TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan liitteet

2

3 Mikkelin kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta TOIMINTAKERTOMUS 2011

4 Perhekuva: Paula Myöhänen

5 SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveyslautakunta...5 sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloskortti...8 sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toteutuminen Lapsiperheiden palvelut...17 tuloskortti...19 tulosalueen tunnusluvut...23 Psykososiaaliset palvelut...25 tuloskortti...26 tulosalueen tunnusluvut...31 Terveyspalvelut...33 tuloskortti...34 tulosalueen tunnusluvut...39 Vanhusten palvelut...41 tuloskortti...45 tulosalueen tunnusluvut...52 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö...53 vakanssit sairauspoissaolot...54 henkilöstön lukumäärä Organisaatio...57 Sosiaali- ja terveyslautakunta...60 Sosiaali- ja terveysjaosto...61

6 - 4 -

7 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää kaupunkilaisille riittävät ja tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveystoimi tekee työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelut järjestetään niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Kaupungin peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö määrittelee miten palvelujen saatavuudesta on huolehdittava. Huomattavaan osaan palveluista kunnan asukkailla on subjektiivinen oikeus tiettyjen kriteerien toteutuessa. Osa palveluista on määrärahasidonnaisia, jolloin palvelut kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. Suurinta sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on yli 75 vuotiailla, erityisesti yli 85 vuotiailla asukkailla ja toisaalta alle 6-vuotiailla lapsilla. Palvelujen tarve kasvaa voimakkaammin kuin kaupungin taloudelliset resurssit, joten palvelurakenteen jatkuva ja hallittu kehittäminen on välttämätöntä. Väestömäärän kehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava: enn 2010 tot 2011 enn Väestö yhteensä v Ennusteen mukaan 0-6 -vuotiaiden lasten lukumäärässä ei tapahdu oleellisia muutoksia, Kaupunkistrategian tavoitteena on kuitenkin lapsiperheiden määrän kasvattaminen. Lapsimäärä on kunnallisessa päivähoidossa viime vuosina kehittynyt seuraavasti: v , v , v , v Syyskuussa 2010 kunnallisessa päivähoidossa on lasta ja vuoden 2011 lopussa lapsia oli päivähoidossa Loppuvuodesta päivähoidon kysyntä kasvoi noin 70 lapsella. Kunnallisen hoidon valitsevien perheiden osuus lapsiperheistä on viime vuosina ollut kasvussa. Kunnallisen päivähoidon kysyntään vaikuttavat monet tekijät, mm. työllisyystilanne ja lasten vanhempien arvovalinnat. Tarvittavien päivähoitopaikkojen määrää on vaikea tarkasti arvioida. Päivähoidon volyymi sopeutetaan palvelun kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Päivähoidossa olevien lasten lukumäärän lisääntymisen vuoksi ja jonotilanteen kasvun takia jouduttiin tekemään päätös lisäryhmien perustamisesta vuoden lopussa. Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin yli sadalla henkilöllä vuosittain. Erittäin iäkkäiden, yli 85 -vuotiaiden, osuus lisäyksestä on merkittävä, v heitä oli ja v heitä arvioidaan olevan lähes 1.400, mikä tarkoittaa yli 50 henkilön lisäystä vuosittain. Väestön ikääntyminen tulee lisäämään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Palvelutarpeen kasvuun vastataan muuttamalla painopistettä laitoshoidosta kotona annettaviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä tukemalla osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Lisäksi on tarpeen kehittää välimuotoisia asumisratkaisuja ja palveluja. Vuoden 2011 aikana lisättiin tehostetun palveluasumisen ostopaikkoja ja Pankarannan vanhainkoti ja terveyskeskussairaalan osasto 4 lakkautettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma , KASTE, on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline. Ohjelmassa Valtioneuvosto on määritellyt vuosien sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Itä- ja Keski-Suomen alueelle on myönnetty valtionavustus neljälle hankkeelle ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Lapset ja Perheet KASTE hankkeen osana määräaikainen sijaishuollon neuvottelukunta käynnisti lastensuojelun sijaishuollon asiantuntijayksikön mallinnuksen osana Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Tavoitteena on turvata perhehoidon ensisijaisuus ja tuki perhehoitajille sekä kuntien työntekijöille koko seudulla ja alueellisesti. STM hyväksyi Mikkelin seudun mukaan aluekokeiluhankkeeseen. Aluekokeiluhankkeen painopisteinä on vanhusten palvelujen seudullinen järjestäminen, sosiaalitoimen erityisosaamisen turvaaminen ja kehittäminen alueella, lähipalvelutoimipisteiden turvaaminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöprosessit. - -

