TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 Perhekuva: Paula Myöhänen

3 SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveyslautakunta...5 sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloskortti...8 sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toteutuminen Lapsiperheiden palvelut...17 tuloskortti...19 tulosalueen tunnusluvut...23 Psykososiaaliset palvelut...25 tuloskortti...26 tulosalueen tunnusluvut...31 Terveyspalvelut...33 tuloskortti...34 tulosalueen tunnusluvut...39 Vanhusten palvelut...41 tuloskortti...45 tulosalueen tunnusluvut...52 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö...53 vakanssit sairauspoissaolot...54 henkilöstön lukumäärä Organisaatio...57 Sosiaali- ja terveyslautakunta...60 Sosiaali- ja terveysjaosto...61

4 - 4 -

5 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää kaupunkilaisille riittävät ja tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveystoimi tekee työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelut järjestetään niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Kaupungin peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö määrittelee miten palvelujen saatavuudesta on huolehdittava. Huomattavaan osaan palveluista kunnan asukkailla on subjektiivinen oikeus tiettyjen kriteerien toteutuessa. Osa palveluista on määrärahasidonnaisia, jolloin palvelut kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. Suurinta sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on yli 75 vuotiailla, erityisesti yli 85 vuotiailla asukkailla ja toisaalta alle 6-vuotiailla lapsilla. Palvelujen tarve kasvaa voimakkaammin kuin kaupungin taloudelliset resurssit, joten palvelurakenteen jatkuva ja hallittu kehittäminen on välttämätöntä. Väestömäärän kehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava: enn 2010 tot 2011 enn Väestö yhteensä v Ennusteen mukaan 0-6 -vuotiaiden lasten lukumäärässä ei tapahdu oleellisia muutoksia, Kaupunkistrategian tavoitteena on kuitenkin lapsiperheiden määrän kasvattaminen. Lapsimäärä on kunnallisessa päivähoidossa viime vuosina kehittynyt seuraavasti: v , v , v , v Syyskuussa 2010 kunnallisessa päivähoidossa on lasta ja vuoden 2011 lopussa lapsia oli päivähoidossa Loppuvuodesta päivähoidon kysyntä kasvoi noin 70 lapsella. Kunnallisen hoidon valitsevien perheiden osuus lapsiperheistä on viime vuosina ollut kasvussa. Kunnallisen päivähoidon kysyntään vaikuttavat monet tekijät, mm. työllisyystilanne ja lasten vanhempien arvovalinnat. Tarvittavien päivähoitopaikkojen määrää on vaikea tarkasti arvioida. Päivähoidon volyymi sopeutetaan palvelun kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Päivähoidossa olevien lasten lukumäärän lisääntymisen vuoksi ja jonotilanteen kasvun takia jouduttiin tekemään päätös lisäryhmien perustamisesta vuoden lopussa. Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin yli sadalla henkilöllä vuosittain. Erittäin iäkkäiden, yli 85 -vuotiaiden, osuus lisäyksestä on merkittävä, v heitä oli ja v heitä arvioidaan olevan lähes 1.400, mikä tarkoittaa yli 50 henkilön lisäystä vuosittain. Väestön ikääntyminen tulee lisäämään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Palvelutarpeen kasvuun vastataan muuttamalla painopistettä laitoshoidosta kotona annettaviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä tukemalla osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Lisäksi on tarpeen kehittää välimuotoisia asumisratkaisuja ja palveluja. Vuoden 2011 aikana lisättiin tehostetun palveluasumisen ostopaikkoja ja Pankarannan vanhainkoti ja terveyskeskussairaalan osasto 4 lakkautettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma , KASTE, on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline. Ohjelmassa Valtioneuvosto on määritellyt vuosien sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Itä- ja Keski-Suomen alueelle on myönnetty valtionavustus neljälle hankkeelle ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Lapset ja Perheet KASTE hankkeen osana määräaikainen sijaishuollon neuvottelukunta käynnisti lastensuojelun sijaishuollon asiantuntijayksikön mallinnuksen osana Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Tavoitteena on turvata perhehoidon ensisijaisuus ja tuki perhehoitajille sekä kuntien työntekijöille koko seudulla ja alueellisesti. STM hyväksyi Mikkelin seudun mukaan aluekokeiluhankkeeseen. Aluekokeiluhankkeen painopisteinä on vanhusten palvelujen seudullinen järjestäminen, sosiaalitoimen erityisosaamisen turvaaminen ja kehittäminen alueella, lähipalvelutoimipisteiden turvaaminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöprosessit. - -

