MUISTIO 104/011/ PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtuutus Opetushallituksen määräyksen antamiseen

Transkriptio

1 MUISTIO 104/011/ PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2014 Valtuutus Opetushallituksen määräyksen antamiseen Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetus tuli voimaan Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Siinä määritellään myös tuntijako sekä oppivelvollisten että aikuisten perusopetusta varten. Valtioneuvoston asetuksen 13 :n mukaan, sellaisena kuin se on annetussa valtioneuvoston asetuksessa (378/2014), Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta viimeistään , seitsemännen vuosiluokan osalta viimeistään , kahdeksannen vuosiluokan osalta viimeistään sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta viimeistään Edellä todetusta poiketen alkavana lukuvuonna kuudennella. vuosiluokalla opetetaan ympäristöopin asemesta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuonna 2001 annetun tuntijakoasetuksen ja sen mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Opetushallituksen tehtävästä päättää opetussuunnitelman perusteista säädetään perusopetuslain (628/1998) 14 :ssä (muutettu lailla 477/2003), 16 a ja 17 a :ssä (642/2010) sekä 22 ja 29 :ssä (1267/2013). Lisäksi opetussuunnitelman perusteisiin liittyvistä tehtävistä säädetään perusopetusasetuksen (852/1998)10, 11 ja 14 :ssä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 :n mukaan antaa opetussuunnitelman perusteissa määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Lisäksi kyseisen lain 24 :n mukaan opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista päätetään osana opetussuunnitelman perusteita. Perusopetuslain 15 :n mukaan opetuksen järjestäjien tulee laatia perusteiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Edellinen määräys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on annettu (Opetushallituksen määräys 1/011/2004). Opetussuunnitelman perusteita on sen jälkeen täydennetty ja muutettu seuraavasti: (20/011/2006 muiden uskontojen opetussuunnitelman perusteet), (7/011/2007 todistusmerkintöjä koskevat muutokset), (4/011/2009 erityiseen maailmankatsomukseen ja kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa opetusta koskevat täydennykset), (41/011/2010 ihmisoikeuskysymyksiä sekä holokaustin käsittelyä koskevat täydennykset),

2 (50/011/2010 oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevat muutokset ja täydennykset) sekä (4/011/2014 oppilashuoltoa koskevat muutokset ja täydennykset). Perusopetuksen perusteet on uudistettu kokonaisuutena siten, että ne vastaavat koulua ympäröivän maailman muuttumisen sekä kehittyvän perusopetuksen haasteisiin. Ne ottavat huomioon vuoden 2004 jälkeen perusteasiakirjaan tehdyt muutokset ja täydennykset. Ne toimeenpanevat osaltaan valtioneuvoston asetuksessa säädetyt tavoitteet ja tuntijaon sekä perusopetuslain muutosten ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain tuomat uudet velvoitteet. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on antaa vahva yhteinen perusta paikallisille opetussuunnitelmille ja siten edistää opetuksen ja oppilaiden oikeuksien yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Perusopetuksen merkitys koko ikäluokan yhdistävänä ja laajan yleissivistyksen perustan muodostavana koulutusvaiheena on entisestään vahvistunut. Perusopetuksessa tulee luoda riittävä osaamis- ja asennepohja jatko-opinnoille sekä edellytykset elinikäiselle oppimiselle, sivistymiselle, kestävälle hyvinvoinnille ja elämäntavalle sekä yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle osallisuudelle. Perusopetus lisää yhteiskunnan sivistyspääomaa, luo uutta kulttuuria ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Omalta osaltaan se ehkäisee eriarvoistumista ja syrjäytymistä ja samalla edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Uudistuksen ytimessä on oppilaiden kasvun, oppimisen ja osaamisen tukeminen muuttuvassa yhteiskunnassa ja tästä muutoksesta nouseva tarve toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittämiseen. Valmistelutyössä on tarkasteltu globalisoitumisen, ilmasto- ja ympäristökysymysten, teknologisen, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ja verkkoympäristöjen kehityksen, tiedon määrän lisääntymisen, tiedon ja työn luonteen muutosten sekä yhteiskunnan kulttuurisen, kielellisen ja katsomuksellisen monimuotoisuuden kasvun vaikutuksia ja pohdittu muutosten heijastumista lasten eri kasvuympäristöihin ja koko elämään. On nähty, että oppilaat kasvavat maailmaan, jossa entistä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimimiseen että teknologian hallintaan. Tällöin tarvitaan itsensä tuntemista ja itseohjautuvuutta. Tarvitaan myös turvallisessa ja kannustavassa kouluyhteisössä muovautuvaa yhteisvastuuta sekä vuorovaikutuksen, yhdessä työskentelyn ja oppimisen taitoja, ajattelua, ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella pyritään luomaan paremmat edellytykset koulujen kasvatus- ja opetustyölle sekä oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnille sekä oppilaiden merkityksellisille oppimiskokemuksille. On nähty tärkeäksi vahvistaa perusopetuksen yhtenäisyyttä ja eheyttä ja siten lisätä edellytyksiä kasvun ja oppimisen jatkumon rakentamiseen, yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä oppijoiden yksilöllisyyden ja kehitysvaiheen entistä parempaan huomioon ottamiseen. Perusopetuksen aikana karttuvaa osaamista on tarkasteltu yksittäisten oppiaineiden tietojen ja taitojen lisäksi myös oppiainerajat ylittävinä laajempina osaamisalueina, joissa yhdistyvät tiedot, taidot, arvot, asenteet, toimintakyky ja tahto. Opetussuunnitelman perusteet ohjaavat opetuksen järjestäjiä kehittämään koulujaan kasvuyhteisöinä ja oppilaille mielekkäinä oppimisympäristöinä niin, että asetetut tavoitteet 2

3 Valmisteluprosessi voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin. Uudistuksen onnistuminen edellyttää paikallisen opetussuunnitelmatyön ja muun kehittämisen kautta tapahtuvaa perusopetuksen pedagogiikan ja toimintakulttuurin uudistumista sekä yhteisen vastuun ottamista kestävän hyvinvoinnin ja tulevaisuuden rakentamisesta. Perusteiden laadinnan lähtökohtana on ollut opetusta, oppimista ja eri tiedonaloja koskevan uusimman tiedon sekä perusopetuksen nykyisten vahvuuksien hyödyntäminen ja opetuksen kehittäminen suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Työn pohjaksi on perehdytty myös opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden eri arviointeihin sekä oppilaiden oppimistuloksia ja hyvinvointia koskeviin arviointituloksiin. Valmisteluun on kuulunut opetussuunnitelmien ja perusopetuksen käytäntöjen kansainvälistä vertailua. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on toteutettu osana esi-, perusja lisäopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen kokonaisuutta. Työ aloitettiin elokuussa 2012 laajana ja avoimena yhteistyöprosessina. Siihen ovat osallistuneet opetuksen järjestäjien ja koulujen, opettajankoulutuksen ja tutkimuksen sekä lukuisten eri sidosryhmien edustajat. Uudistuksesta, sen perusteluista ja tavoitteista lähetettiin kaikille opetuksen järjestäjille tiedote Lisäksi uudistuksesta tiedotettiin Opetushallituksen verkkosivuilla. asetti kuuttatoista eri asiantuntijatahoja edustavan esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut tuoda valmisteluun laaja yhteiskunnallinen näkemys, linjata perustetyön laadintaa ohjaavia periaatteita ja tukea perusteita valmistelevia työryhmiä. Ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti ja kokoontunut yhteensä 14 kertaa. Perusteet on valmisteltu perusopetuslaissa säädetyssä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajien kanssa. Perusteita laativien työryhmien jäseninä ja etäjäseninä työhön osallistui yli 300 asiantuntijaa. Perusopetuksen perusteiden yleisiä näkökulmia valmistelevia työryhmiä oli 9 ja oppiainekohtaisia ryhmiä 25. Perusopetuksen perusteluonnokset olivat kommentoitavina syksyllä 2012 sekä keväällä Tällöin kaikilta opetuksen järjestäjiltä pyydettiin palautetta perusteluonnoksista ja samanaikaisesti luonnokset olivat luettavissa ja kommentoitavissa Opetushallituksen verkkosivuilla on halunnut edistää erityisesti oppilaiden ja huoltajien osallistumista. Osa oppilaiden ja huoltajien palautteesta välittyi opetuksen järjestäjien antaman palautteen mukana, osa tuli suoraan ko. ryhmiltä verkkosivujen kautta. Valmisteluprosessin aikana palautetta saatiin yhteensä noin 200 opetuksen järjestäjältä. Verkkosivuille kertyi ensimmäisessä kommentointivaiheessa noin 1200 kommenttia ja toisessa vaiheessa noin 2500 kommenttia. Kommentointiin osallistui yksittäisten henkilöiden lisäksi yhteensä noin 170 eri organisaatiota. Syksyllä 2014 opetussuunnitelman perusteista saatiin viralliset lausunnot 138 sidosryhmältä. Lisäksi eri sidosryhmät ovat ottaneet aktiivisesti kantaa ja lähettäneet ehdotuksiaan koko perusteiden laadintaprosessin ajan. Kaikissa vaiheissa palautetta on hyödynnetty perusteluonnosten kehittämisessä ja koottu luettavaksi verkkosivuille. Verkkosivuja on 3

4 hyödynnetty myös tiedottamiseen, paikallisen työn ohjaamiseen ja tukemiseen sekä valmisteluprosessin aikana laadittujen koulutusmateriaalien välittämiseen. Opetussuunnitelman perusteluonnoksia koskeva palaute on ollut alusta lähtien rakentavaa. Perusteluonnosten suuria linjoja on pidetty onnistuneina ja samalla annettu lukuisia ehdotuksia luonnostekstin parantamiseksi. Syksyn 2014 viralliset lausunnot olivat erittäin myönteisiä. Lausunnoissa perusteiden katsottiin olevan huolellisesti valmistellut ja vastaavan hyvin koulutuksen kehittämisen ja tulevaisuuden haasteisiin. Perusteiden arvioitiin tukevan hyvin paikallista opetussuunnitelmatyötä ja päätöksentekoa sekä jättävän samalla riittävästi paikallista liikkumavaraa. Lausunnoissa todettiin, että keskeiset kansalliset strategiat on otettu huomioon ja perusteissa näkyy - yhteiskunnallinen ja osaamisen muutos - hyvinvointi, terveys, turvallisuus - kulttuurinen, kielellinen, uskonnollinen ja katsomuksellinen moninaisuus - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet - kestävä elämäntapa ja globaali vastuu - työelämän muutos, yrittäjyys, yrittäjämäinen asenne - digitaalinen muutos, tieto- ja viestintäteknologian rooli Valmistelutyön aikana järjesti kahdeksan perustetyöryhmien yhteistä seminaaria. Uudistusta on käsitelty lisäksi valmisteluprosessin aikana järjestetyissä kahdessa opettajankoulutuksen yhteistyöseminaarissa sekä tapaamisissa kustannusyhdistysten edustajien kanssa. Opetushallituksen opetussuunnitelmatyön asiantuntijat ovat toimineet kouluttajina useissa kymmenissä alueellisissa ja paikallisissa koulutustilaisuuksissa sekä esitelleet perusteuudistusta yhteistyötahojen kokouksissa ja seminaareissa. Lisäksi on järjestänyt ja järjestää edelleen vuoden 2015 aikana uudistusta tukevia täydennyskoulutuksia yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Paikallista opetussuunnitelmatyötä on tuettu vuodesta 2013 lähtien myös opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamin, opetustoimen