8 Lisäksi valtiovarainministeriö myönsi yhteistoiminta-avustusta sote-aspa hankkeen kehittämiseen. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia asiakaspalvelukonsepteja, jotka otetaan käyttöön osittain jo Talouden tilanne ja epävarmuus tulevasta kehityksestä asettavat haasteita sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat osa kansalaisten tukijärjestelmää, jonka tulee taata kansalaisten oikeuksien mukaiset palvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevä työ ja itsehoitomahdollisuuksien edistäminen vahvistuvat osana palvelujärjestelmää. Mikkelin suhteellinen asema keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa on viime vuosina pysynyt vakiintuneena. Vuonna 2007 ikävakioidut kustannukset asukasta kohden olivat 0,5 % yli keskiarvon, vuonna ,3 % alle keskiarvon. ja vuonna ,6 % alle keskiarvon. Vuonna 2010 ikävakioidut kustannukset olivat 2,0 % alle keskiarvon. Kustannukset 2010 olivat Mikkelissä kuudenneksi alhaisimmat 18 vertailukaupungin joukossa. Psykiatrian kustannukset ovat edelleen kuitenkin vertailukuntia suuremmat. Vuoden 2011 osalta ei ole vielä käytettävissä vertailutietoa. Päivähoidon siirrosta sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin tehtiin päätös ja siirto tapahtuu vuoden 2013 alusta lukien. Kunnat tekivät päätökset yhteistoiminta-alueen käynnistämisestä lukien. Malli toteutetaan isäntäkuntamallina, jossa Mikkelin palvelutuotantoyksikköön liitetään Ristiinan, Hirvensalmen ja Suomenniemen palvelut, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa jatkavat edelleen erillisinä yksiköinä osana yhteistoiminta-aluetta. Työvoiman saatavuus on ollut edelleen haasteellista erityisesti lääkärityövoiman osalta. Toiminnan painopisteet Palvelujärjestelmän tuottavuutta parannettiin vuonna 2011 käynnistetyn tuottavuusohjelman linjausten mukaisesti seuraavasti : 1. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja joustava käyttö henkilöstörakenteen kehittäminen työaikajärjestelyjen kehittäminen rekrytoinnin kehittäminen työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen Osana tuottavuushanketta luotiin sosiaali- ja terveystoimeen työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Rekrytoinnissa otettiin käyttöön Kuntarekry-ohjelma, jonka kautta hoidettiin keskitetysti sijaisvälitys ja rekrytointi. 2. Päivähoidon rakenteen kehittäminen ja päivähoidon käyttöasteen nostaminen Osana kaupungin tuottavuusohjelmaa päivähoidon rakennetta on kehitetty ja toimintasuunnitelman painopisteitä on tarkennettu. Päivähoidon vuorohoito ja lasten sijoittaminen päädyttiin keskittämään ja sijoittamisesta vastaavien palvelukoordinaattorien haku käynnistyi vuoden lopussa. Päivähoidon vuorohoitoa on jo osittain viikonloppujen osalta keskitetty Pankarannan päiväkotiin. 3. Mielenterveys- ja päihdetyön uuden toimintamallin käyttöönotto Mielenterveys- ja päihdetyö on hajautettu vuoden vaihteessa muillekin tulosalueille. Psykososiaalisen tulosalueen mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikköjä on yhdistetty hallinnollisesti mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksiköksi. Mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikön kehittäminen on jäänyt vaillinaiseksi. Mielenterveys ja päihdetyön järjestämisen tavat ovat seudulla moninaiset. Yhtenäisen toimintatavan ja mallin kehittäminen jatkuu vuonna 2012 Arjen mieli hankkeen tuella. Työ katkaisuhoito- ja selviämisasematyyppisten palvelujen alueelle saamiseksi jatkuu. Vanhusten palveluissa osasto 4 suljettiin vuoden lopussa, joten 25 pitkäaikaispaikkaa vähentyi. Osasto 4:n henkilöstömäärällä pystyttiin osittain kattamaan kaupungin omaksi toiminnaksi siirtynyt Graanin palvelutalon ja Graanin kotihoidon tiimin tarvitsema henkilökuntamäärä. Palveluketju toimi hyvin, erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja ei ole ollut vuonna Terveyskeskussairaalan osastojen ja akuutin osaston kuormitusprosentit ovat olleet ,5 %

9 Akuuttiosaston ja osasto 1:n kuormitusprosentit jäivät alle 90 %, jota ei voida pitää hyvänä tuloksena. Laitoshoidon palvelurakennemuutos jatkuu edelleen vuonna Kotihoidon selvitystyö tehtiin kesällä Selvitystyön mukaan kotihoidon asiakastyöhön käytettävä työaika jää alhaiseksi, minkä takia aloitettiin suunnittelu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta, jotta kotihoidon toimintaa voidaan tehostaa. Palvelusetelin käytön laajentamisesta tehtiin alustavia suunnitelmia, mutta varsinaisesti palvelusetelin käyttö ei laajentunut. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toiminta sai hankerahoituksen ja toiminta käynnistyi syksyn 2011 aikana. Olkkari sai tilat Ristimäenkadulta ja hanketyöntekijöiden lisäksi sinne siirtyi nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikkö, nuorten kehityksen tukiyksikkö sekä etsivä nuorisotyö. Nuorten kehityksen tukiyksikköön saatiin lisää työntekijäresurssia päihdepalveluista ja mielenterveysyksiköstä 4 työntekijän verran, joista kaksi aloittaa työnsä vasta vuoden 2012 puolella. Olkkarin toimintakokonaisuuden ja asiakasprosessien kehittämistä jatketaan edelleen. Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta edellytti koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vahvistamista vuonna Mikkelissä asetuksen toteuttamisen myötä terveystarkastusten määrä kasvoi ja saatiin lisäpanostusta terveydenhoitajien työhön. Lääkärityöpanoksen lisääminen ei onnistunut. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot olivat 31,3 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna tulot ylittyivät 2,7 milj. euroa. Vuoteen 2010 verrattuna tulot kasvoivat 3,3 milj. euroa (11,8 %). Kaikissa tulolajeissa oli selkeää kasvua. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut olivat 193,0 milj. euroa, kun edellisen vuoden toteuma oli 177,7 milj. euroa. Kulujen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on 15,3 milj. euroa (8,7 %). Talousarvioon verrattuna menot ylittyivät 8,9 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat 54,5 milj. euroa (99,6 %). Vuoteen 2010 verrattuna kasvua oli 0,5 %. Vähänen kasvu selittyy sillä, että vuoden 2011 alusta henkilöstöä siirtyi ruoka- ja puhtauspalveluihin. Palvelujen ostot olivat115,6 milj. euroa (108,2 %): Kasvua vuoteen 2010 oli 14,5 milj. euroa (14,4 %). Psykososiaalisten palvelujen asiakaspalvelujen ostot olivat 14,2 milj. euroa (111,1 %) ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 1,1 milj. euroa (8,7 %). Hoitopäivien määrä lisääntyi 1827 (5,5 %). Vanhusten palveluissa asiakaspalvelujen ostot olivat 16,7 milj. euroa (124,3 %) ja kasvua vuoteen 2010 oli 3,0 milj. euroa (21,7 %). Tehostettuja palveluasumisen paikkoja oli vuoden lopussa 386 ja kasvua vuoteen 2010 oli 63 paikkaa (19,5 %). Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 53,5 milj. euroa (105,0 %). Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 4,4 milj. euroa (8,9 %). Kasvu johtuu erityisesti avohuollon kustannusten kasvusta. Palvelujen ostoista tehdään tarkempi erillisselvitys alkuvuonna Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden menot olivat 3,6 milj. euroa (98,6 %) ja vähennystä vuoteen 2010 oli 0,1 milj. euroa (-3,4 %). Avustukset olivat13,7 milj. euroa (101,1 %)ja kasvua vuoteen 2010 oli 0,4 milj. euroa (2,9%). Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 0,2 milj. euroa vaikka pienenikin 0,1 milj. euroa vuodesta Kuntaosuuden menot olivat 1,5 milj. euroa (118,1 %). Toimeentulotukimenot olivat 4,2 milj. euroa (98,1 %) ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 0,1 milj. euroa (3,5 %): Muut toimintakulut olivat 5,7 milj. euroa (104,2 %). Kasvua vuoteen 2010 oli 0,3 milj. euroa (6,0 %). Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Kukin tulosalue ja työyksikkö valvovat tulosyksiköidensä talousarvion toteutumista sekä asetettujen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Tämä edellyttää myös, että tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on tunnistettu ja niitä - 7 -