6 Lisäksi valtiovarainministeriö myönsi yhteistoiminta-avustusta sote-aspa hankkeen kehittämiseen. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia asiakaspalvelukonsepteja, jotka otetaan käyttöön osittain jo Talouden tilanne ja epävarmuus tulevasta kehityksestä asettavat haasteita sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat osa kansalaisten tukijärjestelmää, jonka tulee taata kansalaisten oikeuksien mukaiset palvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevä työ ja itsehoitomahdollisuuksien edistäminen vahvistuvat osana palvelujärjestelmää. Mikkelin suhteellinen asema keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa on viime vuosina pysynyt vakiintuneena. Vuonna 2007 ikävakioidut kustannukset asukasta kohden olivat 0,5 % yli keskiarvon, vuonna ,3 % alle keskiarvon. ja vuonna ,6 % alle keskiarvon. Vuonna 2010 ikävakioidut kustannukset olivat 2,0 % alle keskiarvon. Kustannukset 2010 olivat Mikkelissä kuudenneksi alhaisimmat 18 vertailukaupungin joukossa. Psykiatrian kustannukset ovat edelleen kuitenkin vertailukuntia suuremmat. Vuoden 2011 osalta ei ole vielä käytettävissä vertailutietoa. Päivähoidon siirrosta sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin tehtiin päätös ja siirto tapahtuu vuoden 2013 alusta lukien. Kunnat tekivät päätökset yhteistoiminta-alueen käynnistämisestä lukien. Malli toteutetaan isäntäkuntamallina, jossa Mikkelin palvelutuotantoyksikköön liitetään Ristiinan, Hirvensalmen ja Suomenniemen palvelut, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa jatkavat edelleen erillisinä yksiköinä osana yhteistoiminta-aluetta. Työvoiman saatavuus on ollut edelleen haasteellista erityisesti lääkärityövoiman osalta. Toiminnan painopisteet Palvelujärjestelmän tuottavuutta parannettiin vuonna 2011 käynnistetyn tuottavuusohjelman linjausten mukaisesti seuraavasti : 1. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja joustava käyttö henkilöstörakenteen kehittäminen työaikajärjestelyjen kehittäminen rekrytoinnin kehittäminen työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen Osana tuottavuushanketta luotiin sosiaali- ja terveystoimeen työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Rekrytoinnissa otettiin käyttöön Kuntarekry-ohjelma, jonka kautta hoidettiin keskitetysti sijaisvälitys ja rekrytointi. 2. Päivähoidon rakenteen kehittäminen ja päivähoidon käyttöasteen nostaminen Osana kaupungin tuottavuusohjelmaa päivähoidon rakennetta on kehitetty ja toimintasuunnitelman painopisteitä on tarkennettu. Päivähoidon vuorohoito ja lasten sijoittaminen päädyttiin keskittämään ja sijoittamisesta vastaavien palvelukoordinaattorien haku käynnistyi vuoden lopussa. Päivähoidon vuorohoitoa on jo osittain viikonloppujen osalta keskitetty Pankarannan päiväkotiin. 3. Mielenterveys- ja päihdetyön uuden toimintamallin käyttöönotto Mielenterveys- ja päihdetyö on hajautettu vuoden vaihteessa muillekin tulosalueille. Psykososiaalisen tulosalueen mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikköjä on yhdistetty hallinnollisesti mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksiköksi. Mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikön kehittäminen on jäänyt vaillinaiseksi. Mielenterveys ja päihdetyön järjestämisen tavat ovat seudulla moninaiset. Yhtenäisen toimintatavan ja mallin kehittäminen jatkuu vuonna 2012 Arjen mieli hankkeen tuella. Työ katkaisuhoito- ja selviämisasematyyppisten palvelujen alueelle saamiseksi jatkuu. Vanhusten palveluissa osasto 4 suljettiin vuoden lopussa, joten 25 pitkäaikaispaikkaa vähentyi. Osasto 4:n henkilöstömäärällä pystyttiin osittain kattamaan kaupungin omaksi toiminnaksi siirtynyt Graanin palvelutalon ja Graanin kotihoidon tiimin tarvitsema henkilökuntamäärä. Palveluketju toimi hyvin, erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja ei ole ollut vuonna Terveyskeskussairaalan osastojen ja akuutin osaston kuormitusprosentit ovat olleet ,5 %