henkilöstökoulutusmäärärahoin tuetuilla koulutusohjelmilla. Perusopetuksen viimeisteltyä perusteluonnosta on käsitelty Opetushallituksen johtoryhmässä. Lisäksi luonnoksesta on kuultu Opetushallituksen johtokuntaa Käsittelyjen pohjalta opetussuunnitelmatekstiä on täsmennetty ja täydennetty. Perusteuudistuksesta on valmistettu oikeusministeriön ohjeiden mukainen vaikutusten arviointi. Arvioinnissa kiinnitettiin erityisesti huomiota lapsivaikutusten näkökulmaan. Vaikutusten arviointi -asiakirja on toimitettu opetus- ja kulttuuriministeriöön ja käsitelty valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek) Perusteasiakirja julkaistaan Opetushallituksen verkkosivuilla sekä Opetushallituksen Määräykset ja ohjeet -sarjassa. Lisäksi perusopetuksen perusteet julkaistaan rakenteistetussa muodossa uudessa eperusteet -sovelluksessa. eperusteet -sovellus on myös opetuksen järjestäjille avoin työkalu paikallisen opetussuunnitelman laatimiseen ja julkaisemiseen. 4

5 5 Perusopetuksen perusteasiakirjan valmistelua ohjanneet periaatteet Perusopetuslain 2 :n ja valtioneuvoston asetuksen 2-4 :n mukaan perusopetuksen tulee edistää oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ja parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Näitä tehtäviä ja tavoitteita on avattu ja konkretisoitu perusopetuksen perusteissa. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamista aloitettaessa perusteiden tehtäväksi asetettiin lujittaa kasvun ja oppimisen jatkumoa rakentaa esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen nykyisille vahvuuksille ja kehittää niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin, määritellä kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet siten, että lähtökohtana on oppilaiden monipuolisen kasvun tukeminen, identiteetin vahvistaminen sekä vuorovaikutteinen, toisia kunnioittava ja kestävää kehitystä edistävä toimintatapa, määritellä tavoitteet tulevaisuudessa tarvittavasta sivistyksestä ja laaja-alaisesta osaamisesta käsin, opetuksen eheyttämistä vahvistaen, avata ja syventää oppimiskäsitystä, vahvistaa tietoa luovaa, yhteisöllistä ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaa oppimista monipuolisissa oppimisympäristöissä, jäsentää ja karsia opetukselle asetettavia sisältöjä siten, että voidaan paremmin keskittyä olennaiseen, antaa tilaa ja tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle, kannustaa opetuksen järjestäjiä liittämään opetussuunnitelmatyö opetuksen ja koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen strategiseen kehittämiseen sekä toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen tavoitteena joustavan opetussuunnitelmatyökalun kehittäminen opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi koulutuksellisen eriytymiskehityksen torjuminen sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja tasaamalla, parantamalla heikoimmassa asemassa olevien ryhmien koulutuksellista asemaa sekä vahvistamalla koulujen ja alueiden välistä tasa-arvoa. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyössä on perusteiden ohjaavuutta vahvistamalla pyritty vaikuttamaan erityisesti koulujen ja alueiden välisten erojen pienentymiseen ja siten tasa-arvoon. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty myös useita keinoja heikoimmassa asemassa olevien huomioon ottamiseen opetuksessa ja ohjattu kiinnittämään huomiota sukupuolten välisiin osaamiseroihin ja sukupuolitietoisuuteen opetuksessa. Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää tehtäviä ja tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää myös viittauksia voimassa oleviin säädöksiin siten, että perusteissa käsiteltyjen asioiden taustalla olevat normit ovat helposti löydettävissä.