10 pyritään mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään. Erityiseksi painopisteeksi nousi palveluasumisen prosessien hallinta. Esimiesten tehtävänä on lisäksi valvoa, että voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä ohjeita noudatetaan. Talouden seuranta on tiivistynyt ja raportointi muuttunut systemaattiseksi kerran kuukaudessa tapahtuvaksi. Seurantatietojen mukaan tehdään tarvittaessa toimintaan liittyviä muutoksia. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentely on keskeinen osa sisäisen valvonnan toteuttamista. Johtoryhmät (toimialan ja tulosalueiden) kokoontuvat säännöllisesti. Toimialan johtoryhmän muistio on tärkeä viestinnän väline ja siihen kirjataan sovitut menettelytavat. Lautakuntaan vietävät asiat valmistellaan niin, että erityislainsäädännön parhaiten tunteva toimii valmistelijana ja päätösesitys laaditaan yhdessä esittelijän kanssa. Erityistilanteita ja kriisitilanteita varten pidetään ajan tasalla lääkintähuollon ja sosiaalihuollon valmiussuunnitelmia. 1. Elinvoima ja vetovoimaisuus Strateginen päämäärä Veto-voimainen kasvukeskus Kriittiset menestystekijät Hyvä maine. Tavoitteet vuodelle 2011 Toimivat sosiaali- ja terveystoimen palvelut Mittaaminen ja tavoitetaso (raja-arvot) Palvelujen saatavuus ja palvelutaso hyväksyttävän kaupungin palvelustrategian mukaisesti Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen saatavuus ja palvelutaso on pääosin toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Hoitoon pääsy on toteutunut tavoiteajoissa. Palvelujen kysyntä kasvoi loppuvuonna päivähoidossa ja suunniteltiin päivähoitopaikkojen lisäämistä. 2. Asiakas ja kuntalainen Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät Käyttäjälähtöiset modernit palvelut Tavoitteet vuodelle 2011 Palvelujen saatavuus Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Palvelujen saatavuus toteutuu lainsäädännön mukaisena ja lain edellyttämien määräaikojen puitteissa Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen saatavuus on pääosin toteutunut normien mukaisesti. Toimeentulotukianomusten käsittelyn määräajat (7 pv) ylittyivät satunnaisesti. Terveydenhuollon määräajat eivät ole ylittyneet

11 Terveydenhuollon puhelinpalvelun saavutettavuus vaatii parantamista Palveluohjauksen onnistuminen Asiakastyytyväisyys kehittyy myönteiseen suuntaan Palveluohjaus on keskeinen osa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja ja sen avulla toteutetaan asiakaslähtöistä, tarvittaessa tulosaluerajat ylittävää toimintaa. Asiakastyytyväisyysmittauksia tehdään seuraavissa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa: avoterveydenhuolto, hammashuolto, vanhusten palvelut, lasten päivähoito Palveluohjausta on tehostettu, erityisesti Seniori-sentterin toiminnan vakiintuessa. Asiakastyytyväisyysmittaus tehtiin syksyn aikana omiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Hoitotarvikejakelussa ja kotisairaalassa. Palaute pääosin positiivista, mutta huomiota tulee kiinnittää tietyltä osin laatuun ja saavutettavuuteen. Terveyspalveluissa asiakastyytyväisyyskyselyjä ei tehty. Strateginen päämäärä Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö Kriittiset menestystekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Tavoitteet vuodelle 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Tavoitteiden toteutuminen - 9 -

12 Terveyden edistämis- ja hyvinvointiohjelman laatiminen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) -menetelmä otetaan käyttöön Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Sairastavuustilanne kehittyy valtakunnallisesti suhteutettuna myönteisesti. Ohjelma valmistuu poikkihallinnollisena työnä. Sosiaalija terveystoimi on aktiivisesti mukana valmistelutyössä. Neuvola- ja kouluikäisten terveysseurantaa lisätään. Pitkäaikaissairaiden hyvä hoitotasapaino varmistetaan. Päihdetyön painopistettä siirretään ehkäisevään työhön ja nuoriin. Liikuntaneuvontayksikön toiminta jatkaa LLE-hankkeen päättymisen jälkeen osana fysioterapian toimintaa Menetelmää sovelletaan systemaattisesti ainakin yhden merkittävän päätöksen valmistelussa. Sairastavuusindeksi 101, (v ,2) Ohjelma on valmistunut. Kouluterveydenhuollossa resursseja lisätty puolikkaan terveydenhoitajan työpanoksella. Lääkärityövoimaa opiskelijaterveydenhuollossa ei ole pystytty lisäämään suunnitellusti Syksyn 2011 aikana aloitetttu Marevan-potilaiden systemaattinen seurantatoimintamallin jalkauttaminen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille. Päihdetyönohjaaja on aloittanut nuorten palveluissa toukokuun alussa ja sairaanhoitaja elokuun alussa. Menetelmää ei ole sovellettu Sairastavuusindeksi (KELA) (ei vielä tietoa saatavana) Varhaista tukea resursoidaan siten, että erikois- ja erityispalvelujen tarve vähenee Jokaisessa tulosyksikössä ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys tiedostetaan, työtä tehdään näkyväksi ja sen osuutta toiminnassa vahvistetaan. Erikois- ja erityispalvelujen tarve vähenee. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit toteutuneet vanhusten palveluissa Palvelujen käytössä ei vähennystä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma selkeänä strategisena ohjausvälineenä toiminnassa Nuorisovaltuuston näkemyksiä kuullaan Toteutetaan vuodelle 2011 asetetut tavoitteet. Nuorisovaltuusto tulee kuulluksi sosiaali- ja terveystoimessa asiantuntijana nuorten asioissa Suunnitelmaa toteutettu. Raportoidaan tarkemmin keväällä Olkkarin toimintamallin suunnittelun yhteydessä ovat nuoret olleet mukana aktiivisesti ja edelleen toimintamallin