7 Akuuttiosaston ja osasto 1:n kuormitusprosentit jäivät alle 90 %, jota ei voida pitää hyvänä tuloksena. Laitoshoidon palvelurakennemuutos jatkuu edelleen vuonna Kotihoidon selvitystyö tehtiin kesällä Selvitystyön mukaan kotihoidon asiakastyöhön käytettävä työaika jää alhaiseksi, minkä takia aloitettiin suunnittelu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta, jotta kotihoidon toimintaa voidaan tehostaa. Palvelusetelin käytön laajentamisesta tehtiin alustavia suunnitelmia, mutta varsinaisesti palvelusetelin käyttö ei laajentunut. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toiminta sai hankerahoituksen ja toiminta käynnistyi syksyn 2011 aikana. Olkkari sai tilat Ristimäenkadulta ja hanketyöntekijöiden lisäksi sinne siirtyi nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikkö, nuorten kehityksen tukiyksikkö sekä etsivä nuorisotyö. Nuorten kehityksen tukiyksikköön saatiin lisää työntekijäresurssia päihdepalveluista ja mielenterveysyksiköstä 4 työntekijän verran, joista kaksi aloittaa työnsä vasta vuoden 2012 puolella. Olkkarin toimintakokonaisuuden ja asiakasprosessien kehittämistä jatketaan edelleen. Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta edellytti koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vahvistamista vuonna Mikkelissä asetuksen toteuttamisen myötä terveystarkastusten määrä kasvoi ja saatiin lisäpanostusta terveydenhoitajien työhön. Lääkärityöpanoksen lisääminen ei onnistunut. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot olivat 31,3 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna tulot ylittyivät 2,7 milj. euroa. Vuoteen 2010 verrattuna tulot kasvoivat 3,3 milj. euroa (11,8 %). Kaikissa tulolajeissa oli selkeää kasvua. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut olivat 193,0 milj. euroa, kun edellisen vuoden toteuma oli 177,7 milj. euroa. Kulujen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on 15,3 milj. euroa (8,7 %). Talousarvioon verrattuna menot ylittyivät 8,9 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat 54,5 milj. euroa (99,6 %). Vuoteen 2010 verrattuna kasvua oli 0,5 %. Vähänen kasvu selittyy sillä, että vuoden 2011 alusta henkilöstöä siirtyi ruoka- ja puhtauspalveluihin. Palvelujen ostot olivat115,6 milj. euroa (108,2 %): Kasvua vuoteen 2010 oli 14,5 milj. euroa (14,4 %). Psykososiaalisten palvelujen asiakaspalvelujen ostot olivat 14,2 milj. euroa (111,1 %) ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 1,1 milj. euroa (8,7 %). Hoitopäivien määrä lisääntyi 1827 (5,5 %). Vanhusten palveluissa asiakaspalvelujen ostot olivat 16,7 milj. euroa (124,3 %) ja kasvua vuoteen 2010 oli 3,0 milj. euroa (21,7 %). Tehostettuja palveluasumisen paikkoja oli vuoden lopussa 386 ja kasvua vuoteen 2010 oli 63 paikkaa (19,5 %). Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 53,5 milj. euroa (105,0 %). Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 4,4 milj. euroa (8,9 %). Kasvu johtuu erityisesti avohuollon kustannusten kasvusta. Palvelujen ostoista tehdään tarkempi erillisselvitys alkuvuonna Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden menot olivat 3,6 milj. euroa (98,6 %) ja vähennystä vuoteen 2010 oli 0,1 milj. euroa (-3,4 %). Avustukset olivat13,7 milj. euroa (101,1 %)ja kasvua vuoteen 2010 oli 0,4 milj. euroa (2,9%). Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 0,2 milj. euroa vaikka pienenikin 0,1 milj. euroa vuodesta Kuntaosuuden menot olivat 1,5 milj. euroa (118,1 %). Toimeentulotukimenot olivat 4,2 milj. euroa (98,1 %) ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 0,1 milj. euroa (3,5 %): Muut toimintakulut olivat 5,7 milj. euroa (104,2 %). Kasvua vuoteen 2010 oli 0,3 milj. euroa (6,0 %). Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Kukin tulosalue ja työyksikkö valvovat tulosyksiköidensä talousarvion toteutumista sekä asetettujen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Tämä edellyttää myös, että tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on tunnistettu ja niitä - 7 -

8 pyritään mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään. Erityiseksi painopisteeksi nousi palveluasumisen prosessien hallinta. Esimiesten tehtävänä on lisäksi valvoa, että voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä ohjeita noudatetaan. Talouden seuranta on tiivistynyt ja raportointi muuttunut systemaattiseksi kerran kuukaudessa tapahtuvaksi. Seurantatietojen mukaan tehdään tarvittaessa toimintaan liittyviä muutoksia. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentely on keskeinen osa sisäisen valvonnan toteuttamista. Johtoryhmät (toimialan ja tulosalueiden) kokoontuvat säännöllisesti. Toimialan johtoryhmän muistio on tärkeä viestinnän väline ja siihen kirjataan sovitut menettelytavat. Lautakuntaan vietävät asiat valmistellaan niin, että erityislainsäädännön parhaiten tunteva toimii valmistelijana ja päätösesitys laaditaan yhdessä esittelijän kanssa. Erityistilanteita ja kriisitilanteita varten pidetään ajan tasalla lääkintähuollon ja sosiaalihuollon valmiussuunnitelmia. 1. Elinvoima ja vetovoimaisuus Strateginen päämäärä Veto-voimainen kasvukeskus Kriittiset menestystekijät Hyvä maine. Tavoitteet vuodelle 2011 Toimivat sosiaali- ja terveystoimen palvelut Mittaaminen ja tavoitetaso (raja-arvot) Palvelujen saatavuus ja palvelutaso hyväksyttävän kaupungin palvelustrategian mukaisesti Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen saatavuus ja palvelutaso on pääosin toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Hoitoon pääsy on toteutunut tavoiteajoissa. Palvelujen kysyntä kasvoi loppuvuonna päivähoidossa ja suunniteltiin päivähoitopaikkojen lisäämistä. 2. Asiakas ja kuntalainen Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät Käyttäjälähtöiset modernit palvelut Tavoitteet vuodelle 2011 Palvelujen saatavuus Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Palvelujen saatavuus toteutuu lainsäädännön mukaisena ja lain edellyttämien määräaikojen puitteissa Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen saatavuus on pääosin toteutunut normien mukaisesti. Toimeentulotukianomusten käsittelyn määräajat (7 pv) ylittyivät satunnaisesti. Terveydenhuollon määräajat eivät ole ylittyneet