6 6 Keskeiset muutokset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusopetuksen perusteiden keskeisiä, toimintaympäristön muutoksen huomioon ottavia ja kaikki osa-alueet yhdistäviä periaatteita ovat - perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen sekä opetuksen ja kasvatuksen vertikaalisesta ja horisontaalisesta johdonmukaisuudesta ja eheydestä huolehtiminen - opetuksen inklusiivisuuden vahvistaminen siten, että jokainen oppilas nähdään ainutlaatuisena ja arvokkaana, oppimista tuetaan niin, että jokainen voi kasvaa täyteen mittaansa ja huolehditaan opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä - monipuolisen oppimisen ja oppimaan oppimisen taitojen edistäminen sekä hyvään osaamisen tasoon pyrkiminen - kestävän elämäntavan edistäminen kestävän kehityksen kaikilla ulottuvuuksilla; ihmisoikeuskasvatus ja globaalin vastuun näkökulma - oppilaiden roolin vahvistaminen oppimisensa subjekteina sekä oppilaiden osallisuuden systemaattinen edistäminen - koulun kehittäminen oppivana yhteisönä sekä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen Perusopetuksen perusteiden keskeiset osa-alueet ovat suurelta osin säilyneet nykyisten perusteiden kaltaisina, mutta kokonaisrakenne on muuttunut valtioneuvoston asetuksen mukaisen tuntijaon nivelkohdat paremmin huomioonottavaksi. Niiden mukaisesti perusteasiakirja jäsentyy neljän kokonaisuuteen, jotka ovat - kaikkien oppiaineiden opetusta yhdistävät osa-alueet luvuissa vuosiluokat vuosiluokat vuosiluokat 7-9. Jokaisessa vuosiluokkakokonaisuudessa käsitellään siirtymävaiheiden merkitystä (esimerkiksi siirtymät esiopetuksesta perusopetukseen ja 2. vuosiluokalta 3. vuosiluokalle), kyseisten vuosiluokkien erityistä, oppilaiden ikäkauden huomioonottavaa tehtävää perusopetuksen kokonaisuudessa, laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kyseisillä vuosiluokilla sekä näillä vuosiluokilla opetettavia oppiaineita. Oppiaineosuudet on uudistettu kokonaisuudessaan. Jokainen oppiainekuvaus alkaa oppiaineen tehtävän määrittelyllä ja siinä osoitetaan oppiaineen merkitys sekä perusopetuksen kokonaisuudessa että oppilaan tulevaisuuden kannalta. Tehtäväkuvaukseen sisältyy myös yhteys arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen. Oppiaineiden tavoitteiden merkitystä on korostettu ja jokaiselle tavoitteelle on kirjoitettu arviointikriteeri kuudennen vuosiluokan loppuun sekä päättöarviointia varten. Arviointikriteerit ovat opettajan työkaluja oppimisen arvioinnissa. Ne eivät ole oppilaille asetettavia tavoitteita, vaan kuvaavat sen osaamisen tason, joka vaaditaan hyvään osaamiseen (arvosana 8). Tavoitteiden yhteyteen on merkitty näkyviin kunkin tavoitteen liittyminen oppiaineen keskeisiin sisältöalueisiin sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Oppiaineiden sisältökuormaa on karsittu. Sisällöt on kuvattu keskeisinä sisältöalueina ja määrittely tehty siten, että se tukee paikallista sisältöjen valintaa ja sisältöjen käsittelyä. Lisäksi oppiaineiden opetuksen tavoitteita on tarkasteltu oppimisympäristöjen ja työtapojen, ohjauksen, eriyttämisen ja tuen sekä oppimisen

7 Vaikutusten arviointi arvioinnin näkökulmista ja tällä tavoin vahvistettu tukea sekä paikallisten opetussuunnitelmien laadintaan että opettajien työhön. Lisäksi joitakin perusteiden osuuksia on painotettu nykyistä enemmän perusopetuslain ja valtioneuvoston asetuksen linjausten mukaisesti. Tällaisia ovat muun muassa - perusopetuksen merkitystä ja eetosta avaavat arvoperusta, tehtävä ja oppimiskäsitys - oppiainerajat ylittävät ja opetusta eheyttävät laaja-alaisen osaamisen kuvaukset - perusopetuksen yhtenäisyyttä vahvistavan, oppimiseen innostavan ja oppilaiden osallisuutta ja yhteistyötä korostavan toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet sekä siihen liittyen oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa ja kehittämistä ohjaavat periaatteet ja ohjeet monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta - oppimisen arviointia, päättöarvosanan muodostamista ja arviointikriteereitä sekä todistuksia koskevat linjaukset - opetuksen käytännön järjestämisen tueksi laaditut osuudet (kuten esimerkiksi linjaukset eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, yhdysluokkaopetuksen ja etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen järjestämisestä sekä joustavan perusopetuksen toiminnasta). Oppimisen ja koulunkäynnin tukea käsittelevä osuus on linjauksiltaan vuoden 2010 perusopetuksen perusteiden mukainen. Käytännöstä saatuja kokemuksia on hyödynnetty tekstin selkeyttämisessä ja tarkistamisessa. Perusopetuksen perusteet sisältää annetun, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) perustuvan määräyksen mukaisen perusopetuksen oppilashuoltoa käsittelevän osuuden. Osuuden sisältöön ei ole tehty muutoksia. Määräyksen mukaiset paikalliset oppilashuoltoa käsittelevät osuudet on tullut valmistella ja ottaa käyttöön mennessä. Perusopetuksen perusteet korostavat, että opetussuunnitelma muodostaa pohjan kaikkien oppilaiden opetukselle. Perusteet antavat opetuksen järjestäjille tukea kieleen ja kulttuuriin liittyvissä erityiskysymyksissä sekä kotimaisten kielten kielikylpyopetusta ja muuta kahdella kielellä annettavaa opetusta koskevissa kysymyksissä. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaan opetukseen luvan saaneita opetuksen järjestäjiä koskevaa osuutta perusteissa on kokonaisuutena selkeytetty ja tarkennettu paikallisen opetussuunnitelman omaleimaisuuden osalta. Valmistellut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat vuoden 2004 perusteita tarkemmat. Tekstin selkeydellä ja paikallisen opetussuunnitelman laatimista tukevilla osuuksilla on pyritty tukemaan laadultaan yhtenäisemmän perusopetuksen toteuttamista. Paikallisten opetussuunnitelmien laadintaa käsitellään omana lukukaan ja lisäksi jokaisen pääluvun loppuun on koottu kyseisestä asiasta paikallisesti päätettävät ja opetussuunnitelmaan kirjattavat asiat. Opetuksen järjestämistä koskevat keskeiset velvoitteet on koottu omaksi kokonaisuudekseen. Lakiviitteitä käytetään osoittamaan, mihin säädöksiin perusteissa määrätyt asiat perustuvat. Opetussuunnitelmauudistuksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä vaikutukset viranomaisten toimintaan ja lapsiin on kuvattu muistion liitteenä olevassa Esi-, perus- ja 7

8 Voimaantulo lisäopetuksen sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaikutusten arviointi -muistiossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet annetaan määräyksellä 104/011/2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa alkaen toistaiseksi. Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määrätty. Opetuksen järjestäjät eivät voi jättää noudattamatta määräystä tai poiketa siitä. Perusopetuksessa noudatetaan määräyksellä 104/011/2014 kumottavien määräysten mukaan laadittua paikallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa siihen saakka, kun tämän määräyksen mukainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta Kuitenkin alkavana lukuvuonna kuudennella vuosiluokalla opetetaan ympäristöopin asemesta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) ja sen mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön , kahdeksannen vuosiluokan osalta sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1-12 mukaisesti laadittu opetussuunnitelma voidaan kuitenkin ottaa käyttöön kaikilla vuosiluokilla lukuun ottamatta perusteiden lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä lukuun 12 sisältyviä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä todetaan. 8

9 9 Liite Esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaikutusten arviointi