13 rakentamisessa otetaan mukaan nuorisovaltuuston edustaja /-t sekä nuoret. 3. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menestystekijät Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Monipuolinen kumppanuus Tavoitteet vuodelle 2011 Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Kaupungin palvelustrategia valmistuu kesään 2011 mennessä. Poikkihallinnolliset prosessit käyty läpi. Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden kanssa Sähköisiä asiointiratkaisuja lisätään Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Palvelustrategiassa asetetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotapaa, palveluverkkoa ja laatua koskevat kuvataan tavoitteet Päivystysprosessi kuvataan ja toimintamallista ja työnjaosta sovitaan yhteisesti osana rampehanketta, erityisesti kiinnittäen huomiota päivystyksen suurkäyttäjiin. Sähköinen asiointimahdollisuus on käytössä seuraavissa sotepalveluissa: toimeentulotuen hakeminen ja päivähoitohakemukset. Käyttö lisääntyy. KEKSI -hankkeen puitteissa lisätään sähköistä asiointia Tavoitteiden toteutuminen Palvelustrategia hyväksytty kesäkuussa. Päiväpäivystys yhteistyö on siirtynyt seudulliseksi yhteispäivystyksen kehittämiseksi. Sähköinen päivähoitohakemus on uudistunut, mikä lisännyt käyttäjäystävällisyyttä sekä sähköisen palvelun käyttöä. Hakemuksista 98 % sähköisiä. Toimeentulotuen sähköinen asiointi vielä melko vähäistä. Hakemuksista n 6% sähköisiä. Sekä terveysneuvonnassa että lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikössä on jo mallinnettu sähköistä asiointia ja pilotit käynnistyvät Peruspalvelut järjestetään ja tuotetaan seudullisesti Sähköisen palvelusetelin käyttöä laajennetaan lapsiperheiden kotipalveluun ja mahdollisesti myös terveyspalveluihin. Sosiaalinen media käyttöön lapsiperheiden palveluissa. Sote:n nettisivujen käyttö lisääntyy Palveluseteliä ei ole otettu käyttöön lapsiperheiden kotipalvelussa. Otetaan käyttöön Terveyspalvelujen setelin käyttö siirtyy vuodelle 2013.???? Nettisivujen käytössä ei oleellisia muutoksia

14 Päätetään seudullisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalueesta Seudun seitsemän kuntaa ovat tehneet päätökset yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Monipuolinen kumppanuus Kumppanuuden pohjalta tuotetut palvelut lisääntyvät. Jatketaan hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kumppanuutta kehitetään mm. eri toimijoiden yhteisessä kumppanuuspöydässä. Hankintojen ja työvoiman ja palvelujen kumppanuuspöydät aloittaneet toimintansa MAMK:n kanssa yhteistyössä. 4. Henkilöstö Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Ammattimainen ja innostava esimiestyö Tavoitteet vuodelle 2011 Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Kaupungin henkilöstöstrategiasta tehdään strateginen osaamisen ja työyhteisön kehittymistä linjaava dokumentti. Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Henkilöstöstrategia valmistuu. Sosiaali- ja terveystoimi on aktiivisesti mukana strategiaa luomassa. Tavoitteiden toteutuminen Henkilöstösuunnitelmaa 2012 laaditaan yhdessä muiden hallintokuntien kanssa kuten aiemminkin. Kaupungin henkilöstöstrategia ei valmistunut. Työhyvinvointi paranee Ammattimainen ja innostava esimiestyö Keskeisten johtamisen välineiden käyttö (Kehityskeskustelut, osaamiskartoitus, vuorovaikutus ja viestintä, esimiesvalmennus, Vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tulokset osoittavat myönteistä kehityssuuntaa (erityisesti oman työn kehittäminen ja omaan työhön vaikuttaminen sekä viestintä ja vuorovaikutus) Sairauspoissaolojen määrä alenee Kehityskeskustelut toteutetaan tulosaluekohtaisten suunnitelmien mukaisesti Työhyvinvointisuunnitelmat tulosalueilla valmistuivat. Työhyvinvointikyselyä ei keskitetysti suoritettu. Sairauspoissaolotiedot eivät vielä valmistuneet. Kehityskeskustelut toteutuneet tulosaluekohtaisten suunnitelmien mukaisesti

15 kannustinjärjestelmät) Osaamiskartoitukset tehdään osana kehityskeskusteluja Lääkäreiden, hammaslääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja sairaanhoitajien rekrytoinnissa onnistutaan. Jokaiseen avoinna olevaan virkaan/toimeen on vähintään yksi pätevä hakija. Osaamiskartoitukset suoritettu vanhusten palveluissa. Muissa tulosalueissa vain satunnaisesti. Ko. ammattiryhmien rekrytoinnissa on edelleen ongelmia. Muutamia lääkäreitä on onnistuttu rekrytoimaan. 5. Talous Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Tehokas omistajapolitiikka Tavoitteet vuodelle 2011 Talouden hallinta Mittaaminen/tavoitetaso (rajaarvot) Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen kustannustehokkuus, keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupungin suhteellinen asema paranee Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Kehittämiskohteet sosiaali- ja terveystoimessa:: 1.Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja joustava käyttö henkilöstörakenteen kehittäminen työaikajärjestelyjen kehittäminen rekrytoinnin kehittäminen työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen 2. Päivähoidon rakenteen kehittäminen ja käyttöasteen nostaminen 3. Psykiatrian uuden toimintamallin käyttöönotto Ikävakioidut kustannukset /asukas kuuluu edullisimpaan kolmannekseen Päivähoidon käyttöaste 90 % Psykiatrian, mielenterveystyön ja päihdetyön hoitokokonaisuuden kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Ikävakioidut kustannukset / asukas olivat v vertailukuntien (18) kuudenneksi edullisimmat, 2,0 % keskimääräistä pienemmät. Tuottavuushankkeet ovat käynnistyneet. Työhyvinvointisuunnitelmat valmistuneet ja rekrytoinnissa ja sijaisvälityksessä kuntarekry otettu käyttöön. Vuorohoitoa keskitetty ja keskitetty lasten sijoittaminen suunniteltu. Käyttöaste 2012 ilmoitetaan kokouksessa Psykiatrian uutta toimintamallia luodaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin hallinnoiman Arjen mieli -hankkeen kanssa ja osana yhteistoiminta-alueen rakentamista. hanke ei merkittävästi edennyt

16 Tehokas omistajapolitiikka Palveluprosessien kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa kustannustehokkuuden parantamiseksi etenkin suurten kansantautien hoidossa ProcessGuide -ohjelmisto prosessien mallintamiseen on saatu sairaanhoitopiirin kanssa yhteiseen käyttöön. Koulutuksia on toteutettu

17 Talousarvion toteutuminen Sote yhteensä TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,5 % 11,8 % Toimintakulut ,8 % 8,6 % Toimintakate ,0 % 8,1 % Lapsiperheiden palvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,8 % 6,3 % Toimintakulut ,4 % 5,4 % Toimintakate ,8 % 5,3 % Psykososiaaliset palvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,9 % -8,9 % Toimintakulut ,8 % 2,5 % Toimintakate ,0 % 4,6 % Terveyspalvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,9 % 24,4 % Toimintakulut ,6 % 20,4 % Toimintakate ,8 % 17,6 % Vanhusten palvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,6 % 7,2 % Toimintakulut ,8 % 7,3 % Toimintakate ,9 % 7,4 % Johtamisen tukipalvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,8 % 940,8 % Toimintakulut ,2 % 77,2 % Toimintakate ,1 % 31,5 % Erikoissairaanhoito TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot Toimintakulut ,0 % 8,9 % Toimintakate ,0 % 8,9 %