9 Terveydenhuollon puhelinpalvelun saavutettavuus vaatii parantamista Palveluohjauksen onnistuminen Asiakastyytyväisyys kehittyy myönteiseen suuntaan Palveluohjaus on keskeinen osa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja ja sen avulla toteutetaan asiakaslähtöistä, tarvittaessa tulosaluerajat ylittävää toimintaa. Asiakastyytyväisyysmittauksia tehdään seuraavissa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa: avoterveydenhuolto, hammashuolto, vanhusten palvelut, lasten päivähoito Palveluohjausta on tehostettu, erityisesti Seniori-sentterin toiminnan vakiintuessa. Asiakastyytyväisyysmittaus tehtiin syksyn aikana omiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Hoitotarvikejakelussa ja kotisairaalassa. Palaute pääosin positiivista, mutta huomiota tulee kiinnittää tietyltä osin laatuun ja saavutettavuuteen. Terveyspalveluissa asiakastyytyväisyyskyselyjä ei tehty. Strateginen päämäärä Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö Kriittiset menestystekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Tavoitteet vuodelle 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Tavoitteiden toteutuminen - 9 -

10 Terveyden edistämis- ja hyvinvointiohjelman laatiminen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) -menetelmä otetaan käyttöön Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Sairastavuustilanne kehittyy valtakunnallisesti suhteutettuna myönteisesti. Ohjelma valmistuu poikkihallinnollisena työnä. Sosiaalija terveystoimi on aktiivisesti mukana valmistelutyössä. Neuvola- ja kouluikäisten terveysseurantaa lisätään. Pitkäaikaissairaiden hyvä hoitotasapaino varmistetaan. Päihdetyön painopistettä siirretään ehkäisevään työhön ja nuoriin. Liikuntaneuvontayksikön toiminta jatkaa LLE-hankkeen päättymisen jälkeen osana fysioterapian toimintaa Menetelmää sovelletaan systemaattisesti ainakin yhden merkittävän päätöksen valmistelussa. Sairastavuusindeksi 101, (v ,2) Ohjelma on valmistunut. Kouluterveydenhuollossa resursseja lisätty puolikkaan terveydenhoitajan työpanoksella. Lääkärityövoimaa opiskelijaterveydenhuollossa ei ole pystytty lisäämään suunnitellusti Syksyn 2011 aikana aloitetttu Marevan-potilaiden systemaattinen seurantatoimintamallin jalkauttaminen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille. Päihdetyönohjaaja on aloittanut nuorten palveluissa toukokuun alussa ja sairaanhoitaja elokuun alussa. Menetelmää ei ole sovellettu Sairastavuusindeksi (KELA) (ei vielä tietoa saatavana) Varhaista tukea resursoidaan siten, että erikois- ja erityispalvelujen tarve vähenee Jokaisessa tulosyksikössä ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys tiedostetaan, työtä tehdään näkyväksi ja sen osuutta toiminnassa vahvistetaan. Erikois- ja erityispalvelujen tarve vähenee. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit toteutuneet vanhusten palveluissa Palvelujen käytössä ei vähennystä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma selkeänä strategisena ohjausvälineenä toiminnassa Nuorisovaltuuston näkemyksiä kuullaan Toteutetaan vuodelle 2011 asetetut tavoitteet. Nuorisovaltuusto tulee kuulluksi sosiaali- ja terveystoimessa asiantuntijana nuorten asioissa Suunnitelmaa toteutettu. Raportoidaan tarkemmin keväällä Olkkarin toimintamallin suunnittelun yhteydessä ovat nuoret olleet mukana aktiivisesti ja edelleen toimintamallin

11 rakentamisessa otetaan mukaan nuorisovaltuuston edustaja /-t sekä nuoret. 3. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menestystekijät Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Monipuolinen kumppanuus Tavoitteet vuodelle 2011 Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Kaupungin palvelustrategia valmistuu kesään 2011 mennessä. Poikkihallinnolliset prosessit käyty läpi. Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden kanssa Sähköisiä asiointiratkaisuja lisätään Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Palvelustrategiassa asetetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotapaa, palveluverkkoa ja laatua koskevat kuvataan tavoitteet Päivystysprosessi kuvataan ja toimintamallista ja työnjaosta sovitaan yhteisesti osana rampehanketta, erityisesti kiinnittäen huomiota päivystyksen suurkäyttäjiin. Sähköinen asiointimahdollisuus on käytössä seuraavissa sotepalveluissa: toimeentulotuen hakeminen ja päivähoitohakemukset. Käyttö lisääntyy. KEKSI -hankkeen puitteissa lisätään sähköistä asiointia Tavoitteiden toteutuminen Palvelustrategia hyväksytty kesäkuussa. Päiväpäivystys yhteistyö on siirtynyt seudulliseksi yhteispäivystyksen kehittämiseksi. Sähköinen päivähoitohakemus on uudistunut, mikä lisännyt käyttäjäystävällisyyttä sekä sähköisen palvelun käyttöä. Hakemuksista 98 % sähköisiä. Toimeentulotuen sähköinen asiointi vielä melko vähäistä. Hakemuksista n 6% sähköisiä. Sekä terveysneuvonnassa että lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikössä on jo mallinnettu sähköistä asiointia ja pilotit käynnistyvät Peruspalvelut järjestetään ja tuotetaan seudullisesti Sähköisen palvelusetelin käyttöä laajennetaan lapsiperheiden kotipalveluun ja mahdollisesti myös terveyspalveluihin. Sosiaalinen media käyttöön lapsiperheiden palveluissa. Sote:n nettisivujen käyttö lisääntyy Palveluseteliä ei ole otettu käyttöön lapsiperheiden kotipalvelussa. Otetaan käyttöön Terveyspalvelujen setelin käyttö siirtyy vuodelle 2013.???? Nettisivujen käytössä ei oleellisia muutoksia

12 Päätetään seudullisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalueesta Seudun seitsemän kuntaa ovat tehneet päätökset yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Monipuolinen kumppanuus Kumppanuuden pohjalta tuotetut palvelut lisääntyvät. Jatketaan hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kumppanuutta kehitetään mm. eri toimijoiden yhteisessä kumppanuuspöydässä. Hankintojen ja työvoiman ja palvelujen kumppanuuspöydät aloittaneet toimintansa MAMK:n kanssa yhteistyössä. 4. Henkilöstö Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Ammattimainen ja innostava esimiestyö Tavoitteet vuodelle 2011 Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Kaupungin henkilöstöstrategiasta tehdään strateginen osaamisen ja työyhteisön kehittymistä linjaava dokumentti. Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Henkilöstöstrategia valmistuu. Sosiaali- ja terveystoimi on aktiivisesti mukana strategiaa luomassa. Tavoitteiden toteutuminen Henkilöstösuunnitelmaa 2012 laaditaan yhdessä muiden hallintokuntien kanssa kuten aiemminkin. Kaupungin henkilöstöstrategia ei valmistunut. Työhyvinvointi paranee Ammattimainen ja innostava esimiestyö Keskeisten johtamisen välineiden käyttö (Kehityskeskustelut, osaamiskartoitus, vuorovaikutus ja viestintä, esimiesvalmennus, Vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tulokset osoittavat myönteistä kehityssuuntaa (erityisesti oman työn kehittäminen ja omaan työhön vaikuttaminen sekä viestintä ja vuorovaikutus) Sairauspoissaolojen määrä alenee Kehityskeskustelut toteutetaan tulosaluekohtaisten suunnitelmien mukaisesti Työhyvinvointisuunnitelmat tulosalueilla valmistuivat. Työhyvinvointikyselyä ei keskitetysti suoritettu. Sairauspoissaolotiedot eivät vielä valmistuneet. Kehityskeskustelut toteutuneet tulosaluekohtaisten suunnitelmien mukaisesti

13 kannustinjärjestelmät) Osaamiskartoitukset tehdään osana kehityskeskusteluja Lääkäreiden, hammaslääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja sairaanhoitajien rekrytoinnissa onnistutaan. Jokaiseen avoinna olevaan virkaan/toimeen on vähintään yksi pätevä hakija. Osaamiskartoitukset suoritettu vanhusten palveluissa. Muissa tulosalueissa vain satunnaisesti. Ko. ammattiryhmien rekrytoinnissa on edelleen ongelmia. Muutamia lääkäreitä on onnistuttu rekrytoimaan. 5. Talous Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Tehokas omistajapolitiikka Tavoitteet vuodelle 2011 Talouden hallinta Mittaaminen/tavoitetaso (rajaarvot) Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen kustannustehokkuus, keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupungin suhteellinen asema paranee Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Kehittämiskohteet sosiaali- ja terveystoimessa:: 1.Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja joustava käyttö henkilöstörakenteen kehittäminen työaikajärjestelyjen kehittäminen rekrytoinnin kehittäminen työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen 2. Päivähoidon rakenteen kehittäminen ja käyttöasteen nostaminen 3. Psykiatrian uuden toimintamallin käyttöönotto Ikävakioidut kustannukset /asukas kuuluu edullisimpaan kolmannekseen Päivähoidon käyttöaste 90 % Psykiatrian, mielenterveystyön ja päihdetyön hoitokokonaisuuden kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Ikävakioidut kustannukset / asukas olivat v vertailukuntien (18) kuudenneksi edullisimmat, 2,0 % keskimääräistä pienemmät. Tuottavuushankkeet ovat käynnistyneet. Työhyvinvointisuunnitelmat valmistuneet ja rekrytoinnissa ja sijaisvälityksessä kuntarekry otettu käyttöön. Vuorohoitoa keskitetty ja keskitetty lasten sijoittaminen suunniteltu. Käyttöaste 2012 ilmoitetaan kokouksessa Psykiatrian uutta toimintamallia luodaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin hallinnoiman Arjen mieli -hankkeen kanssa ja osana yhteistoiminta-alueen rakentamista. hanke ei merkittävästi edennyt

14 Tehokas omistajapolitiikka Palveluprosessien kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa kustannustehokkuuden parantamiseksi etenkin suurten kansantautien hoidossa ProcessGuide -ohjelmisto prosessien mallintamiseen on saatu sairaanhoitopiirin kanssa yhteiseen käyttöön. Koulutuksia on toteutettu

15 Talousarvion toteutuminen Sote yhteensä TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,5 % 11,8 % Toimintakulut ,8 % 8,6 % Toimintakate ,0 % 8,1 % Lapsiperheiden palvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,8 % 6,3 % Toimintakulut ,4 % 5,4 % Toimintakate ,8 % 5,3 % Psykososiaaliset palvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,9 % -8,9 % Toimintakulut ,8 % 2,5 % Toimintakate ,0 % 4,6 % Terveyspalvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,9 % 24,4 % Toimintakulut ,6 % 20,4 % Toimintakate ,8 % 17,6 % Vanhusten palvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,6 % 7,2 % Toimintakulut ,8 % 7,3 % Toimintakate ,9 % 7,4 % Johtamisen tukipalvelut TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot ,8 % 940,8 % Toimintakulut ,2 % 77,2 % Toimintakate ,1 % 31,5 % Erikoissairaanhoito TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot Toimintakulut ,0 % 8,9 % Toimintakate ,0 % 8,9 %

16 - 16 -

17 Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palveluiden tulosalueen tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia ja turvata heille riittävät ja oikein kohdentuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset ovat toteutuneet pääsääntöisesti käyttösuunnitelmassa ennakoidulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma , KASTE, on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline. Lapsiperheiden palvelut ovat olleet mukana KASTE-ohjelmaa toteuttavassa kehittämistyössä. STM:n avustuksen turvin toteutettava kehittämishanke kestää kesäkuun loppuun Hankkeelle on haettu jatkoa vuoden 2013 loppuun tavoitteena edelleen, että sekä lähipalveluperiaatteella tarjottavat lapsi-, nuoriso ja perhepalveluiden peruspalvelut että seutuja maakunnalliset erityispalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Seudullista perhepalveluiden kokonaisuutta valmisteltiin yhdessä kuntien kanssa perhepalveluiden valmistelutyöryhmässä sekä erilaisissa työryhmissä ja työyhteisöissä. Ennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten lukumäärässä ei tapahdu oleellisia muutoksia. Kunnallisen päivähoidon valitsevien perheiden osuus lapsiperheistä on edelleen kasvanut. Kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna lasta, vuonna , vuonna lasta ja vuoden 2011 lopussa lapsia oli päivähoidossa Loppuvuodesta päivähoidon kysyntä kasvoi noin 70 lapsella ja tammikuussa 2012 lapsia on kunnallisessa päivähoidossa Tästä johtuen nopealla aikataululla perustettiin uusia päivähoitoyksiköitä. Pankarantaan perustettiin väliaikainen yksikkö. Yhteiskoulun tiloja ryhdyttiin remontoimaan päivähoidon lisääntyneisiin tarpeisiin sekä väistötilaksi Emolan päiväkodin remontin ajaksi. Lisäksi Otavan päiväkotiin otettiin lisää lapsia ja palkattiin lisää henkilökuntaa. Ryhmäperhepäiväkoti Untuvikon varapiste laajennettiin 12 lapsen ryhmäksi. Haukivuorelle suunniteltiin sekä tilojen laajennusta että perhepäivähoitoryhmän muuttamista päiväkodin filiaaliksi. Päivähoidon keittiö- ja siivoushenkilöstö siirrettiin vuoden 2011 alusta ruoka- ja puhtauspalveluihin. Loppuvuonna 2011 tehtiin päätös päivähoidon siirtymisestä sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin. Siirron valmistelutyö on aloitettu. Päivähoidon tilaratkaisuissa edettiin osittain Haahtela - tilaselvitystä hyödyntäen. Keskustan uuden vuoropäiväkodin toiminnan aloitus siirtyi elokuuhun Vuorohoidon keskittämisestä laadittiin suunnitelma. Omassa kodissaan lapsia hoitavien perhepäivähoitajien työaika lyhentyi alkaen 40 tuntiin/viikko. Tämän johdosta lisättiin varahoitoa ja varahenkilöitä kuudella työntekijällä. Nuorten vastaanottokoti Havurinteen, tuetun asumisen ja turvakodin kokonaisuutta selvitettiin ja valmistelutyö käynnistettiin. Erillistä turvakotia ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi perustaa. Kouluterveydenhuollon uudet tilat otettiin käyttöön sekä Kalevankankaan että Mikkelin lukiossa. Toiminnan painopisteet Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin keväällä Suunnitelma muodostaa strategisen linjauksen johdonmukaiselle toiminnalle lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Toimintaa kehitettiin ja toimenpiteitä toteutettiin suunnitelman mukaisesti niin, että ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen lähtökohtana. Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamallin jalkauttamista terävöitettiin edelleen. Asetuksen mukaiset peruspalvelut terveysneuvonnassa pyrittiin saattamaan asetuksen mukaiselle tasolle. Terveydenhoitajien määrä lisääntyi yhdellä. Opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalveluja ei pystytty lisäämään... Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa on noin 200. Varsinkin vaativat, käytöshäiriöiset lapset ja haasteelliset tukea tarvitsevat perheet tarvitsevat erityistä huomiota. Lapsiperhepalveluissa on käynnistetty koulutussarja sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten kanssa toimivien päivähoidon, lastensuojelun sosiaalityön, perhetyön, terveysneuvonnan ja lasten kehityksen tukiyksikön työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi.

18 Osana kaupungin tuottavuusohjelmaa päivähoidon rakennetta on kehitetty ja toimintasuunnitelman painopisteitä on tarkennettu. Päivähoidon vuorohoito ja lasten sijoittaminen päädyttiin keskittämään ja palvelukoordinaattorien haku käynnistyi vuoden lopussa. Päivähoidon vuorohoitoa on jo osittain viikonloppujen osalta keskitetty Pankarantaan. Lastensuojelussa kehitettiin riittäviä räätälöityjä ja oikea-aikaisia varhaisen tuen palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ryhmämuotoista toimintaa toteutettiin. Uudenlaisina ryhminä toteutettiin vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä terveysneuvonnassa ja vanhemmuuden tuen vertaisryhmä sekä avohuollon asiakaslasten toiminnalliset ryhmät lastensuojelussa. Lisäksi perhetyössä toteutettiin keväällä ja syksyllä yhteistyössä seurakunnan kanssa kaksi kotia sydämessä ryhmät ja päivähoidon kanssa vanhemmuuden tuen Voimala-ryhmät. Lasten kehityksen tukiyksikössä toteutettiin psykologin ja toimintaterapeutin pitämä lasten ryhmä sekä vanhempien eroseminaari. Perhetyössä on pidetty toimintapäivä kerran kuukaudessa perhetyön perheille. Toiminnoissa on ollut noin 80 aikuista ja 85 lasta. Lastensuojelun sijaishuollossa painopiste on edelleen perhehoidon vahvistamisessa. Ensimmäinen omana toimintana toteutettu Pride koulutus päättyi keväällä Vuoden 2011 aikana uusia huostaanottoja tehtiin kolme (v ), joista yksi sijoitus tapahtui perhehoitoon, yksi ammatilliseen perhekotiin ja yksi lastensuojelulaitokseen. Vuoden aikana lopetettiin kolme huostaanottoa. Vuoden lopussa huostassa olevista lapsista 70 % (37 lasta) on sijoitettu perhehoitoon, 15 % (8 lasta)ammatillisiin perhekoteihin ja 15 % (8 lasta) lastensuojelulaitoksiin. Lisäksi sijaishuollon muutoksia on tehty esimerkiksi yksi perhehoidosta ammatilliseen perhekotiin sekä lastensuojelulaitoksesta toiseen lastensuojelulaitokseen. Vuoden aikana useampi perhe oli myös perhekuntoutuksessa. Lisäksi käytettiin Jyväskylän ensikotipalveluita. Lapset ja Perheet KASTE hankkeen osana määräaikainen sijaishuollon neuvottelukunta käynnisti lastensuojelun sijaishuollon asiantuntijayksikön mallinnuksen osana Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Tavoitteena on turvata perhehoidon ensisijaisuus ja tuki perhehoitajille sekä kuntien työntekijöille koko seudulla ja alueellisesti. Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön muutosta valmisteltiin lasten kehityksen tukiyksiköksi niin, että yksikkö tarjoaa jatkossa palveluita alle 13 vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Muutoksen myötä tämän ikäryhmän työntekijäresurssi lisääntyi 1,5 työntekijällä Tällä panostuksella vahvistetaan edelleen pikkulapsi- ja vauvaperhetyötä. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toiminta sai hankerahoituksen ja toiminta käynnistyi syksyn 2011 aikana. Olkkari sai tilat Ristimäenkadulta ja hanketyöntekijöiden lisäksi sinne siirtyi nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikkö, nuorten kehityksen tukiyksikkö sekä etsivä nuorisotyö. Nuorten kehityksen tukiyksikköön saatiin lisää työntekijäresurssia päihdepalveluista ja mielenterveysyksiköstä 4 työntekijän verran, joista kaksi aloittaa työnsä vasta vuoden 2012 puolella. Olkkarin toimintakokonaisuuden ja asiakasprosessien kehittämistä jatketaan edelleen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lapsiperheiden palvelujen toimintatuotot olivat 3,2 milj. euroa (116,9 %). Tuottoja kertyi noin enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Tuloja kertyi enemmän päivähoidon maksutulojen ja muiden tukien ja avustusten sekä terveysneuvonnan ja lapsiperheiden tukiyksikön myynti- ja maksutuotoista. Lapsiperheiden palvelujen toimintakulut olivat 30,27 milj. euroa (97,8 %) Toimintakulut olivat noin vähemmän kuin käyttötaloussuunnitelmaan oli varattu. Henkilöstökulut ylittyivät päivähoidossa noin euroa ja alittuivat terveysneuvonnassa ja lapsiperheiden tukiyksikössä yhteensä noin euroa johtuen suurelta osin rekrytointivaikeuksista. Palveluiden ostot alittuivat päivähoidossa ja lapsiperheiden tukiyksikössä. Lisäksi ruoka- ja puhtaanapitopalveluiden kustannukset olivat arvioitua alhaisemmat. Päivähoidossa alittui myös kotihoidontuki noin euroa. Lisäksi lastensuojelun laitoshoidon ja perhekotien menot alittuivat noin Terveysneuvonnassa ostopalveluiden ylitys johtui lääkäripalveluista. Vuoden 2011 toteutunut toimintakate oli 30,28 ME. (TA 2011 oli 30,96 ME) Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Lapsiperhepalveluissa valvotaan strategian ja talousarvion toteutumista. Talouden, toiminnan ja henkilöstökulujen toteutumista suhteessa käyttösuunnitelmaan on seurattu tiiviisti ja puututtu nopeasti poikkeamiin. Raportointi tapahtuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Esimiesten tehtävänä on seurata ja valvoa, että voimassa olevia lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia noudatetaan. Samoin seurataan, että toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminta on tehokasta. Henkilöstön kanssa

19 keskustellaan ajoittain hyvän hallintotavan mukaisesta vastuullisesta toiminnasta. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa. Tietojärjestelmien käyttöoikeuksien myöntämistä tarkennettiin huomioiden myös koko seutusote. Lastensuojelussa ajanvarausohjelman sisältö kehitettiin, jotta työajan seuranta mahdollistuu ohjelman kautta. Terveysneuvonnan tilastointia suunniteltiin avo-hilmon edellyttämällä tavalla ja aikataululla. Vuoden 2011 aikana käynnistyi suunnittelu yhteisen effica-potilastietojärjestelmän alueellistamiseksi sekä E-reseptin käyttöönottamiseksi. 1. Elinvoima ja vetovoimaisuus Strateginen päämäärä Veto-voimainen kasvu-keskus Kriittiset menestystekijät Hyvä maine Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuma Toimivat, asiakaslähtöiset palvelut lapsiperheille ovat hyvän maineen edellytyksenä Palvelujen saatavuus ja palvelutaso lainsäädännön ja hyväksyttävän kaupungin palvelustrategian mukaisesti. Päivähoidon kysyntä lisääntyi yllättäen loppuvuodesta. Uusia päivähoitotiloja jouduttiin ottamaan käyttöön. Lääkäripalveluiden saatavuus on ollut vaikeaa erityisesti opiskelijaterveydenhuollossa, 2. Asiakas ja kuntalainen Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät Käyttäjälähtöiset modernit palvelut Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Toimiva perhenetti (tietopalvelu) sekä kaupungin että muiden toimijoiden palveluista lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Selvitetään ja otetaan käyttöön toimeentulotuki- ja päivähoitohakemuksen lisäksi vähintään yksi sähköinen asiointiratkaisu. Selkeä ja helppokäyttöinen nettisivusto. Sähköinen asiointi lisääntyy ja palveluosaajavalmennuksessa kehitetään innovatiivinen palvelutuote liittyen sosiaalisen median hyödyntämiseen. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen nettisivujen työstäminen käynnistetty. Sivustoa selkiytetään seutusoten ja koko kaupungin sivustojen kehittämisen yhteydessä. Käyttöönotto Sähköinen päivähoitohakemus on uudistunut, mikä lisännyt käyttäjäystävällisyyttä sekä sähköisen palvelun käyttöä. Toimeentulotukiasiakkaiden

20 Asiakastyytyväisyys kehittyy myönteiseen suuntaan. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan terveysneuvonnassa ja päivähoidossa. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. sähköinen asiointi on vielä hyvin vähäistä. Sekä terveysneuvonnassa että lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikössä on jo mallinnettu sähköistä asiointia mutta pilottien käynnistyminen siirtyy vuoteen Päivähoidon kehittämishankkeessa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta yksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelman laadun ja asiakaslähtöisen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Terveysneuvonnan asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Tietyissä yksiköissä on kerätty säännöllisesti asiakaspalaute, jota hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä.. Strateginen päämäärä Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö Kriittiset menestystekijät Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma selkeänä strategisena ohjausvälineenä toiminnassa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi huomioidaan valmistelussa, päätöksenteossa ja seurannassa. Nuorisovaltuuston näkemyksiä kuullaan Toteutetaan vuodelle 2011 asetetut tavoitteet Lapsivaikutusten arviointi tehdään vähintään yhden merkittävän päätöksen valmistelussa. Vuorovaikutus nuorisovaltuutettujen kanssa Suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutettu käytännössä. Raportti vuoden 2011 osalta käsitellään lautakunnassa keväällä Järjestelmällistä lapsivaikutusten arviointia ei ole vielä otettu käyttöön. Lapsen näkökulma huomioidaan päätösten valmistelussa. Olkkarin toimintamallin suunnittelun yhteydessä sekä toiminnan käynnistyttyä ovat sekä

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 28.2.2013 Sosiaali- ja terveystoimen järjestäjähallinnon toimintakertomus 2012 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita)

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita) OHEISMATERIAALI Sivistystoimi / suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 12.1.2012 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2011; 106 Voimaantulo:

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HALLINTO 311 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon tulosyksikköön kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtajan palkkakustannukset,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot