ja muutosten suunnitteluun. TALOUS Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Talouden hallinta Kuntamaisema työkalua käytetään toiminnan ohjaus ja johtamisjärjestelmänä Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa Mikkelin kaupungin perhepalvelut kuuluvat edelleen edullisimman kolmannekseen / asukas ikävakioituna. Sijaishuollon keskittäminen ja perhehoidon kehittäminen. Ostopalveluiden hallinta ja osaaminen lisääntyvät. Työkalun avulla tunnistetaan sekä hyvät ja kustannustehokkaat toimintamallit että keskeiset kehittämiskohteet ja määritellään tavoitteet kustannustehokkuuden parantamiseksi. Perhepalvelut kuuluvat vuoden 2012 kustannusvertailussa edullisimpaan kolmannekseen. Lastensuojelun erityisyksikkö käynnistyy. Sijoitukset tapahtuvat seudulla SAStyöryhmän kautta. Hyvä taso: Vuoden 2012 aikana perhehoidon osuus uusista pitkäaikaisista sijoituksista on vähintään 70 %. Kohtuullinen taso: Vähintään 50 %. Huono taso: Alle 50 %. Ostopalveluiden jatkuvasti kohoavat kustannukset saadaan hallintaan ja kulut eivät jatka kasvuaan. Asiakkaista, hoitopäivistä ja muutoksista on tarkka kuukausittainen seuranta. Uudet asiakkaat pääsevät ostopalvelui- Kuntamaiseman tulokset tukevat jo aloitettuja kehittämistoimia ja nostavat esiin uusia. Toteutui. Lastensuojelun erityisyksikkö on käynnistynyt. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä sastyöryhmä käytössä. Mikkeli : perhehoito 70 %, lastensuojelulaitokset 24 % ja ammatilliset perhekodit 6 %. Hirvensalmi : perhehoito 75 %, lastensuojelulaitokset 25 %. Puumala : perhehoito 50 %, lastensuojelulaitos 50 %. Ostopalveluiden kustannukset ovat kasvaneet edelleen. Seurantaa ja järjestelmää kehitetään edelleen. Erillinen joka kuukausi tehtävä excelseuranta on käytössä mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluissa sekä vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asumispalveluissa sekä lastensuojelussa. Palvelun piirin pääsy on har-

18 Johdonmukainen toiminta talousarvion/käyttösuunnitelman mukaisesti. Talouden seuranta kuukausittain. den piiriin tiukan harkinnan jälkeen. Asiakkuus suunnitellaan jo alkuvaiheessa vain yhdeksi vaiheeksi; tavoitteena kuntoutuminen ja siirtyminen kevyemmän palvelun piiriin. Kaikkien asumispalveluiden kilpailutus toteutetaan koko sotessa. Tuotot, kulut ja toimintakate toteutuvat suunnitellusti laaditun talousarvion mukaisesti. Asumispalveluissa pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle talousarviota; muilta osin talousarvio toteutuu korkeintaan suunnitellusti. kittua. Suunnitelmallinen ote jo asiakkuuden alkuvaiheessa on lisääntynyt. Tehostetun asumispalvelun kilpailutus toteutettiin ja hankintapäätökset tehtiin tuotantolautakunnassa marraskuussa. Kevyempien asumismuotojen ja kotiin vietävien palveluiden kilpailutuksen valmistelu siirtyy vuodelle Toimintakulut ylittyvät 2,9 milj. euroa.

19 TERVEYSPALVELUT Tulosalueen tavoitteena oli tuottaa väestölle (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala) perusterveydenhuollon avopalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti. Oikein kohdentuvat ja kohtuulliset terveyspalvelut ovat yhtenä peruspilarina seudun väestön hyvinvoinnille ja merkittävänä edellytyksenä seudun vetovoimaisuudelle. Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluvat lääkäripalvelut, vastaanottotoiminta, terveysneuvonta, suun terveydenhuolto, fysioterapia, mielenterveysvastaanotto, akuuttiosastot, erityistyöntekijät (terveyden edistäminen yhdyshenkilö ja ravitsemusterapeutti) ja tukipalvelut (välinehuolto, tekstinkäsittely, laitehuolto). Tulosalue huolehti keskitetysti lääkäripalvelujen tuottamisesta ja kohdentamisesta sosiaali- ja terveystoimen eri tulosalueille/tulosyksiköille. Palvelusuunnitelma Terveyspalvelut toimivat moniammatillisesti väestön parhaaksi edistäen kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia. Terveyspalveluissa seurattiin aktiivisesti toimialan teknistä kehitystä ja otettiin hallitusti käyttöön uutta teknologiaa ja uusia menetelmiä, jotka Effica potilastietojärjestelmä mahdollisti (kansalaisen ajanvaraus ja sähköinen ilmoittautuminen). Erityisesti huomioita kiinnitettiin siis erilaisten sähköisten palvelujen kehittämiseen. Hyvä työilmapiiri on kiinteästi yhteydessä tuottavuuteen. Hyvää työilmapiiriä edistettiin osallistavalla ja osaamista korostavalla johtamisella ja esimiestyöllä. Jokaiseen työyksikköön laadittiin työhyvinvointisuunnitelmat, joiden toteutumisesta ja päivittämisestä yksikköjen lähiesimiehet vastaavat. Terveyspalveluiden henkilöstölle järjestettiin kaksi yhteiset iltapäivää keväällä ja syksyllä. Aiheena keväällä iltapäivissä oli henkilöstöstrategia, järjestämissuunnitelma ja ESPER- hanke. Syksyllä aiheena oli kuntalaisten valinnan vapauden laajentuminen terveydenhuollossa, sähköiset palvelut, tuleva vuoden 2014 terveyspalveluiden organisaatio sekä tilannekatsaus ESPER-hankkeeseen. Palvelut tuotettiin yhteistoiminta-alueella Hirvensalmelle ja Puumalalle. Seudun väestö sai avoterveydenhuollon palvelut hoitotakuun rajoissa ja laissa vaaditulla asiantuntemuksella. Syksyllä tehtiin päätös, että Pankalammen eteläisen alueen osaulkoistuksesta luovutaan suunnitellun sopimuskauden loputtua (helmikuussa 2014). Suunnitelmat ja toiminta ulkoistamisen purkamisen osalta käynnistyi välittömästi. Sosiaali- ja terveystoimen yksi tärkeimmistä kehittämishankkeista oli mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen. Tavoitteena oli, että Mikkelin palvelutuotantoyksikön mielenterveys- ja päihdepalveluihin kehitetään uusi toimintamalli ja luodaan uudenlainen palvelurakenne vuoden aikana. Kehittämistyö tapahtui yhdessä eri työyksiköiden henkilöstön yhteistyönä ja kaikilla kolmella tulosalueella eli sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa ja vanhusten palveluissa. Kehittämistyössä oli kiinteästi mukana myös erikoissairaanhoito. Vuoden aikana rakennettiin uusi mielenterveys- ja päihdeorganisaatio terveyspalveluihin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja aloitti tehtävässään lokakuussa. Uusi kotiin vietävien palveluiden toimintamalli suunniteltiin, jonka toiminta käynnistyy vuoden 2014 puolella. Terveyspalveluiden kehittämistyötä ohjasi vuonna 2012 hyväksytty terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka linjasi suuriksi kehittämiskohteiksi mielenterveys- ja päihdetyön lisäksi päivystystoiminnan kehittämisen. Tavoitteena on, että jatkossa Mikkelissä on vain yksi akuuttihoitoa antava päivystyspiste, joka mahdollistuu Pankalammen terveysaseman siirtyessä Mikkelin keskussairaalan yhteyteen. Ensineuvo siirtyi vuoden alusta alkaen terveyspalveluiden tulosalueelle. Tarkoituksena oli kehittää Ensineuvon toimintaa siten, että puheluiden vastausprosentti nousee 80 %. Talven ja kevään aikana Ensineuvon puhelintekniikkaa muutettiin, siten että Ensineuvoon soittava henkilö voi jättää soittopyynnön arkisin klo välisenä aikana. Myös puheluihin vastaajien määrää arkiaamuihin lisättiin (3-5 vastaajalla). Haukivuoren, Ristiinan ja Hirvensalmen terveysasemien hoitajat alkoivat vastata jo syksyllä 2012 arkiaamuisin klo 8-10 välillä Ensineuvon apuna puheluihin. Myös Pankalammen ja Anttolan terveysasemien hoitajat tulivat mukaan vastaajarinkiin toukokuussa ; kun tekniikka saatiin terveysasemilla toimimaan. Näiden toimenpiteiden avulla vastausprosentit parantuivat. Tavoitteenahan on ollut saada puheluiden vastausprosentti 80 %:iin. Tämä tavoite saavutettiin heinäkuussa. Suun terveydenhuollon puhelinpalvelussa otettiin käyttöön kevään aikana Soneran Virtual Call Center (VCCtekniikka) tekniikka (puhelinhallintajärjestelmä). Tämä VCC-tekniikka mahdollisti puheluiden seurannan (tilastoinnin) sekä takaisinsoittopalvelun. Suun terveydenhuollon puheluiden vastausprosentit olivat % välillä.

20 Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tarjotaan suunnitelmalliset terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut. Erityisesti painotetaan varhaisen tuen ja avun antamista ja vanhemmuuden tukemista hyödyntäen moniammatillista yhteistyötä. Uutena toimintana käynnistyivät 6-9 luokkalaisten tyttöjen HPV-rokotukset (papillomavirus-rokote) THL:n ohjeiden mukaisesti. Tämä vaikutti terveysneuvonnan kouluterveydenhuollon toiminnassa siihen, että käyntimäärät lisääntyivät yhdellä käyntikerralla. Kokonaisuutena rokotukset vaativat kolme eri rokotuskäyntiä. Akuuttiosastojen osalta terveyskeskussairaalassa vuonna oli viisi osastopaikkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna, siitä huolimatta sisäänkirjaukset osastoille kasvoivat 11,3 % (249 potilasta). Kaikkiaan osastoille 1, 2 ja akuutti (os25) potilaiden sisäänkirjauksia oli yhteensä 2449, kun edellisenä vuonna osastolle sisäänkirjauksia oli Akuuttiosastolla, joka sijaitsee keskussairaalan tiloissa, lyhyet hoitoajat näkyivät myös sisäänkirjattujen potilaiden määrän kasvuna. Sisäänkirjaukset nousivat 1263 kaikkiaan 11,1 % eli 138 potilaalla (1401). Kaikilla kolmella akuuttiosastolla nousseet potilaiden sisäänkirjaukset turvasivat sen, että potilaat ovat viiveettä siirtyneet erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon osastoille eikä siirtoviivemaksuja ole enää neljään vuoteen tullut. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Terveyspalvelujen toimintatuotot olivat hieman vajaa 12 milj. euroa, joka ylitti hieman talousarvion ( euroa). Myyntituotot ylittyivät euroa, lähinnä nämä tulivat korvauksena kunnilta ja kuntayhtymiltä. Maksutuotot jäivät alle talousarvion ( euroa). Henkilöstökulut terveyspalveluissa alittuivat eurolla. Nousupaineita oli suun terveyshuollon osalta. Suun terveydenhuollon puolella uusissa rekrytoinneissa onnistuttiin paremmin kuin oli talousarvion valmisteluvaiheessa suunniteltu. Suun terveydenhuollossa toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna, mutta vuoden talousarviosta toteutui vain 97,6 %. Toteumaa heikensivät henkilöstön työlomat sekä se, että eläkkeelle siirtyneiden kokeneiden hammaslääkäreiden tilalle jouduttiin rekrytoimaan kokemattomia hammaslääkäreitä, joiden työtahti on toistaiseksi vielä hitaampaa. Asiakaspalveluiden ostot ylittivät lähes 2,3 milj. euroa. Tähän ylitykseen vaikutti erikoissairaanhoidon kustannukset, lähinnä ensihoidon kustannusten nousu. Ostopalveluissa ylittyi posti- ja telekustannukset euroa. Tämä johtui budjetointivirheestä. Myös laboratoriokustannukset ( e), ylitykset olivat lähinnä akuuttiosastoilla, joissa hoidetaan aiempaa sairaita ja monihoitoisia potilaita. Tämä osastojen potilaiden korkea hoitoisuus vaikuttaa myös lääkekustannuksiin, jotka ylittyivät euroa. Terveyspalvelujen toimintakulut olivat 44,7 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa yli talousarvion. Toimintakulut lisääntyivät edellisestä vuodesta. Kulujen nousuun on syynä vuoden alusta tapahtuneet organisaatiomuutokset (ensineuvon, akuuttiosastojen (3 kpl), terveysneuvonnan, veteraanikuntoutuksen) siirtyminen terveyspalveluihin. Talouden tasapainottaminen Terveyspalveluiden suurimmat kustannuspaineet ovat olleet ostopalveluissa (lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden osto, yhteispäivystys, ensihoito). Akuuttitoiminnan ostopalvelut aiheuttavat ylitystä (ensihoito ja yhteispäivystys), ja niihin vaikuttaminen oli varsin vaikeaa. Vuoden aikana tähän toimintaan saatiin lisämäärärahaa. Lääkäriostopalvelua vähennettiin selvästi vuodesta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Sisäinen valvonta terveyspalveluissa tarkoittaa toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus (kansanterveyslaki, terveydenhuoltolaki, johtosääntö, toimintasääntö, hallintosääntö sekä muut kaupungin sisäiset ohjeet, esim. hankintaohjeet), talousarvion noudattaminen (talousseuranta kerran kuukaudessa), toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyy myös riskienhallinta, esimerkiksi työssä riskien arviointi. Tietosuojavastaava seuraa yhdessä rekisterinpitäjän kanssa tietosuojan toteutumista. Mikäli rutiini tai muussa seurannassa tulee ilmi poikkeamia, niihin reagoidaan välittömästi. Rekrytoinnissa on huomioitu hakijoiden pätevyys ja

21 osaaminen opinto- ja työtodistuksin jo hakuvaiheessa. Pätevyyden tarkastamisessa on hyödynnetty Valviran Terhikkirekisteriä. ELINVOIMA JA VETOVOIMAISUUS Strateginen päämäärä Vetovoimainen kasvukeskus Kriittiset menestystekijät - Hyvä maine - Vuotuinen muuttovoitto - Ekologinen ja elävä kaupunkikeskus ja maaseutu - Kansainvälistyminen - Elinkeinoelämän vahvistuminen ja monipuolistuminen - Dynaaminen, aluevaikuttava innovaatio-, osaamis-, koulutus- ja tutkimusympäristö Tavoitteet vuodelle Mittaaminen/Tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Hyvä maine Mainekuvan parantaminen Hyvin toimivat terveyspalvelut merkittävänä edellytyksenä kaupungin vetovoimaisuudelle. Hyvät toimivat terveysneuvonnan palvelut asetuksen mukaisesti. Toimivat palvelut palvelustrategian mukaisesti. Hyvä taso: Kiireettömissä tapauksissa vastaanotoille pääsee 3 kk sisällä tai alle sekä suun terveydenhuoltoon pääsee 6 kk sisällä tai alle. Potilaan siirtyminen erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan alle 1 vrk. Huono taso: Kiireettömissä tapauksissa vastaanotoille pääsy kestää yli 3 kk sekä suun terveydenhuoltoon yli 6 kk. Potilaan siirtyminen erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan yli 3 vrk. Hyvä taso: Terveystarkastukset toteutuvat asetuksen mukaisesti. Huono taso: Terveystarkastukset eivät toteudu asetuksen mukaisesti. Lääkärin vastaanottopalvelujen osalta on toteutunut hyvän tason mukaisesti. Samoin siirtyminen erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan toteutui hyvän tason mukaisesti, siirtoviive maksuja ei kertynyt. Suun terveydenhuollon osalta toteutui hyvän tason mukaisesti: kiireettömään hoitoon pääsi alle 6 kk:ssa. Lisäksi hoidon tarpeen arvion perusteella suun terveydenhoitoon oireilevat tai sairautta epäilevät potilaat pääsivät hoitoon 1pv-3 kk:n sisällä. Terveystarkastukset toteutuivat asetuksen mukaisesti. ASIAKAS JA KUNTALAINEN Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät - Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Tavoitteet vuodelle Mittaaminen/Tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Yhteydensaanti puhelimitse terveysasemille ja hammashoitoloihin paranee. Hyvä taso: Puheluiden vastausprosentti Keskimääräinen vastausprosentti koko on % (kaikista puheluista). vuoden osalta on 71 % eli kohtuullinen Kohtuullinen taso: Puheluiden vastausprosentti on % (kaikista puheluis- puhelintekniikkaan tehtiin muutoksia taso on toteutunut. Kevään aikana ta). sekä arkiaamuihin lisättiin vastaajien Huono taso: Puheluiden vastausprosentti on alle 60 % (kaikista puheluista) prosentit ovat olleet myös yli 80 määrää. Kesän ja syksyn aikana vastaus- %.