18 - 16 -

19 Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palveluiden tulosalueen tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia ja turvata heille riittävät ja oikein kohdentuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset ovat toteutuneet pääsääntöisesti käyttösuunnitelmassa ennakoidulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma , KASTE, on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline. Lapsiperheiden palvelut ovat olleet mukana KASTE-ohjelmaa toteuttavassa kehittämistyössä. STM:n avustuksen turvin toteutettava kehittämishanke kestää kesäkuun loppuun Hankkeelle on haettu jatkoa vuoden 2013 loppuun tavoitteena edelleen, että sekä lähipalveluperiaatteella tarjottavat lapsi-, nuoriso ja perhepalveluiden peruspalvelut että seutuja maakunnalliset erityispalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Seudullista perhepalveluiden kokonaisuutta valmisteltiin yhdessä kuntien kanssa perhepalveluiden valmistelutyöryhmässä sekä erilaisissa työryhmissä ja työyhteisöissä. Ennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten lukumäärässä ei tapahdu oleellisia muutoksia. Kunnallisen päivähoidon valitsevien perheiden osuus lapsiperheistä on edelleen kasvanut. Kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna lasta, vuonna , vuonna lasta ja vuoden 2011 lopussa lapsia oli päivähoidossa Loppuvuodesta päivähoidon kysyntä kasvoi noin 70 lapsella ja tammikuussa 2012 lapsia on kunnallisessa päivähoidossa Tästä johtuen nopealla aikataululla perustettiin uusia päivähoitoyksiköitä. Pankarantaan perustettiin väliaikainen yksikkö. Yhteiskoulun tiloja ryhdyttiin remontoimaan päivähoidon lisääntyneisiin tarpeisiin sekä väistötilaksi Emolan päiväkodin remontin ajaksi. Lisäksi Otavan päiväkotiin otettiin lisää lapsia ja palkattiin lisää henkilökuntaa. Ryhmäperhepäiväkoti Untuvikon varapiste laajennettiin 12 lapsen ryhmäksi. Haukivuorelle suunniteltiin sekä tilojen laajennusta että perhepäivähoitoryhmän muuttamista päiväkodin filiaaliksi. Päivähoidon keittiö- ja siivoushenkilöstö siirrettiin vuoden 2011 alusta ruoka- ja puhtauspalveluihin. Loppuvuonna 2011 tehtiin päätös päivähoidon siirtymisestä sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin. Siirron valmistelutyö on aloitettu. Päivähoidon tilaratkaisuissa edettiin osittain Haahtela - tilaselvitystä hyödyntäen. Keskustan uuden vuoropäiväkodin toiminnan aloitus siirtyi elokuuhun Vuorohoidon keskittämisestä laadittiin suunnitelma. Omassa kodissaan lapsia hoitavien perhepäivähoitajien työaika lyhentyi alkaen 40 tuntiin/viikko. Tämän johdosta lisättiin varahoitoa ja varahenkilöitä kuudella työntekijällä. Nuorten vastaanottokoti Havurinteen, tuetun asumisen ja turvakodin kokonaisuutta selvitettiin ja valmistelutyö käynnistettiin. Erillistä turvakotia ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi perustaa. Kouluterveydenhuollon uudet tilat otettiin käyttöön sekä Kalevankankaan että Mikkelin lukiossa. Toiminnan painopisteet Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin keväällä Suunnitelma muodostaa strategisen linjauksen johdonmukaiselle toiminnalle lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Toimintaa kehitettiin ja toimenpiteitä toteutettiin suunnitelman mukaisesti niin, että ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen lähtökohtana. Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamallin jalkauttamista terävöitettiin edelleen. Asetuksen mukaiset peruspalvelut terveysneuvonnassa pyrittiin saattamaan asetuksen mukaiselle tasolle. Terveydenhoitajien määrä lisääntyi yhdellä. Opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalveluja ei pystytty lisäämään... Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa on noin 200. Varsinkin vaativat, käytöshäiriöiset lapset ja haasteelliset tukea tarvitsevat perheet tarvitsevat erityistä huomiota. Lapsiperhepalveluissa on käynnistetty koulutussarja sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten kanssa toimivien päivähoidon, lastensuojelun sosiaalityön, perhetyön, terveysneuvonnan ja lasten kehityksen tukiyksikön työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi.

20 Osana kaupungin tuottavuusohjelmaa päivähoidon rakennetta on kehitetty ja toimintasuunnitelman painopisteitä on tarkennettu. Päivähoidon vuorohoito ja lasten sijoittaminen päädyttiin keskittämään ja palvelukoordinaattorien haku käynnistyi vuoden lopussa. Päivähoidon vuorohoitoa on jo osittain viikonloppujen osalta keskitetty Pankarantaan. Lastensuojelussa kehitettiin riittäviä räätälöityjä ja oikea-aikaisia varhaisen tuen palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ryhmämuotoista toimintaa toteutettiin. Uudenlaisina ryhminä toteutettiin vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä terveysneuvonnassa ja vanhemmuuden tuen vertaisryhmä sekä avohuollon asiakaslasten toiminnalliset ryhmät lastensuojelussa. Lisäksi perhetyössä toteutettiin keväällä ja syksyllä yhteistyössä seurakunnan kanssa kaksi kotia sydämessä ryhmät ja päivähoidon kanssa vanhemmuuden tuen Voimala-ryhmät. Lasten kehityksen tukiyksikössä toteutettiin psykologin ja toimintaterapeutin pitämä lasten ryhmä sekä vanhempien eroseminaari. Perhetyössä on pidetty toimintapäivä kerran kuukaudessa perhetyön perheille. Toiminnoissa on ollut noin 80 aikuista ja 85 lasta. Lastensuojelun sijaishuollossa painopiste on edelleen perhehoidon vahvistamisessa. Ensimmäinen omana toimintana toteutettu Pride koulutus päättyi keväällä Vuoden 2011 aikana uusia huostaanottoja tehtiin kolme (v ), joista yksi sijoitus tapahtui perhehoitoon, yksi ammatilliseen perhekotiin ja yksi lastensuojelulaitokseen. Vuoden aikana lopetettiin kolme huostaanottoa. Vuoden lopussa huostassa olevista lapsista 70 % (37 lasta) on sijoitettu perhehoitoon, 15 % (8 lasta)ammatillisiin perhekoteihin ja 15 % (8 lasta) lastensuojelulaitoksiin. Lisäksi sijaishuollon muutoksia on tehty esimerkiksi yksi perhehoidosta ammatilliseen perhekotiin sekä lastensuojelulaitoksesta toiseen lastensuojelulaitokseen. Vuoden aikana useampi perhe oli myös perhekuntoutuksessa. Lisäksi käytettiin Jyväskylän ensikotipalveluita. Lapset ja Perheet KASTE hankkeen osana määräaikainen sijaishuollon neuvottelukunta käynnisti lastensuojelun sijaishuollon asiantuntijayksikön mallinnuksen osana Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Tavoitteena on turvata perhehoidon ensisijaisuus ja tuki perhehoitajille sekä kuntien työntekijöille koko seudulla ja alueellisesti. Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön muutosta valmisteltiin lasten kehityksen tukiyksiköksi niin, että yksikkö tarjoaa jatkossa palveluita alle 13 vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Muutoksen myötä tämän ikäryhmän työntekijäresurssi lisääntyi 1,5 työntekijällä Tällä panostuksella vahvistetaan edelleen pikkulapsi- ja vauvaperhetyötä. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toiminta sai hankerahoituksen ja toiminta käynnistyi syksyn 2011 aikana. Olkkari sai tilat Ristimäenkadulta ja hanketyöntekijöiden lisäksi sinne siirtyi nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikkö, nuorten kehityksen tukiyksikkö sekä etsivä nuorisotyö. Nuorten kehityksen tukiyksikköön saatiin lisää työntekijäresurssia päihdepalveluista ja mielenterveysyksiköstä 4 työntekijän verran, joista kaksi aloittaa työnsä vasta vuoden 2012 puolella. Olkkarin toimintakokonaisuuden ja asiakasprosessien kehittämistä jatketaan edelleen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lapsiperheiden palvelujen toimintatuotot olivat 3,2 milj. euroa (116,9 %). Tuottoja kertyi noin enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Tuloja kertyi enemmän päivähoidon maksutulojen ja muiden tukien ja avustusten sekä terveysneuvonnan ja lapsiperheiden tukiyksikön myynti- ja maksutuotoista. Lapsiperheiden palvelujen toimintakulut olivat 30,27 milj. euroa (97,8 %) Toimintakulut olivat noin vähemmän kuin käyttötaloussuunnitelmaan oli varattu. Henkilöstökulut ylittyivät päivähoidossa noin euroa ja alittuivat terveysneuvonnassa ja lapsiperheiden tukiyksikössä yhteensä noin euroa johtuen suurelta osin rekrytointivaikeuksista. Palveluiden ostot alittuivat päivähoidossa ja lapsiperheiden tukiyksikössä. Lisäksi ruoka- ja puhtaanapitopalveluiden kustannukset olivat arvioitua alhaisemmat. Päivähoidossa alittui myös kotihoidontuki noin euroa. Lisäksi lastensuojelun laitoshoidon ja perhekotien menot alittuivat noin Terveysneuvonnassa ostopalveluiden ylitys johtui lääkäripalveluista. Vuoden 2011 toteutunut toimintakate oli 30,28 ME. (TA 2011 oli 30,96 ME) Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Lapsiperhepalveluissa valvotaan strategian ja talousarvion toteutumista. Talouden, toiminnan ja henkilöstökulujen toteutumista suhteessa käyttösuunnitelmaan on seurattu tiiviisti ja puututtu nopeasti poikkeamiin. Raportointi tapahtuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Esimiesten tehtävänä on seurata ja valvoa, että voimassa olevia lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia noudatetaan. Samoin seurataan, että toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminta on tehokasta. Henkilöstön kanssa

21 keskustellaan ajoittain hyvän hallintotavan mukaisesta vastuullisesta toiminnasta. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa. Tietojärjestelmien käyttöoikeuksien myöntämistä tarkennettiin huomioiden myös koko seutusote. Lastensuojelussa ajanvarausohjelman sisältö kehitettiin, jotta työajan seuranta mahdollistuu ohjelman kautta. Terveysneuvonnan tilastointia suunniteltiin avo-hilmon edellyttämällä tavalla ja aikataululla. Vuoden 2011 aikana käynnistyi suunnittelu yhteisen effica-potilastietojärjestelmän alueellistamiseksi sekä E-reseptin käyttöönottamiseksi. 1. Elinvoima ja vetovoimaisuus Strateginen päämäärä Veto-voimainen kasvu-keskus Kriittiset menestystekijät Hyvä maine Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuma Toimivat, asiakaslähtöiset palvelut lapsiperheille ovat hyvän maineen edellytyksenä Palvelujen saatavuus ja palvelutaso lainsäädännön ja hyväksyttävän kaupungin palvelustrategian mukaisesti. Päivähoidon kysyntä lisääntyi yllättäen loppuvuodesta. Uusia päivähoitotiloja jouduttiin ottamaan käyttöön. Lääkäripalveluiden saatavuus on ollut vaikeaa erityisesti opiskelijaterveydenhuollossa, 2. Asiakas ja kuntalainen Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät Käyttäjälähtöiset modernit palvelut Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Toimiva perhenetti (tietopalvelu) sekä kaupungin että muiden toimijoiden palveluista lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Selvitetään ja otetaan käyttöön toimeentulotuki- ja päivähoitohakemuksen lisäksi vähintään yksi sähköinen asiointiratkaisu. Selkeä ja helppokäyttöinen nettisivusto. Sähköinen asiointi lisääntyy ja palveluosaajavalmennuksessa kehitetään innovatiivinen palvelutuote liittyen sosiaalisen median hyödyntämiseen. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen nettisivujen työstäminen käynnistetty. Sivustoa selkiytetään seutusoten ja koko kaupungin sivustojen kehittämisen yhteydessä. Käyttöönotto Sähköinen päivähoitohakemus on uudistunut, mikä lisännyt käyttäjäystävällisyyttä sekä sähköisen palvelun käyttöä. Toimeentulotukiasiakkaiden

22 Asiakastyytyväisyys kehittyy myönteiseen suuntaan. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan terveysneuvonnassa ja päivähoidossa. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. sähköinen asiointi on vielä hyvin vähäistä. Sekä terveysneuvonnassa että lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikössä on jo mallinnettu sähköistä asiointia mutta pilottien käynnistyminen siirtyy vuoteen Päivähoidon kehittämishankkeessa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta yksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelman laadun ja asiakaslähtöisen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Terveysneuvonnan asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Tietyissä yksiköissä on kerätty säännöllisesti asiakaspalaute, jota hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä.. Strateginen päämäärä Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö Kriittiset menestystekijät Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma selkeänä strategisena ohjausvälineenä toiminnassa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi huomioidaan valmistelussa, päätöksenteossa ja seurannassa. Nuorisovaltuuston näkemyksiä kuullaan Toteutetaan vuodelle 2011 asetetut tavoitteet Lapsivaikutusten arviointi tehdään vähintään yhden merkittävän päätöksen valmistelussa. Vuorovaikutus nuorisovaltuutettujen kanssa Suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutettu käytännössä. Raportti vuoden 2011 osalta käsitellään lautakunnassa keväällä Järjestelmällistä lapsivaikutusten arviointia ei ole vielä otettu käyttöön. Lapsen näkökulma huomioidaan päätösten valmistelussa. Olkkarin toimintamallin suunnittelun yhteydessä sekä toiminnan käynnistyttyä ovat sekä

23 Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Varhaisen tuen palveluiden resursointi. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseja vahvistetaan. Terveydenhoitajien ja lääkäriresurssi asetuksen edellyttämälle tasolle. Lisäresurssina yhden sairaanhoitajan, psykologin sekä päihdetyönohjaajan työpanos nuorten palveluihin. nuorisovaltuutetut että muut nuoret on otettu mukaan aktiivisesti toimintamallin rakentamiseen. Opiskeluterveydenhuollossa on aloittanut lisää yksi kokoaikainen terveydenhoitaja elokuun alussa. Lääkäripalveluiden saatavuudessa ollut puutteita erityisesti opiskeluterveydenhuollossa. Päihdetyönohjaaja aloittanut toukokuun alussa ja sairaanhoitaja elokuun alussa. Psykologi aloitti Toimintamallia rakennetaan Olkkarikokonaisuus huomioiden. Käynnistetään lapsiperheiden kotipalvelu palveluseteliä hyödyntäen. Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön palvelujen kohdentaminen alle 13 -vuotiaille. Olkkarin toiminta käynnistyy Erilaisen ryhmätoiminnan järjestäminen lapsiperheille eri tahojen yhteistyönä. Kriteerit valmisteltu ja vuodelle 2012 varattu pilotin määrärahat. Räätälöidysti ostettu lapsiperheiden kotipalvelua. Palveluseteliä ei otettu käyttöön. Yksikön toiminta muuttunut siten, että lasten kehityksen tukiyksikkö palvelee alle 13- vuotiaita perheineen. Nuorten kehityksen tukiyksikkö toimii Olkkarin yhteydessä palvellen 13-18/21 nuoria. Toiminta käynnistynyt Ristimäenkadun tiloissa. Toteutettu vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä, kehityksen tukiyksikössä psykologin ja toimintaterapeutin yhteinen ryhmä, lastensuojelun vanhemmuuden tuen ryhmä, lasten ryhmiä, perhetyön ryhmiä sekä perhetyön ja päivähoidon yhteisiä ryhmiä. Vanhemmuuden tuen ryhmiä eri asiakasryhmille.

24 3. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menestystekijät Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Monipuolinen kumppanuus Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Innovatiivinen palveluiden järjestäminen Seudullisuus Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen prosessit Monipuolinen kumppanuus Uusia toimintamalleja käynnistetään ja jatkokehitetään yhdessä Seudullista sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta koskevien päätösten toteuttamiseen tähtäävä valmistelutyö.etenee tavoitteiden mukaisesti Hyvinvointisuunnitelman poikkihallinnollinen ohjausryhmä linjaa kehitettävät prosessit. Lastensuojelun avohuollon kokonaisuuden kehittäminen. Turvakotipalveluiden, sosiaalipäivystyksen ja nuorten tuetun asumisen kokonaisuuden kehittämissuunnitelma valmistuu Seutusote aloitti suunnitellusti. QPR-ohjelma otettu käyttöön ja ensimmäiset mallintajat koulutettu. Kuvattavat prosessit linjattu ja ydinprosesseja kuvattu.. Työryhmän mallinnustyö vaihtoehdoista valmisteltu ja kevään 2012 aikana asiasta tulee tehdä ratkaisu. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toimintakokonaisuuden kehittäminen Vertaistukiryhmät Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä.. Olkkarin toiminta käynnistynyt ja Olkkarissa toimivien työntekijöiden prosessikoulutus käynnistynyt. Toteutettu lastensuojelussa vanhempien vertaistukiryhmä, Violan kanssa yhteistyössä huostaan otettujen lasten vanhempien ryhmä, seurakunnan ja lastensuojelun kanssa yhteistyössä vanhempien ja lasten / nuorten ryhmä vanhemmuuden tueksi ja muita ryhmätoimintoja. Kuntoutustyöryhmän vastuulääkäri nimetty loppuvuodesta. Kuntoutustyöryhmän toiminta käynnistetty.

25 4. Henkilöstö Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Ammattimainen ja innostava esimiestyö Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Osaava motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Työhyvinvointi paranee Tuottavuustalkoot hankkeen toimenpiteitä toteutetaan. Henkilöstökyselyn tulokset osoittavat myönteistä kehityssuuntaa. Sairauspoissaolot vähenevät. Lapsiperhepalveluissa kouluttaudutaan poikkihallinnollisesti toimiva lapsi ja perhe työmenetelmäkoulutukseen. Päivähoidossa esimiehet osallistuvat verkostoista voimaa johtamiseen laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen. Koulutus jalkautetaan henkilöstölle. Hankkeessa mukana olevien lastensuojelu ja päivähoidon työyhteisön toimenpiteet lisää työhyvinvointia Työyksikkökohtaiset tulokset huomioitu työhyvinvointisuunnitelmissa. Työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat tehty tai valmistumassa ja niitä edelleen täsmennetään. Ensimmäinen koulutusryhmä toteutunut ja toinen käynnistynyt. Lisäksi kouluttajakoulutus alkanut Tulosten pohjalta laadittu yksikkökohtaiset kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Tuottavuustalkoissa tehdyn seurantakyselyn tulosten kehityssuunta myönteinen. Toteutetaan alaistaidon koulutus Ammattimainen innostava esimiestyö Koulutus toteutuu ja hyödynnetään työyhteisöissä Työyhteisö- ja tiimikoulutusta toteutettu terveysneuvonnassa, päivähoidossa ja lastensuojelussa. Jatketaan Esimieskoulutukset jatkuvat Esimieskoulutukset toteutuvat. Jet-tutkintoja suoritettu ja uusia henkilöitä koulutuksessa. Kartoitetaan kehittämistarpeet ja vahvistetaan ammatillisuutta ja osaamista Kehityskeskustelut toteutetaan ja täydennyskoulutusvelvoite toteutuu. Järjestetään räätälöityä tukea tiimeille / työyhteisöille Kehityskeskusteluja toteutettu osittain suunnitelman mukaisesti perhepalveluissa. Osa terveysneuvonnan ja lapsiperheiden tukiyksikön

26 kehityskeskusteluista siirtynyt pidettäväksi seuraavana vuonna. Työohjaukset toimivat. 5. Talous Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuma Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa lasten ja perheiden palvelut kuuluvat edelleen edullisimman kolmannekseen / asukas ikävakioituna. Lapsiperhepalvelut kuuluvat vuoden 2010 kustannusvertailussa edullisimpaan kolmannekseen. Lastensuojelu on suhteellisesti edullisempaa kuin vuonna Päivähoidon osalta Mikkelin suhteellinen edullisuus on edelleen hiukan kaventunut. Sijaishuollon kustannukset alenevat. Laitoshoidossa olevien lasten osuus vähenee ja perhehoidossa olevien kasvaa. Vuoden 2011 lopussa huostaan otetuista lapsista 70 % on sijoitettu perhehoitoon, 15 % ammatillisiin perhekoteihin ja 15 % lastensuojelulaitoksiin. Tuottavuusohjelman toteuttaminen päivähoidossa. Edetään suunnitellun aikataulun mukaisesti. Laitoskustannuksia nostaneet vuoden aikana toteutuneet useammat perhekuntoutusjaksot. Tuottavuusohjelmaa on viety eteenpäin suunnitelman mukaisesti.

27 Psykososiaaliset palvelut Toimintaympäristön kuvaus Psykososiaalisen tulosalueen tehtävänä on järjestää riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelun, kehitysvammahuollon, kuntouttavan työtoiminnan, avohoidon mielenterveystyön ja asumispalvelujen, maahanmuutto- ja pakolaistyön asioissa sekä talous- ja velkaneuvonnan piirissä oleville asiakkaille. Palveluja tarjotaan aikuisväestölle huomioiden myös heidän perheensä ja läheisensä. Toiminnan periaatteina ovat syrjimättömyys, yhdenvertaisuus ja kumppanuus. Toimintaympäristön muutokset Mielenterveyskuntoutus ja talous- ja velkaneuvonta muuttivat Matkakeskuksen tiloihin kesällä. Talous- ja velkaneuvonnassa toimittiin eläköitymisen seurauksena noin puoli vuotta vajaalla miehityksellä. Kinnarin asumisyksikön vastaava hoitaja siirtyi muihin tehtäviin ja Kinnari siirtyi psykososiaalisten palveluiden johtajan suoraan alaisuuteen. Vuoden aikana oltiin mukana Valtakunnallisessa vammaispalveluhankkeessa (Kaste) sekä Arjen mieli hankkeessa. Lisäksi valmisteltiin aktiivisesti Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimea, jonka toiminta käynnistyi Toiminnan painopisteet Mielenterveys- ja päihdetyö on hajautettu vuoden vaihteessa muillekin tulosalueille. Psykososiaalisen tulosalueen mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikköjä on yhdistetty hallinnollisesti mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksiköksi. Mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikön kehittäminen on jäänyt vaillinaiseksi. Mielenterveys ja päihdetyön järjestämisen tavat ovat seudulla moninaiset. Yhtenäisen toimintatavan ja mallin kehittäminen jatkuu vuonna 2012 Arjen mieli hankkeen tuella. Työ katkaisuhoito- ja selviämisasematyyppisten palvelujen alueelle saamiseksi jatkuu. Sosiaalityötä kohdennetaan entistä enemmän keskeisimpien asiakasryhmien (mm. nuoret ammattikoulutusta vailla olevat ja pitkäaikaistyöttömät) tukemiseen erilaissa yhä haastavammissa elämäntilanteissa. Verkostoissa tapahtuvana muutokseen tähtäävänä ja yhteiskunnallista osallisuutta lisäävänä työnä sen merkitys entisestään korostuu. Yhteistyö työvoiman palvelukeskus Reitin kanssa on tiivistynyt entisestään ja kuntouttavan työtoiminnan prosesseja on kehitetty sekä aikuissosiaalityön kuntouttavaa työtoimintaa hoitamaan palkattiin toinen sosiaaliohjaaja. Yhteistyö myös muiden hallintokuntien kanssa on tiivistynyt ja seudullinen näkökulma myös pitkäaikaistyöttömien osalta on huomioitu ja toimintaa pyritty yhtenäistämään. Toimeentulotukihakemusten, sosiaalityön ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat toteutuneet pääsääntöisesti siten, että palvelut on pystytty toteuttamaan lain säätämällä tavalla. Toimeentulotuen osalta ei ole aina onnistuttu pysymään lain mukaisissa käsittelyajoissa. Toimenpiteet tähän pääsemiskesi jatkuvat. Myös vammaispalveluiden osalta käsittelyajat ovat pidentyneet, mutta lain määräajoissa on pysytty. Avohuoltopainotteinen palvelujen kehittäminen mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluissa jatkuu. Kotona asumista tuetaan ja erilaisia kotiin tarjottavia palveluja kehitetään. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut on kilpailutettu ja palveluntuottajat valittu. Vammaispalveluissa yhteistyö Vaalijalan kuntayhtymän uuden palvelukodin rakentamiseksi Mikkeliin on aloitettu. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Toimintatuotot olivat 3,62 milj. euroa alittuen 1 prosentilla (TA ,66 milj. euroa). Psykososiaalisten palveluiden tulot kertyvät arvioidusti lukuun ottamatta maahanmuuttotyön laskennallisia korvauksia. Kaupunkiin ei saapunut arvioitua määrää pakolaisia. Psykososiaalisten palveluiden toimintakulut olivat 26,4 milj. euroa ylittyen 5 prosentilla (TA ,9 milj. euroa). Henkilöstöön varatut määrärahat alittuivat. Palveluiden ostot ylittyvät yhteensä noin 1,4 milj. eurolla. Vammaispalveluiden puolella uudet asiakkaat niin kuljetuspalveluissa, asumispalveluissa kuin henkilökohtaisessa avustajapalvelussakin ovat lisänneet kustannuksia. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluissa ovat menot kasvaneet

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Mikkelin kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta TOIMINTAKERTOMUS 2011 Perhekuva: Paula Myöhänen SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveyslautakunta...5 sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloskortti...8 sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 22.8.2013 Sosiaali- ja terveystoimi 2013 Järjestäjähallinto Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella on vastuu - väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin strategia. Mikkelin kaupunginvaltuusto 15.6.2009

Mikkelin kaupungin strategia. Mikkelin kaupunginvaltuusto 15.6.2009 Mikkelin kaupungin strategia Mikkelin kaupunginvaltuusto 15.6.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Tuotantolautakunta LIITTEET 28.1.2015 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1 Käyttösuunnitelma 2015 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi 1 2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot